§111
JSivii 2 „ Torstaina, huhtik. '14 p. — Thursday, April 14, 1960
mm
mm
VAPAUS (LIBERTY)".—. Independent- Labor Organ" of >Finnish' Canadiansr Es-' tablished :Nov. 6, i917. Authorized as second class mail by the Post Office Depprtment, Ottawa.' Pub-lished thrire weekly: Tuesdays, Thursdäysiand: Saturdays by Vapaus Publishing,Company Ltd.,' at 100-102 Elm St. W., Sudbury^Ont., Canada. Telephones:„ Bus. Office OS. 4-4264; Editoria! Office OS;?4-4265. Manager. E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: ,Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application. Translation free ofcharge.
TILAUSHINNAT: Canadassa: , 1 vk. 8 00 6 kk? 4.25 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
h
■ V
i
iii
- Pitkäperjantain johdosta ei Vapaus ilmesty lauantaina tk 16 p.(
Sai omilta "omaa voidettaan"
C .Työväenliike on aina tvominnut yksilömurhat. terrorin ja anai-
kismin yleensä. 'Poliittiset murhat ovat työväenliikkeestä yhtä kai»
kana kuinyö on päivästä ja tulevat aina~olemaan. Sellaiset teot ov.it'
aina~ kulkeneet porvarillisen Tukkeen ultra yks:löllisissä pi.rc sta.
Anarkismi on punnittu ja kokonaan kelpaamattomaksi havaittu työ-
väenliikkeessä, sillä parhaassakin tapauksessa anarkistiset teot po.s
taisivat näyttämöltä vain yhden tyrannin; yhden sortajan tai ylukn
lurjuksen, ja nostaisi ^liiden tilalle toiset mokomat koskematta lain-
kaan niihin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin mistä on loppukädess i
kysymys." ~~~ "~
Työväenliike ei siis hyväksy terroristisia tekoja sen paremmin
Etelä.Afrikassa kuin mvunllakaan. Mutta siitä huolimatta me kiel-
täydymme kerta kaikkiaan liittymästä niihin, jotka ovat nyt ole
vinaan "tyrmistyneitä" ja lähettävät "suriivalittelujaan" murhayii-
tyksen kohteeksi viime lauantaina louUmeelle Etela-'Alrikan pagmi
nisteri VerwoerdiIle.■.■■■■'.■Ihmisenä me tietenkin .toivomme: hänelle .tay- ;
dellistä toipumista .vammoistaan; nuitta; liitlerilhismanisena ]>olitiik- .
■ kona me sanomme vahaakaan omantunnon tuskia tuntematta Kaania
tun sanoilla, etta "joka tuulta kylvää, hän m>isk\ä mittaa"
Tosiasia nimittäin on. että Etela-Afiikan halliti-s. iota pääminis.
: teri Vervvöerd 'yksilönä edustaa, on.viimeksikuliineen 12, vuoden ai-
: kana harjoittanut mitä julminta ja läpeensä laitonta,, terroria Et^la-■<>
Afrrkan kansan suurta enemmistöä vastaan; Ampuminen; joukkomit-.
lainen pahoinpitely, ja: julkinen, puskaus .on pääministeri.■Vervvoerdin >
hallituksen: virallisena "ohjelmana ja kun kansanjoukkoja :: ruvet aan,
•hallitsemaan ^mielivaltaisesti: pyssyä; puskaa ja ^patukkaa < käyttäen,,
niin .se nostattaa pakosta vastaavia toinieiipiteitä ^ v^istuslusryhinän
taholta.
Merkillepantavaa on. että tämän miu ha.v iitvkr.cn tekijä e: ollut
neekeri*, eikä edeS'^varatönvA'aan-,-aipDorika'is^valkoihomcn'-i«ies>'Davi'd'."'
Pratt nimeltään.
Mutta vaikka murhayrityksen teki|ä oli valkoihoinen miljoneon
• niin p.oliisipatukkaa- ja piiskaa ,on ;ki:.itcMikin.haneir synneistään I121- :
Uitettu entistä julmemmin neekenen selässä,
Toisaalta tämä tapars osoittaa, etta Etelä Afrikan tilanne on ke
hittymässä ää'ettömän nopeasti eittämättömäsi 1 ed"llaole\aa vallan-
kumoiuksellista ratkaisua kohti
On vain toiveajattelua puheet snta. että tilanne Etelä-Afrikassa
"on palautumassa normaaliin"; kuten •'"esimerkiksi tiistaisissa mi tr;
tiedoissa.- kerrottiin. v Mitään ■ rnormaalim . palaamista'^' 'ei' voi 'enää
olla, mikäli "normaalitilalla" tarkoitetaan sita. etta neekei it övv*
kaikesta osattomia, kokonaan oikeudettomia kuiji.i tvojuhlia K.1:
kesta muodollisuudesta huolimatta tulee pinnan alla k>temaan n,n
kauan kuin neekerit, tulevat saavuttamaan itselleen ihmisoikeudet ji
kansallisen vapauden omassa maassaan.
Etelä-Afrikan valkoiset por\arilialiitsi.uit voivat luulla, etta 'hi
ovat ampumalla ja piiskaamalla lopettaneet ncekci ien valitukset --
että terrorin avulla.on saatu neekerijoukot alistumaan ja nöyrtymään.
Mutta vaarinpa taitavat laskea Suurista menet}ksistaan huo'i
:: matta neekerit: ovat saaneet.myös, opetuksenoinastaivjotikkovosmas.
