tajsr.:
flaLsille
toteuti
invoinaL=
r , . , -z^ Euroopan kukoi l ta ^ounrr.e ereht:.inaro;. paa-.. P I V J X I I ^ " M'^i^*con ruhuijaskimnan. j o a - -- -
.-.asva on vahan suurempi, voim- lytaa Ajidorran tasavallan.
Z <. I. COO asukasta.
V 1350
t^ta
iin l3orl
mm lon 0S5 kausiko sn kui n maa a l l a . oss v h a a l i l l j
fOHTOKl
A T K O j J iIN Y . 31 M y r m m e etiii Icijhme piiiii)
lot pyydttttti lailutoin anto 2-
IEWAVB ONTARli
9 ILl OITTi
a kultaa ja] yaikkansa m ollut m\ 8 lahtlau i valitmlit Icsta konri
.alla tund
tien laake ;ukipuja, luitten f uolella amia tai isen VII ludista. iikkumisen uutteen ja een, alkaa uksia ja eanno parli )tetta vaksi laketta akavat pullosta
jokai ,.sairJ
ha
hirl
na:
amme. mik| isesta. voit V olkapai laihin, rant rkyyn; luuv attamaan ki ,tuneisim uestcn ja a sellaiseen i ihon nahan vaa salvaa lon: pinnalle, ilkeen ja hu .seliietty avalapsilta rtctaan-va o Mizarh kasta sal'>aa n s antai^o k t^a;'':'Hinta : allaselosii
Imisteiaan cl koko tal'>ff
istuksesta, t] ivust.. hen 1 vedon aihcj utama-tippa l kanssa antaJj misessa, TaiJ inia -tipRa;" i pullo Dia" i olemassa.
imjamenttia t:paik.koja:_ ;kipua, kipeia keata niskaa, in rirveii2> kyirnn^ re*^ *
nyrjahtaiEJ i,- ajettunut; jalkoja jne.
i m ja vanhi j muihinffi tu parhaista isen-reuma ori':h.%T!n,k.>^
i m y o s la{S^ .ytt sita a :^
say kirja- jS Da-, maa-ilmaa.
IMIT 3, O N T . , CAX juolelle jolit?< intoIiikkeesJ
Kirj . Boris Kandidov ij;..-IsyieiiYislUR, , lehckas"
Vatika^iv '^'..'^ r"'* '^ ''^ propagandakoneisto^ja,tiikenaaa , ; - . . . : . : u . : u on 24.000. ja j o . kartanSnaitsete^aa^Tp^tJa^fS^r.,: ' ' '" ' "aknv:st ien" monznnljoona:nen
o s a s - P%"t- ^ ^ ^ ^^^^^^ SekaJ-tuaenuaInTaila^ac. 'uu^^^V Pi-1 maaiian WpuJ:Ua; aarniin ka:uiati
ilimisen sicl u kuvas- .ist^ri: , 'Pime on l u -
iclu. juka , kuvastuu qlscn ppin: Valoku-:.
VII n alamaisia ' -^-a ::ir a.-!as halhtsija. "Jeesuk-^cn K r i s - j - H - n e : . Pjh' . ; . iensa- . joir^nia i a - - ~ Kaelia on hoidetui ka^-.oi. k j - ;.k=er - j d i n e n maan paalia" . .-uu- jisio omistaa i"unnatf'cm 'a"rikk-uk* '^ "^^ ^^ ^^ kdet, hunajaa huulilla
>:.=tetyn apostoliruhtinaan <Ln i on enttain laajalle haal-autu' ^-''^2"^''" Paikalia. p.rr.nctp-^ r,postolonum)_ R e t a n n seu- j vui ja jousta^.^. se omaa mn!%uJsi- ^^^^^ mmulle \anha B.alysto- ra.va 'paimenten paimen' ' 'Pastoi ; sataiscn kokcmu-zscn pul-iuisesia juo- kotoisin olc^a puolalainen tyo-
kaikkein ihmisten ]sa",rnittelussa. - Ikinen nyttessn hiielle jesuiitia- j&rjeston lehdess ollutta valokuvaa, joka esitti paavia.
Pius X i r : l l a on ollut paljon edelt- ji; vatikaanin valtaistuimella,
. E i tryiise. pitkksi; -aika^ syventy palcsujen;historiallisten iiiteitien tut- kiniiseen, jos haluaa perehty noiden "esipaimenten"; elmn ja mainete- koihin , . Riitt kun muistuttaa mie-
p2'.orum,'i..
.Ivan t a k c . .Mu. ilmat'\r.7.t tal.-ollcethyvjii kevn:-luhluLse'..:
:>'iiytt. ettiise vh liion. mik tll- -on. 'sulaa tyvten pois: Lampi'- nit: i lmiv ovat. suotuisia' siitkin ;s.Vys- t.'-ett e l tarvitse p.iljon .linmiu asuntoja ja karjakin voi viihty u l - kbha:: ,' v , . 'v ' . , ' ; - ^ f -
TrKoitukicna on humautlau kai - kiUe, ctt nier.i.simmc kaikin haaliUe helmikuun 9 pivn C S J :u osaston kokoukseen. Nyt kun on kaynm.ssa
siunaiiuaan .sodanlietsojia lnness Canadan Suomalai-sen Jarjc-s^on ja - i h;n ei unohtanut Kauko-Idn. hyk-: ..s&nrv-ntays on entisten jasciuen tuo- , kjavaUiotakaan. Pitka vlimatka ] tava mukanaan uusia jasenia. Nyt 1 ei estnyt katolista papistoa sen sa la i . i tarvitaan kaikki voimat mukaan t se^sa sodassa ystvyyssuhteen solmia . J taantumuksen voimia vastaan. 1 misesta Vat ikaanin ja Tokion vlill." Tss E l s p e t h i n h a a l i l l a klo 2 ij). ' V . 1937 Eugenio kehoitti Papistoa: pujet^ta^a-sa kokouksessa on kcikus- 1 varauksettomasti tukemaan Japanin j,teIiavanpal.ion trkeit asioita., jo-
pyrkimyksia. Tm tuki ol ikm san- ,|ten kaikkien pitisi saapua kokouk- sen ^tehokasta- Kauko-Idassa v i l i s i ! ^^^^^ osallistuakscch yhteisten p-
! italialaisia lhety.ssaarnaajia. Koko
^.iltaanpaao-a oli Pacelh pannut las - kaimansa HttlenJn ja lamn klikkiin. U>vita kcr.oja h a n oh lausunut pre- i a a r i KaasiUe. Saksan katolisen kcs -
; klistfl-puolueen puheenjohtajalle, ett i oli vlttmtt tuettava, natseja h i n - I naUa milia hyi'nsa ja kaikin mahdol - i lisin;keino:n:- ' . ' Keskuussa r . 1933 Hitlerin Saksa
ia . V a t i k a a n i , -olmivat keskinist avunantoa koskevan konkordaatm.
