Sivu 2
Torstaina, elok. 15 p. — Thursday, Aug. 15, .1963
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establisbed Nov. 6. 1917
Manager: E. Suksi
- Editorial 674^4265
(LIBERTY)
EdItor:.W. Eklund
J      Telephone: Office 674-4264
Published thrice freekly rTuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Plfljllshing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
/ Mailing oddress: Box 69
.:. Advertisuig rates upon, applicatioo, translations free of cbarge.
Anthbrized as second class mail by the Post Office Department; Ottawa,
and for payment of postage in cash 11 •'
« —.....CANADIAN UNGUAGE-PKESS
m)„- '   ■      .   « TiliAUSHINNAtT
Canädassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75  , U5A:ssa
, 3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $80.00 6 kk. $5.25
1 vk.  10.50 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Hanna Mäki, Port Arthur, Ont
täyttää perjantaina elokuun 1(8 pnä
M-vuotta.
\*alpa^ Hänninen; Long Lake; Ont
fä#ftää perjantaina el?k>un 16 pnä
79 vuotta. „
Rarf T"*ro»älä,- WoFthihgtbn, Ont
täyttää- sunnuntaina elokuun IB pnä
Tfrvuötfal
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.'
-M!lj.
.O",-
Kansanfesisvaalit
- hyvistä vaiko pahasta? ^
Viime viikolla, vietettiin^ Orilliässa, Ontariossa, kolmas
vuotuinen Mariposan kansanfestivaali (Third Annual Mari-
pqsjj. Folk Festival) päivälehtien huutavien, mellastuksista
ja; huliganismista kertovien otsikoiden säestyksellä. Emme
kiellä, etteikö festivaalivieraiden joukossa olisi ollut ainek-
sia jotka tulivat festivaaliin, ei nauttiakseen/ohjelmaan kuu-
luvan kansanmusiikin rikkaudesta, vaan pikemminkin saa-
dakseen mellastaa ja oikein'" joukolla: Kuitenkin olemme sitä
mieliä että lehdistön antama kuva tapauksista joihin syyllis-
tyi, varmasti vain pieni prosentti 20,000:sta festivaaliin osal^
Hstuneesta, muodosti sanomalehtien sensaatiotarkoituksiin.
vääristetyn kuvan mikä ei ollut suhteessa totuuden kanssa.
Saa vaikutelman, että sanomalehdistö olisi katkerasti petty-
nyt jos festivaaleilla ei olisi ilmennyt lainkaan mellakointia,
teini-ikäisten juopottelua jne. millä ne voivat "värittää" si-
vujaan; Epäilemme todellakin suuresti että välikohtauksista
vapaa, menestyksellinen festivaali olisi saanut vastaavan,
huomiotaherättävän käsittelyn lehdistössä. Kun mitään ei
"tapahdu", se ei ole aineistoa päivälehdillemme. Kuitenkin,
jos katsomme, tämänpäivän yhteiskunnassamme ilmeneviä
tosiasioita suoraan silmiin, havaitsemme^ että nuorisossam-
me ilmenevä vastuuntunnon puute ei ole mikään uusi, juuri
Mariposan festivaaleilla julkisuuteen tullut ilmiö. Tosiasias-
sa, jos festivaali johon otti osaa kymmeniätuhansia nuoria
V ihmisiä, olisi sujunut täydelleen ilman välikohtauksia, mel-
lakointia, juopottelua jne., silloin se olisi varmaankin ollut
uutta.
Joiltakin tahoilta tulee nyt esityksiä vuotuisen festivaa-
lin lopettamisesta. Mielestämme tämä olisi väärin. Festivaa-
lihvifeton tulisi jatkua, sillä se edustaa, lainataksemme toron-
tolaisen näyttelijän Paul Kligmanin sanoja, "uutta kehitys-
tä-yhteiskunnassamme". Eräs kyynillinsn Globe & Mailin
reportteri ei voinut vastustaa kiusausta, vaan takertui Mr.
Kligmanin huomautukseen ja vääristellen asetti sen mella-
koinnin yhteyteen. Tämän reportterin täytyy olla hyvin
utfsX työssään, muussa tapauksessa hän olisi tiennyt että yh-
■tejgfcpnnan vastaiset ilmiöt Orilliässa viime viikonlopulla
ovat kaikkea muuta vaan ei uutta kehitystä ja ne ovat olleet
häiritsevän yleisiä yhteiskunnassamme jo jonkun aikaa.
• GSJ ja SCAUL tietävät omasta käytännöllisestä koke-
muksestaan että festivaalit, joihin nuoriso saapuu eri puolil-
ta-maata laulamaan, urheilemaan, näyttelemään tai vain
keskustelemaan, ovat eräs parhaita niiden huonojen vaiku-
tusten vastustajia jotka nuorisoamme tänään kohtaavat.
Nuoret ihmiset jotka ahkerasti harjoittelevat, kilpailevat,
■näyttelevät tai työskentelevät-jollakin muulla luovalla ta-
valla; eivät todennäköisesti tunne mielenkiintoa huligaanien
edesottamuksiin. Tämän tosiasian vahvistavat useimmat so-
siölcgeistamme. Emme tietenkään pyri väittämään että kaik-
ki iinaamme nuorisoa koskevat pulmat voitaisiin ratkaista
s yksinkertaisesti järjestämällä tietyn määrän festivaaleja.
