Sivu 2
Tiistaina, kesäk. 9 p. — Tuesday, June 9,t 1959
■■■MH (UBEBTY) — Independent Labor Organ of Finnish Canadiahs. Es-tabUshed Nov. 6, i917.v Authorized as second class ma 11 by the Post Office^" Department, Ottawa. Pub-lished" thrice weekly: Tuesdays, 'thursdsys and Saturdays by Vapaus Publishing Oompaiiy Ltd., at 100-102: Blm St. W., Sudbury, Ont., Canada. (> Telephones: Bus. Office^OS. 4-4264; Editorial Offioe OS. 4r4265> Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box. 69, Sudbury,-Ontario.
Advertislng rates upon application. Translation 1 ree of charge. \
TILAUSHINNAT: Canadassa: _ 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 A -3 kk. 2 50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 900 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5J5
NATOai "ruokapankki"
Alkoviikolla Ottawasta saatu uutistieto, että Canada va-
raa $10,000,000 arvosta vennäjauhoja "NATOn ruokapank-
'kun" Euroopassa, on uusi osoitus ulkomaakauppamrne nykyi- -
sestä umpikujasta. SamalläTcun miljoonia ihmisiä on maail-
massa joka päivä nälissään ja leivän puutteessa, me emme
kansakuntana voi löytää tietä näille markkinoille, vaan koe-
tamme jonkinlaisen-keinotekoisen kapposen avulla saada
näyttämään siltä, että ainakin tämä vehnämäärä on saatu
muka myydyksi. Tosiasia tietenkin on, että tällaiset oletta-
mukset ovat pahinta iajia itsepetosta.
• Tiedoittaessaan alahuoneen istunnolle, että valtiovarain-
ministeri Flemingin esittämään lisäbudjettiin sisältyy myös
NATOn ruokapankille annettava $10,000,000 arvoinen jauho-
määrä, pääministeri Diefehbäker yritti nostaa itseään omista
saappaanvarsistaan korostamalla, että NATOn Pariisin kon-
ferenssissa v. 1957 hän suositteli tällaisen ruokapankin perus-
tamista, ja sittemmin on asiasta NATO-maissa "keskustel-
tu", '
Mutta hän jätti tarkoituksellisesti sanomatta, että NATOn
yhteyteen ei ole tähän mennessä vielä tällaista ruokapankkia
mahdollisen sodan varalta perustettu. Tosi on, ettei pää-
ministeri Diefenbaker liioin sanonut, että tällainen laitos olisi
perustettu, mutta huolimatta siitä mitä hän sanoi ja sanoil-
laan tarkoitti* tuhannet canadalaiset saivat hänen lausunnos-
taan sellaisen käsityksen, että NATOn yhteyteen on jo perus-
tettu tällainen ruokapankki.
Tulevaisuus näyttää, perustetaanko NATOn yhteyteen
"sodan varalta" tällainen ruokapankki, vai eikö perusteta?
Me puolestamme, kuten kaikki ajattelevat ja hyvää tarkoit-
tavat canadalaiset, toivomme sydämemme pohjasta, ettei täs-
tä puuhasta tulisi mitään vaikka ajatuksen alkuunpanijana
onkin oman maamme pääministeri. Tuhat kertaa parempi
olisi, että kansakuntien väliset asiat pantaisiin rauhanomaK
sen rinnakkaiselon perustalle, ja että mitään ruokapankkeja
ei tarvittaisi sodan varalta perustaa sen paremmin kapitalisti-
sessa kuin sosialistisessakaan maailmanosassa.
Mutta palatkaamme vielä tähän NATOn ruokapankkiin,
joka voidaan perustaa tai jättää perustamatta. Ehdottaessaan
nyt myönnettäväksi $10,000,000 vehnäjauhojea varaamiseksi
NATOn ruokapankille, Diefenbakerin hallitus siirtää asialli-
sesti kansan verodollareita yhdestä taskusta toiseen. Kun
mitään NATOn ruokapankkia ei ole, niin tämä tarkoittaa,
että hallitus "myy" mainitun määrän vehnäjauhoja itselleen,
laskun jäädessä maksettavaksi ulkoministeriölle, sen sijaan,
että maatalousdepartmentista käytettäisiin tämä summa veh-
nämarkkinoidemme tueksi.
Taloudelliselta kannalta tällainen menetelmä on pahinta
lajia itsepetosta. Se on myös eräänlainen tunnustus halli-
tuksen kykenemättömyydestä, sillä miksikään muuksi ei voi-
da sanoa sitä kun maailmanlaajuisesti ensiluokkaisen hyväk-
si tunnustettua canadalaista vehnää ei saada kaupaksi maail-
massa miksi yksi neljännes koko ihmiskunnasta on ikuisessa
nälässä.
Mitä taas NATOn ruokapankkiin tulee, niin sellaista kum-
mitusta ei tarvita lainkaan. Jos sotaa ei tulisi, niin nämä
jauhot jäisivät NATOn ruokapankkiin näivettymään. Jos sota
syttyisi, se olisi tietenkin atomiasesotä, ja silloin myrkyttyisi-
r*Vät "pankin" ruokatavarat siinä määrin, ettei kukaan voisi
niitä syödä — mikäli syöjiä Eurooppaan jäisikään. Alahuo-
. neen velvollisuus on siis ilman muuta hyljätä koko tämä
ruokapankki-lahjoitus-humpuuki.