Eugenio Pacellm johdonmukaisuut- ' ta Cl kay kieltminen, i Allekirjoiteltuaan konkordaaiin ja
fisdlitjUiti 1 j a - hiilt ^cfHaaii
Ottam.: Ra)iamim.sterr- Abbi/ti ilmoitti tiunnuntai-iltana. eitii helmi- kuun 2 pt.st:i::alkacn kaikki sdkset. m:tkff :ov3t estneet kauhn tuojmni niAuhan. poisiotaan vliaikaisesti . ja hmtakontrolh a-seietaan uudelJceii voimaan.
K u n ' viiiniv mairasicuusiu limoitet^ tnn erinisten ruoka- ja muiden tur- vikke-den tuoniu-ajoituksista. kohosi kaalin hinta enntysmisesti. Esimer- kiksi OtUi\vassa maksoi kaali 15 sent- tia pauna. . .
* TUstama, tatmuik. 27 p. Tiiesdy* J m . ?7
JaaUio Pdtonaa on kuollut Mattanrassa
Kuvcriirikysyniyst ci ratkaistu
Lake Success. ^ Turvaliisuusnou- vosto C l paa-ssyt viikonvaihteessa yk- simioli-syyteen .siita. kuka lumittn tai - .sun T n c s t i n vapaa-alueen kuvenioo-
M J t t a u a . ~ P:.ikk.u:a on ollut taal iiikin. joren ej -tee paljon mieji pis taa nor.aaiKa ulos.
J.iakko Peltomaa kuoh taalla tk 20 pna vat:-akai>vin johdasta. H a n oV JO' 7J vuoen ikainoa ja ehti. vasta .saada yhden kerran vanhuuUeiiclaket- . kun lumet luokiteltiin ulkomaa- lai?ek.sv; vaikka on. ollut yli 20 vuot- ta Ca:v'ida'.sa. H a n oli tolista kuu- kault.i M a t t a w 3 n .sairaalas.i ja vi l - incisei kolme viikkoa Blairin farmilla^ JO- 'a han kuoli.
Vuuiaja tuiuicltiiii rohelli.sena j hyvaiiii tyomiolieiia, jonka sydmen
^esU i a i i i| l t t . i i i i t o . f i t f i f i| i i , gptaoifcytiden ejeen
Alena. iAhSi TalU joutuu sotaoikeuden eteen: vnmemen demor| traattlsesti vahttu tinion : johtaja^; /leisslhtecn Antonios Ambatielos. SJt- ;en vuroe joulun on Kreikassa vsm-, ;ittu 2,000 unlon jsent ja muita/ .yolaisia ."iyysta, ett he ovat vastus-: lanect hallitukien kostotoimenpiteif ^ t. Kre ikan nykvi-cn lam niukaariV lakkoon'meneminen ran^alfilaan kuo- lemalla.
nksi..^ ; JuBoslaM.i on e.sutanyt t.shokko^!o-' - ' - ^ " "^ >ouicnliike. maikka hai
vakialaista Bohuslav Eeceria,. ruot.sa- >oiiuitk.inii
koisuissa ja ; taisieluliaudoissa ^-vo.altaisesti anteeksi Neuiostolii-1 maattiin tai partiossa
rinta- per- I
piston puolesta esittaa anteeksipyyn- nn snta, etta me papit sodan aikana
; villitsim.me armeijaa ja siviihkansaa- kiii venalaisveljiamme vastaan. .Sill tm oli kaiken sananjulistuksen voi- -maks sivutarkoitus silloin.. .Ellei se sit olisi ollut, 01 pmajamme olisi meit pappeja .pa ivaakaanrmtamalr la:pitnyt.. V a a n nyt se kiinnitti- kunniamerkkej: rintoihimme, koska "rauhan- evankeliumimme" hsa^i ja nsii armeijan kuntoa ja-kohensi sen taisteluryhtia. . Olkaamme..rehellisi! Arkkipiispamme voisi koko- kirkkora-
timme hieman enemmn kuin toLset Sattuma ja kohtalo tekivt useammin sankareita; kuin - oma r- mapaisyytemme. . : :
Jos. tappaminen objektiivisen mo- raahn mukaan on sodassakin rikos ja sitahan se varmasti on . niirt me oiemme murhaajia kaikki . Jotka i h - misveljiamme surmasimme itse teossa tai vaikkapa vain sita huoltoportaissa myotailimme; -
J a jos 'evakuointi ' , hienompi n i - mitys, niita torkeimmalle: varkaudelle eli sotaroivoukselle ja ruumiinryostol-
Myrkyttaja (Sixtus III - - - pespool-, meist ' " ' Sinfatius.III.... Petkuttaja (Ste-'
fanus III; .... Julma Stefanus IV) . . . . Irstas. (Johannes III)
me puolesta esittaa saman asian. K i r - l . l e . on-mys rikos, nnn suurin piirtein joi-ttkaamme joukolla me papit n i - mimme onnitteluadressiin, j o t a . S N - seura nyt parhaillaan, suunnittelee-ys- tvyyden todistuksena lhetettvksi. Piispojen toimenpiteet voisivat ta - pahtua' esimerkiksi Ulissa' juhlalli - suuksissa, joita kai vietetn kun rau- . ha on lopullisesti ratifioitu.' Nain. osoittasimme, etta kirkollamme ja sen
L papeilla on edes kerran hyv halu tehd totta Mestarinsa rauhan vies-
tista.-, ,. ..- , -
-kili;- ' ..' ['-:}' . .y' y . Vaikka nuorisorikollisuus, ei olekaan
vam .sodanaikainen ja sita seurannut ilmio. n n n sen ksittely- sodan kiroi -
me kaikki, kenraaleista, ja papeista alokkaisiin ja lottiin. a.sti olemme varkaita, rosvoja ja ruumiinryostajia. Ihan se -tuli toi.seksi luonnoksi siell
-rintamalla. Eika .siina.ollenkaan kat- sottu,, oliko omaisuus vihollisen, kar- jalaisten tai armeijan omaa. Jos sil - la oh kyttarvoa tai. vastasi, rahaa, nijn.,. sulavasti se iheitettiin reppuun, rekeen-tai autonlavalle. :
Kun tllaista tehtiin vuosikausia, mm mita me ihmettelemme, jos se jatkuu . viela siviilisskin ta i vuosia sodan jlkeen. Ryhtymll sotaan me itselailhstimme murhan ja rys- tn, joten on ymmrrettv., etta entiset rintamamiehet, lankeavat yh uudelleen rikok.siin. Vastuu, ei. ole niinkn paljon heidn kuin.sotavil- litsioiden
Mita toiseen ryhmn tulee, nnn
Tm-meltu- nut (Martinius II> ..... Haureellinen (Romanus I> . . . , Huorintekij (Jo- hinincs X I I . . . . Isaiunurhaaja (Boni- fatius VII) . . . . .Rosvo (Klemens V) ; V e r i n e n (Nikolaus V) . . . . H i i o r i - mus -(SLxtus IV)
L s a k s i oli viela paavr Aleksanteri VJ Borgia.
