M \'..5"^Sivu,2'-:J„ Tiistaina,/toukoiV3 p. — TuesdayyMay 3, 1960
..... -■■->■ .....ii
A.....Ia ...... ? •■ - ' ..^M'.........<:.,_____________t . ? - . >'..... t................' r ..''v. . '................................ ........'..... ..........k .... / <
* x -*■ _A„ ^* ^
Ä^fet-*-;;!:*^^ (LBBERTDI>—; Independent Labor OrganTof* Flnnlsh'\Canädians.'t Es-ttablished * Nova 1917. - *Au thorized. 'as Recond\cclass;mail by the "Post' 'OMioev;Depprtmentj ^Ottawa.H,Pub-' -lished ^'thrir^^veekly: Tuesdays,-ftl^ursdays-andv Saturdays byVapaus^ 'Publishing Company Ltd., at 100-102 EmV.St. W.', Sudbury, Ont., Canada: Telephohesf Bus. Office OS, .4-4264;f Editorial Office OS. 4-4265. (Manager K. 'Suksi.vEditor W..Eklund.,Mailing* address':JBox 69, SudburyT Ontario;1
Advertising rates upon, application.^ Translation',free of charge. 1 i ' ■
Cahadassa? /r;,l"vk. 8.00'6 kk?4.25 5 * -~ • * S 3 kk."2.60 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50,6 kk, 525
I
: v , Siitä "korkeasta", elintasosta
.*i Kukaan ei kiellä sitä tosiasiaa, etteikö Pohjois-Amerikan
'^'mantereella, Yhdysvalloissa ja Canadassa, olisi suhteellisen
korkea elintaso. Onhan tänne esim. saatu miljoonittain siir-
• • tolaistyöyoimaa — valmista työvoimaa, jonka kasvattamiseen
ja kouluttamiseen ei ole tarvinut* uhrata senttiäkään kansa-
kunnan varoja; ovathan Canada-ja Yhdysvallat suuria-maita
joissa- on miltei ehtymättömät varastot luonnonresursseja||
onhan Pphjois-Amerikka selviytynyt kahdesta äärettömän
"suurta tuhoa aiheuttaneesta maailmansodasta yhdenkään
' pommin putoamana kaupunkeihimme, jne.
Mutta, ontolta kuminalta ja kokonaan epäreaaliselta'paa-
tokselta tuntuu väsyttävä vätystely "korkeasta" tai "liian
korkeasla^elintasostamme, mistä saamme tämän tuosta suu-
ren rahan lehdistä lukea. Kuinka korkea tai alhainen cana-
dalainen elintaso on, siitä saa ehkä parhaan kuvan kun kat-
selee, "sanokaamme Torontossa Spadina- ja College-kadun
kulmauksen lähettyvillä — vain huutomatkan päässä siitä
. paikasta■ missä painetaan kapitalistisesta ihanuudesta, hur-
maantunutta Vapaa Sana-lehteä — sitä säälittävää ihmis-
jonoa joka kylmien kevättuulien puhaltaessa jonottaa erään
■•K^sikätä et-
tä" he saisivat soppakupin ja palan leipää henkensä ja ruu-
miinsa1 yhdessä»pitämiseksi. Kysymys ei siis ole lainkaan
siitä kuinka "korkea"5 on elintasomme, vaan siitä, kuinka-
korkea se voisi fcai sen tulisi olla.
Canadan ,800,000 työtöntä, jotka huollettavineen muodos-
tavat noin 3,000,000 ihmistä käsittävän joukon, ei varmaan
. tunne mitään syytä kerskua korkeasta elintasostamme. Ra-
■ .V.kennustyöläisemme, jo^ka joutuvat parhaassakin tapauksessa
;,.o}emaan 3—4 kuukautta joka vuosi työttömänä, eivät näe
"mitään järkisyitä, miksei heillä taalla 'rikkaassa ^Canadassa
'-'voisi olla vähän korkeampi elintaso jne.
Yhteiskunnallisiin kysymyksiin kiintyneet canadalaiset
—'huolimatta mitä poliittisia mielipiteitä heillä on — kiin-
. nittävätkin huomiota siihen tosiseikkaan, että sosialistisen
^.jpaailmanosan, esimerkiksi Neuvostoliiton tuotanto ja elin-
taso kohoaa suhteellisesti paljon nopeammin kuin Canadan
' J&Yhdysvaltain, merkiten se sitä, että luettuja ovat ne päi-
' vät, jolloin voidaan yleispiirteinkään puhua siitä, että Poh-
• jois-Amerikan mantereella vallitsee maailman korkein elin-
vtaso jne.