Päästäksemme Canadan nuorison probleemien alkuun ja juu-
reen'känään, meidän täytyy tunkeutua kaikkien muidenkin
yhteiskunnallisten pulmiemme juureen. Paljon kuitenkin
voidaan tehdä nuorisossamme ilmenevien yhteiskunnallisesti
vaarallisten taipumusten kurissapitämiseksi. Festivaalit, sel-
laiset kuin Mariposan festivaali, ovat askel oikeaan suun-
taan. Jopa päivälehtemmekin artikkeleissaan (mutta eivät
otsikoissaan) kertoivat kuinka tuhannet ja taas tuhannet nuo-
ret kuuntelivat herpautumattomalla mielenkiinnolla vierai-
levien taiteilijoiden esittämiä kansanlauluja ja myöskin .ko-
rottivat omat äänensä lauluun. - 4
.Mariposan festivaali, yhtä hyvin kuin kaikki muutkin,
fesstiyaalrt Canadassa vuoden aikana, ovat erittäin tärkeitä
maussakin mielessä. Tämän lehden palstoilla on usein vii-
tattu" Canadan kulttuurielämän kehittämisen tärkeyteen.
Vaikkakin tämä ön tapahtunut pääasiassa CSJrn ja SCAUL:n
järjestämien vuotuisten festivaalien yhteydessä, näiden ar-
tikkelien yleiset yhteenvedot siitä hyödystä minkä yksilö ja
yhteiskunta saa tällaisista festivaaleista jotka on tarkoitet-
tu Canadan kulttuurin kehittämiseksi ovat oikeita kaikissa ta-
pauksissa. Kuitenkin vakaumuksemme on, ettei tällaisten
festivaalien tulisi koskaan olla yksityisissä käsissä, siis jär-
jestää niitä pääasiassa yksilöllisen voiton saavuttamiseksi.
Siellä ei jää taiteelle paljon tilaa, missä voiton saavuttami-
nen ön pääasia. Edelleen uskomme, että paikallisten, maa-
kunnallistenja~jopa koko maan hallintoelinten tulisi avus-
taa tällaisia festivaaleja, erikoisestikin varaamalla paikkoja
—nijtä varten ja~muuten helpottaa niiden järjestelyä. Tämä
apu puujttui Orillian festivaaleista.       — "
Mutta entä se mellakointi? Eikö useampien tämänkal-
taisten festivaalien järjestäminen varaa useampia tilaisuuk-
sia huliganismille? Olemme jo väittäneet, etteivät festivaa-
lit-sellaisenaan, ole syynä huliganismiin. Mainitsimme myös,
että Orilliässa tapahtuneet välikohtaukset olivat sosiaalisten
sairauksiemme ilmaisuja ja että festivaalit jotka vetävät
puoleensa,.kymmeniätuhansia ihmisiä, eivät aina heijasta par-
haita seuraelämän tapoja. Mutta ne jotka syyllistyvät näi-
hin järjestyshäiriöihin ovat aina erittäin pienenä ja helposti
kontrolloitavana vähemmistönä. '
-Päästäksemme asian ytimeen sanomme, että Mariposan
festivaali kuten myöskin Stratfordin festivaali, The Shel-
bufne Old Time Fiddlers Contest, The Fergus Highland Games
sekä meidän festivaalimme, kaikki sellaiset festivaalit ovat
erittäin tärkeitä canadalaisen tietoisuuden kehittämiselle.
Niiden tuomitseminen huliganismin orgioina pienen ryhmän
edesottamusten vuoksi on väärin ja jättää täydelleen huo-
miotta tällaisten yritysten positiivisen puolen. Liukaskieli-
sistä, .mutta kyynillisistä ja. lyhytnäköisistä reporttereista
huolimatta ne edustavat uuttaja tervetullutta'kehitystä ca-
naäajais&sa yhteiskunnassa.
KL:n ja Siionien
kauppaneuvofielut
efokuun lopulla
Helsinki. Tasavallan presi-
dentti on viime viikolla tapahtu-
neessa esittelyssä asettanut valtuus-
kunnan Suomen ja SNTL:n välisiä
neuvotteluja varten tavaranvaihdos-
ta vuodeksi 1964 sekä uudesta pit-
käaikaisesta kauppasopimuksesta
vuosiksi 1966—1970 ja määrännyt
valtuuskunnan puheenjohtajaksi
kauppa- ja teollisuusministeri T. A.
VViherheimon,- varapuheenjohtajak-
si ministeri Olavi J. Mattilan, pan-
kinjohtaja Reino Rossin ja ylijohta-
ja Kalervo Hentilän sekä' jäseniksi
seuraavat henkilöt: pääsihteeri Toi-
vo Karvonen; toimitusjohtaja Lauri
Kirves, agronomi Olavi Sipilä, kaup-
paneuvos Hugo Timonen, lakitie-
teen lisensiaatti Bror Wahlroos, pu-
heenjohtaja Allan Vainio, vuorineu-
vos Björn Westerlund ja vuorineu-
vos Eero Viima.
Ulkoministeriö nimeää erikseen
neuvotteluihin eri alojen asiantun-
tijat.
