Siru 2 Lauantaina,, toukokuun J4 p. - r Saturday, May 14, 1955 f 1
V A P A U S IIIHEBnrr Indepeodeat xet>or mmM Vof, , 1917. Antborteed M Mopsd Uai maa bf Vui Foi( OfSe iMipuiDeot* XHtav. Pub' OM iibxic TtMfdfty 31nn4ftff astf BfttUrdsj br Vpau Vtioumg cmvmf u&n st loo^ios B m 81. w^ fiodtaiy* O D I , C U U M U .
TelQMse*: Sm. Ofee OS. 4-4264 EditoriA} Offlc OS. 4-4265. Manager & SukL smtor W, fadimd. MftlJiag ddrcM: 8os 69. Sudbury. Ostarlo.
V A P A U S IIIHEBnrr Indepeodeat xet>or mmM Vof, , 1917. Antborteed M Mopsd Uai maa bf Vui Foi( OfSe iMipuiDeot* XHtav. Pub' OM iibxic TtMfdfty 31nn4ftff astf BfttUrdsj br Vpau Vtioumg cmvmf u&n st loo^ios B m 81. w^ fiodtaiy* O D I , C U U M U .
AitrartMof ffstai ttpoo ppunitto.
V A P A U S IIIHEBnrr Indepeodeat xet>or mmM Vof, , 1917. Antborteed M Mopsd Uai maa bf Vui Foi( OfSe iMipuiDeot* XHtav. Pub' OM iibxic TtMfdfty 31nn4ftff astf BfttUrdsj br Vpau Vtioumg cmvmf u&n st loo^ios B m 81. w^ fiodtaiy* O D I , C U U M U .
CKntdnM; i fk. 74 e fck. 9.75 9 kk. 925
nOimOoftMi: 1 k, tJOO 0 kk. 4.8O gnnmui 1 ffe. ao kk. 4.76
s e
tyttmt lokakuuhun asti Varjele meit "ystvilt"
'Tulisi kes ja krpsi, ett saisi kyhkin ystvi", sanoo vanha, viisas suomalainen sananparsi, tarkoittaen luonnollisesti sit, ettei kyhll ole juuri muita ystvi kuin krpset.
Mutta niin kehnoja 'ystvi" kuin krpset ovatkin, ne ovat sittenkin melko vaarattomia itikoita verrattuna siihen kun Suuren Rahan miehet lyttytyvt pikkuihmisten 'ystviksi".
- Ottakaamme tss yhteydess esimerkki AVashingtonista tulleesta Federated Pressin uutistledosta, miss kerrotaan: 'Senaatin tysuh- delautakunnan alakomitealle sanottiin huhtikuun 29 pn, ett juuri tylisten etujen vuoksi senaatin ej pitisi korottaa alinpalkkaraja 75:sta sentist 90:een senttiin." Puhujana oli, kuinkas sitten, Yhdys- valtain kauppakamarin 'jrkitrustin" edustaja Emejson P. Schmidt.
Toisin sanoen Yhdysvaltain kauppakamarin 'jrkitrustin" mies "puoltistaa" Yhdysvaltain tylisi sit suurta ''vaaraa" vastaan, ett Yhdysvalloissa, hyvin\'oipaisuuden mallimaassa, aiotaan ern laki- ehdotuksen perusteella koroltaa tylisten alinpalkkaraja viidell- toista sentill tunnissa, eli 75: st sentist. 90:een senttiin tunnilta!
Kaiken lisksi tt jrjettmyytt yritetn puolustaa '-jrkeile- mll" FP:n mukaan seuraavasti:
"Schmidt sanoi, ett jos alinpalkkaraja korotetaan, niin silloin vaaditaan palkankorotuksia kautta linjan^ kaikkein ammattitaitoisem- piin tylisiin asti. Tm lisisi liian paljon tykustannuksia ja korottaisi hintoja, hn julisti. Hn korosti sita vanhaa veruketta, ett tynantajain tytyy aina - korottaa hintoja palkankorotusten jlkeen . . ."
Kuiftka suurta hlynply herrat kauppakamarin jrkitrustin miehet puhuvat se nkyy seuraavasta:
Palkankorotusten aiheuttamia menoja ei tarvitse syst kulut- tajain maksettavaksi. On ensiiyiakin muistettava, etta yksistn tek- nHlisen kehityksen ja edistyksen vuoksi lisntyy tyn tuottavaisuus jatkuvastimutta hyty siit menee automaattisesti tynantajille,
' ellei jatkuvasti koroteta mys tylisten palkkoja. Tasta yhdest ainoasta seikasta paljastuu kauppakamarin jrkitrustin miesten jr- jettmyys.
Toisaalta on muistettava, ett nykyisten talousongelmiemme perustana eii suinkaan ole se, ett tyttekevill ihmisill, tylisill, farmareilla ja muilla pikkuihmisill, on liian paljon, vaatteita, liian paljon autoja, liian paljon asuntoja ja liian paljon ruokaa. Pinvas- toin on asia: Tavaraa, koneita ja vaatteita on varastot taynna samalla kun ihmiset ovat taloudellisesti siin. asemassa, etteivt voi niit, ostaa, vaikka kuinka tarvitsevat. Jakun kansakunnan ostokyky on niin alhainen, ett tavarat jvt varastohuoneisiin makaamaan,min tehtailijat vhentvt tyvoimaansa, heittvt huomattavan osan ty- lisistn tyttmien armeijaan, siten huonontaen edelleen kansakun- nan ostokyky ja suurentaen myymtt javia tavaravarastojaan!