Hukkumistapausten välttämiseksi
Odotettu kesä ja hyvin ansaittu loma-aika on vasta alus-
sa, mutta maan eri puolilta saapuu jo viestejä hukkumista-
pauksistaj jotka aiheuttavat surua ja katkeruutta odotetun
ilon ja nautinnon asemesta.
Me puolestamme toivomme, että tällainen onnettomuus
ei tulisi yhdenkään canadalaiskodin eikä ainakaan yhdenkään
maanmiehemme tai hänen omaisensa kohtaloksi.
\. Mutta hyvää tarkoittavien toivomusten lisäksi tässä on
asia, jonka hyväksi voidaan tehdä käytännöllistä ja tulok-
sellista työtä.
Canadan suomalaisten keskuudessa on ehkä vähemmän
uimataidottomia kuin muun jcansallisuusryhmän keskuudes-
sa; Tämä ei tietenkään johdu niinkään paljoa meidän "pa-
remmuudestamme" kuin kansallisista perinteistä, joiden juu-
ret ulottuvat "tuhansien järvien" maahan.
Mutta olisi kuitenkin liioiteltua sanoa, että kaikki kansa-
laisemme osaavat uida, niin tärkeätä kuin se olisikin. Sen
lisäksi on juuri nousevaa nuorta polvea, jota vesi vetää magr
neetin lailla puoleensa, vaikkei vielä osaakaan .uida. ,
■^^Uimataito sellaisenaan ei ole luonnollisestikaan mikään
ehdoton tae hukkumista -vastaan, mutta ilman muuta on sei-.
: vaaita uimataitoinen voi pelastua monesta sellaisesta ••'.tilana
teestä; m^hin uimataidottomana^
seikan vuoksi — puhumattakaan nyt siitä ilosta ja nautin-
nosta mitä uimataito varsinkin: lapsille^ ja nuorelle väelle an-
taa — vanhempien tulisi rohkaistava auttaa lapsiaan uima-
taidon opettelemiseen mahdollisimman nuorena.
T,- Tämän lisäksi meidän kaikkien pitäisi omalla esimerkil-
lämme auttaa lapsia ja nuorta kaartia yleensä oivaltamaan
kuinka tärkeätä on uimassa ja venematkoilla käydessä^nou-^
dattaa turvallisuussäädöksiä ja välttää kaikkea sellaista "uh-:
kapeli-urheilua", mistä voi tulla huonot seuraukset.
Monet meistä olemme olleet tekemisissä myös* alkeeilP
sempien ensiapumenetelmien kanssa, eikä siis olisi'lainkaan
pahitteeksi, vaikka ennen lomalle lähtöämme ottaisimme
pienenvjoutohetken ja muistelisimme mitä pitää tehdä ensim-
mäiseksi silloin, jos onnettomuus kaikista varokeinoista huo-
, limatta tapahtuu.
Lyhyesti sanoen, nauttikaamme kesä- ja loma-aikana iha-
nasta luonnosta — järkevästi.
Vapauden Canadä-päivän numero
Vanhojen perinteiden mukaisesti. Vapaus ilmestyy Ca-
nadan kansallispäivän kunniaksi juhla-asussa — erikoisena
Canada-päivän numerona. ~, ,v '
SYNTYMÄ-
PÄIVI* j
Lff.gJLq.9.B.B.g 9,9 9 gQJULP-P 9 0 9 9/
Mary Niemelä, South Porcupine,
Ont, täytti keskiviikkona," kesäkuun
3 pnä 60 vuotta. '
Ida Lindroos, South Porcupine,
täyti perjantaina, kesäkuun S pnä
75 vuotta.
Urho Tynjälä, Sointulasta, B. C,
täyttää 60 vuotta tk. 17 päivänä.
Yhdymme sukulaisten ja ■■■ tutta-
vain onnentoivotuksiin. ,
Mitä muut sanovat
HYVÄ VIHTASAUNA AUTTAA
; V .Hyvä kirjallisuuskriitikko voi
tehdä hyvin paljon kaikkein tunne-
tuimmankin kirjailijan hyväksi. Hy-
vä kriitillinen artikkeli on kuin jon-
kinlainen koivuvihta ihmiselle, joka
mielellään käy löylysauhassa: hän
ottaa löylyä ja vihtoo itseään, tai el-
lei tahdo tehdä sitä itse niin joku
toinen vihtoo häntä. Eikä vihtasau
na mikään hullumpi asia olekaan,
sillä se avaa huokoset, ruumis pää-
see paremmin hengittämään ja olo
tuntuu kevyemmällä ... — Nikita
Hrushtshev, puheessaan NL:n kir-
jailijain kongressissa.
Onko Geneven neuvotteluista ollut hyytyä?
. , Kirj, Ml Mikhailov t
Geneve. — Ulkoministerien neu-
vottelujen tauko kahdeksi päiväksi
Yhdysvaltain entisen1 valtiosihtee
rin Dullesin hautajaisiin osallistu-
misen vuoksi ei aiheuttanut ■ neuvot-
telujen keskeytymistä. Päinvastoin
ministerit ja valtuuskuntien jäse-
net tutkivat tarkkaan konferenssin
ensimmäisen vaiheen tuloksia ja
valmistivat toimenpiteitä, jotka o-
vat välttämättömiä siirtyä^ neuvotte-
lujen loppuvaiheeseen.
Mitä tuloksia tuotti neuvottelujen
alkupuoli? Mitä voidaan odottaa
neuvottelujen toisesta vaiheesta?
