Sivu 2 Tiistaina, joulukuun 9 p. — Tuesday, Dee. 9, 1958
VAPAUS (LIBERTY) — Independent Labor Organ of Finnish Canadlans. Es-tatrilsfaed Kot. 6, 1917. Authortaed as second class mafl by the Post Office Department, Ottawa. Pub-llshed thrice weekly: Tuesdays, Thuradays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Klm et W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bua." Office OS. 4-4264; Edltorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising ratea upon gpplicatton. Tranalation free of charge.
TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. S.75 3 kk. 225 YhdysvaDotoa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Suomalainen, isänmaallinen teko
Fagerholmin johdolla toiminut "laajapohjainen" hallitus, mikä
tanssi kokoomuksen heiluttaman tahtipuikon mukaan suoritti todella
ainoan suomalaisen ja ainoan isänmaallisen tekonsa jättämällä eron-
pyyntönsä» minkä tasavallan presidentti Kekkonen epäilemättä mieli-
hyvällä sille antoi.
Saloin kun tämä sos. dem. oikeiston ja kokoomuksen johdolla,
kaikkia demokiaattisiajrelisäantöjä rikkoen koottu hallitus muodos-
tettiin, ei ollut yhtään ainoata vastuuntuntoista huomioitsijaa, joka
olisi voinut sille ennustaa "pitkää ikää". Muodostetuinhan hallitus
kokonaan vastakkaiselle perustalle siitä, mitä Suomen kansa oli vast-
ikään vaalien avulla toivomukskseen lausunut! Vastoin kansan tah-
toa ja toivomusta muodostettu hallitus — huolimatta siitä kuinka lu-
jaksi sitä pinnallisesti katsoen, on nykyaikana tuomittu auttamatto-
masti epäonnistumaan. Tämä oli selvää heti Fagerholmin "laaja-
pohjaisen" muodostamisen yhteydessä, kuten m .m. tälläkin palstalla
todettiin. -Mutta vain kaikkein toivorikkaimmat uskalsivat odottaa
että tämä hallitus, joka on todella tehnyt enemmän pahaa Suomen
kansalle ja valtiolle kuin yksikään edeltäjänsä toisen maailmansodan
jälkeen, tulisi näin pian hajoamaan. Jos missään, niin tässä on meil-
lä nähtävissä tapaus missä hallitus hajosi omaan mahdottomuuteensa.
* » *
Meille selitetään eräistä piireistä tätä Suomen hallituskriisiä
osapuilleen samalla tavalla kuin paholainen selittää kuulijakunnalleen
raamattua. Äärimmäinen oikeisto puhuu tietenkin silkkaa pötyä
kuten tavallista siitä, että "Venäjä sekaantui Suomen sisäisiin asioihin
ja kaatoi tämän hyvän hallituksen". Tätä valhetta puolustellaan >h-
dellä ainoalla väitöksellä, nimittäin sillä kun 'Neuvostoliitto ilmoitti
vähän toista viikkoa sitten, että se on pakoitettu vähentämään osto-
jaan Suomesta, jos Suomi ei kerran halua ostaa sopimusten mukai-
sesti tavaraa Neuvostoliitosta. Tällainen itku tuntuu kuitenkin var-
sin keinotekoiselta ja demagogiselta niiltä piireiltä jotka ovat avoi-
mesti puhuneet ja propagoineet sitä, että Suomen pitää vähentää
idänkauppaansa ja lisätä siten länsikauppaansa. Eikä tästä ole vain
puhuttu yleispiirtein. Kokoomuksen miehet ovat sosdem. puolueen
nykyisen oikeistojohtajain säestämänä esittäneet oikein tilastotietoja
siitä niissä määrin on tarkoitus idänkauppaa supistaa. Kaiken lisäksi
tätä ohjelmaa on toteutettu järjestelmällisesti siinä määrin, että 'Neu-
vostoliittoon on nyt lähetetty paljon enemmän tavaraa, mitä on Neu-
vostoliitosta Suomeen tuotu. Siten on keinotekoisesti muodostettu
se "maksuvajaus", mistä on niin suurta porua pidetty, mutta kun
Neuvostoliitto sanoi nyt vähentävänsä myös ostojaan, kuten Suomi-
kin on tehnyt, etteivät "maksuvajaukset" ainakaan enää kasva, niin
se on muka "Suomen sisäisiin asioihin sekaantumista"! Moista fa-
risealaisitkua ei ole usein aikaisemmin kuultu.
'...**■*
Ylläolevalla ei tietenkään ole tarkoitus todistaa, ettei ulkopoliit-
tisilla seikoilla ole muka mitään tekemistä Fagerholmin hallituksen
kaatumisen kanssa. Ulkopoliittiset seikat vaikuttivat siihen, mutta
suurena tekijänä oli myös sisäpoliittiset seikat. Sitäpaitsi on muistet-
tattva, että niin tärkeätä osaa kuin kysymys naapurisuhteita Suo-
messa viekin, se on vain "yksi osa ulkopoliittisesta kokanaisohjel-
masta.
Yleisesti tiedetään, eikä sitä ole kukaan yrittänytkään kieltää,
että Fagerholm ja kokoomus olisi ollut valmiina jatkamaan "päin
mäntyä" toimintaohjelmakseen hyväksymän hallituksensa toimintaa.
Tämä osoittaakin kiisattomasti, että kysymys oli maan sisäisistä
voimista ja tekijöistä, eikä mistään "ulkopuolisesta" painostuksesta.