\
1 Kaikista tästä huolimatta saamme kuitenkin säännöllisin
väliajoin lukea porvarilehdista, kuten kirjoitti Victoria Times
; , äskeHäin:
~ "Canadalaiset ovat kauan kerskuneet, että he nauttiyat
"-toiseksi korkeammasta elintasosta maailmassa. Vv. 1955—57
. - suoritetun tutkimuksen tulokset osoittavat Yhdysvaltain ra-
hassa laskettuna seitsemän johtavan maan vuositulot kuta-
: kyi„ asukasta kohti olleen: Yhdysvallat—$2,075; Canada—
$1,045; Britannia—$875; L-Saksa—$700; Ranska—700; Italia
11>700; Venäjä—550.
. ,"On huomattava, että nämä tilastot edustavat keskinker-
, Ttaista tuloa jokaista miestä, naista ja lasta kohti. Täten kes-
\ I . ^..kjnkerainen yhdysvaltainen perhe ansaitsee $8,000 vuodessa.
- Keskinkertainen kanadalainen perhe" ansaitsee $5,600 vuo-
' "tiessä . . Venäläinen perhe ansaitsi kolmanneksen siitä mitä
* ansaitsi canadalainen perhe ..."
- Sanotaan, että "tilastot eivät valehtele", "mutta tilasto-
! jen avulla voidaan valehdella". Emme kuitenkaan halua väi-
! * teliä näistä tilastoista puoleen emmekä toiseen. Mutta kysyä
sentään sopii, kuinka moni canadansuomalainen perhe an-,
paitsi 3—5 vuotta sitten $5,600 vuodessa? Niitä ei tällä yhteis-
' - kunnan alemmalla eli työtätekevien portaalla ollut monta,
' ' sillä virallisten tilastotietojenkin mukaan teollisuustyöläis-
-TJten keskinkertainen palkka niinä vuosina oli vain noin $65.00
', viikossa, mistä kertyy (jos saa olla koko vuoden työssä) vain
, $3,380 vuositulot. Vielä yksi pikkuseikka jos kerran mieli-
tään rinnastaa esimeriksi canadalaisten ja neuvostoliittolais-
ten tuloja: Siellä menee tavallisesti vuokraan tai oman kodin
ylläpitämiseen vain 4 prosenttia palkkamenoista, mutta täällä
. ei ole niinkään harvinaista, että vuokraan menee kolmannes
miehen palkasta, Sitäpaitsi — ja sen myöntävät kaikki ta-
' lousmiehet — mitä tahansa eroa oli neuvostoliittolaisten ja:
canadalaisten tuloissa kolme tai neljä vuotta sitten, se tieto
ei kelpaa enää mihinkäri, sillä tänä aikana otfTNeuvostoliitto
saavuttanut meitä ja.ttiläisaskclink
---. Tämä riittäköön "vertailusta".
■t: Mutta tutkikaamme tätä korkeaksi sanottua canadalaista
.5 elintasoa tuloverojenkin kannalta, joiden maksamiseksi meil-
i lä kaikilla on nyt kunnia ja ilo ahertaa.
' T Yleisesti myönnetään, eikö niin, että dollarimme arvo
_ -«3 on laskenut puolella, eli viiteenkymmeneen senttiin siitä mi-
" tase oli ennen sotaaHMutta eräs canadalainen taloustieteilijä
'% kirjoitti torontolaisessa Globe and Mail lehdessä otsikolla:.
Vi "Teidän täytyyjuosta nopeasti pysyäksenne 'siinä missä olit-
- c^te" mm. seuraavaa:- -
' j£ ^"Ennen, toista maailmansotaa katsottiin, että avioliitossa
~ oleva mies, jolla"on kaksi lasta, ei voi maksaa lainkaan^tulo-
•1 ^veroa, jos' hänellä-on 3,000 .dollaria pienemmät vuositulot, i
Kolmentuhannen"dollarin tuloista hän maksoi silloin $7.00
wnimellisveron. Vastaava tulo nyt, huomioonottaen dollarin >
^ostovoiman' heikkenemisen, olisi $6,000. Mutta siitä menisi
^tuloveroa $495,00".. , J
- Mutta» kuinka-moni canadalainen työläinen tai(farmari ;;
»ansaitsee $6,000 vuodessa? Niitä on miltei yhtä harvassa kuin
* sellaisia suuryhtiöitäkin, jotka lähettävät työläisilleen dplla^;
rin. pari syntymäpäivälahjaksi! '? ^mi
^'V,^.Huomioonottaen Canadan kaikki työläiset, canadalaiste|g
^keskinkertainen vuosiansio — eikä tässä huomioida lainkaan
^työttömiä — on nyt sima $3,000 dollarin paikkeilla — mika
yleisesti;-"Hyväksytyn ^katsantokannan mukaan ei riittänyt
>*S>^]so1da^'.Welläkään1 minkäänlaisten tuloverojen 'maksamiseen,
I v ■:
iii
ff""
f*vi*
SYNTYA/iÄ-
Mrs., Fiia* Viita,' Surinyside Rd^,
täyttää'torstaina, toukokuun 5 päi-
vänä '76 vuotta. '
Sandra Varjonen,, Wanup, Ont.,
täyttää:: torstaina', toukokuun 5 pnä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten jd-lutta-
vain onnentoivotuksiin.