Neuvottelut on tarkoitus aloittaa
Helsingissä kuluvan elokuun lopul-
la. <
Ihminen no, 100,897,k«rtoo:
Kahdeksantoista vuotta on kulu-
nut siitä, kun Neuvostoliitto voitti
sodan ja saksalainen natsismi orga-
nisoituna järjestelmänä hävitettiin.
Ruoho on kahdeksantoista vuoden
ajan viheröinyt Saksan ja muiden
Euroopan'maiden.maaperällä olevil-
la joukkohaudoilla, mutta natsiken-
raalit eivät kainostele, tekojaan-is-
tuessaan hallituksessa; ja korkeissa
viroissa nykyisessä Länsi-Saksassa.;
Suomestakin löytyy piirejä, vJQtka^
eivät kainostele pysytyttää natsi-
laista epäjumalankuvaa poltetulle
maalle. Muinoista "kohtalonyhteyt-
tä" Länsi-Saksan kanssa yritetään
elvyttää luottaen siihen, että nuo-
ret sukupolvet eivät tiedä mitä ta-
pahtui. Vielä löytyy kuitenkin niitä,
jotka tietävät ja kertovat.
Toveri Valeri Heifits asuu Alup-
kassa Krimillä. Vaimoaan,, joka on
ääkäri, hän saa kiittää siitä, että
vielä elää ja kykenee liikkumaan.
Vasta jonkin ajan kuluttua sodan
jälkeen paljastui kaikki se tuho,
mitä kidutukset Hitlerin kuoleman-
eireillä ja Gestapon vankiloissa oli-
vat häneen jättäneet. Kuusi vuotta
hän oli liikuntakyvyttömänä vuor
teessä ja puolitoista .vuotta sen
jälkeen täysin kuuro.
En.kestänyt yhdellä kertaa kuul-
la Heifitsin koko elämäntarinaa, jo-
ka ,jo kuultunakin on mieltä jär-
kyttävä. Saksassa viettämänsä vuo-
sien jälkeen häntä ei mikään enää
ole pystynyt hämmästyttämään
Keskustelimme monena päivänä
ajasta, joka on kaukana takanapäin,
mutta liittyy pelottavan läheisesti
tähän päivään niin kauan kuin nat-
siupseerit ovat johtavilla paikoilla
Länsi-Saksassa.
terveiset, -joissa kerroini huomioista-
ni Mustanmeren rannalla ja- uudel-
leen rakennetussa Stevastopolissa,
Ukrainassa ja varsinkin sen uudel-
leenrakennetussa pääkaupungissa
Kievissä; sekä Moskovassa ja Lenin-
gradissa. .
Kun Moskovassa pii juuri käynnis-
sä ydinasekieltosopimusneuvottelut,
niin tulkitsin sen suurena toiveena
kansoille ensiaskeleena pysyvää rau-*
haa kohti, jolle voidaan rakentaa
neuvottelujen jatkamisella pitäen
perustana rauhanomaisen rinnak-
kaisolon lujittamista, jossa Suoinen
ja Neuvostoliiton keskinäiset. 'suh-
teet esimerkillisesti viitoittaa tie-
tä. S V'.'
Lausuin toivomuksen,    että sen
opetukset auttaisivat Kiinan kom
munisteja huomaamaan virheensä
asettaessaan pääkysymyksen aliar-
viimeisenä heinäkuun sunnuntaina, | vioinnin ja dogmaattisen teorisoi-
MATKAKERTOMUS
M Euroopassa vierailustani kesä- ja
heinäkuussa olisi mahdollista kir-
joittaa paljonkin, sillä yli kuukau-
den kiertomatkalla tuli nähtyä yhtä
ja toista sosialistisessa Puolassa,
kommunismia rakentavassa Neuvos-
toliitossa ja myös muissa maissa,
kuten Tanskassa, Suomessa, Rans-
kassa ja Irlannissa.
Samassa joukkueessa menomat:
kaa yhdessä kulkeva Helen Tarvai
nen kirjoitti jo vierailustamme Puo-
lassa, joten yhdyn hänen selostuk-
seensa. Erikseen sopii kertoa joskus
moninaisista muutoksista Neuvosto-
liitossa, varsinkin tehdä vertailuja
yhdeksän vuotta sitten näkemäni
suhteen.
Suomen puolelle Helsinkiin saa-
vuttua ensimmäinen joukkotapaaml-
nen oli.vieraillessa Vasikkasaaressa
MIINANPOLKIJAKSI
Jouduttuaan Reinin sillalla SS-
miehen käsiin Valeri joutui sadan
muun4' {miehen kanssa saksalaisten
valtaamalle alueelle miinanpolkijak-
si. Vajaan kuukauden kuluttua sä
dasta.miehestä oli vain kymmenen
jäljellä. Kun saksalaiset olivat va-
kuuttaneet, että miinakenttä oli tul-
lut puhdistetuksi, lähetettiin eloon
jääneet va'rigitAuschwilzin keskitys-
leirille' kaivamaan ylös maahan
haudattujen, kaasukammioissa mur-
hattujen ruumiita. Tuhannet ruu-
miit olivat alkaneet maassa kaa-
suuntua ja levittää pahaa hajua ja
myrkyllistä ilmaa ympärilleen, ja
siitä joutuivat kärsimään natsit it-
sekin. Maa rupesi käymään ja käy-
minen pani sen kuplimaan.