Fagerholmin hallitus kukistui nimittäin siihen, kun maalaisliitto kut-
sui ministerinsä pois tästä "laajapohjaisesta" ja hallitus menetti rip-
peetkin sellaisilta kuvitelmilta, että se nautti muka kansan ja edus-
kunnan enemmistön kannatusta.
Mutta miksi maalaisliitto sitten kutsui edustajansa pois? Tämä
tapahtui pinnallisesti katsoen pääasiassa ulkopoliittisista syistä. Ylei-
sesti tiedettiin, että maalaisliitto meni vastoin parempaa tietoaan tä-
hän kokoomuksen kontrolloimaan "laajapohjaiseen", eikä voinut kos-
kaan näyttää oikein iloisia ilmeitä siinä tummassa seurassa.
Tämä vetääkin meidän kriisin ydinkysymyksiin. Suomen taan-
tumuksen laajalti mainostettuna toiveena on ollut sisä- ja ulkopoliit-
tisen suunnan muuttaminen. Tässä mielessä aloitettiin suurpääoman
hyökkäys työtätekeviä vastaan yleensä ja maan demokraattista lin-
joittumista vastaan erikoisesti jo useita vuosia sitten, eli kymmen-
kunta vuotta sitten, jolloin SKfDlL sivuutettiin hallitusvastuusta. Tä-
män suurpääoman hyökkäyksen nimenomaisena tavoitteena on ol-
lut kansan elintason alentaminen, kansan demokraattisten oikeuksien
kaventaminen ja maan ulkopolitiikan muuttaminen. Tarkoitus oli
— väestön elintasoa alentamisen avulla — alentaa jyrkästi "kustan-
nustasoa^ jotta voitaisiin suurpääoman voittoja edelleen suurentaa
samalla oli tarkoitus vähentää kaupankäyntiä Neuvostoliiton kans-
sa niin, että voitaisiin suorittaa talouspoliittinen siirto ulkopolitiikan
muuttamiseksi.
'Kaikki nämä ovat kiistattomia ja hyvin tunnettuja tosiasioita.
Selvää myös on, että taantumukselliset pääomapiirit olivat etukäteen
laskeneet» että kun he esim. vähentävät ostojaan Neuvostoliitosta, mia
se johtaa siihen, että Neuvostoliittokin vähentää ostojaan Suomesta,
Juuri tähänhän sitä paljon mainostetulla "idänkaupan supistamisella"
pyrittiin.
Mutta sitten tapahtui jotakin muutakin. Länsi-Euroopan vapaa-
kauppaneuvottelut epäonnistuivat täydellisesti Pariisissa ja se teki
Suomen suurpääomalle suorastaan mahdottomaksi ne haaveet, että
idän kaupan asemesta Suomi pääsee osalliseksi niistä paljon toiveunia
aiheuttaneista Länsi-Euroopan vapaakauppamarkkinoista. Näin ha-
vaittiin, että sillat idänmarkkinoille oli poltettu ennen kuin oli päästy
lännen vapaamarkkinoille!
» * »
Tämän vaaratilanteen oivaltaen maalaisliitto totesi, että tätä tie-
tä mennään täydelliseen perikatoon. ".Laajapohjaisen" hallituksen
kyvyttömyyden vuoksi Suomessa onkin jo noin satatuhatta työtöntä
ja osatyötöntä; hinnat ovat kohonneet kautta linjan ja tavallisten
ihmisten elämä on tullut miltei sietämättömän kireäksi. Jos kaiken
tämän lisäksi olisi menetetty vielä idänmarkkinat, kuten oli väärin-
laskien aiottukin menettää, niin se olisi heittänyt tuhansia ja tuhansia
työläisiä taas työttömien armeijaan — eikä mitään ulospääsyä nähty
niistä paljon ylistetyistä länsimarkkinoista.
Tämä oh" se tilanne missä maalaisliittolaiset erosivat Suomen
kansan suuren enemmistön tahdon mukaisesti tästä "laajapohjaisesta"
hallituksesta. Ylläoleva osoittaakin, että kysymys ei ole vain ulko-
poliittisista, vaan myös, ja ennenkaikkea sisäpoliittisista asioista —
välittömästi Suomen kansan leipäkysymyksistä.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Fagerkholmin hallituksen kaa-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
John Walli, Sudbury, Ont.r täyt
tää keskiviikkona, joulukuun 10 pnä
76 vuotta.
Abel Johnson,. Rorketon, Man.,
täyttää sunnuntaina joulukuun 14
pnä 85 vuotta.
Matti Lindala, Whitefish, Ont.,
täyttää sunnuntaina, joulukuun 14
pnä 71 vuotta. .
Mrs. Milja Hill, Sprucedale* Ont.,
täyttää sunnuntaina ( joulukuun 14
pnä, 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN
OIKEISTON SUU RLE IKKAUS
Mitä muut sanovat
Suomen lehdissä on luonnollisesti
povattu paljon puoleen ja toiseen
hallitusasiasta. Lainaamme joitain
otteita:
KOKOOMUKSELLA ONKIN
«HANTIT" KÄSISSÄ?
"Joka tapauksessa asiat on nyt
viety sellaiseen umpikujaan, että il-
man hallitusremonttia siitä tuskin
enää selvätään. Ennustajan osa ei
näissä oloissa ole helppo, varsinkin
jotka vanhojen merkkien mukaan
lupaavat vähemmän hyvää lähitule-
vaisuudelle." — Uusi Suomi, jouluk.
