Torstaina, huhtik. 15 p. Thursday, April ^'"Jyy^0jm|gjj|| uusintaesitys Port Artliurissa
Mit Henry Wallace lki Italiassa?
M.
m-
' t
sr
Toisin kuin monet muut pliUi- kot, Henry H'allace matkuitti Eu- rooppaan nlidakseen i t^ , mink- lainen lilanne ulkomailla vallit, see. Hn kavi Italiassa, Palestii- nassa/ Neuvostoliitossa, Kiinassa ja muissa maLssa ennen kolman-
' nen puolueen perustamista. Alla- oleva ;on lyhennelm hnen New Yorkissa Amerikan italialaisille pi- tmstn puheesta:
M i n a sanoin ct la ; Rooma oJi la- maannuttava. Mj l ie i sanoin kuvaa- maton vlimatka rikkaiden verratto- man ylellisyyden Ja joukkojen ky- hyyden. Vlill, lamaannutti meita
..r-ltaikkem enimmn.. Hienoi.':sa l i ik- keiss j a kahviloissa voi rahal la ostaa mit hyvns; j a Rooman tyolai.skort- ieleissa oli paljon .sellaista, ininka raha olisi voinut parantaa.
Trastcvercssa ja Tlbortino.s.sa muia nk ln ' sellaista inhiinilli.sta kar.s'imys- ta mita on miltei mahdoton sanoin
' kuvata . K u n mu ia kuu l ia , cUa valt iodcparl-
mantu lopettaa Ital ian kan.san avus- tamisen, Jas vaalitulok-set, eivt tyy- dyt sita, n i i n mieleeni tuli T ibor t i - nossa sijaitseva pieni huone, mist
-min loysm idin j a kahdeksan la.sta, lukeutuen siihen plenivsylilap.si. M i - nun mieleeni tul i yksi .snky, pieni kyml j a idin, kertomus viidest
' 'muusta lapsestaan jotka ovat kuol- leet. Onko se mahdollista, etta mc lakkaamme avu.stamajsta -tata per-
-hetta vain sen vuoksi jos perheen pa ne.sta .sosialisteja tai kommunis-
' teja? S i ta meidn virkai l i ja immc ovat sanoneet i
Italiassa ollessani lo in pikaisen mutta hyv in valaisevan silmyksen
Ital ian maatalouteen, tehdessni pi- vn ke.stncen matkan Roomasta maaseudulle. . - . Siell mys, kuten kaupunkien ty- ven kortteleissakin, min nin haas- kausta. Min na in karisan j a maan kyttmttmi m:a h d o l l i suuk.sia.
Siell hyvi miehi j a naisia pidtti
Ina j a C h a r l i e M a c k i e A I ma ja; P i r k k o K u 1 m a l a V i l h o j a Ol^fa V i r e n A n t o n L a a r i E . L c m p o l a H . M a r k s H c h i i r j a E i n o H a r j u . F i i n a j a J . T e r h o E l m a j a J o h n Lhde T o i v o N i e m i J e n n y j a Ot to L e i n o n e n Irene j a O l a v i A i t o
konte^lhs*.ui.tami.'x*n. puute, vajanainen :kouluutu.s j.a Icodaalmen Jrjestelm mika on maan etelosassa vielkin nkyvmpi ku in .siell mis-sa min viorrailijiv Ital ia Ur.ntsee traktoreita eika tykkej. . Italian maatalouden .tuola.'^to ty- tunt ia kohti on peloittavap a lha i - nen. l!aL'an. rnaanvUjelijt tarvit.scr vat a p u a j a tarvit.sevat .sit kipesti, mutta Cl ..scllai.sta -apua^ mita anne- t a an :meidan nykyisen ; suuntamme pcrasteella.
'.Mina tiedn rnita maa voi tuottaa kun Inhimil l inen voima ja tiede p a n r naan tosLssaan ty.skcntcleman, ja
I rn inua ayrmi .styttaa nhd mahdol l i - .suuksien haa-skaamista, olkoon .se s i t - ten I tal ian feodaali-scsa osassa, a ra - bi a lar icssa Palcstiinas.sa, . Klinas-sa, Perss ti Chilc.s,sa. l ova la incn i a r - mari luot taa a inakin 20 kertaa enem- mn maissia tytuntia kohti kuin i t a - l ialainen maanviljelij ; .:. .
.Jos. mei la kiinnostaa maai lman kaasojen avu.staminen, n i in meidn tytyy ratkaista Ital ian maanvi l je l i - jin j a : maatylisten probleemeja. Italla.ssa on miltei 9,000,000 ihmist maatalouden palveluksessa. Niist on 1,800,000 mezzadrla tarkoittaa vuokravlljely.sjrjestelma mi.ss vuok- raaja mak.saa vi.ssin prosentin sados- taan. Mezzadrlt ovat paljon huonom- massa asemassa kuin ovat meidn 'sharccroppciimme" etelss. Mez - zadrin maanomistajalta saama maa el ole yhdess paikassa, vaan kuten keskiaikana, se on hajaallaan pienis i : fi palasissa.