H a n ei saanut historiassa lisnime, silla hnelle voitaisiin antaa kaikki yllaluetellut :lisanimet. jotka kuiten- k a a n , eivat. vastaisi tydellist-kuvaa "erehtymttmn", ylipapin monisi- keisest.persoonallisuudesta.
Sellaisia ovat olleet Pius X I I : n edel. tajat,- hnen esi-isansa ei veren, vaan hengen mukaan.
Mita hnen varsinaisiin esi-islinsa tulee; n n n . h a n on vanhan italialaisen kauppasaksa- ja pankkiiridynastian, Pacellien. vesa. Vat ikaainn nykyisen valtiaanseta, Ernesto Pacelli. oli I ta - lian huomattavimman pankin, " B a n - co di R o m a n " , johtaja. '
Veljenpoikani paasee viel p i t - klle, oli pankkiirisedan tapana sanoa: Nallia sanoilla -han ilmaisi koko P a - eillien suvun unelmat ja toiveet
Nykyn Pius X I I on ,71 vuoden ikamen. , . Hn nousi paavimstuimelle kahdeksan vuotia sitten. - Ni ina vuosina, jolloin set-Ernesto en- nusteli hnelle suurta tulevaisuutta, n y k j m c n paavi oli vasta astunut k i r - kollisen virkauran mutkittelevalle po-l,m l,.tty>ana vap.. omaf, luuunsa. 'rS^' Lr!tll,lu toS' ' ^ " - " n v ,au, -a . , ml. ,tlIova.le p o .
. d a , o . . a oLn.. . a a 0 . t a - ZTjr^Z^!:^^^^^^^^^ o.sitiaisen ' tyydyt.ykseh- tiuka.ssa kbu- iuliiuksessa,.- .Monelle 'oli siin-sotaa aivan tarpeeksi.'- : Sankarihimpisim- int heist {tuultivatkiiT seuraavaan ryhmn. - ;';
Va ikeiinmln' kasi tel t vi. ovat koi - mantcen ryhriin ^kuuluvat ne nuo- ret, "ja lapset, jotka sota-.aikan ... tai inyhenimin.o.vat-kuulieet.sodasta, ja etenkin:; iis. 'sankariteoista puliutt- van. '.: K i i j i i ; ' huumaaya - myrkky on tuollainen snkarikipuu turikeutu- nut heidn vereens. - - . :Miii- ;innoIla j',:p.atp.ksella -koko; :yltav'a propagndakoneisto .pitikn huoita:ta5t'--:m>^^^^
teriime. sydmiin ,ori. iskenyt; suuntaa :iintavat,merkkiiis.:: . K yat-': urhpilista, ..'sotilasta: ta-voitelt'a- vimpana sarikaririhanteenaV.-^^P k i n ohvat-vrnukana. yhten, trken osa na.; ' .siin:, :propgaiidknei5tos,s. jbka, ihannoi. '.;"pyh: sotaamme:'' Ki-i.st'ityt,..:huusiVat.-hurraai^ jo.tk-a:;:': ;,niurhasiyat; ; 'ihm mutta rijH-pistivt nenns iiyvn k-systii jos .saniaiset rintamamiehet juopottelivat .(ehk siit syy.st... ett heit.'.okse't,ti-kpk:"pyh Ja..'.nyt: yiel; pidetn; kovaa- .my nuori.s6n'' tanssivimteasta.'''- Mit; .se- kn on muuta kuin tyyd.yttmtt-' mn. >sankarikaipiim^^ ^^ ^^ ^ malaiset- intiaanit:-,ta.i .'ne'ekerit -. vain
I hurjalla--Sotatanssillaan valmi-stautu-: mehn ylpesti kerskuneet ole-.amme; .^^ ^^ j^htemaan s^tapolmlle Itse o-
luterilaisin kansa - nnn ; ^ ^ ^ ^ ^ sotahulluttelullamme ==en %im-
]; rnii nubns:ossa: .'^ertt^ I samnie tdivba .nin iurkii,telle.samrne
lemrrie 'aito''fariseuk.sia, jotka kiiyi--
Meitiau; jotka olemme: .saaneet epa mieluisan tehtvn poistaa noita k i - roja, n-uskallettava kaLsoa asioita siimasta siimaan. .On -aivan oikein.
: ett u u d e t miehet, ovat ohjaksissa, kun parannus- ja uudistustyhn, on. l-vhdytty. Jos me,-jotka: osallistuim- me sotarikoksiin; -haluamme - eimer- kiksi ohjata nuorisomme uusil le , lau- . lian teille, n n n meidn on tehta-^a
: tydellinen: pesero entisest, vaaras-' t hapatuksesta. Nuoruson. kasyatta.-. jilta. ja .nuorten rikollisten kasitteh- joilta. me odotamme syvlle, luotaavia, alastoman- rehellisi, ,;itetilityk,sia. Kun me olemme n a m .kaameata ,tu.- hoa: omalle maallemme aiheuttanee, kum mita nytkin , .ympanl lamme'na - :emme, .ni in-on aika tunnustaa,, etta koko yhteiskuntamme on ollut mata ja kirouk.sen alainen..
-:- Kansankirkkomme, jumaluusoppi- neet puhuvat paluusta Lutheriin, mutta eivtp-he ole olleet;muista- vinaan erst opjji-isansa ajatusta, Pietil mainitsee:"Yhteiskunnalli-sessa .M-iej sopissaan", etta Lutherin m u - kaan sodan, lopputuloksesta on luet- tava Jumalan -tuomio; Onko ykai- kaan kirkon.. papeista ta ta: tunnusta-,, nut?: Emmek pamva,stoin ole kai - kin ta\oin yrittneet kiemurrella va - paaksi .vastuusta-, etta -.saatoimmp.;So-- dillamme koko kansan mittaamatto- minv krsimyksiin. .-Mutta- jos nyt.pi'r. taisimme, ki i imi Lutherista - r olem-
maailman luterilaisin kansa >. pnn meidn on noj rtyen tunnustettava.' ett Jumala ei ole-ollenkaan hyvak.sy-.J nyt sotaan, yhtymist, vaan olemme
Jumalan tuomion alaisia me suoma- j,^..tvsi siivilimme sima suussa la.^e:. kun taas hnen mielisuo.sion- j ^^^^^^^^^^^ ^^^^^^^ Kvvkaarmeen si -
. lepaa kiroamiemme ';ry5Sien ja bol- , ^ .^ j^^.,.^,^ ^^^^^ ^^^.^^ ^^y^j.
lisist. :todellisi.sta sotarikolhsi-sta., :, : Aivan '-.iunholiinen-,, .seiiriis. kapi -
nne,ukkien" ylla. Meidac on punnit- , tu la vien kykisiksi havaittu Nain -aa.'naisi Luther, jos h a n ojisi nyt meidn arkkipiispanamme.