4 p. (hallituksen kaatumispäivänä).
Helsinki. — Suomen laajimmin
levinnyt tyoväenlehti, Kansan Uu-
tiset, Julkaisi viime tiistaina joh-
tavan toimituskirjoitaksen missä
käsitellään sosialidemokraattisen
puolueen . opposition erottamis-
päätöstä ja todetaan, että kysy-
mys on todella suurleikkauksesta
mainitun sosialidemokraattisen
puolueen sisällä vaikka Tannerin
"voitot* ovatkin aina jääneet "ti-
lapäisiksi" ilmiöiksi. Mainitussa
toimituskirjontuksessa sanotaan:
Sosialidemokraattien puolueneu-
vosto teki lauantaina päätöksiä, jot-
ka osoittavat, että puolueen johto ei
ole oppinut mitään aikaisemman po-
litiikkansa romahtamisesta. Puolue-
neuvosto erotti puolueesta opposi-
tion kansan edustajat ja useita mui-
ta puolueen entisiä johtajia, kaikki-
aan noin 20 henkilöä. Opposition
lehti Päivän Sanomat leimaa tämän
päätöksen "perääntymiseksi", kos-
ka puoluejohto olisi aikaisemmin
muka suunnitellut 10,000 henkilön
erottamista. Tätä on kuitenkin pi-
dettävä kevyenpuoleisena vitsinä,
sillä puolueneuvoston tarkoitukse-
na on epäilemättä saada erottamis-
MAALAISLIITTO PITÄÄ
"VALTTIKÄTTÄ"?
Ilmaisten mielipiteen, että se on-
kin kokoomus ja sosdem. johto, jot-
ka taktikoivat ja yrittävät siten saa-
da hallituksen hajoamisen maalais-
liiton syyksi, mainitun puolueen
päälehti kirjoittaa:
"Tällainen täyskäännös on häm-
mästyttävä. Se osoittaa, että maan
vaikeata ja arveluttavaa asemaa py-
ritään käyttämään häikäilemättö-
mästi poliittisen taktikoinnin väli-
kappaleena. Kysymys on uhkapelis-
tä, jossa pelureille lankeaa suu-
rempi vastuu kuin he pystyvät kan-
tamaan.' — Maakansa, jouluk 4 pnä.
MÄÄRITTELEE SYYLLISET
"Se että nykyisenlainen hallitus
syntyi, oli sos.-dem. puolueen
enemmistöryhmän tosiasioista piit-
taamattoman politiikan tulosta.
Maalaisliiton virhe oli siinä, että
se taipui painostuksen edessä rat-
kaisuun, jonka puolueen johtoeli-
met ilmeisesti tiesivät vääräksi.
Maalaisliitto on ollut sikäli rehelli-
sempi että se on uskaltanut tunnus-
taa katumuksensa. Toistaiseksi em-
me tiedä, löytyykö sos.dem enem-
mistöstä vieläkään vilpitöntä asioi-
den tunnustamista — tai antaako
kokoomus sen löytyä". — Päivän
Sanomat, jouluk. 5 pnä.
vaan kuriin. Tannerin ja Pitsingin
pakotteet eivät näin ollen tähtäydy
ainoastaan erotettuja oppositiojoh-
tajia, vaan myös noita mainittuja
10,000 nimeä vastaan. Enemmän-
kin, leskisläinen puolueneuvosto
tahtoo painaa polvilleen kaikki ne
131,159 valitsijaa, jotka eduskunta-
vaaleissa antoivat äänensä, opposi-
tion edustajille. Kun nämä edus-
tavat yli kolmannesta sosialidemo-
krattien kaikista äänestäjistä, on ky-
symys todellakin suurleikkauksesta
sosialidemokraattisen puolueen si-
sällä.
Puolueneuvoston päätöksestä ja
Tannerin sekä Pitsingin puheista
näkyy selvästi, mistä oppositiota
syytetään. Pääsyytöksenä on, että
oppositio ei ole hyväksynyt nykyi-
sen hallituksen kokoonpanoa, vaan
on katsonut, että yhteistyö kokoo-
muslaisen oikeiston kanssa vie sos-
dem. puolueen ja maankin asiat
umpikujaan. Puolueen puheenjoh-
taja Tanner, sanoi suoraan että
sellaista kerettiläisyyttä ei voida
sietää, koska yhteistyö kokoomus-
puolueen kanssa on ollut "eräs puo-
lueemme taholta esitetty perusvaa-
timus" ja koska nykyisen oikeisto-
päätöksellään toiset alistumaan ko- hallituksen muodostamisen jälkeen
ITÄ-SAKSA VALMIINA
NEUVOTTELEMAAN
"PARASTAAN HALLITUS
YRITTI SE NÄKY
TULOKSISTA"
"... Kukaan ei sitä (Fagerholmin
hallitusta) sure. Jokainen päivä,
joka on hukattu nykyisenlaiseen
hallituspolitiikkaan, on tuottanut
sellaisia tappioita Suomen kansalle,
että ne ovat yhä vaikeammin korjat-
tavissa. Kun työttömyys kasvaa
kuudentuhannen viikkovauhtia, kun
puute kuristaa kymmeniätuhansia
Suomen koteja päivä päivältä yhä
kovemmin, kun talouselämän näky-
mät synkkenevät synkkenemistään.
kun maamme idänpolitiikka on ajet-
tu kuilun partaalle, on tultu tilan-
teeseen, joka varmaan ylittää roh-
keimmatkin arviot kolmisen kuu-
kautta sitten hallitusta muodostet-
taessa.