Osa Amerikan ja Länsi Saksan vi-
rallisesta lehdistöstä on ottanut eri-
koistehtaäväkseen pessimismin he-
rättämisen. Nyt ne puhuvat ilkeä-
mielisellä ilolla edistymisen_j)u«t-
teesta ja ennustavat, että ulkominis-
terien konferenssi ei pääty mihin-
kään tulokseen, Jos me hetkeksikin
uskoisimme noihin lehtiin» niin me
tulisimme siihen käsitykseen, että
todellista tappelua käydään neuvot-
telupöydän ympärillä ja että minis
terit kilpailevat siitä kuka voittaa
kylmän sodan levittämisen kateelli-
sella kentällä.
Mitään sellaista ei tapahdu. Huo-
limatta siitä, että eräät länsivaltain
neuvottelijat ovat antaneet lausun-
Kuka uhkaa Okinawaa?
Kirj. AI. Leontyev
Joku aika sitten amerikkalainen
järjestö "Freedom Foundation" an-
toi koko maailmalle aihetta nauraa
kun se teki sensatiomaisen päätök-
sen antaa "Vapauden johtäjamc--
kit" Chiang Kai-shekille, Syngman
Rheelle ja Ngo Dinh Diemille. Tä J
mä naurettava yritys kohottaa Arne-,
rikan Aasiassa olevien kolmen pön- j
kiitäjän mainetta ei ole edes sen me- i
tallin arvoista mitä tarvitaan näi-
den merkkien tekemiseksi. Miksi;
me emme löydä näitä "vapaustaiste \
lijoiden" koristuksia mr. Donald
Boothilta, joka on Yhdysvaltain yli-1
komissioneri Okinawassa ja Ryu-'
kyun toisilla saarilla, jotka amerik-
kalaiset ovat miehittäneet. Hänon
ansionsa tässä suhteessa olisi huo-
mattava.
Esimerkiksi Okinawalla olevat a-
merikkalaiset viranomaiset ovat
julkaisseet rikoslain, joka astui voi-
maan Okinavvalla kesäkuun 5 pnä.
Tämän lain jokainen kohta on me-
rentakaisen "demokratian" läpitun-
kema. Tähän saakka niitä Okina
wan patriootteja, jotka taistelivat
Okinawan liittämisen puolesta Japa-
niin, piestiin ankarasti, mutta uu-
den lain mukaan heidät teloitetaan.
Tämän lisäksi erikoisesti mainitaan,
että kuoleman tuomio annetaan niil-
le, "jotka uhkaavat Okina\van tur-
vallisuutta" ja se ei koske ainoas
taan saaren asukkaita vaan myöskin
"ulkomaalaisia" niiden mukana ja-
panilaisia. Japanilaiset julistetaan
"ulkomaalaisiksi" omassa maassaan
— Okinavvalla. Tässä ei ole kuiten-
kaan mitään yllättävää. Amerikka-
laiset ovat jo pitkän aikaa kutsu-
neet Okinawaa ''Amerikan saarek-
si". Lainlaatijat ovat etukäteen aa-
vistaneet että suurin osa Okina\van
asukkaista jyrkästi vastustaa tätä
ja siksi protestoivat. Tällaisia pro-
testeja pidetään tämän lain mukaan
"herjaavina lausuntoina Amerikan
sotilasviranomaisia kohtaan" ja sik-
si sen johdosta voidaan vangita.
Uuden "lain" voimaan saattami
nen kirjaimellisesti merkitsee sota-
lain voimaansaattamista saarella.
Vieläpä japanilainen porvarillinen
Kaikilla kansoilla on omat
historiansa ja perinteensä ja ne
yhtyvät saumattomasti juuri
tällaisen kansallispäivän viet-
toon. Juuri siksi on Vapauden
Cänada-päivän numero tullut
hyvin läheiseksi ja populääri-
seksi täkäläisten maanmies-
temme keskuudessa. .
Mutta tänä vuonna voimme
mielihyvin tämän Canada-päi-
värt numeron yhteydessä kiin-
nittää huomiota myös St. Law-
rencen syvän vesitien virall i-
siin avajaisjuhliin, mihin sadat
ja tuhannet kansalaisemme tä-
män historiallisesti tärkeän ve-
sitien varrella Ontariossa osal-
listuvat henkilökohtaisesti.
Tässä mielessä ilmestyy Va-
pauden Canada-päivän nume-
ro tavallista aikaisemmin, eli
kesäkuun 25 päivänä. Varmuu-
della voimme sanoa, että Sar-
nian, St. Catharinesin, Windso-
rin, Toronton, Soon Montrealin,
Nipigonin, Port Arthurin ja
Fort Williamin liikemiehet nau-
laavat silloin
siaan tähän erikoisnumeroon.
Toisaalta toivomme, että kir-
jeenvaihtajamme ja lukijam-
me yleensä muistaisivat kirjoi-
tuksillaan tätä 'kaksinkertaista
juhlanumeroa. Artikkelit,
muistelmat ja muut kuvaukset
ovat lämpimästi tervetulleita
— ja mitä pikemmin niitä
saamme, sitä parempi se on toi-
mituksen* kannalta katsoen.
lehti "Mainitsi" sanoo, että sellaisia
"tiukkoja toimenpiteitä" tavallisesti
otettavan käytäntöön vain sodan ai-
kana.
Miksi Yhdysvaltain täytyy uhata
Okinavvan asukkaita kuolemantuo-
mioilla ja vangitsemisilla nykyafn?