Tllainen itsetilitys taastana me
I talistisesta. sotaa ja vkivaltaa i h a n - ! -Hoivassa:vhteiskunnassa on. ett.tt
\ino3 sankaruutta lanoava nuon.so ,viuua: , sankaruutta.-..,, janoaya, . . . . . . . . . . . . >asta soimme ksitell " " O - ^ - ^ ^ " - ^ ^ - | ,3 . , j ,anaikana purkaa kieron halunpa ':suu.skysymy.st'.sodan.valossa.
Sodanjlkeisen. nuorison ryhmittai -
im.me kolmella tavalla:
Alitajuisena kiihoittajana., pn tal-
l- .o; 'Varsinainen r i n tamanuonso, joka Itse koki kaikki sodan hirmut.
2 o. Ne. jotka jo -.vvd-.t:amaton sankarfitaipuu -a.atemaan sotaan kouluista tai k o u - - _ _ -uuiske.=!kuksista, mutta joilta sota, oppui ke.=ken. j
3;o. Ne lapset, jotka siimat pyorei- sankarit rcpi- . lt o-.:a na ja kor; at hrollaan kuulivat ja noita, hrnvt palo-kuntaa .ai po- :eaeireen-' kuulevat-- sodasta- - puhutta -
sn. :-Ensim.mai.selt: ryhmlt, j. n.itamamiehilt.. ni in vanhemmilta
vrrnasti monen rikoksen .alkuna. Tansseista tjUessaan nama sota-
,<:.arkevt-;-ikku'7:
liisia. rajhaten rennosti minkuin r i n - ' tamamies ainakin Mu.stanprs.'in
meilt' kaupat tarjoavat jnnityst. Hero- iinin kytt on kiellettvma erikoista. Sitpaitsi juuri,:narkOTttis,essahu ..'tuin nuoremrniltakin. on JO aika r.isr. . . . .
:a pois se sankankeh. jonka p r o - , lassa voi olla suun s a n . n . . i n a k m PHganda plaellemme asetti. . ajatuksissa. Siten nkos seuraa ^ i . -
E m m e h n m e n y t m i t a a n n i i n e n - i t a a n ja rikoUismaailma on saanu. :^ 'n!r> olleet jo tehneet Siell vaan ] uuden "u l jaan" jo.-^enen.
nio Pacell). ; H a n cdiiJtyi yht hyvin .'feka maallisis.sa etta kirkollisis,sa t o i - messa.. , ,'.'..'
I- . " .Mainehikkaan" Ignazio Loyolan periaate kuuluu: .T.^^RKOITUS P Y - HITT K E I N O T
Hnen ohjeensa-on: .'.'Jos kirkko 'sanoo meist valkoiselta nyttv e- sinetta mustaksi, nnn. meidn on- vas- tpvaitienta tunnustettava.se mustak- si" - Eugenio Pacellia miellyttivt-Loyo'-
lan "Hengelliset harjoitukset". Hn luki. mielihyvin Jeesuksen seuran " s a - laisia ohjeita'
V.;1917 Eugenio. Pacellin virkaurassa sattui ratkai-sevaa laatua oleva- t a - paus. Hanei vihittiin piispaksKja h a n matku.sti-Sak.saan. missa. han paavin nuniiuksena- monen vuoden ajan e- du.sti Vatikaania..
'Paavillisen diplomatian. noti.seva tahti " oli .aanut erittin vastuunalai- sen tehtvn. Eugenio Pacellm teht- vn oli joustavasti edistaa katolisen' Vatikaanin . ja protestanttisen - kcisa-- rillisen Saksan vlisen, .salaisen: .sopi- muksen : toteuttamista- ;kaytanno.ss.. Tllainen sopimus oli vahan aikai - semmin solmittu; -.Saksan imperialis-' tit olivat v. 1914. sitoutuneet Ranskan, Englannin . j a Venajan- .voitettuaan palauttamaan.eimalleen Rooman paa-- vien maallisen vallan,, laajentaman paavin valtion Rooman ja .sen.ymp- ristalueet ksittvksi antamaan ta l - le valtiolle, paa.syn merelle - ja' laske-^ m a a n paavin, valtaistuimen juurelle tai paremminkin hnen pohjattomaan taskuun 300. miljoonan l i iran. pyOr reahkon summan!
;. Vastapalvelukseksi: -silloinen paavi Benedictu.s: X V Iupa,si. kaikin tavoin tukea. ke isanl lLsta Sakfeaa. Katolisen kirkon kojco, /laajalle ; .haarautuneen, monipisen, asiamiesverkoston piti le- vitt defaitismia ..seka.harjoittaa -va-- koilu- ja- tuholaisuusioimintaa ymp- rysvaltojen armeijoiden selusta.ssa. .
V . 1919 keisarillinen Saksa luhistui-- Sen::mukana menivt myttyyn k a i k k i Pacellm:? johtamien . vatik-aanilaisten: salavehkeihjoiden .suunmtelmat.- ' -Lisaa kestvyytt . :.me:;.saa;'u-. tamme.pmrmme, sanottiin. ,Va-: tikaanissa. ; Eugenio,PacelU sai maarayicsen:jaa-, d Berbmm.--; Sielt ksin hnen piti johtaa katolista'.papistoa.sen .salaises-; sa sodassa -'demokratiaa .vastaan ; ja edist imperialistisen hirvin uudes- tu.yntymLsta Euroopan .syQames.s. ; ' - V . 1925 hnen, valmistelunsa', jpht i -
vat .-:koakordaatjn. .solmiamiseen.:- v. 1928 hn : sai: kar.dmaalihatun , ja -v. 1930 . hnet kutsuttiin takaisin Roo- maan; missa hnet: nimitettiin -Vati- kaanin valtiosihteeriksi, s=o..paavin uikoministenksi. ^
Jo /:auan ennen .=nik->an fa.si.siien;
i tuo armeija harjoitti lakkaamatta va - \ koilua Japafun hyvksi. V . 1938 Vatikaanin valtiosihteeri . saattoi kiinnitta kardinaalinviittaan- sa Mandshukuon korkeimman k u n -
f niamerkm. Tt japanilaisten samu- i raitten tiedustelupalveluksella anta -
mastaan a\-usta saamaansa palkintoa kardinaali kantoi melkoisella tyydy- tyksell j a ylpeydell.