Tmn 'kirotun" ympyrn murtami.sehlona ei ole se, ett listn tavaroita varastoon mit tynantajain voittojen li.saminen ky- tnnllisesti katsoen tarkoittaa vaan se, etta listn tavallisen kansan ostokyky mit palkkojen korottaminen asiallisesti tar- koittaa.
Kun porvarit rupeavat "neuvomaan*' tai muuten kiittmn, niin - .silloin on tylisten tarpeellista katsoa ymprilleen ja rukoilla, etta
heit varjeltaisiin'ystvilt''.
nitetty suurta huomiota Etela-Vietnamm tapahtumiin. Kika suin- kaan suotta, sill kun Indo-Kiinan verenvuodatus loppui noin yhdek- sn kuukautta sitten allekirjoitettuun aseleposopimukseen, nim lan- sivaltain, pasiassa Yhdysvaltain (?) tarkoituksena oli tehd tuosta Etel-Vietnamista oikea kansanvaltJiinen mallimaa, niin etta vaesto olisi oloihinsa tyytyvinen ja nestisi (noin vuoden kuluttua suo- ritettavassa yleisaanestyksessa) kommunisteihin liittymist vastaan",
kuten Canadan Uutiset toimituskirjoituk-sessaan asian esitti ja selitti: '-Vaart asioiden kehittyminen tuossa maassa on ollut hyvin sekavaa,
pasiassa sen takia, etta Ranska, j a Yhdy.svallat eivt ole samaa mielt mit pitisi tehd . . ."'
'Canadan Uutisten artikkelin yllaolevassa lainauksessa on 'totta 'toinen puoli" oikeastaan enenvman totta nuta kyseinen lehti oivaltaakaan.
Ensinnkin on huomattava, etta Etela-Vietnamin sekavaa" -tilannetta ei yritetkn sysalasosiali.stien tai komnuinistien syyksi. Se on kytnnllinen osoitus siit, ett vaikka kommunisteja ei olisi lainkaan .Aasiassa, niin .Aasian maat liikehtivt historian nykyvai- heessa itsemrmisoikeutensa puolesta. - Ja juuri tasta kenk puristaa. Canadan Uutiset esimerkikai
tunnustaa, etta tilanteen -sekavuuden" Etela-Vietnamissa aiheuttaa pasiassa se etta Ranska j a Yhdys\*allat eivt ole samaa nnclta mit pitisi tehd", ja ett niin Ranska kuin Yiulysvallatkin yrittvt toteuttaa erilaisia" ohjelmiaan Eiela-Vietnamin kansan mielipidett kysymtt. Toisin sanoen, ne ynitavat hallita Etela-Vietnamia sen vestn mielipiteist, toivomuksista j a pyrkimyksist valittamatta: Thn eivt Etela-V ietnamin asukkaat enaa pitkaa aikaa suostu. Ne haluavat olla isntin omas.-a talossaan, ja joutuvat taistelemaan itsemrmisoikeutensa puolesta erittin vaikeissa olosuhteissa, en- nenkaikkea sen vuoksi, kun heidn keskuudessaan oiv vieraitten val- tojen ostamia ja maksamia politiikkoja, joilla on eraua hyvin trkeit avainasemia-- elosteleva keisari Bao Dai Ranskan kasissa ja diktaat- torimainen pministeri Diein Ylidysvaltain kasissa, jotka kumpikin tekevt tnikali kykenevt palveluksia vieraitten i.sajitiensa .hj-vaksi.
Mutta onko todellisuude.ssa mitn "etoa" Ranskan.ja Yhdys- valtain ohjelman vlill, mikli on puhe Etela-Vietnamista.'
Kyll siin on eroa, vai_kka ei kohtakaan silna mieless, etta Ranska olisi ktens "lianuf ja ett"\Yhdysvaltain kdet olisivat 'puhtaat"', kuten Canadan Uutisten toimitus sinisilmisess naiviu- dessaan uskottelee lukijoilleen. Todellinen ero on siina, etta Ranska ei en kykene hallitsemaan j a riistamaan^edes Etela-Vietnamia. ku- ten se aikaisemmin hallitsi ja riisti koko Vietnamia ja taman nhdessn yritt Yhdysvaltain imperialismia peri Ranskan sorto, riisto- ja hallinto-oikeudet Vietnamissa jo ennen kuin Ranskan im|>e- rialismv on siell lopullisesti kuollut. Juuri tasta johtuu Ranskan ja Yhdysvaltain valilla ilmene\'a-erimielisyys" Etela-Vietnamin asioissa, mist Canadan Uutiset aivan oikeutetusti puhuu.