: Mezzadrln tulee antaa maan omis- tajalle 60 prosenttia tuotannostaan, mutta hnen ^ tytyy itse hankk ia y l i puolen kaikLsta tarvikkei-staan lukeu- tuen thn tykalut ja siemenet sek luonnollisesti tyvoiman koko- naisuudessaan. I tal ian jols.sakln o- slssa on viel vlittj maanomista- jan j a mezzadrin vlill ja tallaLsis-sa tapauksissa i tal ia lainen ."sharecrop- per" fmezzadri) ei saa edes 40 pro- senttia tuotteistaan.
OSUUSTOIMINTALIIKE Parahin Jussi!
LakluMiikeutta rajoitetaan Filippiineill
Man i l a . , y A L N r Filippiineill on raiojcettu vakavasti lakko-oikeut-
, . . ta Man i l an ylioikeuden paatoksen pe- esitcttyjen toivomusten mukaise.sti on | "^^^^ ' I '^'^'^^^^ ajatasten hall i tsi jat ovat aset- ; rusteella. Tuo paatos valtuuttaa teol- naytelmakomitea pttnyt, etta nay. telma esitetn uudelleen huht ikuun 21 pivana
Port Arthur. "Syysrornan.s.sin" esitys sai taallaosakseen yleisn jaka- . mattoman suosion ja monelta taholta i ^ "^"^ ''^ ^ katsahtavat taaksepin, ei
Tata kirjoiteitaesiia Ji incsf.\at W>r. cr-V Co-op of N f A - O n i a n o n vuo.si- kokouJcset. jarjesiykses-sa 23. M i i c r a ika n e n u a i a a n ! K u n monet o la-
! Tana vuonna johtokuntamme paatti .: jcutsua kaivosiyunion varaprc^iden- ; un-. Rc-id Pyjbinsomn : puhujaksi ko-
kouk-seemmei Valitettavasti han on .joutunut, .kuten tiedt, sanoisinko j i:an.sainvh.sen : huomion kohteeksi;,
l i a n on . jjidatettyna Torontossa. Ga-
rnelkein neljannessata .siit.a kuin poh- | taneet kyscenalai-seksi onKo han ha- t lisuusoikeudet kieltmn lakot "sill c-di.stysmieliset tyliset ry n- luttii yhdysvaltalainen vierailija. ' joi-sen
tyivat kirjoittamaan Justoriaa omalla En^ - iT t lna ohvat haalimme istuma- ! luomuksellaan - peru.namalla o.su.us.
Me allamainittti ystvt ja toverit toivotamme
Einarille onnea j^^^^^
pnivns johdosta.
R a y i J e a n j a L e m p i B r o i j e r E l h j a K . V i l e n L y y h j a To i v o L i t m a n M a r t h a j a J . Mk i . E.sther j a H e n r y Visnen A n n i j a F r a n k A a l t o n e n A u n e j a Paavo Lhde j a
G u y Manc i i j a P. P a r k k o n e n Huj^o j a V i e n o W i l l i a m s A i n o j a P a u l V a h l e r a Isak Palomki L a i l a j a Ot to K o t i l a L y y l i j a J . .Hormisto
Soh f i a ja . O. L eh t o j a T o i n i L o v i s a K o l e h m a i n e n M i m m ie j a U n o H a r j u L i n d a j a U n o V i r t a n e n . K a t r i ja . V i l h o L i t m a n H i l d a j a H e n r y C a r l s o n H i l j a j a W : C o r a n s o n V i e n o j a V e i k k o E l Imen
E e v a j a J . W a t r i c k K a i s a j a M a t t i O k s a n e n F a n n i j a L a i i r i R i t v a n e n S h c i l a j a T a u n o V i r e n M a r t h a L a m p i n e n
TORONTO. ONTARIO
T a i m i j a U r h o Pykl E l i n a j a Yrj Saa r e l a E l l i j a H a r o l d B e r g l u n d M a r t h a j a Oscar P.Gltnen, Ida j a K a l l e Rytknen E d i t h j a V i l l e J oke l aa M a r g r i d . E l i sa , ja Yr j R o n n M a r i a , j a E m i l P a r k e r
H e r m a n Parjcer
BUFFALO. N. Yi
E e m e l i j a Inke r i Rsnen E . j a E . K a t i s t i n e n S a i m a j a G . L o n g
S a i m i j a To i v o Sa lo M r . j a mrs . L i n d e n M r . j a mrs . Pihlajamki
Huhtikuun 18 pivn 1948 St. Catharines Ontario
K I I T O S * Sydmelliset kiitokseni^ St. Catharincsin. Toronton ja
BHjialonystvillCi kun tulitte ::yllttcti juhlimaan syn-: lympivni niin monilukuisena, tuoden tullessanne illan tarjoilun ja kallisarvoiset lahjat muistoksi.
Erikoinen kiitos illan emnnille ja isnnille -.'aivoistanne. Silykn ystvyys keskuudessamme.