Ruumiiden kaivamista ja niiden
polttamista nuotioissa ja polttouu-
neissa joutuivat Valerin ohella te-
kemään -kaikki pakoa yrittäneet.
Heidän selässään oli keltainen
merkki, mikä oikeutti kenet tahan-
sa ampumaan tai muulla , tavalla
tuhoamaan heidät. Mutta Valerin
synkkä 'taival natsilaisessa yhteis-
kunnassa-ei päättynyt Auschvvitziin.
vaan hänen tiensä johti vielä Bu-
chenwaldiin, jossa ihmisillä suori-
tettiin tieteellisiä kokeita.
PYÖKKJMETSÄSTÄ
KAUHULEIRIKSI!
Paikalla kasvoi ennen kaunista
pyökkimetsää. Ihmiset viettivät siel-
lä vapaahetkiään. Saksan suurin ru-
noilija J: W. v. Goethe kulki aika-
naan' pyökkien lomassa luodessaan
parhaimpia teoksiaan. Mutta vuonna
1937 pyökit kaadettiin. Paikalle lä-
hetettiin aluksi saksalaisia kommu-
nisteja*; joiden tehtäväksi tuli raken-
taa itselleen ja - sadoille tuhansille
muille ihmisille paikka, missä hei
dät;hivutettiin hengiltä. 1
;, Leirialue- oli vankien kaupunki,
jossa oli 60 parakkia. Sitä ympäröi
korkeajännitteellä sähköistetty piik
'kilanka-aita. Sodan -puhjettua tätä
alunperin kommunistien vankilei-
riksi tarkoitettua leiriä käytettiin
monien muidenkin ihmisten mm.
alaikäisten lasten tuhoamiseen. Va-
lerin tullessa leirille sen .elämä oli
jo saanut omat muotonsa,tja kuole-
ma vieraili siellä vuorokauden jo-
kaisena ■a^mii^tina. .jU >\-<:-
:>Vangit,biiVja^tniT• tuhmiini Jotka
erotti toisistaan, vaatteissa oleva vä:
finäulia: punainen värinauha oli so
dan vastustaja, musta kriminaali-
vanki jne. Tuhoa punaisia niin pal-
jon kuin ennätät, pääset itse pois
sanottiin mustille, mutta he eivät
päässeet.
1 Ravintoa annettiin vangeille tie
teellisesti: viidentuhannen kalorian
tarve kuitattiin seitsemälläsadalla.
Työtä teetettiin järjestelmällisesti
mm. maanalaisissa kaivoksissa ja
kun työ oli valmis, tekijät ammut
tiin. 8-vuotiailla teetettiin kuuden-
toista tunnin työpäiviä ja tutkittiin,
miten kauan he sitä kestävät.
Leirillä järjestettiin myös juok-
ä kunnes^ tästä tuli vai-
roi vedessään omakäti-
joten kerron siitä ja sivuutan yksi-
tyisluontoiset vierailut. Vasikkasaa-
ressa on huomattava määrä kesäisiä
asukkaita ja heidän- joukossaan oli
useita sukulaisiani. Mutta mainittu-
na päivänä oli Vasikkasaaren asuk-
kaiden ja kaupunkilaisten järjestön
yhteinen "olympialaisjuhla", jonka'
ohjelmassa oli kilpailua kalastukses-
sa, kolmiottelu urheilussa, köyden-
veto saarelaisten ja kaupunkilaisten
välillä, nuolenheittoa, ampumista
jne. .    ■        ■ ' ■
Puhuja (nimestä en ole enää var-
ma) käsitteli kokoomuksen Varik-
sen esityksiä, joissa ilmaistiin en-
tistään korkean verotuksen lisää-
mistä ja taistelu palkkojen nousua
vastaan, minkä vuoksi työväestön
vastustava arvostelu nousi jo etu-
käteen ja puhuja kehoitti painosta-
maan ettei esityksiä tehtäisi edus-
kunnalle. Minulla oli kunnia tuoda
canadalaiset ja muut ulkomaalaiset
misen etutilalle, että tulisivat huo-
maamaan rauhan puolesta taistelun
keskeisenä maailmassa.
Toivotin, että ydinasekieltosopi-
mus tulee olemaan portaana taiste-
lussa täydellisen aseistariisumisen
saavuttamiselle, sosialistisen leirin,
ja länsimaiden työtätekeväin rau-
haa rakastavain kansanjoukkojen ja'
siirtomaiden vapausliikkeiden yhtei-
sessä painostuksessa .suurvaltojen
pakottamiseksi hyökkäämättömyys-1
sopimuksen solmiamisen: ja sotilas-
menojen supistamisen kautta ylei-
seen ja täydelliseen aseistariisun-
taan. :-'.■
Juhlaväki ilmaisi yksimielisen
hyväksymisen, joka tulkittiin jatku-
vassa keskustelussa tehden aina sel-
vemmäksi rauhan puolesta taiste
lun. Se muodosti pohjaksi Suomes-
ta tervehdyksillemme Canadaan ja
Canadan suomalaisten suurjuhlille
Torontoon. — ÄTH.
sukilpailuja vankien kunnon kohen-
tamiseksi, maaliin ensimmäisenä
ehtinyt ammuttiin siihen paikkaan.
Vankeja kutsuttiin päivittäin riviin
laskettavaksi: yksi, kaksi, kolme —
kolmas, ammuttiin, ja taas alusta.