"taan.: Kieltäytymällä työn teosta, he saivat nahda. että valkoisten
.hallitsijain.rikkaudet tulivat mihinkään kelpaamattomiksi: NCekerreii:'
...nyt saamalla lakko-opetuksella- voi ol.I a ■. äarclld mä n-rsmiri - ivisiotM»! 11 ti on ;:v
merkitys Etelä Af iikassa Ainakin sitä pelkäävät ne valkoihoiset
hallitsevan luokan jäsenet, jotka näkevät jo 'kujoitukscn «=e»nbliä"
: ja vaativat muutosta hallituksen kurjaan-rotiisyriintapolitnkkaan: Että
tämä hallitusohjelman uudelleen arviointi on laajana kä>nn;«sa v.il
koihoisten keskuudessa se näkyy tavallaan nnös silla epätoivoisesti
ja epäjohdonmukaisesta murhayi itvksesta, mihin kolme maatilap:.
latsia omistava milioneeri David Pratt tuivaului viime lauantain 1
yrittäessään ampua pääministeri Venvueidm
/
"Kristitty" ihmispiiskuri
Kristinuskon yhtenä kirouksena on ollut-pitkän aikaa sen joh-
don yhteenkuuluvaisuus kunkin maan hallitusten kanssa IIitleu'i
Saksassa ei ollut puhettakaan sula, etta kukon ]oh'o olisi noussut va1-
tustamaan natsien rikollisia sotasuunnitelmia ennen sotaa tai \ieh
rikollisempaa sodan käyntiä sodan aikana. Päinvastoin saimino
jälleen toisen maailmansodan aikana nähdä, että "sotapapit"' fmik.i
hirveä nimitys!) rukoilivat voittoa samalta-jumalalla niin Kanska.i
kuin Saksankin sotavoimille jne ~
Eikä tilanne ole siitä vieläkään parantunut. Esimerkiksi yhdys-
valtalaiset (ja canadalaiset) papit propagoivat nyt näköradion, radion
ja saarnastuoliensa välityksellä täkäläisen ' elämäntavan" sä lyltämi
^ sen ja laajentamisen^••puolesta täysin tietoisina siitä;, mitä he pölilUi.
sesti tekevät. Esim. vastikään Afrikasta lähelystyömatkaita palannut
" .evankelista-Billy Graham:,m'fini,K.ensimmaisenä-;;Yhdysvaltain-hällittir-'-
sen puheille poliittisine raportteineen siitä mitä hänen mielestään
Afrikassa nyt kaivataan 1
Mutta kaikkein räikeimmin paljastui tämä kirkkojen johdon po-
liittinen -orientoituminen oman maan hallituksen hyväksi _Elolii-
Afrikassa, missä kirkon virallisina ohjelmana on kurja rotusyrjintä,
> "koska se on hallituksenkin ohjelmana. Kuvaavaa "muuten on —^jt
sellaisenaan tervehdittävääkin — että eräitten muiden maiden kiik-
kojin toimesta~"on esifetty virallisia toivomuksia ja vaatimuksia, eitä
Eterä Afrikan kirkko sanoutuisi irti hallituksena poliittisesta rotu
Terroriohjelmasta, koska Afrikan miljoonat' voidaan vieroittaa koko-
naan kristinuskon vaikutuksesta, jos nykyinen rotusyrjiniäohjelma
jatkuu Etelä-Afrikan kirkon ohjelmassa.
Kuvaavaa on myös,- että muutama päivä ennen häntä vastaan
tehtyä murhayritystä, Etelä-Afrikan pääministeri Venvoerd, joka on
ammuttanut kymmeniä puolustuskyvyttömiä, asettomia ja rauhalliau
ihmisiä vain s*-n vuoksi kun heillä on tumma iho, ja joka on poliisi
rupskaa heiluttaen ajanut lakkolaisia työhön, vetosi terroristisen hal-
lituksensa puolesta sillakin, etta he ovat muka "ki istittyja"' "Jos
pa kansat vain käsittäisivät, että me emme ole raakalaisia, vaan kris-
tittyjä, niin silloin'ei olisi voitu ajatellakaan vetoomusta Itirvallisuus-
.. ' neuvostoon" Etelä-Afrikan terrorista, sanoi. mr. Venvoerd ja selitti
"kristinuskoonsa", kuuluvan sellaisenkin-käsityksen, että ncekereilh
"K ei vojda antaa mitään oikeuksia, sillä se voisi johtaa siihen, että he.
, haluavat ruveta hallitsemaan omaa maataan ja sanoa, että valkoihoiset
' ovat "teryetulleita"c vain tasa«aryoisina~ kansalaisina. -
».Mutta" Etelä-Afrikan kirkko ci ole ,vielä, tähän päivään mennessä,
sanoutunut. Irti hallituksensa rotuvainoterrörista eikä liioin päämi-
enin-
aEnsinimäisen kerraiv kohtasin j."
kuulin Leninin maaliskuussa, 1918
Venäjän " neuvostojen neljännessä
ylimääräisessä kongi essissa. Kon
gressi' kokoontui ammatliunioiden
talossa: :Pilarisali: oli täynnä:■■:ecluR.-:
.■.tajia;:-'puet-tuna,.,--.har-maisiin.-.v..sineneir.:
hin, työläisten 'ja ..talonpoikien .top-
paUikkeihin: ja -housuihin.. Odotel-
lessamme kongiessm avaamista 0-
dustajat:tutustuivat, loisiinsa,: usein:
joutuen väittelyyn ia monet puhui
vat äänensä käheäksi
Senjhlkeen~kello alkoi soida kon-
gressin avaamisen meikeissa-ja s'n
Kirj. I». ZASLAVSKI
Lenin sai puhevuoron.
Vladimir Iljitsh alkoi raporttin-
sa.Rauhallisella -äänellä; ikäänkuin
han olisi: puhunut ystävJlleen^Odos-
,san:.vailuuskunta; merimiehet Mus-
: tamneren laivastosta, jotka, istuivat
viiMx^ssäni kalsoivat^minuunfja ky-
syivät: '•Missä ^ii: hänen voimansa,
mitä se sisältää'.'"
,■ Muutamia,• minuutteja myöhem-:
mm Leninin sanat vyöryivät valta
vana. Mahtavana ja innoittavana ne
tunkeutuivat sydamun, valoivat
Ylcisvrnälaisten neuVoslolnttojen
keskuskoni 1 tean: piiheeniohtajana;..