St. Catharines EINAR BROIJER
Ontario..:
paikat tynn vjimcista t i laa myten ja monien, jotka oiLsivat halunneet nahda nytelmn, oli pakko knty takaisin ovelta. Ny t . on .siis..kaikilla tilaisuus tmn nytelmn nkemi- seen ja kuulemiseen, jotkut ovat uhanneet .saapua esitykseen toisen kerran. . .
Nytelmn esitys sujui crikoi.sen jou.stavasti "ja monet . hauskat koh-: tauk.sct saivat ylei.son puhkeamaan raikuvaan nauruun j a suosionosoituk- si in esityksen edelleen jatkues.sa.Mut- ta oh pa naytelma.s.sa .sellaisiakin koh- tauksia, jotlta saattoivat kyyneleen joidenkin katsojien .silmkulmaan. K u u l i n monien itien sanovan, etta las.5a nayielmas.s on jotakin oppi- mista nuorille tytillekin. Katsokaa tarkemmin ilmoituksLsta ta.ssa leTldcsv. .sa ja paikkakunnal la .
Ta l l a kertaa ei myyda l ippuja etu- kteen, joten jokainen voi astaa l ip- pun.sa ovella. Niiden h in ta on 60 .sentti.
Tayttakaa viela kerran haalimme aariaan myten ja sita suurem- malla, syli ko.ska tasta uusintaesityk- .sesta saadut tulot kytetn lau lu- ja soittopaviljongm rakentamiseen P u - naLseen puistoon, jo.ssa tulevana ke- sn pidetn taman p i i r in suuret miLshkki-, urhe i lu , ja ohuustoiminta- jt^hlat. Saapukaa siis joukolla thn uu.sintaesityksccn! Komitean jsen.
.Mezzadrlt tarvitsevat j a vaativat entista voima,kkaammin Ital ian maa- talouden todellista reformia. He voi- vat olettaa, etta on erikoisen hyv kun Amer lka auttaa I tal ian monopo- leja, mutta .se ei .saa heit nest- maan silla t a i a l l a mit valtlodepart- mentti haluaa heidn nestvn. Eivtk l i i o in bracclantit maata- louspaivatyolaiset nest sen v- hemp kuin sellaista ohjelmaa, m i - k parantaa heidn asemaan.sa. H e kultivoivat maalta pois olevan omis- ta jan maata, he tyskentelevt.seson- kiaikoina, heidn palkkansa ovat pie- net. Heill ei olo minknlaisia t a - keita ei . kodista tai silt, miss, mi l lo in ja kenen hyvksi he tysken- televt. ;
"KOMMUNISTIVAARA" -Puhuessaan' Ital ian "kommunist i - -
vaaran", propagandasta, Wallace osoitti, etta - I ta l ian - kan-sa vaati i pe- rusteellisia taloudellisia reformeja, mltkft' olisi pitnyt j o : kauan sitten toteuttaa.
Kommuniste ja on Euroopa.ssa sanoi han miljoonia kommunisteja. M c Voimme joko liitty laanlumusvoimiin. kuvatcssainme heita babaaieiksi, raa- kalaisiksi, K r e m l i n asiamiehiksi ja demokratian hvittjiksi, tai mc. voimme jarkunty vahan ja tunnus- taa, etta he ovat kommunisteja sik-si; kun he ovat va.syneet odottamaan s i - la , jottn heidn omat taantumuk.selli- .seiisa antavat heil le vapauden :muru-. .sia ja huojennusta- inikuisista feo-' daalisisLa menettelymuodoista.
.Jas me omaksumme ensin mainitun katsantokannan; han .selitti, ett kommunistit ovat pahoja ihmisi, jot- ka haluavat tuhota mcidat, si l loin meidn-taytyy hyvksy ja kannattaa Trumanin oppia j a meidn tytyy seurata sita ;scn.,loogilliseen loppuun. Tm loppu on sota . . , Min en tykkaa siita suunnasta, v Se ei ole minun mielestni jarkevaa. - H a n sanoi Yhdysvalta in kahden
puolueen ohjelman kehittvn sisl-. lissotaa. Italiassa, si l la Amer ikan ny- kyinen; hall itus on enemmn ki inty- nyt monopolien voittoihin kum Ame- r ikan tai I ta l ian kansan: hyvinvoin- t i in .
laupan.
Meidn o s u u s k a u p p a m m e o n kest- n y t l u j ana edi.siy.smielisten jr jestn. l a p a i . s t e n m m hyvt k u i n h u o n o t k i n a jat seka tyvenli ikkeen .SLsaiset t a i s - telut. Se on o l lu t m a h d o l l i s t a a inoas - t a a n .sen k a u t t a , et ta .silla o n . oilut lu ja .sydn, j o k a muodos tuu jsenistn uskolll.suude.sta. M i n a k o h o t a n h a t - t uan i r ivi jseni l lemme.