Ollenhauerkin
y-aseita vastaan
,B,onn. — Saksan, sosialidemok-
raattisen a puolueen - puheenjohtaja
E. Ollenhauerson julkaissut sosia-
lidemokraattisen ■ lehdistöpalvelun
lehdistöbulletiinissa artikkelin, jos^ luu Guinean tasavalta
Canadan' Sosialistisen Nuorisolii-
ton toimeenpanevan komitean jäsen
Tom Morris~ono"uuri tehnyt iO päi-
vää kestävän matkan juuri perus-
tettiin , Guinean tasavaltaan ja o-
heellisena:; julkaisemme : hänen: vai-
kutelmiaan tältä matkalta:'
Afrikka on jälleen uutisissa. Siir-
tyessään kohti * itsenäisyyttäJ tämä
maanosan tilanne on sekava sillä
eräät maat ovat edelleen raa'an
siirtomaavallan alaisena;- eräät ovat
itsemääräämisoikeutensa 'aatossa vja
eräät" ovat^joi voittaneet-vapautensa
ja siirtomaavallan jättämän kurjuu-
den ja takapajuisuuden raunioille
Viimeksimainittuun ryhmään kuu-
,sa hän: lausuu,..että "ensimmäisenä
tulee olla atomiaseen ja muiden
: massatuhovälineiden kieltäminen
ja hävittäminen". Ollenhauer vaatii,
että atomiaseita omistavien valtioi-
den on solmittava viipymättä sopi-
mus koeräjäytysten ja atomiasetuo-
t^annon - ^lopettamisesta ;^sekä vole-
massalevien .varastojen ihävittämi-.
sestä. "Sen lisäksi on välttämätön-
tä saada aikaan sopimus tavallisen
aseistuksen järjestelmällisestä, as-
teittain tapahtuvasta supistamisesi
ta.: aina: täyteen-; aseistariisuntaan
saakka". Ollenhauer mainitsi a-
seistariisunnan olevan tehokkaim-'
man keinon rauhan varmistamisek-
si; Hän ilmoitti myös vastustavan-
sa Länsi^aksan Bundeswehrin va-
rustamista atomiasein.
Olen juuri .päättänyt 10 päivää
kestävän matkan Guineaan,'jossa o-
sallistuin Demokraattisten Nuorten
Maailmanliiton: toimeenpanevan ko-
mitean kokoukseen.
Matka oli mielenkiintoinen ja
tietoja' rikastuttava. Se antoi meil-
le kaikille muista maanosista tuil-
leille todellisen kuvan siitä kurjuu-
desta, missä Afrikan asukkaat elä-
vät ja mitä on. tehty, ainakin, joilla-
kin aloilla, sen poistamiseksi.
; Ottamalla huomioon mitä tapah-
tuu nykyään ..Afrikassa < olen: sitä
mieltä, että lyhyt raportti matkas-
tani olisi kiinnostava canadalaisille.
# # # l
Guinean tasavalta päätti lähteä
uudelle tielle 1958 lokakuun 2 pnä.
Siihen aikaan se oli Ranskan siir-
tomaa ja se kieltäytyi Ranskan eh-
dotukseen pysyä edelleenkin siirto-
maana. Presidentti Sekou Touren
sanojen mukaan se "valitsi vapau-
: den köyhyyden orjuuden rikkauden
asemesta".. - .
,: Tämä tunnuslause merkitsee-kiel-
täytyä Ranskan "avusta" jos se oli-
si edelleenkin antautunut siirto-
maaorjuuteen ja sensijaan lähti uu-
delle itsenäisyyden ja vapauden
tielle ■ kehittämään Guineaa .sen a-
sukkaiden hyödyksi."
He.alkoivat tasoittamaan elämää
ja takapajuisuutta, jonka vaikeutta
on meidän vaikea kuvata.
: ^Elinehdot, varsinkin; kylissä, ^oli-
vat hyvin takapajuiset :sillä. ei ollut
kunnollisia asuntoja, ei juoksevaa
vettä eikä puhtaanapitovälineitä; ; ■
. Puuttui melkein kaikkia lääkintä-
tarpeita ja jos oli, niin niitä väärin-
käytettiin. Ranskan hallinnon vii-
meisenä vuonna koko maassa aino-
astaan 45,000 ihmistä kävi koulua.