Sodan riehuessa riehuivat myös
taudit~£äväntautia vastaan tarvit-
tiin suuret määrät seerumia. Tauti
istutettiin lapsiin ja kun se oli heis-
sä 'itänyt, veri laskettiin kuiviin.
Lapset kuolivat, mutta heidän, see-
rumiksi muutettu verensä ~pelasti<
arjalaisen rodun. lavantaudilta. Yli-
opistoissa tarvittiin ihmisruumiita
opetustarkoituksissa leikattavaksi ja
leirin nuorimpia ja vanhimpia kui-
vatettiin elävältä havaintovälineik-
si. Vankien puhtaudesta huolehdit-
tiin, heille annettiin saippuanpala
pesua varten ja pestessään, he kuo-
livat. Saippuassa oli kaasua. Van-
kien terveydentilaa tutkittiin klini-
kassa, mutta tutkimuksen jälkeen
heidät sai haudata.
NAISPUOLINEN SADISTI
Bucheinvaldissa Valeri näki nai-
sen nimeltään Ilse Kock. Tämä en-
tinen poliisin tytär, nuoruutensa ka-
tunaisena viettänyt hirviö kidutti
huvikseen: hän nautti hyppiessään
vangin p
naja ja naur
.sesti ihmisen hirteen. Ilse veti itse
vangeilta kultahampaat suusta vaih-
taakseen ne morfiiniin, myi vangin
nahasta tehtyjä käsilaukkuja ja osti
rahoilla morfiinia SS-miehelleen.
Morfiinnihumalassa rypevä mies
sopi Ilselle, joka valitsi parhaiten
säilyneitä miesvankeja itselleen —
aamulla heidät surmattiin. Kaikkea
kokeneet vangit tunsivat kauhua hä-
net nähdessään.
MAANALAISTA TOIMINTAA
Mutta Buchenwaidissä 'elettiin
kahta elämää. Se mitä tapahtui nat-
seilta salassa, esti vankeja heittäy-
tymästä korkeajänniteaitaan lopet-
taakseen kärsimyKsensä. Näissäkin
oloissa toimii kommunistinen puo-
luejärjestö, joka organisoi myös
aseellisen .kapinan. Se pelasti Bu-
chenwaldista pienen joukon ihmi-
siä eläväksi todistuskappaleiksi jäl-
kimaailmalle. Valerin silmiin syttyi
eloisa välke hänen ryhtyessään ker-
tomaan tästä -vaiheesta.
— Sodan alkuun mennessä olivat
saksalaiset kommunistit jo perus-
taneet Buchenwaldissa puoluejär-
jestön. Kun ensimmäinen ryhmä
aeuvostoliittolaisia. sotavankeja tuo-
tiin leirille vuonna 1941, perustivat
he oman järjestönsä. Myös muiden
kansallisuuksien edustajilla oli omat
vastarintajärjestönsä. Olosuhteiden
pakosta kaikki toimivat alUKSi ää-
rimmäisen salaisesti, kukin omalla
tahollaan. Kielivaikeudet osaltaan
estivät yhteyksien ottamisen, mutta
niin pian kuin muita kansallisuuk-
sia edustavat vangit oppivat saksaa,
kävivät myös tunnustelut helpom-
maksi. Vuoteen 1942 mennessä työs-
sä oli onnistuttu siinä määrin, että
erillisistä ryhmistä oli saatu muo-
dostetuksi yhtenäisiä vastarintaryh-
miä, mutta vasta vuonna 1943 sai-
vat neuvostoliittolaiset yhteyden
saksalaisiin, kommunisteihin.::: Neu-
vostoliittolaiset opiskelivat saksaa
näiden yhteyksien ja v järjestetyn,
koko leiriä käsittävän vastarinnan
organisoimiseksi.
YHTENÄINEN
VASTARINTALIIKE
Ponnistukset johtivat vähitellen
tuloksiin. Neuvostoliittolaisten vän-
kien keskuudesta löytyivät rohkeim-
mat ja kokeneimmat puoluetyönte-
kijät ja saksalaisten joukosta löy-
tyivät ne, jotka parhaiten, tunsivat
maan olosuhteet ja natsien menet-
telytavat. Yhteydet solmittiin ja
kommunistien johdolla saatiin muo-
dostetuksi hyvin organisoitu, kurin-
alainen ja niissä olosuhteissa par-
haalla mahdollisella tavalla toimiva
vastarintaliike. ~r
Joka päivä kuoli kaksi kolmesataa
vankia nälkään ja joka päivä hei-
tä murhattiin muulla tavoin. Kuole-
ma vaati päivittäiset uhrinsa myös
vastarintaliikkeen riveistä. Mutta
uusia vankeja tuotiin leirille tihe-
ään ja heistä saatiin uusia jäseniä.
Kielivaikeudet haittasivat yhä, mut:
ta yhteyshenkir"säilyi ja vastarinta-
liikkeessä mukana olevat tukivat toi-
siaan henkisesti. Lamaannusta ei
päässyt syntymään. Ulkomaailmaan
ei ollut mitään yhteyksiä. Kaikki,
mikä piti mielet taistelutahtoisina,
cli löydettävä omasta keskuudesta.