1 ö Ö ö ö a Ö"öT5 ÖÖÖÖÖÖöTJÖ-OöööOO
l 5YNTYMÄ-
S . PÄIVIÄ
avasi V. M S\ei'(Uov, Joka to:nu_,llotlamusta vallankumouksen voit
.t<nnu Kaikki: joutu ivat keskityksen
kuh t e i-ksi. 1 hni iset kuiint el ivat hen-
keään pidätiäen.
• Leninin puhe: koski'Brestin ^'aii-
hansopiinusta,joka: esitettiin ' kotir-
gressillc: hyväksyttäväksi. Trotskin
pe tm ruu s oli .011111 ka 11 is N e u vosto -
°! I iiiloHe. taksan iinperiahstien rau-_
luinelidoi. olivat paljon ankaram-
niäl k.iiiii.jnitä aluiiperih tarjottiiii;'
•vi .-Loistavassa. yhteen vedossa,' Lenin
selvitti silioiseii. valtion asiain tilan
liiivitäeh. miksi tämän ''kirotun tar-
joukseii'.' dli hyväksyttävä' vallan-
kumouksen ja neuvostovaltion suo-
jelemisen johdosta.. Huolimatta
noista- ankarista (.Iidoista Vladimir
Iljitsh oli täynnä luottamusta sosia-
listisen vallankumouksen voittoon
.UH-'iH»{i-lKtotonv;'im-olit:ia/-.sitä''t''liik»it<
tav;<a ja' voHnakasta tunnetta kun
hä)i;lopuksi hiiiisj:::lCansa. joka voi
hidil.n neirvo.st«valtion, ei voi kado
aVoinnä kaikille) mutta iloisena ja
herkkänä, jolla oli erikoista miel-
lyttävääpä henkistä ihanuutta.
Olin yllättynyt ja kysyin Jakov
Mikhailovishilta: . I
"Onko Lenin aina Uällainen?"
"Millainen?" kysyi Sverdlov.
"Ei ilamen kaikista kertomuksis-
ta -mitä olen kuullut hänestä."
v Jakov Mihailovish pyrskähti-nau-
lUllll. .
"Koeta kuvata hänet jollain
muulla tavalla," - -
Olin tullut>monta kertaa:jälkeen
pam vakuuttuneeksi, että: oli mah-
doton kuvata Leniniä- näkemällä
•hänessä'-: aina uutta jokainen kerta.
, r t *
Tilanne Pietarissa oli hyvin jän-
nittynyt 1918^ Melkein kaikki teh-
taat :>s~isoivai joutilaana. Ihmisillä
oli nälkä. Monina päivinä voitiin
antaa ihmisille unssi .tai - kaksi lei-
pää henkilöä kohti. Lenin ,vetosi
Iäkäs mada um'i<iKK.i nu-ls.rui
\"inii(' ternin Uum i7 \>i\,i ia.it
mc-ts.it\omiL-a Ht.m.iu l\-!'o Da
vvall. Ont , 80 vuotta
Hennan Pelto on svnlvmt .!mi'i
joella Hameen laamaa Ko:ft
faktaan huolimaii.i iu..' tv5-'!1 i-a
leonkin tuota 1 .lsI-m-.',. m t-a';»:
\stavät l, imivuI y^Ui-oii u'i'ij''
a
Keskustelu uipoitm lolulosta oiij
'^L\\a huili.i.u merinliehet. "tyolai-j
se' ia ta'onpoj;(t miehittivät puhu j';
jiJav.m ilo sanoivat vlitaikaa so !
1 1.: un 'vijpviiialta lopeteltava, ko;>
hvytta uLJi!ilk.id^«>ji_Lilvkki.illa. v 1
n.uuisct (.n .syötettävä lämmitti
t:" .1 \<i nu..i on i akennettava
\ .ili.iih ma Y M Sveidlov. |onka'i
Ullin tiunemaan kun olin Naivius-i
^' nia.i,ir„r/ssa s.;.i|iui luokseni j 1 j
■^1 »r.\i»iin |iuli":niciMst(.)Ile v.na1-j
lu in himiic Hah vei minut
•li:<).,-joka seisoi:
eiv-
in..
Lpninin
! "Vli.dimir Iljitsh. haluan, esittää;
!()'K--..-an .i!iKi'ii .sihti-erin Zaslav»-
t-kiii" Tunsin lämpimän kädenpu
i. il.stuksi-n', " Le n in aikai tiedusteJkv
|/t'i 1 a-nn el.i:iv (idepa
m„, 'urt : iio-iu lii.in rintamalla olev"icn
Mita muut sanovat k,t.
Lenin
t yoIiiis 11 n }a- kcho 1111 miu^odbstrfmäan
ruokatavaroita :kerääjiä - ryhmiä
koska, hanrkjnoitti, naikaa,ja työt
toniyyttä ei voit 11 hävittää erikseen,
Pietarin, työläiset•-.naudattivat hä^
nen: keho 11 ust a a n:, \:a pa aehtoisia;al-
:.koi(,vii:taamaa'an.':puoluecn:^j^'.^piirir.;
n e u vos to 1 en • to 1 m is t o 1 hi n..
■Puolueen Pietarin komitean sih-
teerinä (minusta .tuntui,; että ' joku
'koi'kea«rvQinens;v'v-,puoluetyöntekijä-
jarru Hi täta. yleistä liikettä ja pää-
11 nv mennä: Vladimir--"l 1 jitshiii'- pu-
heille
i - Tilaisuus toteutuikin pian. Mat-
! .kiistin ■"■Moskova ah: Pietarin •■■■edusta-:
j: 1 ai 11 ■ inu ka na osa 11 isluaksem me neu-
! vostojen viidenteen kongressiin.
1 Pilkan aikaa .ennen - avausta Vtadi-
J.inir :■ Iljitsh saapu 1 bolshevikkien
! ryhmän kokoukseen.' Istuen', pifeii^it-
(pöydän ääressä ; hän. puhui Sverd-
; lovin ja Avanesovin:-kanssa; ^Meriin
| hänen.--luokseen ja kenojn mitä ta-
' |)ahUiu IMetat issa
Ki: vain .rivityöläiset inutta. inoV
-j luen^-lailosten-^jasenefe^seka^puolu-.
akkuiuciie n vanhimmat jäsenet ovat h.iluk
i kaita lultvmaän 1 uokatavaroiden
iur-a talle '.ai;;o.n
pais-celk inot-.i;v'iehi.-ik
monta miestä saadaan ja mistä .pii
reistä... Sverdlov .tiedusteli kutka
johtoasemissa tolevista^on ilmaissut:
valmiutensa lähteä mukaan.