. yuosikokouk . sc t ovat ja.senistn p a l - v i a , j o l l o in p a a t e t a a n tu levan vuoden toiminnasta. . Nai.s.sa kokouksis,sa on ja.senistolla . l opu l l inen paato.svalta k a i k e n ylpuolella.- . :
Olen. a ina m u r e h t i n u t s i i l u miten vuo.sikokouk.semme vo i t a i s i i n muodo.s-: taa ki inno . -Mavammiksi. ja.senis-.ollern- me,. onkoLSCstikm.. uu s i l l e - jsenil le.
, Viranoma;.^"ten pttess a.siasta on rneillc i lmoitettu union tahol ta ; etta mc saamme, varmasti union puhujan kokouksiimmc; K a i k e n todennakoi- sj-yden mukaan- tulee union kansain- vlinen edustaja B i l ! ' Kennedy ole- maan kunniavieraamme . Tama Sud- buryn ..seudulta saapunut skot lanti- lais-canadalainen. on ollut union mies siita lahtien ku in ..han tyskenteli Skot lannin hi i l ikaivannoissa ja osuus- to iminnan. - kannattaja si i ta alkaen kuin han -juoksi ait iasa a.sioilla osuus- kaupas.sa.. Han on kykenev vangitun johtajansa cdastaja .puhujana.
S:ten .saavutamme;. Ju.ssi,. 23.. osuus- loiminnalli.sen vir.stantolpan. Edes-; .samme on pilviset j a myrskyiset pi- vt. Mut ta tulevai-suus kajastaa k i rk- kaana ja .suurenmoisena.
Veljc]li.sesti,-Jim.Te.ster. Educational Direc tor .VVorkers ' Co-op.
aikaa kun tyriitoja selvitetn". Fj l ippi inem hal l i tus on presidentti
Manuel Roxa-sin johdolla kynyt ty- vaenva-staista kampanjaa jo pitkn aikaa. F i l ipp i inem tyvestjen; kon- gressin johtaja Manue l Joven mur - hat t i in oikeistolaisten toimesta tmn vuoden alassa. Roxas on lopettanut ka ikk i sotarikosoikcusjutut, ^oita nos- tett i in Japan in avustajia vastaan. S a - manaikaisesti on Roxasm sisministe- r i luvannut 12,500 dol lar in palkkion talonpoikaisjarjeston johta jan Luis Tarucm paaista. Hukbalahap ta lon- poikain jarjcsto teki sodan a ikana vo i - makkainta vastarintaa, japanilaisi l le valloittajille.
O S U U S T O I M I N T A P A K I N A A - Ti l intarkastajat ahertavat parha i l - laan til ikirjojen . kimpus.=:a- ja pian saamme tietaa- miten asiamme - ovat edistyneet kuluneen ti l ikauden a ika - na. Koska vuosikokouk-setpidetaaii piakkoin on : nyt korkea aika .harkita mmkalaatuLsia toimmta-suunmtelmia esitetn kokouksille-. Ennen kaikkea on kuitenkin.pteltv, etta jokainen jascn osallistuu kokouk.siin. . Vi ime .vuosien aikana on .osanotto o.suuskunlamme kokouksiin o l lut Inan laimea, etenkin maa.seudulla sijaitse- vien - sivumyymliden k o k o uksi in nhden. Jo i l l ak in seuduin ei ole voi-. CU naita kokouksia pitaa, koska pai - kalle ei ole saapunut-edes s ima m- r i n jflsenia, etta olisi voitu valita tarpeelliset kokoustoimitsijat. M o i - nen tilanne ei voi j a tkua kauan a i - i . .Osuustoiminta ei . ole yksinomaan heuttamatta vakavia s eu rauks i a . . . j kaupal l ista toimintaa, eik se hydyt
Meill on lyhyen toimmtakautem,- ! ympristn ainoastaan .kaupallise.s-
geis.sa. joissa on, useita suurliikkeit, eivt osuu.skaupat ole. n i m merki tyk- sellisi hintojen kontrolloinnissa kos- ka suurli ikkeiden vlinen k i lpa i lu yk- .sis iaanpitaa hintatason jossain m- rin-kontrolli.s.sa:.'
-Minua voidaan syytt asioiden v- ristelyst j a - j oku VOI epailla mmua lausuntoni todenperisyytt tassa h i n - ta-asiassa. Mut ta JOS nette vaivan pistyty johonk in maaseudulla . s i - jaitsevaan, yksityiskauppaan, joka on tarpeeksi eristettyn kaikista suurl i ik- keist .tai, osuuskaupoista," n i in varsin helposti- voitte paasta selville harjoi- tetusta hmtaki-skonnasta kun. vertai- lette maaseudun hintoja kaupunkien hintoihin. . :
me a ikana ollut kaksi esimerkki .suta mih in se johtaa kun paikal l inen ves- t laiminly velvollisuutensa omaa l i i - kettn -- kohtaan. 'Westfortissa j Hurkettis.sa. oh samanlainen ti lanne ja-.se johti kummankin sivumyymln sulkemiseen. Osuustoiminnalliset y r i - tykset menestyvt .ainoastaan .s i ina tapauksessa, etta .jsenet ksittvt vcl.vollisuutcn.sa.omaa liikettn koh- taan ja toimivat sen hyvksi.