Miehittäjät pelkäävät vapausliik-
keen kasvua Okinawalla, jossa he
ovat olleet melkein 14 vuotta. Saa-
ren asukkaat vaativat amerikkalais-
ten matkustamista kotimaahansa
pommittajiensa ja atomipommiensa
kanssa. Toiminta amerikkalaisten
miehittämistä ja amerikkalaisia tu-
kikohtia vastaan on kasvannut sa-
moinkuin vaatimus Okinavvan yhdis-
tämisestä Japaniin on lisääntynyt.
Tämä voi aiheuttaa myrskyn puh-
keamisen, joka tulisi olemaan hyvin
vaarallinen "vieraille".
Mutta "vieraat" eivät halua läh-
teä. He haluavat jäädä pysyvästi
Okinaw*alle, josta on tehty amerik-
kalaisten siirtomaa ja atomitukikoh
ta. Amerikkalaiset lehdet kers-
kuen kutsuvat Okinavvaa "Ameri-
kan Gibraltariksi", "Tyynen mer^n
Maltaksi" ja "Kaukoidän linnak-
keeksi". Saarelle on rakennettu '25
lentokenttää, jotka raporttien, mu-
kaan ovat tulleet maksamaan 600
milj. dollaria. Tyynellämerellä ole-
vien Yhdyvaltain asevoimien ko-
mentaja amiraali Felt on sanonut,
että Okinavva oh vain yksi osa siitä
ketjusta, joka kulkee Tyynenmeren
saaristossa, jotka ovat täydellisesti
Yhdysvaltain kontrollissa. Taatak-
seen toimintavapauden Yhdysval-
loille oh tarpeellista pitää Okinawa
poliittisessa ja sotilaallisessa kont-
rollissa.
Vara-amiraali Good, entinen Yh-
dysvaltain Kaukoidän merivoimien
komentaja, kieltäytyi edes kuule-
{masta sellaista, että saari palautet-
taisiin Japanille. Hän sanoi, että il-
man Okinawa» olisi Amerikan soti-
lasaseina Kaukoidässä samanlainen
kuin jalkapallojoukkue ilman hyök-
käyslinjaa.
Minkälainen "toimintavapaus" on
hänen mielessään? Ketä vastaan ai-
koo Amerikka hyökätä? Ilmailu-
bulletiini Interavia sanoo Okinawaa
tukikohdaksi, josta "amerikkalaiset
pommittajat voivat tehdä hyökkäyk-
siä Venäjää ja Punaista. Kiinaa vas-
taan sodan sattuessa." .
Mutta minkälaisen maalin nämä
"atomijalkapallopeliä" rakastavat
haluavat saada? Entä jos he saavat
samanmoisen vastapalvelukseksi?
Entä sitten? Onko vara-amiraali
Good ajatellut Okinavvan satoja-
tuhansia asukkaita jotka asuvat
lähellä amerikkalaisten tukikohtia?
On selvääkin, että amerikkalaisten
toimenpiteet vaarantavat Okinavvan
turvallisuutta ja sellaisista toimen-
piteistä mainitaan julkaistussa ri-
koslaissa. Heidät tulisi saattaa vas-
tuuscen tästä.
toja,. jotka, sananmuodoiltaan ovat
kin tyypillisiä epäluottamukselli-
sille suhteille, niin: kokonaisuutta
silmällä pitäen "kylmän sodan"
henkeä valtioiden» välillä ei ole neu-^
vottelupöydän ympärillä.
. Parhain osoitus tästä on se,, että
konferenssi alkoi ilman suurempia
väittelyitä neuvottelutavasta ja työ-
järjestyksestä.
Länsivaltain ns. "nippusuunni-
telma' 'esitettiin neuvotteluissa il-
man minkäänlaista korskeutta ja
vaikka länsivaltain ministerit eivät
nähneet minkäänlaista tällaista ei-
vätkä he vaatineet, että sellaisen pi-
täisLJlman ehtoja hyväksyä. Tämä
onkin enemmän kuin mikään"muu.
Tämä on maksimi, eli korkein hin-
ta mitä länsivallat pyysivät neuvot-
telujen alussa, eivät suinkaan toi-
vossa, että sellaista hyväksyttäisiin.
Tämä ei tapahtunut vahingossa
ja siksi sitä seurasi länsivaltain eh
dotus neuvotella rauhanluonnokses-
ta ja eräistä muista kysymyksistä,
kuten Berliinin tilanteesta, joka tu-
lee keskusteltavaksi nykyisessä kon-
ferenssissa.
Sellaisen suhtautumisen hyöty tu-
li heti ilmeiseksi. Neuvostoliiton
valtuuskunta otti huomioon mitä
länsivaltain valtuutetut ehdottivat
ja esitti tarpeellisia lisäyksiä rau-
hanluonnokseen.
Esimerkiksi erikoisesti kiinnitet-
tiin huomio siihen lausuntoon, jon-
ka N-liiton ulkoministeri A. A. Gro-
myko teki, että sopimustekstiin
sisällytettäisiin, lisäksi mitä siinä
jo on, tunnustus Saksan kansan oi-
keudesta palauttaa maahansa yhte-
näisyys ja konkreettinen ehdotus
mitä apua tässä Neuvostoliitto, Yh-
dysvallat, Britannia ja Ranska voi-
sivat antaa kahdelle Saksan valtiol-
le niiden neuvotellessa tästä kysy-
myksestä.
Neuvostoliiton puolelta ilmaistiin
valmiutta laatia tämä joko lisäartik-
lana taikka erityisenä virallisena a-
siakirjana.