Ilmoitin Badajevin,' Strijevskin
ja Skorokhödovin.nimet: ja-samalla
huomautin, että Kalinin on erittäin
myötätuntoinen ajatukselle.
Tavallisesti, selitin, nuoret ovat
ensimmäisenä•: noudattaneet: kehoi-
tusta, mutta -tässä tapauksessa ko-
keneet miehet .tarvitaan ja' heillä
on lisäksi perheensä.
■ .M intTsta tuntui myöskin, että ; mi-
nuntäytyy ;,sanoa Sverdloville^^mil-
laisia- aineellisia vaikeuksia ':.myös-:
kin kohdataan. Työläiset, jotka
lähtevätv riiokatavarain. keräysmat
kalle tarvitsevat vaatteita ja- i:uot.
kalarpeita.matkaa varten ja heidän
perheittensä toimeentulosta on pi-
dettävä huolta. \
Juuri silloin Vladimir Iljitsh
soitti. pulielimitseSverdloville joka
pyysi' meidän kahden "pääsyä 'hä-
nen puheilleen.
7;.'Kuultuaan mitä meillä oli sanot-
tavaa Lenin sanoi: Oli hyvä kun
heiaillte tuon .kysymyksen. Po^va-,
r iston asu n t oj a u täytyy käyttää suu
remmassa: mittakaavassa.Työläisiä
on siiiTettävä . palatseihin... Tosiasiii
on etteivät kaikki palatsit sisällä
museokalleilksia. Niihin pitäisi jär-
jestää lasten laitoksia. ..Tämä teh-
tävä on annettava valitusasiain kan-
sankomisariaatille.
:Huomautin, että Pietarin -työläin
set eivät, ole halukkaita muutta-
maan keskikaupungille koska: he
öyat lottiiheel asumaan hiissä kau
piihgin. piireissä joissa, tehtaat si-
jaitsevat. Eivätkä he valita vain
asuntojen, puutetta,' mutta2myöskin
vuoteiden, pöytien ja tuolien puu-
tetta.. Luonnot lisesti huonekaluja
o 1 i: .vara s to h 11 o n ei ssa, ■; mutta, vi el ä ei
ole/päätetly; miten' järjestetään., tar-
vikkeiden jakaminen.
•;:.t' K ij-ivoii kä.1; t ä fsi ^.'t^rTiäii" -Ja ^rjcs^-'
lää?" kysyi Lenin irooniscsti.
/''Mq: olemme järjestämässä talou-'
dellisia neuvostoja. Niillä- tulee
mahdollisesti:olemaan valta ei: vain i
valvoa tehtaita, mutta myöskin .toi j
keiaysivhmun ^noudattaen teidänJ mutaa kaupuinnlle valmiita tava-
kehoitusta. Vladimir Iljitsh" noita'
•hyvä?:
i
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEyÄ
Kuorsaus
"Taina on ei iltain
Vladimn Ililtsh
' Multa on olemassa
vastasi
ep.aitä ihnii-
s. .«.(hSlALlDKMOKRAATri
N-LIITON* K \lrHA.N rVo«»'l A
'On sanotlav 1 sioia,in, ^"a ui
!iin]>a Neuvostoiuton j.. c i="e^T
sen p,iamii)i»'f> .n lL,:=lvi, ','i
■ Piclii\e.<t.j i-r,h\ mut1, \ -!)s;>
niilahau on tihiioiH1 \>\\i\A i 1..»> -
LielleN^sti - mm tosui^.. un et. 1
silta LMioPa on tohtv ^vok.-» tvi
mluui u.uhanrnnais("i < i.n.i.i'! t.r
kumisen hyvak^j us-1 \ >,'t'
Mssa on tm haa v.-itcUa >ia.( m ,.
kommiim,-l si m aie^t m
Kv-5-eessa ia -it 1 pO tsi
•i..';. ::•■
| ku
! Ml l1».'
sia."- .jatkoin, "jotka sanovat,' että
1i'U'm 1 1 Musianmcien I.uvas-' Pietai issa 011 imtama eikä situ voi
in 11r.1i'-Ien mielialoihin j jattaa ilman 'ihmisia ja siksi he v.is-
i;i,i:ui;';sv-!ustaa:
ke kc\'li ke
■arje
|- -.•••iSo't:w.'kel
,.m
' KvPa Odessan bolshevikit oval
J sikLo-.., * johi.ivan.»sanoin 'IL"
| l»iuli s'.i\at neuvostoia saksalaisia
> ^>s\2,n,. niull.' koiit;. essiss.i äänel-
lä" laalviii puolesta '
'< Oikein', sanoi Lenin ja alkoi ju
hänelle, mutta jo 'tust.ivat pi oletat jaatin kemian pfti.,
kiibtelun "Mutta tumasta maaseudulle"
•"Kuka vastustaa?'' kysyi Lenin
äkkiä
~ ',STn7)YjTVJ
puolelle äänesi" annat kon-
sa'* Me tie«l.nnine. etta Odcs
tö-ka7—sn taa— tiedän sm.
vastaan-?" ::kysyr.-I.t;-
'il;:.
'mkunnilla ! 1 ninl -n v.iJ1».ula
omat .uk.it.iulups t I'..,ui- . «m
la olemme ^»ppcisicn 1 i.';-i«'n
na voiii" et tod( ta kotVen '.^i^rnc
tavan |a lu.»i»n.>lhstn s-niiL.» d!..,-
hiukan oluss-,» Mio''a.->t iaa \o in
k, sia JoimmLt.i kn^-< u-n k< A'
pulnvakv ,Mii\-ten 1.1K.• 1 sv \
' ai hanoin.usta liota.y
)ii telia Sveidlovin kaiiss,i.