O n kyll -totta, /etta,'farmiseudulla asuvien on huomattavasti -vaikeampi o.sallistua kokouksiin kum kaupun- geissa asuvien jsenten. Pitkt mat- kat ovat usein syyn siihen, etta c l tule .lhdetyksi kokoukseen, r Mu t t a asialla on myskin toinenkin puoli, jo ta fa.rmiscudulla .asuvien c i pitaisi unohtaa. Jos kokouksiin osallistuu a i - noastaan.kaupunkilaisia m m kuka i l - maisee maaseutuvestn toivomukset ja tarpeet. Johtokuntaan val i taan myskin kauptinkilai.sia,; jotka eivt k.sitd maaseutulaisten; toivomuksia, josta on luonnol l i . sena seurauksena maaseutulaisten tyytymttmyys.
Edelleen on viela oras asia. jota en VOI vaitiollcntsivuuttaa. Sc on h in ta - kysymys, johon maaseutulaisten p i - tisi k imi i i t laa- paljon-enemmn huo-^ miota , ,kuiH tahan menness.; Jos maaseutulaiset - jaavat .yksityiskauppi- aiden armoille n i l i i merkitsee se var-. inasti hintojen kohoamista. K a u p u n -
sa mieless. Osuustoiminta .on k a n - sanliikett, jonka merkitys ei saa r a - joi t tua, oston j a myynnin, ahtaaseen pakkopaitaan, vaikka sitkn puolta e i saa unohtaa oman onnensa nojaan.
Osuustoiminnan, tarkoituksena on myskin jsenistns kasvattaminen j a - kehittminen' yhteiskunnall isissa asioLssa7 sellaisissa kum ovat korke- at hinnat, skeinen rautateiden r a h t i - maksujen korottaminen, . kunnall iset asiat ja monet muut, jotka ovat eri paikkakuntien vestn elintrkeit asioita. Puolivuosi- j a vuosikokouksi.s'- sa Cl ole :.tarpeeksi aikaa n i i s ta .kes- kustelemista varten j a jos ni i ta ajan puutteen takia ksiteltisiin -perin- pintapuolisesti j a htisesti ,er se o l i - si tarpeeksi asiall ista j a kunnostavaa. SiitJi .syysl,a esitnkin, etta jokaisel la paikkakunnal la , jossa sijaitsee osuus- kuntamme haarahikkc i la , ryhdytti- s i in paikal l isen vestn toimesta. j a r - . jcstamaan k e s k u s t e 1 u kokouksia. Osuuskuntamme valistuskomitca- olisi, valmis avustamaan naiden kokouksien: onnistumisessa parhaansa mukaan kun sille i lmoitetaan tarpeeksi ajoissa niiden pitmisest. . - ;
M i l l ahan paikkakunnal la pidetn ensimminen tmnlaatuinen kokous?.
International osuusliikkeen; - valistuskomitcan puolcsla:
Hallitus ei korota sotaveteraanien peruselkett . Ottawa. Huol imatta aseiden edus- tajien- j a veteraanijrjestjen vasta- laaseista, on hallitus.kieltytynyt te- kemst mi taan muutoksia tykyvyt- tmien sotaveteraanien peruselkkee- seen, m ika - on $87.50 kuukaudessa Vaikeimmissa- haavoittumistapauksis- .sa maksetaan erikoiselke, mik ko- hottaa elkkeen maaran korkeimmas-. .sa tapauksessa $116.60;
Canadan Legiona on vaatinut, ett peruselke pitaisi olla $93.75 kuukau-. des.sa ja Veteraanijrjestjen yhdis- tys on vaatinut ;sita kohotettavaksi 100 dol lar i in. Veteraaniasiain minis ter in Mi l t on F.-Greggin-lausunto, ettei h a l - litus suostu korottamaan- peruselket- t, sai ; a ikaan myrskyn parlamentin alahuoneessa. , . .
C S J : N P O R T A R T H U R i f j Mston aaytteUiit sUtvl uusintana nyielms
"SYYSROMANSSI M KESKIV., HUHTIK. 21 P:N
K E I X O 8.30 I L L A L L A -
SISJKANPAASV 50c
Paperitylisten paikka- konferenssi Torontossa
Sault Ste. Marie, On t . - O n t a r i o n j a Mamtoban 17 paperimassa, sulfI it- ti ja paperitylisten umon edustajat kokoontuvat Torontossa huht ikuun 24 p: n keskustelemaan uudesta pa lkka - ohjelmasta. Tll saatujen tietojen mukaan niden unioiden edustajien pitisi ryhty sitten huht ikuun 28: pi- vn neuvottelemaan tynantajien kanssa uudesta palkkasopimuksesta. Nykyiset sopimukset pttyvt tou- kokuun l p :n. .
Valtiopetossyyte kumottiin
Waslungton. Yhdysva l ta in oikeus- virasto on luopunut valtiopetossyyt- teesta Constance Drexel ia vastaan. Hanta- .syytettiin siit; ett han oli so- dan aikana puhunut Saksan radioon.