OMA LEHTI JA RADIO
Niin pian kuin puoluetoiminta
pääsi vauhtiin, ryhdyttiin julkaise-
maan vankilalehteä. Tehtävä tuotti
miltei ylivoimaisia vaikeuksia jo
yksin 'paperin puuttumisen vuoksi,
mutta siitä huolimatta lehti ilmes
tyi. Sen levittäminen tuotti uusia
vaikeuksia, sillä oli tarkoin tutkit-
tava kenelle sen antoi, jotta lehden
tekijät eivät olisi paljastuneet. Kir-
joitettu sana teki tehtävänsä: -r- le-
viti rohkeutta vankien keskuuteen.
Vankileirin aitojen takaa ei saatu
mitään tietoja. Oli saatava radio,
joka välittäisi tietoja tärkeimmistä
tapahtumista ja uutisia rintamal-
ta. Sen hankkiminen oli uskomatto-
mien ponnistusten takana, mutta
se oli saatava. Sotatoimien sitoessa
saksalaisia rintamille tarvitsivat nat-
sit ammattitaitoista työvoimaa yhä
enemmän. Kun sitä ei ollut- irroi-
tettavissa armeijasta, vietiin ammat-
titaitoisia, vankeja ram. radiokorjaa-
moihin. Näihin töihin joutuneet
vangit kuljettivat radion osan ker-
rallaan leirille. Osat koottiin radi-
oksi likaämpärin kaksinkertaisen
pohjan väliin. Nyt voitiin leirileh-
teenkin saada uutisia rintamalta ja
täten kohottaa vankien mielialaa ja
taistelutahtoa.
ASEELLISTA KAPINAA
VALMISTELTIIN.   , .
Stalingradin taistelujen aikana oli
saksalaiset poikaisia myöten komen-
nettu rintamille ja Buchenvvaldin
lähistöllä sijainneessa asetehtaassa
oli työvoimapula. Vankeja vietiin
-näihinkin töihin. Siitä sai ajatus
aseellisesta kapinasta. Leivät kover-
rettiin ontoiksi ja niiden sisällä
kuljetettiin aseiden osia. Kenkien
puiset pohjat porattiin niin ikään
ontoiksi osien kuljettamista varten.
Tällä tavalla saatiin pistooleja, mut-
ta miten saataisiin kiväärejä. Lop-
puun näännytetyt vangit uhrasivat
ruumiinosiaan, kuka varpaansa, ku-
ka sormensa jne. Loukkaantuneet
toverit vietiin tehtaalta leirille ja
heidän allaan paareilla kiväärien
osia, kraanaatteja jne. Aseet koot:
tiin maanalaisissa likaviemäreissä,
joissa ntjdfi^toimintaky|yiii myös
kokeiltiin? Vö^en 1945; alussa < oli
koossa kahdekfönsataa f kranaattia,
sata pistoolia ihoista-sataa kivääriä
patruunofneen\fx ''
Samaan ajkara oli tehtävä myös
propagandatyöt^MUtta miten pääs-
täisiin yhteyteen tärkeissä paikoissa
oleviin vankeihin? Niinpä mm. • Va-
lerin terve jalka kipsattiin ja hän
pääsi pesutuvalle töihin. Täältä kä-
sin hän organisoi propaganda- ja
viihdytystyptä leirillä Px-opagandis-
te ja suojeltiin i paljastumiselta mm.
siten, että valot sammuivat äkkiä
parakeissa, :joku puhui pimeässä,
mutta;kuka> sitä ei; saatuifietää.\^
RATKAISUN HETld KÄSILLÄ
Vuoden 1945 alkupuolella oli Bu-
chenwaldissa elossa vielä toistasataa-
tuhatta vankia^ mutta saman vuqden
huhtikuussa heitä oli enää vähän yli
kaksikymmentätuhatta. Alkoi näyt-
tää : varmalta,.-. että Neuvostoliitto
voittaa sodan.' Natseille tuli kiire
tuhota kaikki vangit. Buchenvvaldin
vangit saivat huhtikuun 11. päivän
aamuna tietää, etä sinä päivänä
heidät kaikki tuhottaisiin. Silloin
päätettiin kapina aloittaa.
Puolen tunnin ajalla olivat vangit
katkaisseet korkeajänniteaidat ja
kaksi tuntia myöhemmin oli leiri
vankien hallussa. Aseellinen kapina
oli natseille täydellinen yllätys.
Kaikista vartiointi- ja näännytystoi-
menpiteistä huolimatta oli päässyt
tapahtumaan jotakin' tavatonta, jo-
hon natsit eivät olleet osanneet va-
rautua, Buchenwaldin vangit osoit-
tivat, etteivät natsit olleet onnistu-
neet tekemään heistä eläimiä. Ka-
pina1 pelasti muutamia tuhansia
vankeja kertomaan jälkipolville to-
tuuden natsismista.
Sodan päätyttyä Valeri palasi ar-
meijaan kielenkääntäjäksi ja vuon-
na 1949 siviiliin. Joka vappu hän
tapaa vielä elossa olevat Buchen-
vvaldin vangit- muistomerkillä, joka
on pystytetty tuolle paikalle. Hänett
terveytensä on murtunut, mutta tie-
toisuus siitä, että' hän yhä on tar-
peellinen, pitää hänet virkeänä.