1 ' ■ --------n paossa;
( 'k^-.iiu maanpaossa Xaiymiss.i
yrit.n kuvitella millaiivMi Lenin on
Y Sv f! dhnilta. V Coloshchekilta
\ Km!>\s|r'\ ilt i~j*a" muilta maan
«.laisi» työskenteli joilta. |otka .itn.t
. ; puolittaneet leninin hnpia
n?en\j.i»v ikkejd 1,1- sosialivallanku
>.x»'i!vst llisi.i \astaan. sa.unieni tie-
t )n"i pc: tistct Ha Edissäni oleva
mi* , oi 1 min yksinkertainen ja
^X'"-' -'.";'■.''"».:"'i .''''■'■!' ;.!;>''"^''r ":> '<'•„'•'.':.! '.
1 • * • « • »• ■ »■ ■ m ■ ■■• ■' • ■ ■ • • «.■'■••■'■•,
S
UOMEN UUTISIA
1 • 4 a -t.fc. 4 • * a .■
• ■ ■ • «. • a
Helsinki. -
s.a .nvoniin.a
mea. [oi.Va on
(Suo.ni M'tf.ILn- sMli,i op ljMonuiHdva. oltä sulami-
\'usi n J i .ivii'11-, i'1-n oh tuolloin edvlla m yo-, 1101 -
»■im il'*lta\ii ' .'Piuile :»»..a!i>>a ajankohdasta Aivan ian-
leimavei»makou, p.iatli v mcii , n.kkosenduilla lumipeite on hitaasti
vos'0 peili-ta.1 eilen j, Ik mut ohct.i .inkoilta paremmin
LiikeMnonou ok-'m) ;m vonmuvs'11 kin vnisipuhiia haihtumisesta. Yö-
011 maknoliava h-ima» eio'i niuidon [ k\ Iinat estävät osaltaan kevään
kuin Viili 1011 kutiin.n tai suu akun 1 edistunistx
11:111 vi im 11, tai tomun haltijoiden Sodankylän koikeucHla kovat ei
1 2,10000 m.ukk.u .sekä viiiueksi «le Lilla, heikolta myöhässä, silla
mainittujen :J.()0000 mk mj)niaalisli vasta toukokuun puoli
Vladimir ll|itsh rupesi puhumaan.
k.ihkeasti ,
•Mitä he tahtovat" Pioletai 1.1.1-;
tin kej ma 11 ko vartlounaan joutilai-i
na. olevia: tehtaita? Katsomaan vai
■teliiaina■<.nälkäisia, .vaimojaan : ja
la ps ia.m.' Ken r-l ta ;■■ ^ I' 1 et a n n tyol a 1 -
>cl voivrt-sj.odottaa apua. kalien ne
1 voivat luottaa"' Tällainen vastusta-
minen on järjettömyyttä'" sanoi
Vladimn Iljitsh
Kuuntelin Leninin ohieita tai-
"kasti pelatiMi menettäväni jonkun
sanan
'Klintai keana etualalle on ase-
tettava riiokatavarain keraysjou.\-
kuonien jäi jostamin"n. Kohotta
ka.i johtopaikalle työläisiä joukko-
jen keskuudessa, aivan pohpisla
saakka "
lian kääntyi S\eidlovin ptiolcci,
joka istui vieiessa
.Jakov Mikhailov itsh. haluan si:
nun puhua toven Zaslavskm kans-
s.i siitä kuinka monta ihmistä Pie-
tarissa voidaan:. värvätä ruoka ta va-
lam koiavsi yhmim tassa kuussa."
Samana iltana menin Svdidlovin
kehoituksesta tapaamaan häntä
Kremliin ilmoittaakseni kuinka
"Onko Pietarin komitea ottanut
tehtäväkseen, .pitää - huolen kaikes:
Li-?: Kiko;teillä ole piirineuvostoissa
jaostoja .'"kysyi : -.-Lenin.' Vastasin;
etla. kysymys siitä -miten järjestää
purineuvostojen tyo 011 vielä har-
kinnan alaisena.- Jaostot tällä het-
kellä., taistelevat keinottelua^ vastaan
ja 'järjestävät neuvostojen kauppa-
systeemia
•Puolue-n - pm lkomitean—3a—p'i
1 ineuvostojen täytyy vajvoa, että
työläiset,;saavat: asuntoja ja..suuret
massajoukot 011 järjestettävä suor
.rittiimaan - sitä"; -sanoi Lenin:,; kih
vaasti.
On mahdoton unohtaa noita päi-
viä, jolloin V I Lenin laski peius-
t aa n eu vosto Ii a I litu ksen ra u ha npor
litukalle ja jolloin ihmiset alkoi
vat itse tuntea, etta he ovat henoja
maas.saan
Maaneuvoksen Mvonuhi maksaa
vastaavasti 5()O0fV) mk ja 121000
mk, kunnan johtajan arvonimi
250 000 mk ja (30.000 mk. pitäjä
neuvoksen arvonimi 2:10,000* ta
fiOOUO iiTk selwi lulitörin vjiMfonimi
125 000 ta 30 000~mk 11 IS)
_ IlallJXiis khimnut jo jiilk.iik.iis-
leiTjoiikkooii. Prof V. .1. Sukivlai-;
sen johtama iniuilai.sliittoläTrien v.i-i
heinmistöluillitus noLiSee huomenna1
ilscnaisyy'sajan kymmenen pitk'i {
lkäisiminLn halliMiksm joukkoon tij
sivuuttaa lulla hetkellä kymmenellä
sijalla olevan Fayoi holmin 11 halli-
tuksen iklili lustossa .
Viime lauantaina i>ääminisiori
Sukselainen meni pä.iimiusleieinii
toimineiden henkilöiden honk lä
kohtaisessa I Mastossa kymmenen,
'"parhaan" joukkoon, Tätä tilastoi
johtaa Urho Kekkonen ja nykyhet-
ken,'poliitikoista silna on 'KiuT-Ai.-
gust Fagerholm viidcinncllä lilalla.