Oikeusviraston i lmoituksen mukaan on miss Drexel in suhteen.tehty laajo-< j a tutkimuksia ulkomai l la ja havaittu, "etteivt hnen radiopuheensa olleet luonteeltaan pohitt is ia" . .
Ranskalainen sanoma- lehtimies sai lhdn Tshekkoslovakiasta
Praha. Parisi laisen Le Monde- lehden tklinen kirjeenvaihtaja Georges Penchonier i lmoitt i saaneen-
sa Tshekkoslovakian hall i tukselta mryksen poistua maasta;
Jo aikaisemmin maarasi Tshekko- slovakian hall itus brittilisen Alec Gollett-ni iniscn kirjeenvaihtajan pois- tumaan-maasta.
Tulipalo Sylvaniten kultakaivoksessa
K>rkland .Lake. Sylvamten k u l t a - kaivoksella syttyi t i istaina tulipalo 2.750 ja lan tasanteella. Heti kun palo huomatt i in .annetti in miehil le merkki pyrki pois kaivoksesta ja n i in saati in 145 kaivosmiest turvaan. : Tul ipalon sanotaan alkaneen s i l - lo in ku in vanhoja timpereit poistet- t i in kaivoksesta ja uusia pant i in t i - lalle. Ensi pel jatt i in, etta tu l i voisi ulottua aina lheiseen Toburnin k a i - vokseen j a sinne lhetettiin varoitus. Sylvaniterkaivoksen johtaja K . C. Gray sanoi, ettei - miesten tarvitse menn kaivokseen sammuttamana pa - loa, vaan antaa sen Itse sammua, sill palo on vain n i i n pienell alueella, et- tei se voi levit laajalle. ; -
Kokouk.seen . meiicc- - tdustaj-a r puskasmgista, ; Thoro!dis'a, ity] basta, Iroquois FalLsslia. Smoo-i^ Fal ls ista, Sault Ste. Mariesa,.^ Francesista, Kenprasta. MarrJj ta ja Red Rockista.
Mikli tiedetaan, lhett'Q'.;, in unio edustajansa souraamaia j kousta.. - .Paperitehtaiden tyluj uniot- ovat viime vu.sina yiifj^ saada -paperitylisten palkat yi' lhlpltain samalle tasolle. }^ vuosia s i t ten.ol i 12- j a .iD:sent^ Quebecin j a Ontarion paperityij tuntipalkoissa, mutta -tuo eroav on nykyn, vain kolme senttii raspalkka Quebecin paperiteh:iia- nykyn 8T sentti tunnilta, iia useimmissa Ontarion tehtaissa s 90 sentti tunnilta. Quebecin tajat tutkivat Ontarion ja-.MEi' unioiden.palkkaohjelmaa. ryhty sen perusteella neuvottelemaan :t antajain kanssa Quebecissa. ::'
K a i k k i palkkakonferenssiin tuvat - uniot kuuluvat Inte: Brotherhood of Pulp and Sulphia Papermill \Vorkers nimiseen pj jestoon.-
Heinrich Heine ja kommunismi Kirj. Eric Danielsen
Henry Wallaeen iti on kuollut
Dcsmoincs. Mrs. May WaHace. Henry AVallacen ai t i kuoli taal la maanantaina pitkllisen .;;sairauden jlkeen 80-\-uotiaana.
Yks i kuolleen,nxrs. WaUacen lapsis- ta on;Ottawassa, nimittin mrs. R u t h \Vijkman. Ruots in Ganadan-mmiste- r in vaimo.
Fordin autohinnat kohoavat
Detrot . Ford in tal io l ta on i lmoi - tettu, etta ensi vuoden mall isten Ford- ; Mercury- j a Lincoln-autojen, hinnat kohoavat korkeiden tyo- ja t arvikekustannusten - takia.
Paljastaa jnkkien ja brittien politiikan Triestessa . Lontoo. ; Jugoslavian hal l i tuksen
i lmoitetaan lhettneen nootit Y l i - ' dj'svaIloiUe ,ja Bntanmal l e , syytten niden maiden -Tr ies ten pol i t i ikan tarkoituksen olevan levottomuuksien; sym-iyttamisen.,voidakseen sen var- jo l la pident miehitystn; : - v
rautatietunneli on Simploq tunnel i I ta l ian j a Sveit- sin vlill. .Sen pituus on 12.45 ma i - l ia.