Ystvyys Hit lena kohtaan ja hellt tunteet japaiulaisia kohtaan elvat suinkaan sulkeneet Eugenio Pacel lm sydmest pois palavaa: rakkautta; dollareita ja siis mys "dollareiden o- mistajia kohtaan.
, Senvuoksi Vatikaanin valtiosihteeri, .samalla kuin han avusti Hit lena s u - muiselle Albionm saarelle tehtvn hvokkayksen valmistelussa ja osaltaan raivasi japanilaisille Pearl Harbouriin johtavaa tieta, auliisti teki mys kai-^ kcnlaisia palveluksia englantilais- amenkkalaisille imperialisteille;
Lokakuussa v. 1936 Eugenio Pacelli paatti henkilokohtai-sesti kyd tar - kastamassa -valtamerentakaista' l a u - maansa.-. tutu.stumassa lhemmin sik- lisiin olosuhteisiin, solmimas.sa h e n - kilkohtaisia suhteita Wall -Streetin pomoihin. Lisaksi tarkoituksena oli vakinaisen Amerikan lhetystn pe-- rustaminen- Vatikaanin yhteyksien helpottamiseksi tulevausuudessa. :
K u t e n tunnettua, eivat rahaporhot erikoisemmin kaipaa ystavia. He p i - tvt enemmn, palvelijoista. - .* . :Kardinaah Pacelh ymmrsi taman.
H a n yritti osoittaa voivansa tulla toi- meen ilman ystvyyttkin.' H a n p i i - lotti sydmens, taskuunsa. - "Hnen pyhyytens- vakuutti, ett js dol lari - valtiot tarvitsevat lakeijaan, nnn hn kyll osaa olla .sellainen. Vanhat sak- salai.set ystvt odottivat snhen a i - ,kaan vatikaanin kardinaahn vierailua; He toivoivat orvokinvarKscn kauhta-;. n'r<n ja kirkkaanpunaisen; kardinaa- l inhaiun -'tekevn sangen- tehokkaan vaikutuksen Nyrnbergin natsikokoufc- sen ruskeaa taustaa vasten a.setQttui:- na. , Kardinaal i ei kuitenkaan saapu- nut. H a n . nimittin matkusti juuri noihm aikoihin valtameren taakse.
Pariisilainen viikkolehti "L 'Europe iiouvelle" ;kirjoitti 18 pn marraskuur ta 1936::" Pacelh on kuukauden aikana
laLsta Georg Bi-antingja, norjalaista E m i l Stngla. raitsk-laistMaiiric' do Jeania ja espanjalaista Pablo de
tosren tekemiseen. ;- V : j Azcaratea . - ..' .^ Frank Ko.-ki on Iata kivjoiteUie.ssa j Hal lan taholta taa.s vu usucttv
ollut- jp toista viikkoa H e d D e e r i n j sveitsilisi kenraali Henri Gui.sania: sairaalassa. Toivottavasti hnen s a N | \valter Otto Siuckia ja Paiil Riiegjie- rautensa er ole vakavaa laatua. . T o i - ! n n , seka etelafrikkalaista Leif Er,e- vommc hnen, tulenv pian terveeksi linndia- ja .pa.sevn kUii:.;- Elisa Salonen;
iskettiin lasten paat munskaksi. Pius X I I : n inkvisiittorit kulkivat n n l a r i n - nan Hlmmlcrin asiamiesten kans.sa. Vatikaanin kskyliset ja vakoojat o- salli.stuivatm.vos Pms X I I : n henkil- kohtaisten ohjeitten mukaisesti ja tayde.s.s- vnkoiliipalvcluksen kanssa .sotaan Neuvostoliiton kamsoja vas- taan.
Mutta tuonakin aikana roomalais- katolisen kirkon paamies ovelasti pyr- ki jatkamaan- tutunomaista: poliittista peilaan "kahdella rintamalla" . Pius XII ci:antanut atlantintakaisella tur- neellaan istuitamicnsa versojen surr- kastua; ..-.:-
vyylcen ja jjaahinctoyhlojcn.sa h a i - knl.sevaan taikavoimaan? .
T a i onko ehka Harry T i u m a n m e - nettnyt u-skon omiin voimiinsa? M i - i a s.vyta h a n d i a muuten olisi vahvis- taa Yhdy.svnltojen sotavoimia l i ittou- tumalla Vatikaanin kaartin kan.ssa? .
S.vy on helposti lydettviss. Anic - rikkalai.set maailmanvaltiuttn havit- trlevat -jiankknnt tarvit.sevttt Pius X I I : t a . han on heille tarpeellinen himiahakkina, jonka verkot ulottuvat knikkiin maailman maihin ja joka ^ oi asettaa nuo verkkon.sa amerikkalais- ten monopolikapitali.stien kytettvik- si : .' -
aktiivisesti osallustuo lrjeston toiimnlaaii .Saatoimme ha-
l u a t hauta:MVMatta\v.in hautausmaalle j i victcMun muistoheiki Kankaan {.srmiUa K a u a n .;ail ke.stjui ennen- kuin kuolema vapautti. Lepaa rau- ha?sa: ' -::-
Pidimme pikku kekkcrtt Walter. Ma;, cli laytlaes.sa 30 vuotta. Hau-skasli ku- hii i lta .soittaen ja laulaen. \Valter halumr kiftiii sukulaisia ja tuttavia kiiiki.iiu l.-h)oiita ja huu.skasta illasta.
Victor Mki on ollut pitemmn ajan j ;airaan^- Nyt han joutuu Torontoon
lelkat-tavaksi vat.sas.saan olevan kas- vin johdasta. Kykhn toverit kat - -s.-jma^sa sairasta.
Mui^^takaahan .snt;en. etta .helmi- kuun 1 pna mennn Melle o-saston kokoukseen ja 7 pna Senja K a n k a a n luokse naisten kerhon kokoukseen.
Mummu.
Diplomaatit, ArRcntlnan Moskovan- lietyston atta.sca Pedro Condc j a
' uhetyston toinen .sihteeri Alfrodo A n - onio Bnzan. jatkoivat heti m a i k a a n - a laivalla Tukholmaan.