Elämäntehtäväkseen hän on ottanut
paljastaa jälkipolville natsien tihu-
työt. Hän: on pitänyt puolitoistatu-
hatta esitelmää ja kirjoittanut ar-
tikkeleita lehtiin. Lisäksi hän on
kirjoittanut 'näytelmän ja 'valmiste^
lee parhaillaan kirjaansa, joka tulee
dokumentti . Buchenwaldista ja
muista saksalaisista keskitysleireis-
tä. — Jenny Pajunen.
SITÄ!
JA
wmmmmmm
NEUVQ
TÄTÄ
Vanha kana: — Saanko antaa si-
nulle yhden hyvän neuvon.
Nuori kana: — Millainen se on?
Vanha kana:—- Muna päivässä
pitää kirveen poissa:
TIESI TARKKAAN
Rouva Anoppi oli pitkällä vierai-
lulla tyttärensä luona. Eräänä päi<
vänä hän ky^yi'vävyltään: — Mi-
ain aikaan junani lähtee huomen-
na? .-   . ■*:■■■■'■•
— Kuudentoista tunnin, seitse-
mäntoista minuutin ja kymmenen
sekunnin kuluttua tästä hetkestä
lähtien, rakas mamma!
Jumala ja automatisointi
MINKÄ IKÄISENÄ ON LUPA ÄÄNESTÄÄ?
> ÄANESTYSIKARAJA ERI MÄISSÄ
(noTmlÄ^olMill
ii
ARGEMINA1
ÖRÄS1UÄ
V^AJA
URUGUAY
KUUBA >
JAPANI
SYYRIA.
THAIMAA
AUSTRALIA
BELGIA
KANADA . .
LAN SI-SAKSA
EGYPTI -
ENGLANTI
SUOMI-
RANSKA
INTIA •
NORJA,, ^
Englanninkielinen sana "oral",
joka' samalla on englanninkielessä
miespuolisen henkilön etunimi, tar-
koittaa' kirjaimellisesti "suusanalli-
nen" tai "suulas" —toisin sanoen
paljopuheinen.
Nimi on erittäin sopiva eräälle
evankelistalle, joka on viimeaikoina
järjestänyt ' uskonparannusristiret-
ken Torontossa.
Oral Roberts on helluntailainen
saarnamies Yhdysvalloista ja varus-'
tettuna ilmeisellä kyvyllä saada ih-
miset uskomaan, jotta hänellä on
voima aikaansaada ihmeitä ihmis-
ten parantamiseksi vain laskemalla
oikean kätensä heidän päälleen.
Hän on samalla erittäin hyvin lii-
kemiesmäisesti toimivan järjestön
jöhtajai Tämä järjestö -on hänen
':'ristiretkiensä" toimeksipanija. To-
dellisuudessa Oral Robertsin sana-
välmeus ja 'ihmeet" — 'parannus-
ihmeet" ovat ainoat näille risti-
retkille leimaa-antavat ilmiöt.
Tämän järjestön (Oral Roberts
Grusade, Inc.) päämaja .sijaitsee
monikerroksisessa rakennuksessa
Kansas Cityssä. Ollen vähän epä-
varma ihmeisiin luottamisessa mai-
nittu Oral Robertsin johtama lail-
listettu yhtiö on rakennuttanut it-
selleen fantastisen järjestön pääma-
jan modernien seinien sisälle.
Tästä voimme kertoa esimerkki-
nä sen kuinka tässä rakennuksessa
vastataan niihin tuhansiin kirjei-
siin, mitkä saapuvat Oral Robertsil-
le joka päivä ja joissa pyydetään
häneltä neuvoja (samalla kun luon-
nollisesti lähetetään Oral Robertsil-
le tuntuvia rahalahjoituksia).
Ilmeisestikin. tämän järjestön toi-
mistossa on jo luetteloitu kaikki
mahdolliset kysymykset ja niihin
sopivat vastaukset sekä järjestetty
siten, että ne ovat valmiina vastauk-
sien antamista varten "elektrooniai-
vokoneessa". Vastauksen antaminen
tapahtuu tässä nykyaikaisessa toi-
mistossa seuraavalla tavalla. Esi-
merkiksi, jos joku Oral Robertsin
seuraaja kirjoittaa pyytäen häneltä
neuvoa jonkun perhekysymyksen
ratkaisemiseksi, niin häneltä saapu-
nut kirje menee ensin toimistotyö-
läisille, jotka on varustettu luette-
loiduilla näitä kysymyksiä koskevil-
la vastauksilla. Joku näistä työläi-
sistä ottaa kirjeen vastaan ja päät-
tää minkälainen vastaus on annet-
tava kyseessä olevaan kirjeeseen ja
myöskin, luonnollisesti, siitä mikä,
vastaus olisi sopiva sellaiseen kyse-
lyyn. ~ ~ -
Mutta tässä vaiheessa herää kysy-
mys-siitä josko tämä henkilö vai-
vautuu . itse kirjoittamaan henkilö-
kohtaista vastausta tietoa haluaval-
le.  Ei.  Hän yksinkertaisesti hank-
Kii luettelosta "sopivan" vastauk-
sen (ne on jo kaikki valmiiksi luet-
teloitu ja numeroitu) ja lähettää
määräyksensä kirjeen lähettämises
tä toisille työläisille, jotka suoritta-
vat todellisen Oral Robertsin /puo-
lesta kirjoitetun kirjoituksen kir-
joittamisen. Viimeksimainittu henki-
lö, joka tässä tapauksessa on ehkä
nuori nainen, ottaa vastaan vastaus-
kirjoitusmääräyksen, käyttää hyväk-
seen jokseenkin samallaista kojetta
kuin on puhelinnumerojen valitse-
mislaite. Tällä laitteella hän valit-
see numerot, mitkä on merkitty vas-
tauskirjemiiäräykseen. Täten lähtee
määräys elektrooniselle koneelle,
mikä kirjoittaa vastauksen täysin
tästä lähtien automaattisesti.