"Tästä hallituksestahan piti tulla
paljon puhuttu 'laajapohjainen', jo-
ka kerrankin järjestäisi Suomen a-
siat kuntoon, joka viisaalla politii-
kallaan asettaisi sulun kansande-
mokraattien vaaleissa suorittamalle
eteenpäinmenolle, eristäisi kommu-
nistit ja joka ennenkaikkea järjes-
täisi Suomen ulkopolitiikan uuteen
uskoon ja takaisi, että Suomessa
vihdoinkin 'voitaisiin vapaammin
hengittää', kuten eräs kokoomuslai-
nen politiikan tekijä äskettäin runoi-
li. Se oli kotimaisen ja myös kii-
vaan ulkomaisen painostuksen tu-
los, jossa leskisläiset, kokoomus ja
maalaisliitto viettivät rinnakkais-
oloaan ja joka toi läntisen tuulah-
duksen tänne 'rautaesiripun' taakse.
Parhaansa hallitus yritti, se näkyy
tuloksista. . .
"Mutta hallituksen kaatuminen
on vasta ensi askel viime aikojen
hallituspolitiikan muuttamisessa.
Nyt jos koskaan tulee kansan mieli-
piteen tulevasta hallituspolitiikasta
kuulua selvänä ja kuuluvana . . .
Maan asiat ovat siinä kunnossa, että
vain laajaan työtätekeviin kansan-
kerroksiin nojaava hallitus voi
muuttaa niin talouspolitiikan kuin
ulkopolitiikankin suuntaa . . . —
Kansan Uutiset jouluk 5 pnä.
Berliini. — Äänestys Länsi-Ber-
liinin väestön keskuudessa läntisten
miehitysjoukkojen poistamisesta o-
lisi hyvin mielenkiintoinen, eikä ke-
nelläkään olisi mitään sitä vastaan,
vakuutti Saksan sosialistisen yhte-
näisyyspuolueen ensimmäinen sih-
teeri Walter Ulbricht New York
Timesille lauantaina myöntämäs-
sään haastattelussa. Äänestyksen
tulos ei tulisi kuitenkaan olemaan
ratkaiseva, sillä länsiberliiniläiset
eivät ole kutsuneet miehitysvaltoja
sinne. Yaatimus ulkolaisten jouk-
kojen poistamisesta aiheutuu siitä
että niiden asennoituminen ja oles-
kelu kaupungissa ovat ristiriidassa
Hitlerin vastaisen liittoutuman ja
Potsdamin sopimuksen kanssa.
Ulbricht vakuutti edelleen, että
mikäli Länsi-Berliinistä tulee vapaa-
kaupunki voivat sen asukkaat itse
päättää, mikä raha siellä tulee ole-
maan käytössä, ja mitkä puolueet
tulevat olemaan edustettuina sen
hallituksessa. Länsi-Berliinillä on
oma perustuslakinsa, joka nykyisel-
läänkin on parempi kuin Länsi-Sak-
san. Länsi-Berliinissä ei esimerkiksi
ole voimassa asevelvollisuutta, eikä
sen käytäntöönottoon Länsi-Saksan
mallin mukaan olisi puolueettomal-
la Länsi-Berliinillä mitään syytä.
"Olemme sitä mieltä, että länsiber-
liiniläiset ovat niin viisaita, että o-
saavat itse järjestää omat asiansa",
hän sanoi.
Neuvostoliiton asettamaa kuuden
kuukauden määräaikaa ja neuvotte-
luja koskevaan kysymykseen Ul-
bricht vastasi toivovansa, että neu-
vottelut saadaan päätökseen 1. 6.
1959 mennessä ja että ne johtavat
suotuisaan tulokseen. Saksan de-
mokraattisen tasavallan hallitus on
valmis aloittamaan neuvottelut 1.
1. 59. Peruskysymyksistä olisi näi-
den kuuden kuukauden aikana pääs-
tävä yhteisymmärrykseen. Kun so-
pimus on solmittu, voidaan luonnol-
lisesti vielä neuvotella ja keskustel-
la sen täytäntöönpanosta.
"tyytyväisyys maassa tähän ratkai-
sevaan käänteeseen oli varsin ylei-
nen." Samoin myös puoluesihteeri
Pitsinki ylisti nykyistä hallitusta ja
sanoi sen työkykyä hyväksi. Vielä-
pä hän kutsui itsensä pääministeri
Fagerholmin vakuuttamaan, että
totta on kaikki se, mitä Fagerhol-
min hallitus on saanut aikaan. Tur-
haa touhua, sillä hallituksen teot
tunnetaan muutenkin: Taloudelli-
nen sekasorto, työtätekevien elinta-
son aleneminen, työttömyyden li-
sääntyminen jopa sataantuhanteen,
ulkomaakaupan yksipuolinen lisää-
minen Länsi-Saksaan ja muihin At-
lantin sotaliiton maihin. Suomen ja
Neuvostoliiton välisen kaupan ro-
muttaminen jne. Kun Pitsinki sa-
noi, että kaikki "käsittävät, mihin
suuntaan puoluetta tämän jälkeen
on kuljetettava", voi siihen asioita
reaalisesti tarkastellen yhtyä. Tan-
nerin, Pitsingin ja Leskisen suun-
tana on yhteistyö kokoomuspuolu-
een kanssa ja sen tuloksena maan
sitominen lännen suurvaltojen pula-
talouteen ja sodanvalmistelujen po-
litiikkaan. Tähän liittyy luonnolli-
sesti kiinteänä osana SAK:n ja mui-
den työväen yhteistoimintajärjestö-
jen hajoittaminen ja kansamme de-
mokraattisten voimien eristäminen
hallituspolitiikasta.