Kevät - pari viikkoa myiihiissä
maani m e eteläosissa. Jokseenkin
paii viikkoa on kcvat nyt myöhäni
maan eteläosissa." Moria kattaa vii>
)ä paksu' jääpeitOj ja jtiurL se on
sään! lämpenemisen 1 huomallnvana
O.steenii.^Vilmc vuorina tahäh aikaan
jäidenr sulaminen oli noiif ^tiukaii-
valissa U mi on sulanut aukeilla
Käytännöllisesti kaLsoen siellä vm!
iHseo siis vielä täysi talvi Myo<
Keski-Suoinessi kevät on vasta va
han nähtävissä. lUS)
Nikkeliä ruvetaan
!uofl?maan Que-
becin pohj.-osassa
To»-onto. — Pohjois Quehecissa
lyhdytaän lahitulevai.siiude.ssa tuot-
tamaan 'nikkeliä ,
Asiasi a .ovat neuvotellet Falcon-
hridge J-Niel:el, Malartic Gold Mincs
ja Milichant Mining pi sen tuotta-
miseksi oijt tehty väliaikainen so-
pimus, ,joilla m ulviian Pnlconhi id g"
tu!<<e rahojdamaaii yrityksen ja'M 1.
lartie rikastut liimaan Miiiehanlm
umhtamalta alueelta oteltavan nik-
kelin.
Marchanlin omistama alue, jossa
on. nikkelimalmia, on noin 15 mai-
lia pohjoiseen1 Malarlteista. \
Tuotanto suunnitelhiiin alkavan
noin kaljdcn f, vuoden kului lua.
SuunniloUna cdollyttää, (uoleUnvan
Canadassa ja N-liitossa
suuret nierkkijuhlat
samanaikaisesti
\Vinni|>eg. — Neuvostoliiton lä
hettilas A. A Aioutunian sanoi
-vierail!css,aan:-rtaal.la';:nui.utama>'.pal-
va sitten, etta Canada ja Neuvosto-
liitto suunnittelevat samanaikai-
sesti pidettäviä suuna juhlia.
Canadassa suunnitellaan maail-
mannäytleiyn:: pitämistä Montrealis-,
sa v 1,9(57, 10II0111 tulee kuluneeksi
100 vuott.i Canadan liittovaltion
perustamisesta.
Neuvostoliittolainen näyttely pi-
detään samana vuonna Neuvosto-
liiton 50-vuotisjuhlien merkeissä.
- Kuorsaaminen on hyvin yleinen 11-:
miö ja ollut sita ties kuinka kauan.
Eras «tunnettu antropologi on nim?
väittänyt, että kivikaudella miehet
nukkuessaan mörähtelivat ■ niin .vaK
tavasti, etta he kuorsauksellaan pi-.
tivat; villipedotr7a'suntoluolista loitol-
la. Olipa /kuorsaus sitten kivikaudel-
ta peraisrfi oleva "suojeleva"' ja te tai
myöhemmin syntynyt v kiusallinen
"pahe", on ilmiöllä kuitenkin syynsä.
Tavallisin huomio" kuorsauksesta
on, etta sita ilmenee suu auki nu-
kuttaessa. Talloin; kuorsaus .johtuu
vaarasta hengityksestä, jonka: luon-
non mukaan pitäisi tapahtua nenän
kautta. - Nukkumisasento pahentaa
vielä aanenpitoa, niin että kuorsaus
selällään maatessa on äanekkamta.' ■:.
Naiset ovat taipuvaisia rväittämään
etta kuorsaus on : miehinen "pahe".
:'.Tosias)a'-'^'-kuitenkm'":-..onv"»etta'''naiset
snttavat kuorsata yhta lailla kuin
miehetkin^^^vvielapaiVpikkuiJapsij.yoi''
kuorsata.kuin: aikamies. Kuorsaus-on
yleensä vanhempien ihmisten etuoi-
keus. Tarkemmin asiaa tutkittaessa
selviävät "syytkin-, ja^todetaan; etta
kuorsausta: ilmenee nun: nenän kaut-
ta kuin suu ■ auki hengitettäessä; :;:
... Kuormaus .johtuu jiehmean kita-
■ ■...',.,',.... ............ f ,..,-.■■>......... i ■:■.-■,,■....■,,. .
.laen, :ja-:kitapurjeen eli; pikkukielen
värähdysliikkeestä; jonka, hengitys^
ilma:.saa- aikaan. Ennenkuin; ilmiö
syntyy; .täytyy .normaalinen hengityk-
sen tiellä,,olla poikkeavasti • este, ettei
:-ilma';'paase kulkemaan nun' kuin-sen
nitaisi. Kun esteen vaikutuksesta il-
matieksi- .jaa vain kapea.rako, syn-
tyy siinä - voimakas- ilmavirta,1 joka
panee :varahtclyn alkuun. Tällainen
.ahtaus, esiintyy joko nenänielussa, tai.
suunielussa *.vkielenkannan^alapuolel-.
-Mika.tahansa, mika ahtauttaa nie-
luja, ])ane .ilmavirran varahtelytta-
maan tiellä olevia esteitä äänekkääs-
ti. Jos .nenän; vahseinama on vino,
se ahtauttaa, ja ne^henkilot.kuorsaa-
va tl joilla on- tällainen, rakenteelli-
nen-poikkeama, nenässä..'Tyypillinen1
• nenänielussa esiintyvä, ahtauman.ai-
heuttnja on kitaeli kattonsa, Mui-
.:—i- ■ ■ .•■.■.:■■■.•. - ■-.■'■-■.:■.■'■.■.■ .:■•
-ta? ahtauT-tavia. tekijöitä vor olla mm.
hma;. nuhassa kuorsataan paljon hel-
pommin kuin:, muulloin.•::Nenässä .voi
.olla.:.myös_p.oIyyppeja tai-.-nenä voi olla
allerginen;' jolloin -v esim. ' tyynyni.tai
patjan polv- saa aikaan limakalvois-
sa .•turvotusta,-.-.*mika - estaa'■■■•hengritysr.