J a t k o a . Runoil i jatoimmtansa v a r h aisem-
massa- valheessa han on romanttisen .tradition;; vaikutuksen alainen. H- nen yksinkertaiset.V epakateemiset runonsa: rakentuvat m.m. Arnhemin ja Bre ianon kuuluisalle kansanlau^ lukokoelmalle - P o j a n ; ihmesarvi" . Mut ta han -oli Menhaarassa::oleva, ro- mantikko, han ajautui yh romantii-- kan perinteiden rajojen, selvsti rear l i smi in . ja taistelusatiiri in. - . H a n oli- tunteillaan, sidottuna van- haan maailmaan, mutta jrjelln ja logiikallaan, selvsti ,naki tyvenluo- kan valta-aseman vlttmttmyyden j a samalla kommunismin oikeutuksen.. Mut ta han ei -ilman muuta voinut menn mukaan kommunistiseen, l i i k - keeseen; Han; pit i kommunismin j oh - tajia :-suurma loogikkoina, parhaim^ pma niista. jotka ovat lhteneet-He- gelin, koulusta; .ja he. ovat epailemtr. ta Saksan parhaita paita j a tarmokT kaimpia luonteita... Nm 'va l lanku- mouksen tohtorit j a . heidn^ vannou-; tuneet oppilaansa- ovat Saksan ainoita ni iehia. joissa on-,elamaa".. Mutta hn pelksi kai n i i ta . jQ i ta vo i i im- 'n imit - t:, huonoiksi kommumsteiksi,-: s a - moinkuin ,han satiirisessa runossaan. 'Att-a :TroH". ol i -pilkannut huonoja tendenssikynaihjoita, jo tka va in pani-^ vat pol i i t t is ia; paatoksia skeistiksi.
Puoluemiesta;- kirjaimellisessa - mer-: kityksessa .:hanesta : ei koskaan tul lut , mutta ol isi ; vaarin, silt ptell, <ett: han ei .selvsti j a ratkaisevasti- asetr tunut;- vallankumouksellisen tyren- luokan. puolelle.. Ma rx ymmrsi ^ kr- sivllisesti kest kaikki ' hnen: heik-; kouteiisa Ja heilahtelunsa. Hn.asetr
t l hnet korkeimmalle ajan po l i i t t i r sista runoilijoista,- j a lukuunottamat- ta hnen .. lhimpi' .tytovereitaan v.KommunistiyhdistyksessaV varmasti kukaan ei; ole ol lut hanta n i in lhell-! k u m Heine.
SA IE .4L 'DEN V A I K U T U K S E T Runo i l i j a oli: hyvin toimelias, kun oh kysymyksessa, rahojen, j a paniatus- :mahdollisuuk5ien hankkiminen: "Neue Rheinische . Zeitungllle."',: ;jota ; M a r x Saksan maal iskuun vallankumouksen jlkeen ju lka isrKohussa ; . He inensa i^ raus .toukokuussa: 1848 esti aiotun avustajatoimmnanr-ja; elmns .vii - meiset kahdeksan.vuotta .han ol i , ;s i- dottuna snkyyn; vaikealaatuisen sel- kydinvin; Johdosta. Kov is ta ' kars i - myksisUi huoUmatta- han silytti t a i - teellisen -luomisvoimansa e lvna; Mut ta hnen .kehityksens - sosial isti- sena lyyr ikkona oli - katkennut; ,,v : -Viimeisess . r u n o k o k oelmassaan
"Romanzero"; han on palaamassa t a - kais in ; vapaa-ajattelustaan, ; mutta_ hnen "kantymyksensa" ei ole: m in - : kn katumusta tekevn syntisen. R u - noi l i jan traagiUisen riipaiseva; svel ei ole myskn niitan'yksityist va - l i t te lua kovasta .kohtalosta.. , Se on nhtv yhteenkuuluvana si ihen pet- tj-mykseen; jota Heine tunsi vrst poliittisesta kehityksest,- siit, etta paha oli saanut voiton hyvastT t aan- tumus vallankumouksesta;
Proosateoksessaan; "Tunnus tuks ia " hn selitt.; ett;hnen kaantymir; sens ateismista va ikut t i se, ett t- m on tehnyt "enemmn ta i V h e m - m a n salaisen l i i ton zoit kauheimman vulgrin kommimismin kanssa". S a -
r i n hataa kommunismin johdosta j a tekee selvn eron kapi ta l ismin j a oman tuskansa vahl la : " M i n u n ar- kuudellani kommunismia kohtaan ci todellakaan ole mitaan yhteist teoll i- suuden r i tar in , tunteman pelon kans- sa, kapital ist in, joka vapisee paaomi- ensa puolesta, tai hyvinvoivien e l i U T keinonliarjoittaj icn v I h a n tunteen kanssa, nuden, jotka pelkvt,,; ett hei ta estetn, laajei i tumispyrkimykr sissaan."
Be. mika painaa:Heme, on; paljon enemmn hnen sanojensa mukaan ','taiteilijan j a oppineen salaista tus- kaa, kun nemme- koko. nykyaikaisen sivistyksemme, .monien vuosisatojen vaivalloisen; taistelun, , edeltjiemme jalDimpien tiden , hedelmien olevan ujiattuma, kommunismin voittaessa; Runoi l i jan: puhdas,-tuntehikas luonne- vastustaa ,, jokaista henkilkohtaista kosketusta kansan kanssa j a viela e- :nemman, s e n rakkaudenosoituksia, joista jumala varjelkoon; melta."