Perusolemukseltaan on asia kuitenkin siten, ettei Yhdysvalloilla ole lainkaan sen suurempaa oikeutta sekaantua Etel-Vietnamin asioi- hin kuin Ranskallakaan -^e iv tk ne kumpikaan pysty ratkaisemaan niit kysymj-ksi. mitk ovat yksinomaan tltel-Vietnamin kansan sisisi asioita.
; \it\m ftinUneo, Estairesta, Ont. , t y t t maanantaina, touAokuun J6 ; ! p-Tii 72 vuotta. :
fd yimna Sau)t Sie . MarJesta . i i Ont. t y t t t imaJna. toukokuun n ;
''"jJunl^ Bluri. Loc^^erbysta, O n t , Siihen Hicnness saavat tyttmt perheineen t y t t keskiviikkona, tpukokuun 18' tulla toimeen miten parhaiten voivat pn 74 vuotta.
M m , EmJUe Eae. Vancouverista. B . C , t y t t to r s t am . toukokuun 19 pn 70 vuotta.
Mr. Loviisia Tervo. Torontofita, Ont.. l ay t t a maanantaina, touko- kuun 23 pna 80 vuotta
K I B J . M A R K FBA.VK nut a3eistamifdalpail'in. Uittovalt jon hallitus kiel tytyy ryh-
ty.Tiasta tydell iseen hykkykseen ty t tmyyt t va.staan sen johdosta.
toisaalla, kansan seln takana, myy maasunnan luomionr;ki:audet yhdys- valtalaisille saalistajille.
P iv , ennen ki i in mia'tuntien ja liittovaltion piminL'terit kokoontui^ vat Ottavassa huhtik. 26 Ja 27 p n . taitettiin t;tav/assa kaksi merkille pantavaa lausuntoa. Y k s i musta esi-
Yhdymme sukulal-Jten j a tuttavien! le t t i in tyt tmien kansallisen lahe- tyj-n^sotapoUtiikkah" onnentoivotuk^lm ^ ^ ^ ^ ^ Johtajille Ja alahuoneelle.
Tyminis te r i M i l t o n F . Gregg lupa- s i tyt tmil le , e t t seuraavana p iv -
varaamisesta,--''^ ''- Sitten, h n esitti sen Ijiusunnoa, Jo-
k a jo^toi sanomalehtien otsakkeisiinT H n ju l i s t i olevansa ter- veya/akuutuksen kannalla. M y h e m - ml(n h n kuitenkin p e r n t y i j a - a -
etid. .^ e asettaa tykit etutilalle vom , noi tarkoittaneensa, e t t M n kannat- i k o t a useimmat pmin i s te r i t vaati- ^ Auhteen mika taas johtuu su t , et- j t i asiaa tutkimista; K u n mr.St, t a u - j maan. e t t ty t tmyyden johdosta j
ST. L,%l'BE.VTIX EI1DOTU.S
MaanlaaJmnen joukkcpamostus pa-
ta se on sidottu "ifhdysvalloisaa teh- rent o l i julistanut 30 prosentin vus - ! on keskusteltava ja toimittava. Ty t - tmyyskysymys tarkem asia.
ol ikin konfei-enajin
mil^^ muut sanovat na . p ide t t v paammLstenen konfe- -, _ .f reasst Jcasittelee tyottcnyyskysymyk-
- - ' :. ! sen perusteellisesti j a ratkaisee kerta- SYNKNPULEINEN . | kaikkiaan kysymyksen s i i t m i t k "ITSENISVYSJUIILA*^ : . ! hallitu-sportaat ovat vastuussa ty t t-
mien avastamisesta.
tussuimmtelmansa, nousi mr. Frost FROSTIN PELI | j l l een p iv leht ien puhujalavalle ja taricem asia. < i Ontario
Ontanon pmin i s t e r i Fros : pelasi \ ^^^'^ Julistivat Frost in sanoneen, et- ' Va ikka konferenssi ohkm kutsuttu i V. Corn t St. Laurentin.suunnitelma merkit- I kooUe laatimaan tyjr jestyst syk-
I syli kokoontuvaa konferenssia varten j ^ ^ ^ j j ; i m i n sen tarkoitus laajentui kun St. kahdeks j Laurent; o l i pakoitettu perntym^h i en t i ses t a a m t e e s t a r i . j a es i t t imn
see "kellon k a a n t m i a t a takaisin 1930-luvulle.": Mu t t a konferenssissa han ei es i t t ny t m i t n protestia.
.MITA DUPLESSIS TEKI? ehdotuksia avustuksen suhteen. Sen Kansanjoukkojen keskuudessa i lo i -
taan siit kun suurvallat ovat menois- sa neuvot te lupyt koht i . I t va l l an valtiosopimus tulee ratifioitavaksi. K i i n a n hallitus painostaa me idn maatamme neuvotteluun Kauko idn ongelmien ratkatsemisekai.
Mut ta neuvottelusopimuksiin perus-, tuvien suurten toiveiden tiell on suu- r i este. Se on Ei.senJiowerin paatos muodostaa Wehnnacht niiden samo- j Jen verest, tahraantujen kenraalien
i johdolla, jotka antautuivat ' jo i tak in vuosia sitten.