Arjjehtiiialaisia sota- laivoja aiitarktiikkan
Uiieiias -Aires. - - - A r k e i i t i n a tiis .ilmoitti viikonlopulla,^.ctt, s c l -
John Poster Dullesin kallaisei .so-| hetl;;ryhmiin armeijan spesialisteja Sodaii loppuvaiheessa, kun sodan- dnnlietsjat Yhdysvalloissa hokevat j kahdella .sotalaivalla antarktiikknan.
it.sepintaise,sti, ett: on mahdollisiin-j Argentinan hallitus on hyljnnyt mnn liian liittouduttava Vatikaanin jBritaiiniaiviioUt ArgehtinntoImlnT
lut.sojien kohtalo olr jo kaikkien nah- tavi.ssa, paavi julisti kaikkien kuulta- vaksi, etta tulevan rauhan.ol i oltava i kan-ssa, joit voitaisiin - yhteisvoimin' i uta anturktiika.s.n, Jos.sa argentina. yhia- "kunnial l inen" molemmille .so- mencstyk.selll.simmin taistella "bblshe- taakynneillc puolille, etta vaatimuk- seen ehdoitta antautumisesta katkcy-- tyi. "mita suurin vaara" ja etta L O U T tooii velvollisuus: oli "krLstillisen lau- peuden nimess" antaa, anteeksi har- hautuneille rosvoille, jotka olivat pommittaneet heidn kaupunkiaan.
-Jo 15. vuosisadalla ranskalaisten oli tr.pona .sanoa: "011ak.seen paavi on csatlava suunnata nena tuulen m u - kaan" . Pius X I I on aina noudattanut tata ohjeita. Uransa alkuaikoina han palveli italialaista imperiali-smia. sit- temmin teki palveluksia kci.sai-i W i l - helm 11:11c, liehlttcll .Mu.ssoliima; Hit lena :'ja japanilaisia .samuraita ja katsoi nyt- .."pyliaksi- velvollisuudek- seen" ohjata.Vatikaunin laivaa atomia d iplomu tiaii va na vete<.'n
vistlsta vaaraa" vastaan JniseL oyat peru.staneet tukiaseman Deceptlon. saarella f a l k l a i i d i n saari-
Morgnniii ja Rockefellcrin knniset ' -y ' " "^^^^ Piensn-Iehtl .sanoi: finan.s.sipomot ovat halukkaita anteli- ' "F^-ilklanJin .saaret ovat meidn, siit aasti vuodattamaan kultaansa Piu.s' ky.symystakaan. ei kinan eik X I I : n avai-nan ta.skuun, kunhan han vain on valmis y h a . innokkaammin kyttmn laumansa , tletamtlo- mvytta,- herkkuskoisuutta ja uskon-
i kiihkoa taistellussa, demokratiaa ja . o- dLst.v.sta vastaan.
Dollaripolitiikkojcn edustaian.sa M y -
n n s t u k u y d a kauppaa."
CliC ottanut kaksi radioasemaa
AVlnnipi-K. . - - Puhelmimnlsteri W, Morton ilmoitti viikonvaihteessa, elia Maulioban hulhtuksen omistama
Venliset pidttivt ron T a l o n i i vlityksell paavi Pius Wm^ ,j7giii ladla^ brittilisen jUnan
Eisenhower kieltytyy ehdokkuudesta
AVashiiiKtuD. Kenraal i Dwight D. ; Eisenhovver. Vhdysvaltain yleisesi- kunnan pllikk Ilmoitti taalla sun- nuntaina, citei hiin mi.s,san tapauk- sessa- ota vastaan nimityst Yhdys - valtain presidentiksi. - Kenraali Eisenhovvcrlu on pyydetty- ryhtymn republikaanien ehdok- kfiakii pi'esidcntlnvftnlei.s.sa. E isen - ho\ver .sanoi, etta hnen paatoksensa pysy enllajm politiikasta on "ehdo- ton" .
Punajahti kynniss Niearaguassa
ManaRua, A L N ) Senjalkeen kun Yhdysvalloissa hyvk.syttilni T a f t - Hartlcy laki, on suurin o.sa latinalai- .sen Amerikan maita seurannut samaa linjaa. Nicaraguan vlrunomalsct ovat vanginneet useita: unionisteja syytt- en; lielt "aktiivisiksi kommunl-stelk- st". Viranomaiset vftlttvht. etta u n i - ; ojen hallussa on asiakirjoja, Jotka o- Kolttavat, cttii, Latinalaisen Amerikan Tyvenlllton presidentti Vlncentc Lobardo Tolcdano on "kansainvlisen punaisen .salaliiton" jsen. ^^^ICalkkl alla latinalaisen Amerikan maissa on kiihke lyviien vaino kynuLssa..
XII:11c:. a.settam 'imatehtvit o n : Amorikkalai.scn monopolikapltalisniin valioituspolitnkan odistaminen kuikin
keinoin. ;
j Vatikaanin radio ,syytaa joka palva j raulmarakastavia kaii.soja. vastaan Ji-
Kaikkein arvos.sapidotyin' viei-as on ! '^;-^''''''V. P'^'Jaasta.;, , Vatikaanis.sa -nykyn Myron Taylor. Katoli.sei r.sanomaiehcc: H a n : oli aikoinaan. Amerikair tera.s.-
"Ob.vcrva-
ty Ciiniulitm BrondcnsUnK Corpora- tionille S200,000 kauppahinnasta.
.Samalla ilmoitettiin, ett toinen MfUT.to.ban hiiIlUtiksen omistnnia- ra- . diicLseniH G K X Brandonlssa, on nl ln - ikiiiin ULvylv CBCilIo $05,000; kauppa- hlntia.sia..
tore Romano" . . j a " Q u o l l d i y n o " Ilii - trusLm, johlaja. Nykyn h a n o n . Y h - . I liassa, " C a t h o l i c Herald' ' .EnglaninKsa
i -^riyyf^ydikuhcn s a tl onurlcMts-. 'on \'litx-nkni>iuiUhn:n incrkilvs on
dvsvaltojen presidentin Harry T r u r j a " L a Croix" ,Raii;ikassa laulaval '>>vn(imatto)>uni^ suiiri. Siksi VA- manin henkilkohtainen . edustaja paavi Pius X I I : n luona. Myron T a y - lor yhdist kirkollus-diplomaaiti.scen tehtavan.sa Vatikaanissa taitavasti
hartaasti .sama.s,sa kuoro.s.sa..
kynyt; kahdes-satoista Yhdy.svaltain '^great: busine.s.'j"-jumalan palvelcmi- atomipommia Venjllev."