Tanner kehui puolueneuvostonsa
noudattavan raamatun ohjetta, että
"jos joku jäsen sinua pahentaa, niin
leikkaa se pois". Toistaiseksi ei näy
mitä toimenpiteitä tällainen taivaai-
lien leikkaus aiheuttaa opposition
taholta. Sillä on kaksi mahdolli-
suutta: totella lapsen lailla kuria
tai tehdä miehen tavoin kurittajalle
vastarintaa. Siihen emme tällä ker-
taa puutu, koska se on opposition
oma asia.
Tannerin politiikka on aina autta-
nut taantumusta, mutta sen "voi-
tot" ovat aina jääneet tilapäisiksi.
Puhukoot Pitsinki ja Leskinen mitä
tahtovat, mutta maamme työtäteke-
vä väestö ei aikaa myöten anna kan-
natustaan sellaiselle suuntaukselle,
joka tuo mukanaan epädemokraat-
tisen, työtätekeville vahingollisen
talouspolitiikan ja ulkopoliittiset
seikkailut. Jo nyt kansandemok-
raattinen liike on maamme kansan-
valtaisten voimien ensimmäinen
tiennäyttäjä, ja sen viitoittamalla
työtätekevien voimien yhdistämisen
tiellä saavutetaan suuremmat voi-
tot työtätekeville ja koko kansakun-
nalle.
Incon lakko on kaikkien
työläisten taistelu
tumista ei Suomen työtätekevä
kansa sure. Mutta tilanne ei kor-
jaannut yksinomaan hallituksen
teknillisellä vaihdolla; jos paran-
nusta todella halutaan, silloin on
s-
muodostettava demokraattinen hal-
litus kansan selvästi esittämän mie-
lipiteen ja toivomuksen mukaisesti.
— Marssi, sävellys, jonka tarkoi-
tuksena on ohjata kokonaisen hen-
kilöryhmän (esim. sotilasosaston)
astunta samaan tahtiin.
Incon ja Mine-Millin neuvottelu-
jen katkeaminen selventää sen, että
yhtiö on päättänyt pitkittää lakkoa
jonkun ajan, ainakin siihen saakka
kunnes sen varastot ovat loppuun
kulutetut. Jos tämä merkitsee toi-
mettomuutta kevääseen saakka,
niin se on sama sille. Sellainen on
amerikkalaisen korporation moraa-
li ja hyväntekeväisyys, kuten suu-
rimman osan sellaisten korporatioi-
den, jotka asettavat voittonsa kan-
san hyödyn edelle.
Ottamalla huomioon rautatiekiis-
tan loppu, ehkä enemmän kuin
mitkään muut äskeiset ratkaisut,
päätti Diefenbakerin hallituksen
"pidättymispolitiikan" ja siitä,
syystä Incon asema, sanoaksemme
sen lievästi, on ehdottomasti kestä-
mätön. Millä linjalla se on kun
yhtiö yhtiön jälkeen pakoitettiin
lopulta tekemään joitakin palkka-
myönnytyksiä? Itse hallituskin oli
pakoitettu hylkäämään sellaisen tuo-
mitun politiikan.
Sanoaksemme selvästi ja yksin-
kertaisesti Inco odottaa sopivaa
hetkeä kohottaakseen tuotteittensa
hintoja. Ja jos se samalla ajalla
voi nälkiinnyttää miehet ja heidän
perheensä ja heikentää unioa, niin
korporatiosta tuntuu, että se on saa-
nut edullisen kaupan.
Tällainen on Incon strategia.
Mutta kuten usein tapahtuu ihmi-
sen suunnitelmille, tämä suunnitel-
ma ei sujunut kuten oli ajateltu.
Inco luotti siihen, että kaivos- ja
sulattimotyöläisillä, joista suurin
osa ei ole koskaan ollut lakossa, ei
ole kestävyyttä olla kauan lakossa
ja siksi se pakoittaa union huo-
noon sovintoon. Mutta miehet ei-
vät kuitenkaan käyttäytyneet tällä
tavalla.
Jos mitään, niin he ovat vaati-
neet johtajiltaan militanttiscmpaa
politiikkaa lakon voittamiseksi. Lak-
kolaiset seisovat lujana unionsa
kanssa ja ovat päättäneet jatkaa
lakkoa siksi kunnes ovat saavutta-
neet varman voiton.
Inco teki myöskin vääriä laskel-
mia toisella rintamalla. Se asetti
toivonsa siihen, etä unio, joka ei
kuulu Canadian Labor Congressiin,
pakoitetaan eristyneisyyteen eikä
saa moraalista eikä materiaalista
kannatusta toisilta unioilta.
Tässä myöskin yhtiö ei ottanut
huomioon maamme työväestön mie-
lialaa sekä niiden kasvavaa tietoi-
suutta solidarisuuden tärkeydestä.
Kasvava solidarisuusliike kaikki-
alla koko maassa, niiden mukana
kirkkojen ja muiden järjestöjen
keskuudessa, osoittavat työläisten
Kirj. William Kashtan
käsittävän lakon olevan yhtä pal-
jon heidän kuin - lakossa olevien
kaivos- ja sulattimotyöläisten.