Sano.nalehtmutlsissa kerrotaan, et- t miftJn Euroopan maassa ei heilu- teltu lakkeja si l loin kun julistetti in Lns i -Saksan "Itsenisyys". P i n v a s - toin, New. York Timesin kirjeenvaih- ta ja G. L . Sulzberger tiedolttl touko- kuun 7 p n : "Liittolaisuutta Saksan kanssa Ja m p a r m m u o t o i s t e n k y p - r in ilmaantumista tervehdittiin seka- v i n tuntein monen N A T O - m a a n kan- .sanjoukkojen keskuudefoa.'-
K y l m tosiasia on, etta m i k n kansakunta, joka on joutunut k r s i - m n Saksan hykkyksist, ei voi, eik halua hyvksy Saksan uudelleen aseistamista Ja . Saksan asemahdin l i i t tmist voimiin, jotka on kohdis- tettu ftlt vas taan . . . Dai ly Wor- ker New York.
Pmin i s t e r i St. Laurent, joka oli siihen menness h rkp i ses t i k i e l - t y tyny t tunnustamasta ty t tmyys- kysymyksen olemas-saoloa, teki t ys - k n n k s e n kun h n sanoi alahuo-
Quebecin . pmin i s t e r i Maurice s^^an, etta h a n olisi uudistanut'vuon-
; tyt tmyyskysymyksess vielkin suu- remmassa 'mittakaavassa. K o s a h - nen edessn on vaalit kesak. 9 pna han oli karkean de.magoogmen. H a n saapui konferenssiin suur imman! edustajiston kanssa, kaikkiaan 30 vi r - l kamiesta j a minis te r i , j a lupaai heti . , - . , i.j i *-w vlipya konferenssissa e n e m m n kum Duplessis politikoi myo-skin HaneUe " a 1945 t e k e m n s ehdotuksettahan suunmtellut kaksi pa i \aa pulmien sei- i kuuluu se harvinainen kunma, etta Peraantyi 30-luvun nlkvuosien vittamista varten H a n kuitenkm i han p i t i konferenssin l yh immn pu- I avustusformulan -ja tarjosi maakun-
heen,: jossa ei ollut viittaustakaan i niUe 30 . - - 50 wosentin.osallistumista ty t tmyyteen vaikka h n e n maakun- i avustuskustannuksiin. H n el eslt- nassaan on viimeisten tietojeh mu- \ ^ } mi tn . ;ehdotuks ia tiden j r - j kaan no in 200,000 ty tnt
H n e n mie les tn ol i tarkeunpana ^ ^ ^ n , v a n ^ ^ kysymyksen liittovaltiori j a niaakun- tien vl ise t suhteet ' raha-asioissa, joissa h n voi nyteU Cnxlnrans - kalaiaten puolustajan osaa vaikka h n
SIT
unohti pian sen j a lahti kot i in i lmoit- neen jsenil le, etta " t s t lahtien" i taakseen vaahen p i tmises t , tyottmyyfiltysymysta ks i te l ln puo- ; H n e n kirjallisessa lausunnossa ko- lueitten ulkopuolella olevana asiana.; rastettnn slta, etta ensi syksj-n ko- H a n sanoi; etta tyt tmyyskysymyst ; koontuvassa konferenssissa on ks i te l - ei saa pltak poliittLsena jalkapallona. ! tava "tyllisyys j a tyt tmyys kokor
Seuraavien kahden pajvan neuvot- j naisuudessaan.:' Laaja l t i toistettiin telut joutuivat kauaksi n i s t jaloista i h n e n lausimtoaan. etta kysymys on
I pmr i s t . Ny t on selv, etta p a - | todellisuudessa tiden eika avustuksen ministerit e i v t ' syventyneet perus- - . i . - -. . . ^ teellisesti pikaisen avun myontami- : fi3en s i t tarvitseville. H e j t t i v t na - | ma asiat roikkumaan ilmassa vahm- t n tulevan lokak. 3 p ivaan saak- ; ka , Jolloin Inttovaltlon j a maakuntien | konferenssin pl tals i alkaa. i
Se kolminkertainen sirkus, jossa i mttorvaltion. maakuntien j a kunt ien] hallitukset pelaavat polit i ikkaa ihmis- i
ten vakavalla hd l l , on siis yha 1 . , . , . edelleenkin me idn keskuudessamme: Lukennetalouden tyolaisista on koHleiktiivisten
Konferen.'r,in jikeises.s lausunnos-1 tyehtosopimusten alaisina yli 82 prosenttla
B A K Kerrot
M
i jestamisen suhteen. Eraan .vanhan Ottawan
vaihtajan mukaan ks i t e t n h a l l i - tuspiureissa. etta jos maini t tu 30 50 prosentin ehdotufi oUsi ollut ky- [ ^ " ^ ^ tannossa Viime talvena m m ei h a l l i - ! '^^sa t tus olisi joutunut sent i l lkn osalhs- 1 Toivoisi tumaan avustuskustannuksiin. M i k a j enemm todistaa s i t , etta tyt tmyyden p i - ! kiessaar taa olla vars in laajan ennenkuin ha i - i S ; litus on halukas toimunaan;
DISKBLMINOINTIA
saan. jonka h n esitti alahuoneelle huhtik. 29 pna, pmin i s t e r i St; L a u - rent paljasti, etta avustusasioiden tut- kimista .varten on asetettu teknillinen tylisist. maatalouden pa lkka ty- komitea. Se ei anna lausuntoaan en- 1 j ^ ^ ^ ^ ^ lukuunottamatta, oli lo!<akuus- nenkum keskuussa, jolloin mahdoll i - : ^^-g j^oUektiivisteri sesti p ide t n maakuntien edustajam alaisina.