Neuvostoliiton valtuuskunta myös-
kin ilmaisi olevan, tarpeellista ni-
mittää koko Saksaa käsittävä komi-
tea kahden Saksan lähentämiseksi
toisiinsa jos Saksan Demokraatti
snn Tasavallan ja Saksan Liittota-
savallan hallitukset päättäisivät täl-
laisen nimittämisestä. Samaan ai-
kaan Neuvostoliiton puolelta täs
mällistettiin eräitten kohtien sa-
nontaa selvyyden vuoksi ja lisät-
tiin joitakin kohtia rauhanluonnok-
seen, ottamalla huomioon ne huo-
mautukset, joita länsimaiden edus-
tajat tekivät.
Länsimaiden konferenssiin osal-
listujat ottivat vastaan huomaavat
suudella Hrushtshevin lausunnon,
että länsivaltain suunnitelmien e-
räät ajatukset, jos niistä neuvotel-
laan erikseen ilman "nippuehdotus-
ta", ovat keskustelujen arvoisia.
Sellaisia ovat esim. länsivaltain eh-
dotus, että Yhdysvallat, Neuvosto-
Tckstiiliimiot
työmahdollisuuksien
takaamisen puolesta
Montreal. — Canadan tekstiili-
työläisten .unioiden neuvosto ^on
Rehoittanut kaikkia unioita ylityn
mään kampanjaan työttömyyden lo-
pettamiseksi tekstiiliteollisuudessa.
Neuvoston sihteeri-rahastonhoita-
jan lähettämässä vetoomuksessa
viitataan Canadian Cottons-yhtiön
Hamiltonissa sijaitsevien: tehtaiden
sulkemiseen "viimeisimpänä onnet-
tomuutena, sarjassa, ;i joka on koh-
dannut tektiilityöläiset."
"Ei mikään vähempi kuin kaik-
kien ■vvtekstiilityöläisten-v-yhteistoi-
minta -yhdessä 'asianomaistenvtyön-
antaj ien kanssa voisi olla vaikutta-
va voima:- tämän suuntautumisen,
pakkolomauttamisien ja töiden vä-
hentymisen estämiseksi", sanotaan
vetoomuksessa.
Tekstiilien ulkomailta tuonnin
vississä määrin rajoittaminen mai-
nittiin mahdollisena keinona, josta
kaikki uniot voisivat olla samaa
mieltä. J,„ _ ^ - j >* .]{
liitto,' Britannia ja Ranska allekir-
joittaisivat julistuksen,»että kaikki
kansainväliset riitaisuudet ratkais-
taisiin rauhallista tietä ja ettei
• hyökkääjää avustettaisi ja rajoitet-
taisiin _aseistusaluetta.
Tämä osoittaa jälleen sen, että
ehdotusta rauhansopimuksesta:Sak-
san kanssa Neuvostoliiton puolelta
ollaan valmiita tutkimaan yhdessä
läsnsivaltain kanssa ja pääsemään
molempia puolia tyydyttäviin pää-
töksiin ja sopimuksiin.
Samoin on nähtävissä, että länsi-
maiden neuvotteluun osallistujat
ovatjjoskin eri lailla) osoittaneet
etteivät he sulje korviaan Neuvos-
toliiton ehdotuksille^ Mielipiteiden
vaihdossa he ovat osoittaneet li-
sääntyvää ymmärtämystä, että on
tarpeellista pyrkiä sovintoon ja että
tämä sovinto olisi yhdenmukainen
molemmiile puolille. "Suunnitelma
oh suunnitelma, mutta ratkaisuun
tu<Iee, pyrkiä", sanoi eräs länsival-
tain edustaja. Tämä järkevä aja
tus selvenee länsimaiden edusta-
jien keskuudessa, lukuunottamatta
virallista Bonnia, joka pitää itse-
pintaisesti kiinni järjettömässä väit-
teessä: "Kaikki täi ei mitään."
Kun ministerit näkivät, että avoi-
met istunnot eivät jouduta konfe-
renssin työtä, he ryhtyivät pitämään
epävirallisia yksityisneuvotteluja,
joita voidaan tervehtiä koska jos
halutaan päästä käytännöllisiin tu-
loksiin, niin työskentelytavoista ei
saa'tulla esteitä. -
Olivatko kolme viikkoa'kestäneet
ulkoministerien ^neuvottelut tulois
gellisla? , V,/, Vv
.Tähän kysymykseen vastataan eri
tavalla. Jos me esimerkiksi teem-
me tämän kysymyksen" New York
Herald Tribunen edustajalle D.
Lawrencelle,- joka saapui Geneveen
ei suinkaan auttaakseen menestys:
tä vaan kylvääkseen epäsopua; niin
tämä sanomalehtimies antaisi kiel-
tävän vastauksen. . Samaa voidaan
sanoa , niistä Länsi Saksan sanoma-
lehtimiehistä, jotka kannattavat
kansleri 4 Adenauerih .r politiikkaa.
Juuri näistä on'lähtöisin ne pahani
suopaiset huhut, että muka Neuvos-
toliiton tekemät ehdotukset rauhas-
ta Saskan kanssa ja Berliinin kysy-
myksestä "eivät tarjoa perustaa so-
pimuksille". /
Kolme viikkoa kestäneet Geneven
neuvottelut eivät merkitse paljoa
koska niin monta vuotta on käyty
"kylmää sotaa". Kuitenkin tällä a-
jalla el ole vain miepiteitä vaihdet-
tu ja osallistujien mielipiteet on il-
maistu, mutta samalla ovat he il-
maisseet halua päästä sovintoon. Tä-
mä ilman epäilystäkin on myöntei-
nen tosiasia.