Tästä tosiasiassa on kysymys. In-
co ei ole antanut haastetta vain
kaivostyöläisilleen ja heidän uniol-
leen. Se on myös antanut haasteen
Canadan kansan enemmistölle. Tä-
hän haasteeseen tulee antaa suora
vastaus.
Kaivos- ja sulattimotyöläisille
sekä heidän perheilleen lakko ei
ole ruusuinen vuode. He tarvitse-
vat "ammuksia", joiden avulla he
voivat olla lakossa talvikuukausien
ajan jättiläismäistä amerikkalaista
korporatiota vastaan. Koko työ-
väenliikkeen tulee antaa heille run-
saasti, joka auttaa heidät pitämään
asemansa.
Senjälkeen kun saatiin aikaan
ratkaisu rautateillä ja tullaan mah-
dollisesti naamaan autoteollisuudes-
sa, niin Incon lakon vieminen me-
nestykselliseen päätökseen pitäisi
tulla kaikkien työläisten keskeisek-
si asiaksi.
On toivottavaa, että Canadian
Labor Congress kokoontuessaan
tällä viikolla (viime perjantaina—
T) auttaa solidarisuusliikkeen voi-
mistumista, joka pakoittaisi Incon
perääntymään. Työväenluokka toi-
voo, että näin tehtäisiin.
Samaan aikaan, kun ollaan Incon
suunniteltua nälkiintymis- ja alista-
mispolitiikkaa vastassa, Ontarion
työväenliikkeen tulisi tukea Mine-
Millia sen vaatiessa Frostin halli-
tusta ottamaan kasinsa laitokset ja
pakoittaa ratkaisu kaivostyöläisten,
heidän perheittensä ja koko asuja-
miston hyväksi.
Amerikkalaisten omistaman kor-
poration ei saa sallia leikitellevän
Canadan kansan kanssa. Frostin
hallituksen ei pidä sallia seurata
paikallaan istumispolitiikkaa, joka
vain auttaa Incoa.
Sanomalehtimiehet
lakossa Italiassa
Rooma. — Noin 6,000 italialaista
sanomalehtimiestä lakkoutui viime
lauantaina korkeampien palkkojen
puolesta, • 24 tuntia kestävä yleis-
lakko alkoi senjälkeen kun Italian
Kustantajien Liitto kieltäytyi hy-
väksymästä Italian Sanomalehti-
miesliiton esittämää palkkojen ko-
rotusvaatimusta.
Suomessa vaaditaan
työttömyysvakuutuslakia
Oulu. -- Noin 40,000 nimeä on
viime viikkojen aikaan kerätty Ou-
lun ja Lapin läänien, aluella adres-
siin, jossa vaaditaan työttömyysva-
kuutuslain pikaista toteuttamista.
Viime sunnuntaihin mennessä oli
allekirjoituksia kertynyt Lapista
16,003, Oulun työvoimapiirin alu-
eelta 14,175 ja Kainuusta lähes 10,-
000. Osa adressilistoista on vielä
palauttamatta Oulun työvoimapii-
rin alueella.
SITÄI
JA
■HIHII
TÄTÄ
YHDESTOISTA KÄSKY
South Havenin, Mich., erään kir-
kon pappi mietti seurakuntalaisilleen
yhdennentoista käskyn, jonka hän
pani kirkkopihan veräjän mainos-
tauluun. Se on: "Älä parkkeeraa au-
toasi tästä kulmaan asti."
LAATUTAVARAA
— Onko tämä sormus jäljitettyä
kultaa.?
— Kyllä, mutta sitä ei voi käytän-
nössä eroittaa lainkaan aidosta. Jopa
hintakin on sama.
TEPSIVÄ KEINO
Asianajaja: — Mutta minun pitää
saada tietää jotakin sen miehen en-
tisestä elämästä?
Toinen: — Ehdota häntä parla-
mentin ehdokkaaksi — silloin saat
tietää kaiken.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSESTA
Työttömyysvakuutusta koske-
vat säädökset ovat varsin moni-
mutkaiset ja sen johdosta työttö-
mäksi joutunut henkilö usein jou-
tuu tiedustelemaan vakuutuksen
saannin ehdoista.
Aika ajoittain työttömyysva-
kuutuslaitos julkaisee sille esitet-
tyjä kysymyksiä ja vastaukset nii-
hin. Kuka tahansa asiaan kiin-
nostunut henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-
kuutuslaitokselta. Suomalaiset
voivat myös kääntyä Vapaus-leh-
den puoleen ja koetamme hank-
kia tiedusteluunne oikeat vas-
taukset
* * *
Kysymys: Jätin työpaikkani, kos-
ka työnjohtaja aina tekaisi syitä mi-
nua kohti ja voin sen todistaa. Onko
minun odotettava kuusi viikkoa en-
nenkuin voin vakuutuksesta naut-
tia?
Vastaus: Teidän olisi anottava
vakuutusta heti. Silloin otetaan
huomioon kaikki teidän eroamistan-1
ne koskevat syyt ja ainoastaan sii-
nä tapauksessa, että katsotaan ettei
teillä ollut pätevä syy erota evätään
vakuutuksen saanti joksikin aikaa.