Taattu vuosiansio autotuotannossa YJidysvaHoissa
Detroit. Aatotyollsten unl- on johtaja Walter Reuther on julkaissut a':kettain sen suunni- telman mink, mukaisesti unio ehdottaa taatun vuosiansion ra- linittamis.a General Motors ja Ford-yhtiiden autotehtaissa. Si- t varten tarvittaisiin noin 470 miljoonan dollarin suuruinen va- rarahasto, josta Ford-yhtion pi- tisi kerata noin 135 miljoonaa ja General Motors-yhtion n. 335 miljoonaa dollaria. Ford-yhtion palveluksessa ilmoitetaan olevan noin 140,000 tuntipalkkalaista Ja (icneral IVIotors-yhtiolla noin 3,25,000. Keskimriset tunti- palkat ovat noin $2.05$2.10.
kokous. Naiden keskustelujen j a neuvottelu-
j en tulokset alistetaan sitten sille liittovaltion j a maakuntien konferens- sille -mik on suunniteltu, alkavaksi
, Canadan tyminis ter in suor i t t a - (na merkille, etta Quebecin maakun- man vuotuisen tutkimuksen peruateel- | n a n l a i n s d n n n perusteella on la todetaan, etta 39.7 prosenttia maan.l voiman;a vissej alueita Ja tyaloja
koskevia sopimuksia, jotka koskevat kaikkiaan 162,887 tiylist, joissa ovat psaUL'i'ha monet e^ ^^^ uniot.
Lii t tovalt ion; tyminis ter in saa- mien 'tietojen mukaan ll koko iriaasr sa lokakuussa 1953 voimassi k a i k k i - aan 6,510 kollektiivista tyehtosopi- musta.:'.
tyehtsopi- Tama prosenttiluku
oli -vuonna 1946 ainoastaan 31.8 pro- senttia, mutta se on sen j lkeen vuo- fi; vuodelta ahtuisesti kohonnut.
Mikli eri tya la t ovat kysymykses- I . , Qt f j - ^ ^ olivat hikent^en palveluksessa tyos- j Tyoehtosopunusten uudistamisen 160 prosenttia;)
lokax. 3 pna. . S i t e n a v u s t a m i s o h j e l - p ^ j . j ^ ^ . j ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ aiheutui vuoden kuluessa!^ M r . S t Laurent ehdotti myskin.
Ei m e r k k i n suta miten taman pen- n in pimslamisformulan pi tis i toimia, i on .se St. Laurent in viittaus, e t t k u n - : nalhshalUnnot panevat sen k a y t a n - i ton. Vars in hyv in . tiedetaan, etta i kuntien hal l innot noudattavat avus- | tusasioissa varattomuus-periaatetta ja i sovittavat ky tn tn , hyvantekevai- : syys-menstelmia. i
(Tyt tomain lhe tys tn kirjelmas- | sa tyomimstenlle ehdotettlta, etta avustuksen jakamisessa kaytcttaisuR tyottomyysvakuutuskoneistoa, j a etta vakuutusrahastoon olisi luovutettava rahoja sita varten yleisist varoista mlKali se on tarpeellista. Suhen men- ness o'isi annettava V i ipymt t avustusta, josta liittovaltio malisaisi
maa ei saada ky tn tn ennenkuin syksyll, jos Ottawan r i i t t mtn avustusehdotus hyvksy tn .
S i ihen menness , otaksuen, e t t noin puolet tyt tmis t saa kesn a i - kana tyt, saa 300,000 ty tn t tulla toimeen miten parhaaksi nkev t .
Mikl i kaksi huomatuinta konfe- renssiin osallistunutta mies t (St. Laurent j a 'Frost>: on kys>'niyksesa, on viel kyseenalaista kumpi heis t pelasi e n e m m n sita poliittista j a l - kapalloa mi s t St, Laurent puhui en- nen konferenssia antamassaan lau- sunnossa.
iMr. St. Laurent joutui kuitenkin sa- nomalehtien otsakkeisiin, joissa sa- not t l in :"Li i t tova l t ion apua tyt tmil - le", antaen siten sellaisen petollisen ksityksen, etta. konferenssi olisi
I p t t n y t r>'htya pikaisi in toimenpi- ; teisiin.
Umon taholta ehdotetaan, e t t edel lmaini tu t vararahastot muodos- tettaisiin siten, etta mih in siirrettai- i
j s i i i i viiden vuoden aikana nelja pro-1 i s en t t i palkkojen maarista. U n i o n ! I taholta on ilmoitettu, etta asiaa kos-
kevat ehdotukset on JO alistettu kum- mallekin yhtille, mutta niiden t a - i noita el ole annettu sen johdosta 1 minkn la i s t a lausuntoa. . : j Umon ja kummankin yh t in edus-i tajien kesken on kynniss neuvot- telut uudesta tyehtosopimuksesta , ! Jo.non pttaisi s isl ty mysk in tyo- ' laisten , vuosiansioiden takaaminen.. [ Ford-yhtion sopimus p t tyy kesak. j 1 pna ja General Motors-yhtlon so- pimus kesak. 7 pna.