Rauhallisen neuvottelun aate pn
voittanut ja tämä itsestään on mer-
kittävä tulos, sillä koska neuvottelut
ovat alkaneet, niin ne tuluevat jat-
kumaan ja, mikä on vieläkin tär
keämpää, ei vain ministerien kes
ken, vaan myöskin hallitusten johta-
jäin kesken. *
SITÄ!
JA
PELKÄSI PAHINTA
' Kivennapalainen perhe oli sijoi-'
tettu Jämsään C vankkaan taloon.;
Kun Kannaksen isäntä, oli kerran'
lähtenyt matkalle, kysyi talon e-,
mäntä hänen vaimoltaan minne
mies oli mennyt > <
— No se män kirkol, se ko aattel
et jos tappais siel sen kunnajohtaja,
vastasi siirtolaisemäntä. , Talon
emäntä katseli toista ihmeissään, •
mutta tämä jatkoi:
Nii, ja hää aatel et jos hää sa- s
mal kertaa tappais viei siiftoväe
huollojohtaja ja vuokralautakunna
puheenjohtajia. J_
Hämäläistalon emäntä meni kii-
reesti omalle puolelleen ajatellen,
että jopa oli sattunut hirveä mies
taloon.
YLEISÖN
KIRJE
L-Saksasta painava
muistio
Berliini. — Noin 2,000 tunnet-
tua Länsi-Saksan poliittisen ja
kulttuurielämän edustajaa, tiede-
miestä ja kirkon edustajaa on al-
lekirjoittanut Geneven ulkominis-
terikonferenssille osoitetun muis-
tion, jossa ulkoministereitä kehoi-
tetaan tekemään kaikkensa, jotta
konferenssissa saavutettaisiin e-
distystä ja päästäisiin tuloksiin
Saksan rauhansopimuskysymyk-
sessä samoin kuin kansainvälisen
jännityksen lieventämisessä. E-
vankeeljsen kirkon Hessenin 03a-
valtion presidentti pastori Mar-
tin Niemöller, kristillis-demok-
raattisen puolueen perustajajä-
sen, prof. Walter Hagemann, krei-
vi Hage von AVestphalen ja va-
paan demokraattisen puolueen
entinen liittopäiväedustaja Her-
mann Sehwann tulevat lähipäivi-
nä matkustamaan Geneveen jät-
taakseen muistion ulkoministe-
reille. "
Muistiossa jonka allekirjoittajiin
kuuluu minä useita Länsi-Saksan
sos.dem. puolueen liittopäiväedusta-
jia, todetaan kaikkien niin Itä- kuin
reen
N
vienti
kasvaa kolmanneksella
Lontoo.— Englannin yleinen mie-
lipide on kokonaisuutena katsoen
ottanut suoiollisesti vastaan Neuvos-
toliiton kanssa solmitun, kauppaso-
pimuksen. Se leimataan runkosopi
mukseksi, joka soveltuu kaupan
normaaliin lisäämiseen molempien
maiden sitä halutessa.
Sopimuksen mukaan tullaan —
ensimmäistä kertaa — sellaisia neu-
vostoliittolaisia tehdastuotteita, ku-
ten autoja, kelloja, kameroita, ja
erilaisia koneita myymään Englan-
nissa. Tämän tuonnin ei kuiten-
kaan oleteta ylittävän 2 milj: pun-
nan vuosimäärää.
Neuvostoliittolaisten tuotteiden
kokonaismyynnin odotetaan kasva
van kolmanneksen eli 57 milj. pun-i
nasta 80 milj. puntaan vuodessa ja
etupäässä perinteellisten^ neuvosto
liittolaistuotteiden puutavaran, vil-
jan, turkisten, tekstiiliraaka ainei-
den, lohen ja kaviaarin osalta.
Sopimukseen Englanti on saanut
sisällytettyä sille edullisesti sellais-
ten kulutaustavaroiden kuten val-
misvaateteollisuuden t u o tteiden.
kenkien, urheilutarvikkeiden, mat-
tojen jne. vientiä.
Neuvostotiiton englantilaisten os-
tojen lasketaan todennäköisesti li-
sääntyvän puolella ja nousevan 75—
80 milj. puntaan vuodessa.
Länsi-Saksankin puolueiden Ade-
nauerin puoluetta lukuunottamatta
tehneen viime viikkoina kansainvä
lisen jännityksen lieventämiseen ja
mielipide eroavaisuuksien tasoitta-
miseen tähtääviä esityksiä. Maail-
malle on tehtävä selväksi, sanotaan
muistiossa edelleen, ettei Saksan
kansa toivo mitään niin hartaasti
kuin sotilaallisen jännityksen lieven-
tämistä ja maansa rauhanomaista
yhdistämistä. Rauhansopimuksen
solmiminen tulisi vähentämään jän
nitystä ja tekemään Länsi-Berliinin
kysymyksen ratkaisemisen mahdol-
liseksi samoinkuin tasoittamaan tie-
tä Saksah yhdistämiselle.
Muistion allekirjoittajiin kuulu-
vat muistion perille toimittavien
henkilöiden lisäksi mm. sos-dem.
puolueen liittopäiväedustajat Arno
Behrisch, prof. E. W. Meyer ja Phi-
lipp Wehr sekä Saarin alueen sak-
salaisten liiton puheenjohtaja, toht.