Nyt on olemassa koneella kirjoi-
tettu kirje. Ja kenen allekirjoitus
siihen liitetään? Luonnollisestikin
Oral Robertsin. Mutta sekin tapah-
tuu' koneellisesti — automaattisesti
— ja samanaikaisesti kirje taivute-
taan kuoreen, johon liimataan posti-
merkki ja joka suljetaan sekä toi-
mitetaan samoin automaattisesti
valmiina olevaan.postisäkkiin. Siinä
hommassa tarvittaisiin todellisuu-
dessa ihmeitä jos voitaisiin tämä
toimittaa nopeammassa ajassa.
Oral Robertsin järjestöllä on.
kaikki inhimilliset ongelmat ja nii-
hin hänen mielestään sopivat vas-
taukset niin . tarkasti luetteloituna
sekä ladattuna tähän elektroonijär-
kikoneeseen, että pakoittuupa mie-
leen takaisin kertomus eräästä mie-
hestä, joka halusi liittyä erään rik-
kaiden kerhon jäseneksi.
Kysymyksessäoleva mies oli saa-
punut kerhon talolle yhdessä häntä
jäseneksi suosittelevan henkilön
kanssa. Kun he saapuivat perille
jo ennestään kerhon jäsenenä oleva
mies oli- kehoittanut kerhon jäse-
nyyttä anovaa henkilöä istuutumaan
hetkiseksi kerhon seurustelusaliin
yhdessä siellä olevien iäkkäiden
miesten kanssa. Hän itse lähti il-
meisestikin herrojen puheille. Noin
minuutin kuluttua yksi kerhon van-
hemmista jäsenistä nousi seisaal-
leen ja lausui hyvin yksinkertaisesti
'437", mihin toiset topatuissa tuo-
leissaan laiskottelevat kerhon jäse-
net vastasivat raikuvin nauruin. Tä-
tä seurasi erään toisen jäsenen ja-
loilleen nouseminen ja sanat:
"1,034." Ja edelleen lisää naurun-
rähäkkää. Vielä kolmaskin jäsen
nosti takamuksensa pehmeältä is-
tuimeltaan ja sanoi: '48."      .'
Tätä seurasi vieläkin kovempi
naurun puuska, mikä seikka ihme-
tytti suuresti kerhon jäseneksi aiko-
vaa miestä. Kun hänen kaverinsa
saapui takaisin hän kysyi tältä, että
mistä johtui sellainen jotta kerhon
jäsenet nauroivat vain siitä' syystä,
että olivat ( saaneet kuulla j onkun
numeron lausuttavan. ''Niin",' se-
losti ystävä, "asia on siten, että tä-
mä on erittäni;; vanha kerho ja kaik-
ki sen jäsenet "ovat kuulleet jo mo-
neen kertaan kaikki vanhat kaskut,
vieläpä sellaisetkin, jotka mahdolli-
sesti voitaisiin , kertoa uusimiseen.
Siksi he ovat vain yksinkertaisesti
antaneet niille numerot jotta ei tar-
vitsisi kertoa niitä täydellisesti uu-
delleen: Täten heidän ei tarvitse
muuta kuin vain lausua.numero —
sen kaskun numero, minkä he sillä
hetkellä haluaisivat kertoa."
Kerhon jäsenyyttä anovan mie-
hen tuttava jätti hänet uudelleen
mennäkseen takaisin kerhon virkai-
lijain puheille jättäen ystävänsä is-
tumaan edelleen—vanhojen kerhon
jäsenten kansoittamaan istuntosa-
liin.
Tällöin uuden; tulokkaan mieleen
juolahti, että mahdollisesti hän voi-
si päästä "seuraan sisälle" jos hän-
kin lausahtaisi joitakin numeroita.
Niinpä hän nousi,.istuimeltaan ja
sanoi kovalla äänellä: "893", odot-
taen sen johtavan samallaiseeu nau-
ruun kuin aikaisempien numeroiden
lausujien 'tilastotiedot" olivat joh-
dattaneet. Mutta ei yksikään ker-
hon värinöistä^ jäsenistä ollut huvitet
tu. Hän yritti vielä paria muuta
numeroa,. mutta nekään eivät ai-
kaansaaneet hänen toivomaansa tu-
losta. Äänettömyys valljjtsi ja jokai-
sen kasvoilla oli vain kyllästyneisyy-
den ilme. .
Kun kerhon * /ylhäiseen jäsenyy-
teen pyrkivän miehen ystävä tuli ta-
kaisin, niin hän kertoi tälle miten
oli tapahtunut.
VOhph'^ varioi, lttämä, "asia on si-
ten, että jotkut * Ihmiset voivat ker-
toa kaskun ja toiset eivät voi.
. ----- —Usko.