Se oli kaukana tydellisest hykkyksest tyttmyytt vas- taan kun pministeri ilmoitti hylkvns vnpden 1945 Sinisen Kirjan ehdotukset, ett lUttoval- tlo; on vastuussa tyttmyydest, ett tyttmj^den johdosta olisi jrjestettv suuri^untaisia tit ja ett liittovaltion pitisi maksaa 85 prosenttia tyttmyysayusta.
P m i n i s t e r i on sen j lkeen sano- i n u t alahuoneelle, e t t h n on luopu-
nut n i s t vuoden .1945 ehdotuksissa koska; siihen aikaan hallitus ky t t i aseistamiseen ainoastaan 250 miljo-
i naa, dollaria, vuodessa jota vastaan I nykj-inen aseistusbudjetti edellytt
. ! ky te t t vn '1,700 m i l joonaa dollaria Union suunnitehnat edellytta%t, , ,^ ^ ^ ^ ^ ^ prosenttia koko menoar-
etta kummankin yht in vararahas-1 ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^g^j ehdotukset tot taattuja vuosiansioita varten p i - ^j^j hyvksyt ty olisi^hanen hallituk-
taisi olla noin 20 prosenttia niiden , ^^^^^ ^^^^^^^ ^^^^^ v a i ' . s s a >vuotu.sista palkoista Ennenkuin asemassa niiden k y t n t n sovellut- ! tama, summa saadaan kokoon ol is i ; I .varoja s i i r re t tv ..naihm vararahas- i teihin noin viiden vuoden ajan.
.lektiivisten tyehtosopimusten . suh- ! kaikkiaan 77 lakkoa, jotka koskivat teen silla niiden alaisina ol i kaikkiaan 82.1 prosenttia taman alan tyvoimas- ta. Tois3lla t i la l la tassa suhteessa olivat "xaivostyolaiset, joista 73.7 pro- senttia tyskenteli tyehtosopimusten edellyttarrjilla ehdoilla. Muiden teoUi-
noin 30,500 tylais ta . Tyehtosopi - musten, ollessa voimassa ratkaistaan useimmat riitaisuudet sopimusten mr i t t e l em l l tavalla. Josta syyst naista n i ta i suuks i s ta ' aiheutuneita j Newfoundlandm pminis te r i Small- lakkoja o l i vuod?n kulue.ssa aiiioas- iwood hylksi kuitenkin taman ajatuk-
etta a v u s t a s t a k s 3 t olisivat en suu- ruiset maan ei-i osissa. H a n sanoi etta palkat vaihtelevatsuuresti maan en osissa, ollen suuresti erilaiset New- foundlandissa Ja Br i t i sh Columbiassa sia, arvc
Vuodei
Kull, vhe lakk :Ottaw;
luoteis-C tyjen lal nadan huoma tt toimisto] Vuoden i 723 uns! edellisen vat 4,471 lastolline ten vuo: loppuun tettu k u l
taan 60 Ja n l i h m ilmoitetaan osallis- tuneen noin 23,000 tylist.
ten lUKumaara seuraavalla tavalla:
suusalojen p r o s e n t t i m r t olivat seu- raavat: :
Mets tyt 67.1 prosenttia, rakennus- tyt 58.4 prosenttia; t ehdas ty t 54.6 prosenttia; yleuot laitokset 47.2 pro- senttia; kauppa, vakuutus-Ja raha- laitokset 9.7 prosenttia j a palvelusalat 12.6 prosenttia.
Trades and Labor Congress of C a - nadan unioiden allekirjoittamien ty- ehtosopimusten alaisina tyskenteli 1953 kaikkiaan 590,431 tylis t ; C a - nadian Congress of Labonn uniot o l i - vat allekirjoittaneet 686,488 tylist koskevat sopimukset; Canadian and Catholic Conederation of Labor in u m - j Yukon . . . . . . . . . . . ot 93.271 tylais ta ja muut unJot lo- Useiss i maakunnissa put voimassa olleista tyoehtosopimuk-. ! sista. Tassa yhteydess onsj-yta pan- ' Yh teens . . : .
ssn koska h n e n maakuntansa asuk- kaat olisivat Joutuneet "toisen ta i
Maakunn i t t a in ' j akaan tu i t y e h t o - i kolmannen luokan canadalaisiksi" j sopimusten alaisina olleiden tylis- i snna tai tassa suhteesra. Ennenkuin i tuottane
tion hai hoina ki 622.000 e l a n a ' en
Ontario . . . . . . . Quebec . . . B . C . Nova Scdtia . . . Mamtoba . . . . . . Alberta . . . . . . . . Newfoundland . Saskatchewan . . New Brunswick Pnnce Edward I.