;. P I U S X i I - n masla armeija .vllytUia .tav.sin avoimesti .solaan Ncuvo.stolillr j i^*,*^^^^*.*.*-*. toa vastaan. "Mik.si emme pudottaisi !
o viiUtamntbn Uimiin maan sutinifildiullr., ., ,
Uerlin. ^ Bcrlinlslu brlitilulsellc miehitysvyhykkecllc matkalla oleva brlttlliiinen .sotilasjuna pidtettijn ye- ; nHllsten vyhykkeen rajalla ja mu^. rttiin menemn ,slvurtidHlIe lauan- taina.
Junan piiallikkcJ kieltytyi antama.s- tn veniilal .slen jnjavalitien rikkoa vaunujen.KiJietleJu ja tarkastaa vau- nulissa: olevien .saksaliii.slen papereita. Myhemmin - i l r n o i t e t t i m ; f t l i i brilti- , liBCtniatkuslaJt .si irretn, toiseen: junaan.
kuudestatoista k i r k k o provmssLsta. H a n on matku.stanut yli:;13i000 kilo- metria, junalla, autolla ja lentokoneel-
. la . Nelja .yhopistoa on julistanut hnet kunniatohtorikseen;: Hnell ei ole ollut riittvsti aikaa suostua e- raan piispan kutsuun, jonka aikomuk- .sena oli julLStaa hnet intiaaniheimon kunniapaallikoksi"
Pacelh piti hikeneuvotteluja- "Wall- Streetin edustajien kanssa trkeimpi- n kuin keskustelua -punanahkojen kanssa
V a h a n ennen toisen maailman.sodan puhkeamista kardinaali Eugenio P a - celh lakkasi olemasta. Roomalaisen pankkiirin poika osoitti - setns, to i - veet tysin Oikeutetuiksi; H a n ; nousi vatikaanin valtaistuimelle,ja muuttui Pms X I I ksi
Nyxyaan Vatikaanista-kuuluu har-; mi.siuneiia aania .szel la ollaan louk- kaantuneita. Siell, vltetn "ereh- tymttmn" sodan aikana noudatta- neen muka mita'taj'delh.sinta-puolu^ eettomuutta.
Nama puolu.stelut e ivatkuitenkaan saa tukea, mistn.. . - - , . ;
Pius X I I :ei ole ko.skaan ainoalla- kaan .sanalla tuominnut- ihmis.syjia j a , pyoveleita: han ei ole milloinkaan
.sen. Hn on preidcntin;taloudelli.sen . ncu vos Lon ) a sen. H a n en lah e m pi 1 n .VHlaviin-sa kuuluu New Yorkin arkki - piLspa Spellman, jo l la on kimtoat y h - teydet Morganin pankkiin <mainitun pankin kassaholveissa.. olivat sodan aikana talletettuina Pius X I I : n raha- varat).
Taylor saapui: Val ikuani in .elokuun 24 pna.- Han sai heti audienssin ja .scasijaan, etta olLsi tradition mukai-, .scsti .suudellut paavin-lohvelin karkea, lmmitti hn "erehtymttmn" .sy- dnt ojentamalla .talle henkilokoh- , kiirecll:vlri)l.stelee uuden nuytolmn
kysyi f:-:- ."^isti Kirkconnel .Canadan kaloh.sen p;ipiston tVdmcsta jarjesteiy .sKa csitel- j matilaisuudc-Hsa. I lanla saestaa U a i r I ley, entinen Amerikan Yhdysvaltojen armeijakappaliilnen; joka laman, vuo- ; den .syyskuu.ssa Glevclandi-ssa fiotuve- { terufinien kokouksessa j)Umas,saan -, puhee.s.sa esUli seuraavan kv.symyk- .scn
Milloin:lopultakin kytmme atu^ mipominia, jonka . Jumala on:. meille a i u a n u l rauhan turvaamista varten? , Parhaillaan Vatikaani luni-iolla ja
tisen kirjeen presidentiltn. Tuossa kirjee-ssa H.'irry, Trumai i monisanai-. .sesti vuodaiteli: kommunisminvastai- sia ri.stireikitunnuksiaan,. ja, innok- kaa.sti ylisteli 'Wall -Slrectin; "krist i l - list p o l i t i i k k a a " . . : , .
Truman: -kirjoittu - "Kristillisen
Tata larkoitu-sta. yarieri koollekut- '.suttavan ylei-sen kirkolliskokouk.sen-
kan-sakuntana haluamme ennen kaik- Valmistelutoimenpiteiden . -suunnitlc- kea olla yhte;.styo,ssa hyvaa tarkoitta- i juh paavi Pius XI I on uskonut erlle
taita v immisiaapurei f i laan .amcrlkka- - isLsleh '.mqnoipolikapi^^^^ : helle- krdiriali' Sjiellmani 1 le'. ;Prn? c o a 'sydrtysivll.e.-k^^
iannielille, ja. MuK.solinin y,stv.lle,: italialaisten :u rriilanqlalselle kardihaal.i Schusterillc;;.;
."Mahdollist'on*;ett'uiisi liylelni ;
TULLA J A N K O N KALTAISEKSI
KIRJ. ELVI SINERVO
vien ihmisten; kanssa .; . . H a l u a n ; y h - teistoimintaa Teidn, p y h y y l e n n e kanssa ja kaikkien.niiden kanssa, jot- ka ovat maailman moraalisten voimi- en :johdo.s.sa; Tehtvmme on lujittaa ja elvitt "ihmisten uskoa, laisnn arvoihin" - "lLsilla arvoilla'- tarkoitettiin -nah-
1 o usunut: moitteen sanaa Hitlerist, i.favasti kuuden ,sotavur>den .; kulue,ssa !.tullfian:e,sittamaan. . . / i l - : _ ^ i l . . T , . . - ; ' ;Ky'.tieten Mussolinista ja. Francosta yht vhn i.kokoonhaalittua ; 52. miljardin duUa-
kuin Euroopan: eri.rriaiden:qui.slingeis-!: dm voittoa:;: - Naiden "iai.syysarvojen-' ta tai petameista, jotka yhdess' pyr- kivt Euroopan muuttamiseen suun- na.ttQmak.si hautausmaaksi,, vankilu- lien ja tuhoamisleirien ;valta.-kunna'Ksi, ' . Sitava.st.oin.ei ole .vaikeaa muistaa Pius X I I : n lhettneen ter\'ehdyksia Kil leril le
R a n 5 k assa. Tshekkoslovakias.sa, Puolassa. Jugoslaviassa kaikkialla.
hankkimista - nimitettiin -"kristillisten periaatteldeiv toteuttamiseksi". ,.