Tshekkoslovakian edustajan asia on ksiteltvn
Ottawa. Tshekkoslovakian h a l l i - tus on nimittnyt Montrea l i in konsu- l iks i diplomaatin, jonka, poistamista Yhdysval loista Yhdysva l ta in va l t iov i - rasto, vaati; Kysymyksess on Evon Syrovotka, jonka i lmoitetaan jo saa- puneen Montrea l i in .
Canadan ulkoasiain viraston sano- taan parhai l laan-harkitsevan, hyvk- syyk se konsuli Syrovotkan pstet- tvksi: maahan.
DR. G. H. KENT Hammaslkri
Erikoishuomio annetaan hampi ulosvedolle ja hammaslevytyik. I
1396 St. Gatharine ;Street ffuil Huone 412 Puh. PL. 2412
Suomipakettejal] Yes, lhetmme n i i t a edellet ja takaamme v a r m a n perillett tuksen. Seuraavat ovat oso tuneet parhaiksi va l io iksemm; |
No. 162 $8.25 4 Ibs. vihr.- kahvia, 2 Ibs. 2 Ibs. riisi, 1 Ib. ru.sinoita, II luumuja, Ib. makeisia, 121 saippuaa, 6 uns. mausteita. (S paahd. kahvilla S8.70).
NORCON Regm\ 3485 Cotc des Nciges RA M O N T R E A L , QUE.
DR. ROMAN PNIEWSKI -Monivuotinen praktiikka Euroopan huomatuimmLssa sairaaloissa ERIKOISALANA slsustaudlt, naisten, lasten ja venenset taudit:
\ Nielurisat le ikataan; uudella menetelmll kivuttomasti - i lman veren vuotoa.
, Vastaanottotunnit: Kello 38 ip. 3537 PARK AVE. PUH, HArbbur 7623 Montreal, Qoe. 1
MARXIN KOKONAISARVIOINTI HEINESTA MYNTEINEN
- On helppo -tuntea vastenmielisyytt sellaista, huomautusta: kohtaan ku in v i imemainittu, mutta eiko.se tule-he- vemmaksi.; kun ajatellaan, etta se on esitetty nom: 100^vuotta sitten? Eik vastenmielisyyden pitisi p ikemmin kaantya .niit kohtaan. ; jotka huol i - ,matta',siita :kehityksesta, j oka on. ta-; p a h t u n u t H e i n e n jlkeen, eivt ker-- taakaan ' ole psseet.. n u n : -pitklle ku in hn ja ; jotka viel kytt'klis- heita,jotka:eivat-oleell isesti eroa ts- s; siteeratusta !:,,.,::::-.,..: 'Huol imatta; , -kaikista kauhukuvitel- ; mistaan kommunismil la oh -viimeiseen asti omalaatuinen lumousvoima h- neen; vetovoima, jota. hnen atsehs. oli .vaikea ksitt. ;:Ystvyys M a r x i n kanssa ol i , tapaus-
ten kehitytty.- kylmenny*- huoma-t- tavasti. mutta Marx lhetti jatkuvast i tervehdyksi kuolemansairaalle: runo i - lijalle. . .Mikaan; ei muuttanut M a r x i n kokonaisarviointia Heinest. tyven- luokan vallankumouksellisena runo i - l i jana. ; .Hemen - mukana vallankumous tul i runouteen,; j a - m m myhn - ku in marraskuussa 1885 hn ennusti : T i i - levaisuus ^kuuluu, kommunLsteille! :
LoppU;
VERA J EINO JOHNSONILLE I heidn 25'Vuotishpivns johdosta
I allamainituilta sukulaisilta ja ystvM M r . E a r l J o h n s o n M r . j a mrs . W. May M r s . O l g a J o h n s o n j a V i lho , - M r . ja mrs . W..Gruns:e.':
P o r t A r t h t i r , Oht . M r . j a mrs ; O. K a n t o l a /
P o r t A r t h u r , Ont . M r . j a mrs . J . S t ra t t on ,
W i n n i p e g , M a n . M r . j a m r s . V . J a r v i s j a
M u m m u M r . j a mrs . P . R i n n e M r . j a mrs . L . R i n n e M r . j a mrs . O. Pe l t onen M r . j a mrs . O. Hytnen M r . j a mrs . J . M a y
M r . j a m r s . P . Mertanen M r . j a mrs . E . Pirttmen M r . j a mrs . W .-Ahonen M r . j a mrs . J . Latva M r s . M a r t h a Bhm ja
W i l b e r t M r s . J o k i n e n M r s . A l h q v i s t M r s . K u o s m a n e n M r s . Hmlinen M r s . B a e r M r s . A r v o Lahimen
= = , - . ' " < i i >MMininimM | t M M n i r M M M M M f i m i i i i i i t M i n i M i i ) T t H M M n i r i t i M i i M H i i i i t r n i i ^
K l I T O S
jtishpivmme johdosti lahjasta, kukista ja kaikista herkuista ja jiiomiita
Kiitos teille sukulaiset, jotka ette voineet sucpur^j-^' t kaukaa.
VERA JA EINO JOHNSON Toronto, Ontario' ' '''-^"^