Ervvin Dittler, Saksan sosialistisen
ylioppilasliiton puheenjohtaja Os-
wald Hyller, prof/kreivi von Stauf-
fenberg. kenraali eyp. Frans Beyer,
kenraaliluutnantti evp. von Egan-
Krieger sekä lisäksi lukuisia eri yli-
opistojen professoreita ja muita
tunnettuja julkisuuden elämän e-
dustajia.
Vapaamielisen saksalaisten liiton
edustajat jättivät Genevessä tiistai-
na USAn ja Englannin valtuuskun-
tien edustajille valokuva aineistoa
LänsiiSaksan väestön taistelusta
maan atomivarustelua vastaan. Mui-
den maiden valtuuskunnille lähetys-
tö jättää aineiston myöhemmin. 0J
USA.-ssa 'kokeillaan
"kuolemansäteitä"
Washington. — Edustajahuoneen
avaruuskomitea julkaisi keskiviik-
kona salaisesta kuulustelusta rapor-
tin, missä vihjataan, että Pentagon
(Yhdysvaltain sotapäämaja) kokei-
lee kuolemänsäteitä puolustuskei-
nona mannertenvälisiä ballistisia
ohjuksia vastaan.
, Samalla selitettiin, että ainakin
toistaiseksi tällaisia "kuolemansa-
teitä" ei ole.
"SUOMI ON PIENI
JA KÖYHÄKIN"
Pieni ja köyhä on Suomi., kuten
on meille opetettu, vaikka omasta
puolestani epäilen, ettei Suomi ole :
sentään vallan niin pieni ja köyhä
asukasmäärään verraten, mitä voi-
simme luulla. Suomen metsärikkaa-
det otrat kolmannella tilalla Euroo-
passa; ainoastaan Venäjä ja Ruotsi
ovat sitä edellä. Outokummun ku-
parikaivos pn Euroopan suurin ja
maaemon uumenissa saattaa, olla
paljon sellaisiakin rikkauksia mistä
ei ole vielä tietoa. . Suomessa ei
tosin ole öljyä eikä kivihiiltä, mutta
siellä on paljon vesistöjä joista voi-
daan kehittää halpaa sähkövoimaa
j.n.e.
Ihmiset, luovaa työtä tekevät ih-
miset, edustavat kansakunnan ar-
vokkainta aarretta — ja tätä rik-
kautta on pienessä ja köyhässä Suo-
messa ilmeisesti niin paljon; että
parhaaseen työikään kasvatettuna si-
tä voidaan vuosittain lahjoittaa tu-
hansittain Atlantin tälle puolen,
Austraaliaan, Ruotsiin ja ties vaik-
ka minne.
Mutta talouspoliittisesta viisau-
desta ylpeilevät Suomen herrat eiv
vät ole osanneet oikealla tavalla
käyttää hyväkseen edes tätä maas-
ta pakoa — millä olisi käsittääkseni
voitu välttää monta kallista dollari-
lainaa. Mikseivät Suomen herrat
ole järjestäneet omaa matkustaja-
laivaliikennettään? Heidän omat
laivansa voisivat kuljettaa suomalai-
sia aina tänne Amerikan mantereel-
le saakka ja taas täältä takaisin.
Olen itse ylittänyt Atlantin seit-
semän kertaa 50 vuoden aikana ja
kun tulin viimeisen kerran tänne
Ruotsin Amerikan linjan laivalla,
niin sen perämies sanoi puolestaan:
ihmettelevänsä sitä, miksei Suomi
ole itse rakentanut matkustajalai-
voja, sillä valtavan suuri prosentti-
luku mainitun yhtiön matkustajista
on suomalaisia.
No niin, Suomen herrat, kun olet-
te hyvän laskutaidon omaavia ja ra-
han arvon tuntevia, niin miksi ette,
tartu tähän mahdollisuuteen?
Ja nyt kun Suomella sanotaan ole-
van sellainen, mestari kuin esimer-
kiksi joku Karin, joka piirtää pila-
kuvia Venäjästä, miksei hänen teh-
täväkseen anneta laatia kuvasarjaa
siitä, miten pieni ja köyhä Suomi
kasvattaa ja kouluttaa ensiluokkais-
ta työvoimaa toisia maita varten —
ja miten suomalaisten kuljettami-
sestakin hyötyvät ulkomaalaiset
herrat liikenerot?
Vaikkei tämä nyt maailmaa mul-
listava . seikka olisikaan, niin eikö-
hän sekin auta Suomen "köyhänä ja
pienenä" pitämistä—. mistä vastuu
kuuluu tietenkin :miillei joilla on
valtakin. — I. S. '
PÄIVÄN PAKINA
"Suuri aatteiden taistelu"
Jos" tavalliselta kansalaiselta, cli
normaali-ihmiseltä kysytään, että
haluaako hän naapurien välille sil-
loin, tällöin tulevat kiistat ratkaista-
vaksi puhumalla, eli aatteen ja ky-
nän voimalla, vaiko "puukolla ja
puntarilla", eli väkivoimin, niin 999
kertaa tuhannesta saadaan varmaan
vanhan kansan viisas neuvo: "Puhu-
malla asiat paranevat".