ilman noi maalia kulkua
•Suunielun tukkeutumista aiheuttaa
tavallisesti ■ kielenv-siirtyminen' -liian
paljon - taaksepäin, suun kautta hen-
gitettäessä .^ ;ja:.ivarsinkin -.selällään:
maatessa. Kuorsausta .edistävät: kai-:
..kenlaiset, nieluseinamien velttous- ja
ientoutustilat. joiden johdosta vä-
rähtelyä paasee helposti tapahtu-
mrian;:. Mita,; syvempi uni on, - sita
..täydellisempi. • on -.rentoutuminen;
.kr.o.rsaus on. talloin nieluosien ren-
toutuksen vuoksi .erittäin -äänekästä:
Myös .akohoin, kayton .jälkeen on .ke-
hossa iaysi: rentoutusjaseurauksena
usein.kova.kuorsaus. Alkoholi aiheutr
taa myös ohimenevää puutumista
kurkunkannessa, jonka .ollessa' jous-
tamattomassa tilassa: syntyy. suunie-
lussa aanta aiheuttava ahtauma. :
Vanhojen .ilmisten lihastoiminta .ei
olc-/:-,niin-..-'.hyva--'..--.kuin.:-'nuorten.-.'<.vaan
heillä,.melujen .semamat: ovat löysät,
kieli loksahtaa helposti, taaksepäin ja
saa - aikaan kuorsauksen aiheuttavan
ahtauman; Nam. tapahtuuvarsinknv.
hampaiden :: puutuessa:, tai; proteesin
poissaollessa. .Kuorsausta - esiintyy v-
myös, jos henkilöllä on ollut hal-
vauksia kitalaessa:«tai kitapurjeessa,
Mita■■::loysempi kitapurje on,.sitä-hel7
pommin sa mörähtelee. Halvauksen
seurauksena':^:saattaa-i-;^kitapiirjeeseen'^
tulla tällaista velttoutta-ja- siitä syys-4
tä esim. aivoverenvuodosta toipuneet ;
henkilöt helposti kuorsaavat.
Jos lapset kuorsaavat, on syytä
kaantya lääkärin puoleen ja tiitki-
tuttaa.^nielut.; Lapsilla on nimittäin
vaistomainen taju oikeasta hengityk-
sestä, joka kulkee nenän kautta. He
yrittävät hengittää oikein; vaikka ne-
nänielussa olisi estekin;, mikä aiheut-
taa kuorsauksen. Syynä on tavalli-
sesti kattorisa, joka on ■ syytä tutkia
ja tavallisesti myös poistaa, sillä' se ::
aiheuttaa muutakin terveydellistä
haittaa,-Samoin on vanhempien hen-
kilöiden syytä tutkituttaa, retteinie-
Iuihm ole tullut kasvaimia, jos' he
yhtäkkiä alkavat joka yö kuorsata;
eivätkä ole sita aikaisemmin tehneet:
Normaahhenkiloille kuorsaaminen
ei ole vaarallista muutoin kuin kor-
keintaan perherauhan ja naapuriso-
vun vuoksi. Mutta Amerikassa ja'^no-\
nissa muissakin maissa' kuorsaami-:
nen; ei ole ollenkaan harvinainen
avioeron: syy. Kuorsausta vastaan eL
ole mitaan yleispätevää reseptiä.
Nukkujan voi tietysti ravistaa hereil-
le, mutta kukapa nukkuja siitä pi-
täisi jos se toistuu monta kertaa
yössä: Ainoa varma keino turvata it-
selleen jokseenkin rauhallinen yöuni;
■ lienee kuorsaajan huonetoverilla se,
että tukku omat korvansa ja on vaa-
littamatta: toisen 'konsertoinnista;'
* * ★
Mämmiä {
pääsiäiseksi
5 litraa vettä, lHs kg ruisjauhoja,
350 gr seulottuja ruismaltaita, 1 tl
suolaa. 4 rkl hienonnettua poma-
ranssikuorta.
Vesi kuumennetaan - n. 140 astei-
seksi (F) (älkää missään tapaukses-
sa antako sen kiehua.'* ••
Sen jälkeen ripotellaan ruisjau-
hot ja maltaat -veteen, jota vatka-
taan voimakkaasti. Pata peitetään
kannella ja mämmi,;saa imeltyä lie-^
den reunalla tasaisessa lämmössä:
5—8 tunnin ajan. : Imeltämisen jälr
keen keitetään mämmiä noin 15 mi-°:
litzuttia koko ajan hyvin, sekoittaen
ja lopuksi- lisäätän mausteet.: Seos-
saa jäähtyä; sitä sekoitetaan silloin
tällöin, muttei enää vatkata: ?Mäm- 7
mi pannaan tuohisiin ja paistetaan
miedossa uunin lämmössä kahden
tunnin ajan. Mämmi on parasta 1
— 5 päivän vanhana. Tarjoillaan
sokerin ja kerman kera
SITÄI
JA
ITÄTÄ
KAUKONÄKÖINEN
Oikeushuoneessa ristikuulustelua
todistajille:
Näitte tapahtuman seistessän-
ne 50 jalan etäisyydessä. Sano-
kaapa esimerkiksi kauaksiko näette
selvästi?(
— Tänä aamuna ylösnoustessani
näin selvästi auringon; joka kuuluu •
olevan 93 miljoonan-mailin;etäisyy-,;
dessä, vastasi todistaja.
^1
Se
OJisi ollut tietenkin suurta loke-
i.vyttä Etelä-Afiikan valkoisten ty-
1 annien laholta, ^elleivät he olisi
huomanneet muiden aatteellisesti
v.11.11 ikkouTuneiden tavoin Uuvau-
:tUii-:-.'ö.'::'-kominunistisccn;:-L-.ktimmi.tukT.
*ieen", ylittäessään oikeuttaa"aseet-
tomien ihmisten tappamisen^ piis-
kamisen ja pieksemisen väin sen
vuoksi kun heillä sattuu olemaan
tummanpuoleincn ihipnväri.