paavin istiii- rhc;n:korkeuksisia.lurntt kom mi:.j:-vielp.;jutj^s^ seenkin;;mutta oi ole kuitenkaan.-.u-
-. Laajas.sa va.staukessaan Pius XII ( nohdettava,'etta- nyt ei ole keskiaika, ilmitoi, kntoilisuuteasa ja sanoi ;yhty-ifni...Torqucmadan . ja I/oyolan ajat; varLsa Wall -Streetin toivomuksnn. U,s. ; oVavoiJeet ja menneet. O n muiMelta- \ kollisuudenvakuutuk-snn.. . . s e k o i t tui v a , ett*-i .se henkinen orjuus,-jor-i-sa
miljfxjnat" kaUjllset kirkon jsenet o- vat, ole lc/a ikuinen. :-,-Alita, ilmekson^m^
sahgen: lpinkyv ;ricu>'o.sl^ n;a.5.tain^c^^^ .hykkys. v;:.fcysyht,; a iheiitt^ taa;: VVastauksesta oh.kaikkea; :mika
missafa.sinu.n' miljoonien uhrien tu.s- | h-velee impenali.sti.sia amerikkalaista rujiminla tyttekevn ihmiskunnan kanhuudol kaikuivat . Vatikaanin e-I sydnt; ; y:':T~rr^- . : .: pahimpien . vihollisten apurina, mita custajat. olivat aktiivisessa:'yhteistoi-j' ; ;Lehtitietojen, m u k a a n . o n parhail - tarmokkaammin- ja aktiivis.emmin,'"e- mmnassa poyveleiden kanssa. i >aan valmisteilla Vatikaanin ja Y h - rehtymaton ylipaimen" toimii .vodan-
Pelkastan - Kroatiassa jesuiitat j^ a-j c.vsvaltjen vlinen sopimus -keskeni--. OictAojien hyvakjji,: sila pikemmin a l - dominikaamt Pavehtshin johtamien j st-Ha avunannolta Sopimu-csen mu-i 'K- .at kv-mmenel miljoonat tavalL&f-t teurastajien ktten kautta kidutti - ! kaan tulevat molemm.at sopimuspuo-j ihmiset pst Jielville Vatikaanin vat kuoliaaksi ja .surmasiVat^^tojtu- i let: olemaan kimtessa-. yhteustyos-s' ttaniUmuksellLsen julistuk.sen todelii? hansia ihmisi.'jotka -olivat kieitay- kcrLsamvalisen poIithKan: alalla
422 sivua
'VII..IA.A1I V A I H D O K A S " on on incrkilliiieii kirja. : Se vie meidt maailmaan.; Joka uiko. iTui.siUa puinei l laan on yksin . k<-i lainen ju aivan yinpri.s- tornine kaltainen, mutta k u n nemme .sen Viljamin, pienen,. o n t u v H i i : Kiiinin, ;.se. muuttuu .salaperalKek.si, hiukan, pelot-
tavaksi ja monimulkaLsekKi m a a Ilmaksi, jo.s8a on Isk, joka ei lekaan ihan oikea isa ja lli jfjka un hyv, muita usein surullinen: Siin maallma.s.sa (n viela paljon muuta: laita- kaupungin meluisa- lapsijou;'.:- ko, joka ei -hyvksy Viljamia; h:iii(;n erikoLsuuteiisa vuoksi;;
.on rnyors l.stdnaytto Maarit;-; Joka jollakin lahei.sell taval- iJi on o.siilli.sena ' Vi l jamin in;iailrna^ ja kuulee V i l j a - min J;itlla suuren nakin kengn, .soivan, vaikka muut eivt sita kuule;. Mutta parhain maail--
H l n l a s id . $2.50
E L V I S I N E R V O
tyoeet kaantyma.sta roomalaiskatoli- siiuteen.;. Vatikaanin katynen kaskys-: ta kroatialaisista lapsukaisista otettim verta haavoitttmeille saksalaisille ja kun kalkki ven oli vuodatettu kuivun.
Mik on aiheuttanut taman? Onko kenties jonkun aikomuK.sena
loukata . "Citt^ del Vaticanon'': rajoja, j a eivtko paavin kolmesataa urheaa kaartilaista luoUi'kftnnuksjen,sater-
sest SLsallosta j a alk?ivat vapautua n&iivista ja sokeasta.;USkosta; tyhjn- pivisest j a paifiutetUta auktoritee- t i n - pa 1 vnnasta, turhusta; harhaku vi - . telmista. jotka ovat estein taisielus,sa ;tctf5i-inhirnilli.sen onnea puolfe.s(,'t, : '
ma.w:.on kuitenkin .valkopartainen Katti lanpaikkun. - jol la ;on kis.sa. ja kjinaj-ialintu Ja joka kertr>'j Viljamille tarinan DankoKlav miehest, jok;i..uhr,-Lsi s.vdiimenH, I>;mkon:kalt;iisek.sl; tahtoo Vi l jamikin tulla ; ja lhtee,r^raana kauniina paivana ulos maailmalle paattien vaka- va-.n r (.sia tehtvnp, olko<m se fcitten mik tahansa. Hn tapaa, viel paljon ja monenlaisia ihmi-si,. joutuu kohtalo.sta. i.o::^r-rti; mutta ajautuu Jiamalla vjmttmsti elmns.suurta t'-ht.tvaa kohu. PXVI .SINKRVO on teok.sen,sa tapahtumista, ihmi s^stii ja.ajatuksista: luonut kudoksen.joka on monivivahteinen kuin ke.sinen .satcenkiiari; siina on surun ja krsimyksen tummuuden ohfi l laiJon. j i ihyrnyn ku]iankcllaa,.lhmi.syyden ja palavan sydmen punaisia liekkej ja viisauden syvanslni.sla.. Lukija joutuu k u i n lu- ; mrjuli.'/.-n valtaan, han ei en kykene erottamaan rajaa, j^ssa satu kietoutuu todelliKUUteen; han viehttyy romaanin ; lmpimn j a f.'lam."ilahe!.seen .tunnelmaan ja seuraa herpaantumattomalla- m i e - - Icnkiinnolla Vi l jamin vaiheita, " V I L J A M I V A I H D O K A S " on teos. joka heratlaa vastakaikua ja ajatuksia, J a sydmestn toivoo, Vil jamin .nyt hamillisena,::mutia Siimat arkoina Ja ky.symyksi tynn seistess kulunutta -lakkiaam PJ 01.i^-llen ovellamme, ett lytyi-si ymmrtvisi ja -avarakatsei-
, sia -hmisia , jotka avaisivat sydmens-' vastaanottamaan. Vi l jamin ; sanomaa.
_ 1 il<jl}iii'i joku kirjukaupaitnmmt tui paikkakuntanne a i in m iehnn mc kautta.
Vapaus Publishing Company Limited S u d b u r y ^ O n t a r i o
i a