Mutta eräät omasta mielestään
hyvinkin viisaat ihmiset eivät: kui-
tenkaan jaksa sulattaa tätä peruskä-
sitettä silloin kuin tulee puhe kan-
sainvälisistä suhteista ihmisten kes-
ken. He menevät joissakin tapauk-
sissa niinkin pitkälle, että myöntä-
vät esimerkiksi kapitalistisen jär-
jestelmän jäävän aatteellisessa tais-
telussa auttamattomasti alakynteen
ja vaativat tällä perusteella käytet-
täväksi kättä pitempää, eli puukkoa
ja puntaria sosialistista maailman
osaa vastaan, joka on aatteellisesti
niin paljon etevämpi; ettei sille ka-
pitalismi muutakaan voi?
Esimerkkinä mainittakoon erään
torontolaisen päivälehden äskettäi-
nen "kansankirje", missä moititaan
kovasti .kaikkea asiallista suhtautu-
t
mistä sosialistista , maailmanosaa
vastaan ja vakuutetaan, että kun ka-
pitalistinen maailma ei kerran pys-
ty aatteellisesti kilpailemaan sosia-
lismin'kanssa, niin silloin on tur-
vauduttava voimallisempiin keinoi-
hin. -rKo. kirjeessä sanotaan noin
nimeensä: • ; 1 •
". T . Kun sanomalehdet, kuten
teidänkin lehtenne, heiluttavat ato-
misota-hirmupalon aavetta; kun
kaikki: jotka eivät'usko pala kerral-
la antautumiseen -leimataan ^iittai-
lulla hysteeriseksi sodanlietsojaksi;
kun Pohjois-Amerikan äärioikeisto
paneutuu maata;r\ ääri vasemmiston
viereen, silloin on minun mielestäni
istuuduttava ja harkittava asiaa.
"Me olemme nyt suuren aat-
teellisen:'taistelun: kohokohdassa.'
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että me olemme siinä 'auttamatta-,
masti ("hands down") häviämäs-
sä. Länsivaltojen liitto (tarkoit-
taa "puolustus eli sotalilttoa —-
K) on ainoa mitä meillä on. Tässä
tilanteessa teidän ei pitäisi avus-
taa sen.,(lännen sotalliton,'—K)
hajoittamista., .... Otto G. Beck"
(tummennus — K.)
Toisin sanoen, länsi, eli porvaril-
linen -: maailma ? on v "aatteellisesti
auttamattomasti häviämässä" siksi
kun porvarillinen järjestelmä: on
historiallisen tehtävänsä tehnyt ja
siis' aikansa elänyt; mutta meidän
täytyy muka puukkoa ja puntaria
heiluttaen . kuitenkin estää yhteis-
kunnallinen; edistys
Puukon-ja puntarin heiluttami-
nen voi nykyoloissa sytyttää sellai-
sen maailmanpalon, että siinä tu-
houtuisi joka tapauksessa .satoja
miljoonia ihmisiä — ja ehkä myös
se kapitalistinen järjestelmä, .jota
ei loppujen lopuksi voida - puolustaa
yhtään. sen paremmin puukolla ja
puntarilla kuin kynälläkään.
Niinpä sitten järkevämmät porva-
ritkin käsittävät, että kapitalistisen
järjestelmän elinikää : ei "loppujen
lopuksi jatketa sen paremmin "eh-
käisysodalla" kuin' valtavasta aseis
tumisesta johtuvalla "vahingossa-
kaan alkavalla "sodalla. Ja niinpä
esimerkiksi se torontolainen päivän
lehti, jota vastaan yllälainatussa
mr. Beckin kirjeessä polemisoidaan,
sanotaan hänen syäänvuodatukses-
taan- seuraavaa:
"Me haluaisimme, että se 'suuri
aatteellinen taistelu', mihin kirjeen-
vaihtajamme viittaa, säilyisi juuri
sellaisena- — aatteiden taisteluna.
Me 'uskomme ; ettei sen paremmin
UriMlrrnahmaäii^ nyBaSr' mitään
kummallekin yhtä itsemurhamaises-
ta sodasta".
Tämä sellaisenaan on järkevän
porvarin — ja samalla järkevän ih-
misen puhetta. Aatteiden välinen
taistelu tulee luonnollisesti jatku-
maan ja, toisinaan kiihtymäänkln
sellaisena suurena murroskautena,
missä ihmiskunta nykyään on. Mut-
Ja pidettäköön tämä 1taistelu aattei-
den taisteluna — ja näyttäköön his-
torian kehitys, mikä aate on inhb
millistä hyvinvointia edistävä ja mi-
kä aate voi käytäntöön ^pantuna -va-
rata ihmiskunnalle täyteläisemmän
elämän ja onnellisemman; huomi-
sen.
Me puolestamme olemme ehdot-
tomasti sitä mieltä, että sivistyskau-
temme nykyvaiheessa, varustautu-»
miskilpailu ja sota,'mihin se autta-
mattomasti veisi, on a kansojen väli-
sissä suhteissa yhtä "vanhanaikais-
ta" ja tuomittavaa hommaa, kuin
on puukko ja puntari naapunisten
välisten kiistakysymysten ratkaisu-
välineenä.
Me siis liitymme kaikkiin niihin
hyvää tahtoviin ihmisiin — niin por-
varilehtien toimittajiin kuin taval-
lisiin kadun miehiin ja naisiin, jot-;
ka haluavat pitää nykyisen suuren
aatteellisen taistelun, juuri seilaisi
na mitä se on, eli aatteiden taistelu-
na ja välttää koko ihmiskuntaa juh-
kaavan sodan puhkeaminen. — ~
, < ^ Känsäkoura.' -
9999999992
^99999999