Mutta oppivaisia pikT^h-hftlereitä
ovat Ktelä-Afrikan, "silmantekij.il"
koska he yksi toisensa perään ava-
sivat tiistaina kita-aukkonsa pi se-
littivät eitä ymmärtäkään rakkaat
kapitalistit kautta maailman, että
pohjimmaisena syynä on "kommu-
nismin aave" Etelä ACi lkassakin
"Itse" pääministeri Ver\voei;d,
joka .valitettavasti kyllä "sai aihee-
tonta' sympatiaa puolelleen joutu-
essaan erään rikkaan, valkoihoisen
niiint taalipapan murhayrityksen
kohteeksi, luiomasi laman kaikille
mustille suin poi väreille yhteisesti
rakkaan, "kommunistisen 'kummi-
luksenV jo noin "viikko sitten, joi-
Ioni hänen kerrotaan sanoneen, ci-
i "iiskeislon viiikeuksien jii'1 mcl
kiihoitus. joka valmentaa kansaa
valkoihoisia Vastaan ..." (
i\ummall,nen tuttu, eikö olekin?
YK;n turvallisuusneuvosto hyväk-
syi iiyksi mielisesti^ päätöslauselman,
mis.sii tiioniittim Etelä-Afriklin^val
koincn terrori- ja tyrannihailitus.
Muttii nyt saammekin kuulla, että
kaiken" tämän takana .— siis^YK:n
turviiHisuusncuvoston: päätöksenkin
takana on "kommunistinen kiilioi-
Panilteko sivumennen sanoen
merkille tuon "syytöksen" sana-
muodon?
Arvon pääministeri ja hänen
opetuslapsensa eivät ole voineet
hyvin ymmärretystä syystä "syyt-
tää" kommunistipuolueita Jämän
verileikin järjestämisestä — ja sik-
si he puhuvat vain "kommuniäti-
sesta kjihoituksesta" — mitä hy-
vänsä sillä sitten . tarkoitetaankin.
Tämä sellaisenaan avaa silmiem-
me eteen aivan uusia näkemyksiä
siitä mikä on "kommunistista kii-
holtusta". - , -
Etelä-Afrikan neekerit —' ja sii-
nä niiiassa on neljä ,kertaa enem-
män, ncckeroitäkuin valkoihoisia
mystensä maljan täyteen. Heiltä
; on kielletty :'-kaik.ki-.-valkeellisenimatr.
,.kin.'-''.;.ihmisoikeudet::'.'/:heitä'>''::on-'.'.'am-
.''lnuttu^iimikiloit-Uvja.^piiskattu.^-juI-'
nieininin kuin- mitään: eläimiä: pa-
hoinpidellään missään sivistysmaas-
sa: .Ileitäpakoitelaan,.: pitämään
.eKikoispassia,vvminkäi':avulla%'neeke^.
rit voidaan jonkun tekosyyn var-
jossa tuomita kiireellisenä työai-
kana "pakkotyöhön" ja ~tähettää
"$itten-."Jonkurt^rikkjian^valkoihoisen
farmille "tuomiotaan''-;palveleinaan;
Mutta puhuminen tällaista oloti-
laa vastaan onkin kuujema ''kom-
munistista kiihoitusta". Tämän
inääritelmän-perusteeriir - miuulmas-,
sa on jo yli 2.000,000,000 "kommu-
nistisesti" ajattelevaa ja "kommu-
nistista kiihoitusta" tekevää ihmis-
tä.
Ja minkä takia Etelä-Afrikassa
ammutaan,'' mukiloidaan ja piiska-
tatin neekereitä kuin kulkukoiria?
"Ite" pääministeri Vervvoerd sd:
littaa asian nam:
"Jospa ihmiset vain käsittäisivät,
eitä me emme ole,barbaareja (raa-
kalaisia), vaan kristittyjä . . Ja
välittömänä ^vastauksena kysymyk-
seen, miksi Etelä-Afrikassa- harjoi-
tetaan rotuvainoja, hän sanoi: t
"Afrikan tavoitteena ei ole n\o\
nirotuisten valtioiden inuodosta-
luinen . i ,, t ' . <•
"Ei '^kestäisi katkan (mustien'
valtion kchiUyniiscif jälkccii) cn-
'Tämä on meidän maamme ja sii-
nä haluamme me itse hallita, Te >
olette tervetulleita tänne valko-
ihoisina ihmisinä; te voitte olla
■■■ meille erittäin hyödyllisiä, inutta
tämä on meidän maamme.'
"Jos valkoihoiset antaisivat
Etelä-Afrikassa kehittyä s min-
käänlaisia kumppanuussuhteita,
: se- tarkoittaisi asteettaista heidän
asumansa'maan pois antamista^'
~" Kysymys tm -siis kaunistelemat-
lomasta 'herrasrodunetuoikeutetus*;
Ja isäntävallasta. 12,000,000 neeke-
riä on. pidettävä miltei koirien ase-
inessa; että -rikkaat-valkoihoiset hal-
litsijat voisivat tulla neekerien
kurjuuden ■ hinnalla vieläkin rik-
kaimmiksi.
Niin ''kristittyjä" kuin nämä val-
koihoiset hallitsijat ovatkin, he ei-
vät .kaihda mitään rikosta, eikä mi-
tään julmuutta silloin kun he luu-
levat luokkaetunsa tulevan uha-.
tuiksi vaikkapa vain joskus tule-
vaisuudessa — sillä saatuaan vuo-
sia sitten yliotteen neekereistä, he
pitävät nyt miltei jumalanpilkka-
na, tai ainakin "kommunistisena
kiihoituksena" sita, jos uskalletaan.
sanoa, että neekereilläkin .on oi-
keus päättää omista asioistaan ja
hallita omaa maataan. . ' |
Tällainen on se kapitalismin kuk-i
kanen, mita, Btelä-AXrik^ssa , nyt
yritetään piiskalla, pyssyllä < jar pa:|
Uikulla suojella /sitä K hirveätä'
«"konununististä imvetta" vastaan.
Iv
X%%+D1A
999999