Kysymys: Olen avioliitossa oleva
ja meillä on huollettavana 10 las-
ta. Saan työttömyysvakuutusta
$30.00, mutta naapurini, jolla on
vain vaimo huollettavana saa saman
määrän avustusta. Miksi näin?
Vastaus: Vakuutusta maksetaan
huoltajan taksan mukaisesti sellai-
sille henkilöille, jotka voivat todis-
taa, että heillä on vähintäin yksi
huollettava, vakuutuslaitoksen sään-
töjen mukaan. Näissä säännöissä
ei huomioida huollettavien luku-
määrää.
Kysymys: Tavarain puutteen joh-
dosta olen töissä vain kaksi päivää
viikossa. Olenko oikeutettu saa-
maan työttömyysvakuutusta niiden
päivien kohdalta, jolloin en ole
töissä?
Vastaus: Kyllä. Mutta vakuutus-
maksuja hakiessanne on teidän il-
moitettava kaikki tulonne, koska ne
mahdollisesti vaikuttavat vakuutus-
maksujen suuruuteen.
Kysymys: Kun anoin vakuutus-
maksuja helmikuussa. 1957. minulle
selostettiin, että olen oikeutettu
nauttimaan vakuutuksesta 36 viik-
koa ja sillä aikaa olin oikeutettu
saamaan $828. Nautin vakuutuk-
sesta 5 viikkoa, sitten löysin työpai-
kan ja vähän sen jälkeen jouduin
kuritushuoneeseen. Kun pääsin
sieltä, anoin vakuutusta, koska on
kulunut yli vuosi siitä kun viimeksi
sain vakuutusta. Mikä tapahtui nii-
den 31 viikon vakuutukselle, jonka
olin oikeutettu saamaan?
Vastaus: Vakuutuskausi kestää ^2
viikkoa ellei vakuutuksen saanti-
oikeus keskeydy ennen. Teidän ta-
pauksessanne nämä 52 viikkoa ku-
lui ennenkuin te olitte uuden ker-
ran vakuutusmaksujen tarpeessa ja
näin ollen vakuutuskaudeltanne
jääneet vakuutusviikot jäävät mak-
samatta.
Kysymys: Nautin vakuutuksesta
ja minulle maksettiin enemmän
kuin olisin ollut oikeutettu saa-
maan. Kun virhe todettiin, jouduin
ylimääräisen maksun palauttamaan.
Nyt minulle on tiedoitettu, että ran-
kaisutoimenpiteenä minua vastaan
on merkitty $30.00 menetys. Voinko
tämän poistaa maksamalla vakuu-
tuslaitokselle $30.00?
Vastaus: Tämän luontoista ran-
kaisumaksua ei voi suorittaa, vaan
se peritään vakuutusmaksuista en-
si kerran kun olette oikeutettu
nauttimaan vakuutuksesta.
Kysymys: Olen yksinäinen mies
ilman huollettavia. Miksi minun
on maksettava työttömyysvakuutus-
rahastoon samassa suhteessa kuin
huoltaja maksaa?
Vastaus: Viikottainen maksu työt-
tömyysvakuutusrahastoon perustuu
viikkoansioon eikä siinä huomioda,
onko henkilöllä huollettavia tai ei.
On kuitenkin paikallaan muistuttaa,
että varsinkin nuoremmat, joilla ei
tällä kertaa ole huollettavia, voivat
hyvinkin hankkia yhden tai useam-
pia huollettavia, joten tämä näen-
näinen epätasaisuus poistuu.
Kysymys: Nautin työttömyysva-
kuutuksesta ja minulle tulee pian
mahdollisuus olla kolme iltaa vii-
kossa töissä ja siitä minulle mak-
setaan $10.00 illasta. Kuinka tämä
vaikuttaa vakuutumaksuihin?
Vastaus: Täyttäessänne viikottai-
nen raportin työttömyysakuutuä-
toimistossa, teidän on ilmaistava
kuinka paljon olette sinä viikona
ansainneet. Kuinka se vaikuttaa va-
kuutusmaksuihin riippuu siitä kuin-
ka paljon teidän sallittu sivuansio
on vakuutuslaitoksen sääniöjen mu-
kaan. Ottakaa tarkemmin selvää
paikallisesta toimistosta ja muista-
kaa ilmoittaa kaikki tulot.
PÄIVÄN PAKINA
Epätoivoinen Dulles ja hänen kirkkonsa
"Sodan partaalla" seikkaileva
Yhdysvaltain valtiosihteeri Dulles
on monen vastuuntuntoisen porva
rinkin mielestä mies, joka jatkuvia
diplomaattisia tappioita kärsies-
sään ja ilmeisesti oman asiansa
k e s tämättömyyden oivaeltaessaan
turvautuu aina epätoivoisiin tekoi-
hin.
Tavallista on, että hän suhtautuu
jyrkän kielteisesti kaikkeen sellai-
seen mikä lieventäisi kansainvälistä
jännitystilannetta. Hän on aina val-
miina uhkaamaan voimakeinojen
käytöllä niin, että tähän "uhkauk-
seen" jää kuitenkin jonkinlainen
takaportti siltä varalta, jos vasta-
puoli ottaa haasteen vastaan ja ha-
luaa nähdä, jos saa luvan pokkeri-
kieltä puhua, minkälainen kortti
on hänellä alimpana.