. . 483,273
. . 449,382
. . 170.951
. . 39,125
. . 22,982
..1,538,323
i han suostui sellaiseen asemaan kaj-t- j 71 eli 1 I taisi han lopun Ifcaansa johtaakseen i vuonna
liikett, jonka tarkoituksena olisi i oli 18,75 erottaa Newfoundland hittovaltiosta, j palkkoii i sanoi mr. Smallwood. lisen -v^ .-"-. '. : - -'":. ' 20.757 Ja
.Quebec. Quebecin tyomimsteni Palkka tuotettuj m r i n m n kuL
1 Barrette sanoi torstaina, etta Onta- I non tyola:sten keskimrise t pa l -
' I kat ovat korkeammat kuin Quebecin, j koska Ontariossa on e n e m m n ras- I kasta teollisuutta. I Mut ta , sanoi han, Quebecin palkat i nousevat, nopeammin kuin Ontar ion : palkat.
Cai opistoissi jaa eh 3, kum ede
PAIYH PAKINA
Rahalla on taivaallinen voima
sma" vaalitaistelurahastoonsa. H a - ei ole k nen syy t t j ns ovat puhuneet $6.800 i heill O! suuruisesta summasta j a jotKUt viela ; miksi "k suuremmastakin. ! o iemn
M r . Drohan o l r vaarassa m e n e t t ' n in yk noin $150,000 maakunnan mets i kos- i m r Dan- keviin l ake ihm tehtyjen muutosten! servatilv johdosta j a h n e n ys tvns Demp- ! varsin 1"
tamisess. Paaasiallmen vastuu s iu , e t t n i i t ei sil loin hyvaka>-tty lankee Ontarion pminis te r i Frostin tilille.
Maatalouden kehitys Tiibetiss
I Sikanln-Tlibet in ylatasangon maa- I talouspnreissa valmistaudutaan pelto- i toihm. ! Ki inan, kansantasavallan valtakun- ) nanneuvosto, on mj-ontanyt kuluvak- I, s. vuodeksi Ti ibet in Ja Tsandon maa- ! talouspiirlen talonpojille Ja karjan- rholtaJiUe korotonta lainaa 700.000 i yanla siemenviljan, maatalouskonei- ! den Ja, karjanrehun l iankkimlsta var- ! ten. j suunmtelmamme". sanoi pminis ter i , i Lhassaan on tuotu ens imminen 1 "tietoLii.na silta, etta seuraavien nel- 1 era uudenaikaisia maatalouskoneita, Jan tai viiden vuoden aikana ei ole I Joilla tullaan muokkaamaan Lhasan 1 nh tv iss m i t n huomattavaa puo-
lansipuolelia sijaitsevat Ti ibet in soti- > lustusmenojen vhen tymis t . " laspiirin mallitalouksien ^peltoja. i Yks ikn maakuntien pminis ter i
Lhasaan Oli saapumassa e n s i m m l - | e l rj-htynyt v i t t e l emn t m n sei- nen er neuvostoliittolaisia traktorei- | kan suhteen e i edes Saskatchevia- ta. leikkuupuimureita Ja muita maa- n in pminis ter i Douglas jonlta l a in -
j talouskoneita. I laatljakunta on yksimielisssti tuomin-
T Y K K E J A EIKA VOITA Tounettomuutensa oikeuttamista
varten turvautui mr., st. L.iurent 1955 siihen veisuun, etta atomisota on kier- t m t n . H a n maalasi hii-vittavan kuvan tulevasta atomisodasta ja C a - nadan kaupunkien tuhosta, mlnka han sanoi olevan ens immisena sodan eurauk5i3na. Nyt ks i t e t n hyvm et- ta h n e n tarkoituksenaan oU ehkis- t maakuntien pminis te r i t , jotka
I olivat ankaran painostuksen kohteena i maakimnlssaan, vaatimasta hetikch- ! talsta Ja laajaa toimintaa tyottonlvys- 1 pulman ratkalse-misefcsi. . , "Meidn on va lmis te t ta^ omat
Na in Ontarion maakuntavaalien. tnn. huhtik. 16. pna uudelleen saman j sey oli puhunut h n e n puolestaan cdelhi on syvta puhua siita miten I valitsijapiirln konservatiivien ehdok- | maiden ja metsien minis ter in herro- vanhat kapitalistipuolueet saavat va- roja vaalitaisteluaan varten. JulKinen
hen j a
salaisuus n imi t t in 011, etta nun kon- servatiivit kum liberaalitkin aava t vaalitaistelussa tarvitsemansa varat
j a "uno; kaaksi. Viime viikolla nan sitten yht- i jen kanssa. Sen johdosta oli hal l i tuk- p ivnvj akkia i lmoit t i jaavansa sivuun vaa- sen ja Drohamn kesken saatu aikaan i salaLsuuf leista ja hy lkvns saamansa n i - [ sopimus, jonka perusteella Drohan oh | h a r j i t e l mityksen ehdokkaaksi " h u o n o n | saanut menettamansa m e t s n kof-{ ti ivlen terveyden t h d e n " kuten h n e n sa- ! .vaukseksi metsaa muualta. Mut ta mr.
Demp.5ey vaittaa nji-, etta mainitut dessa.