Kuten hänen poliittista tähden-
lentoaan seuranneet lukijat tietä-
vät, Dulles tykkää kuitenkin esiin-
tyä suurena kristittynä, jopa erään-
laisena maallikkosaarnaajana, joka
lietsoo vihaa ja sotamieltä sosialis-
tisia maita vastaan nimenomaan
niiden "jumalattomuuden" vuoksi
— ikäänkuin vihamielisyyden ja so-
tamielialan lietsominen sekä sodan
partaalla seikkaileminen olisi us-
konnollismielisen politiikon kiista-
ton tavaramerkki!
Mutta tiukan tullen näyttää siltä,
että mr. Dullesilla ei ole mitään
vaikeutta kääntää selkäänsä kir-
konkaan opetuksille silloin, jos pa-
pit sattuvat omaksumaan jossakin
asiassa itsenäisen aseman hänen
mielipidettään kysymättä.
Meidän mielemme palautuu yh-
dysvaltalaisen "Kristuksen Kirkko-
jen" kansr.llisen Neuvoston (Natio-
nal Council of the Churches of
Christ in the United States) maail-
man asioita Clevelandissa käsitel-
leen konferenssin julkilausuma
marraskuun 21 päivältä. Kuten
muistetaan, tässä julkilausumassa
suositellaan nimenomaan Yhdys-
valtain hallitukselle — siis ensikä-
dessä valtiosihteeri Dullesille —
työskentelyä nykyisestä jännitysti-
lanteesta pääsemiseksi "rauhallisen
rinnakkaiselon" periaatteen mukai-
sesti. Erikoisen tärkeänä toimen-
piteenä suosittelivat kirkon miehet
Kiinan kansantasavallan tunnusta-
mista ja siihen liittyviä seikkoja.
Ottaen huomioon sen, että valtio-
sihteeri Dulles on julkisesti pitänyt
itseään suuren yleisön silmissä hy-
vin lähellä juuri tätä Kristuksen
kirkkojen kansallista neuvostoa, hä-
neltä pyydettiin marraskuun lopul-
la lausuntoa siitä kun tämä kirkko-
järjestö suosittelee Kiinan tunnus-
tamista.
New York Timesin kertoman mu-
kaan mr. Dullesin vastaus oli rie-
mullista luettavaa paholaiselle, sil-
lä hän sanoi:
"Weil, minä annan suuren arvon
kirkkoihmisten harkintakyvylle mo-
raalisten ja muiden sellaisten asi-
ain käsittelyssä. Mutta kun tulee
kysymykseen käytännölliset yksi-
tyiskohdat esimerkiksi siitä, kenet
pitäisi tunnustaa tai tunnustamatta
jättää, silloin ei minun mielestäni
heidän harkintakykynsä ole ^yhtä
pätevä (does not carry the same
weight)."
Toisinsanoen, tämä suuresti "us-
kovaisena" politiikkona kaikkea
"jumalattomuutta" vastustava val-
tiosihteeri Dulles sanoi meille, että
puhuessaan "tuonpuolisista" kirk-
kojen johtajat tietävät mitä teke-
vät, mutta tultuaan tänne maan ka-
maralle käytännöllisten asiain pa-
riin, asia on vallan toinen varsinkin
silloin, jos he sattuvat esittämään
jotakin sellaista mitä Yhdysvaltain
hyökkäävä imperialismi ei hyväksy!
Mitä mainittu kirkkoneuvosto
sitten Dullesille ja hänen hallituk-
selleen esitti?
Ensinnäkin se varoittaa: "Meidän
tulisi varoa esiintymistä yleensä
vihamielisinä niitä (sosialistisia
maita) vastaan ja luopua siitä ta-
vasta, että meidän johtajamme pitä-
vät niille jatkuvasti luentoja ...
"Meidän tulisi tervehtiä sitä tosi-
asiaa, ettei maailmaa ole jaettu
kahteen lujaan poliittiseen blokiin.
Meidän hallituksemme yritykset
ajaa kaikki kansakunnat joko yh-
teen tai toiseen ryhmittymään on
ollut virheellinen kuin epäonnistu-
nutkin.
"Kiinan suhteen kristittyjen pi-
täisi suositella hallituksellemme
ohjelmansa uudelleen arviointia
. . . Olisi ryhdyttävä toimenpitei-
siin Kiinan Kansantasavallan hy-
väksymiseksi YKn jäsenyyteen ja
Kiinan tunnustamiseksi. Sellainen
tunnustaminen ei tarkoita sen (jär-
jestelmän) hyväksymistä. ■—.
"... Kiinan tunnustamatta jättä-
minen auttaa ylläpitämään virheel-
listä kuvaa Yhdysvalloista muiden
kansojen ja myös Kiinan kansan
keskuudessa. Se pitää meidän oman
kansamme tietämättömänä mitä ta-
pahtuu Kiinassa. Se vaikeuttaa
aseistariisumisneuvotteluja. Se ra-
joittaa kansainvälisten järjestöjen
toimintaa.
"Meillä on on suuri toivo, että
suhteiden järjestäminen Kiinan ja
Yhdysvaltain kansojen välillä te-
kee mahdolliseksi suhteiden kehit-
tymisen myös kirkkojemme välillä."
Tällaista on se "maallinen teks-
ti", mistä valtiosihteeri Dulles asi-
allisesti sanoi omalle kirkolleen,
että "suutari pysyköön lestissään",
eli puhukaa te papit vain enkeleis-
tä, mutta antakaa sotapolitiikkojen
hoitaa näitä maallisia "käytännön
kysymyksiä" josta ette kuitenkaan
mitään ymmärrä. — Känsäkoura.
9999999999