T a n servatiiv
nii i ta r .kkai l ta miehi l t , joiden h y - 1 nansa kuuluivat. , va'<csi kapitalistipuolueet tomivat. J o i - i Muutamia paivia myhemmin han ; lahjoitukset eivat olleet minkaanlaise- denkin porhojen sanotaan olevan ! kuitenkm Ilmoitti, e t t " terveydell" I na korvauksena "suoiitetuista palve- I sa nhd naissa, puolueiden raha-asioissa n i in | ei ole todellisuudessa kerrassaan mi- , : luksista" kuten ilkemieliset ihmiset j a ] vien eln puolueettomia', etta he lahjoitta-j t n tekemista maini tun ehdokkuu-
vat vaalirahoja kummallekin vanha l - ! den hy lkmisen kanssa. H a n nimit- t in paljasti, etta maakunnan kon- servatiivleri pni ies , pmin i s t e r i
le puolueelle, nun" konservatiiveille kuin liberaaleillekin. He tekevt siten varsinkin si l loin kun on kyseenalais- ta mika .puolue paasee voitolle vaa- leissa, Silla he haluavat olla " h y v i s - s kirjoissa". hallituspukille psseen puolueen kanssa. S i l l a nama porhot ks i t tvt , vaikka suuret. kansanjou- kot eivat nayta sita viel ks i t t vn , etta nail la puolueilla ei ole asial l i - sesti katsottuna suurtakaan eroa, koska kummatkin puolueet ovat s u u r p o m a n asialla.
M e olemme saaneet -aiheen tahan tmnp iv i seen epistolaan sen pal - jastuksen johdosta mika on s k e t - t i n tullut p ivnva loon Ontar ion maakuntavaalien johdosta. A s i a on nahkaas sil la tavalla, etta vuodesta 1945 lahtien on lamlaatijakunnassa istunut Oitawa-joen laaksossa toi- minut puutavaraherra, 68-vuotias James S h a n n n bempsey. Joka on o l - lut Renfrew South . valitsijapiirln edustajana. Joka on vali t tu konserra- t i iv icn elidokkaana. T m ukko vall t-
Frost oh pakottanut h n e t luopu-
sanomalehdet jTittavat vaittaa vaan etta kysymyksessa oli ' lahjoitukset" vaalirahastoon vaikka, han ei mms- tanutkaan t e h d niist asianmukais- ta t i l i tyst.
Sen j lkeen on selvtonyt edelleen, etta mr. Demsey ei ole Ilmoittanut
lehtltied Dempsej slstaan kaaksi \ ymmarr( taa sella koska m vallisen 1 laisista ta kons jotka ka vat" ka tykslsta.
Tamar
maan ehdokkuudesta: M r . Frost o l i , n iml t tam huolissaan sen johdostai.et- ; t liberaalipuolueen tietoon oli t u l - ; mainittuja t lahjoituksia" myskn lut. e t t mr. Demjjsey ol i saanut vuo- ! tujoveroilmoituksissaan, joten han on den 1951 vaalitaistelun yhteydess ' syyllmen kaksinkertaiseen 'unohta- sellaisia " l ah jo i t uks i a " . Joista h n ! miseen'. Nnn , kukapa sita muistaisi el ollut tehnyt sellaista ' la i l l is ta" t i - 1 n;in mitatonta summaa k u m on 6,800 li ku in maakunnan vaali laki edel- i dollaria, varsinkin kun sen on saanut lyt t . Asla on n i m i t t m siten, e t t I. useammissa pikkuerissa, ka ikk ien ehdokkaiden' on t e h t v ! Toistaiseksi eivat viranomaiset ole j taa sill julkinen t i l i saamistaan vaal i lahjoi- : ryhtyneet mihmkaan toimenpiteishn! j i s ten p tuksista Ja kuluista Ja sellaiset t i l i - ( m r . Dempseyta vastaan vaikka han 1 nom pyr tykset Julkaistaan vaalien Jlkeen 1 on syj-llistynyt kahdella., eri tavalla j dokkaltt^ paikallisissa sanomalehdiss ibnoi - ! naiden "lahjoitusten" unohtamiseen, d n ehd tuksma. P a m m l s t e r i pelksi, etta h - ! M l k a l l asian unohtammen vaahtals- raparoon beraalit kyt t i s iv t vaalitaistelussa i telutilityksesta on kysymyksess, 11- imlehUt hyvkseen mr, Dempseyn la iminlyn- 1 moitetaan asian vanhentuneen ne l - f kaan se tia j a s i l l syyst mr. Dempsey pako- j Ja kuukautta sen Jajkeen kun v i - tettiin luopumaan ehdokkuudesta, j tetty rikkomus ( "unoh tmtaen" ) on M r . Dempsey on myr i tnyt saaneen, tapahtunut. Mut ta tulojen imohta-
sa e r l t J o h n T . Drohan-n lmlse l t mlnen tulovei'oilmoltuksessa on va l - mets tykapi ta l i s t l l t useissa eriss j l a n toinen asia. Se el t i e t ksemme noin viisituhatta dollaria "lahJoUulc- ' vanhene vuosikausiin. J a liberaaleilla