Luku- ja kirjoitustaidottomia on
vieläkin: 92 prosenttia väestöstä. 7 , h
Työpäivät olivat pitkiä ja palkat
äärimmäisen alhaiset, r Guineaa, oli
pelkästään raaka ainelähde eikä y-
ritettykään edistää maan kehitystä.
Kaikilla ■■ elämän aloilla : suhtaudut-
tiin kuin todella siirtomaalaisiin.
Esimerkiksi rannikkoalue, jossa me
vieraUtiinv oli varattu* -"ainoastaan
valkoihoisille".
* # #
Me puhuimme monien nuorten
Kuuban ongelmia
>fv*£vaikka dollari, oli sillom^ostovoimaltaan.dollan,^eikat vaivai-
^b^nen.öO.senttia^kuten.nyt v»1-. • ,r r - ' r ^
*'>sQ~xr-' 'tv/Piilnvprmpn 'knnnnltn-lfnl^rtrn tamfroannnnlninr»n "nvvin-_
— Kun Batistan diktatuuri oli
kukistettu . tammikuun 1. päivänä
1959, oli Kuuban kansan keskuu-
dessa hallitsevana -: tunteena ilo.
Mutta vallankumouksella ei. tuona
aikana ollut vielä määrättyjä muo-
toja. Noiden päivien ilo: esU: meitä
ajattelemasta kaikkea sitä, - mitä
vielä oli^ tehtävä. Eteemme on nous-
sut monia tehtäviä, eräät niistä
vaikeampia, toiset helpompia. Mut-
ta eräs kaikkein vaikein ja ratkai-
sevin ongelma vallankumouksessa
oli ja on edelleen taistelu kurjuut-
ta vastaan, köyhyyttä vastaan,
> meidän taloudellista^ heikkouttam-
me vastaan, mikä viime kädessä
merkitsee taistelua työttömyyttä
vastaan.
Näin määrittelee Kuuban val-
lankumouksen tämän hetken pää-
ongelman pääministeri Fidel Cast-
ro, joka puhui asiasta joitakin ai-
koja sitten Kuuban; työtätekevien
konferenssissa. Julkaisemme . seu-
saavassa osia tästä mielenkiintoi-
sesta puheesta.
Maan taloudellisten probleemien
ratkaiseminen el ole helppoa. Työtä-
tekevien, tulot • nousevat sitä mukaa
kun he pääsevät työhön, kun vilje-
.lyspinta-alaV lisääntyy, kun avataan
tehtaat, Jotka ovat.olleet knnni, kun
työläiset voivat. ryhtyä työskentele-
mään taysia viikkoa nykyisen 1—2
päivän: työviikon .sijasta esim.: teks-;
tnlitcollisuudessa, Atä mukaa, kun
maan koko taloudellinen elämä akti-,
visoituu.
/-Tulojen:kohoamisella ovat rajansa
ja nama rajat on sanellut kansallisen
tuotannon:yleinen: taso; minkä puo-,
lestaan määrittelee tuotantolaitosten
ja • niissä .'- työskentelevien ihmisten
maara. Maalla, jolla ei ole teollisuut-
ta, ei voi olla korkeata kansallisen
tuotannon tasoa, maassa, missä on
viljelemättömiä suurmatiloja; ei kan-
sallinen tuotanto voi olla korkea.
Maan teollistamista varten tarvi-
taan pääomia, ■ joita saadaan joko
säästämällä tai hankkimalla ulko-
maisia pääomia. Jotkut ovat esittä-
neet jälkimmäistä keinoa. Mutta täs-
sä törmäämme yhteen sen kanssa,
etta ulkomaisen pääoman liikkeitä ei
säätele antamisen ilo, hyväntahtoi-
nen1 myötätunto tai halu auttaa; kan.r
saa;. YksityinenTulkomainen paaoma
seuraa voitonhimoisia s tarkoitusperiä;
sitä ohjaa "mahdollisimman suuren
voiton pyynti. Taman vuoksi ei yksi-
tyinen ulkomainen pääoma siirry} sin-
ne, missal_tarve_olisi suurin, vaan
missä voitto on suurin.
Lisäksi yksityiset ulkomaiset si-
joittajat asettavat ehtoja. Ennen
kaikkea he- vaativat oikeutta erot-*
taa työläisiä ilman mitään valvon-
taa, koska he~'ymmartävät, että oi-
keus työhön ja työturvaan on risti-
riidassa pääomien ihanteellisten; si-
joitusolosuhteiden kanssa. Tämän
vuoksi he vaativat rajatonta oi-
keutta erottaa työläisiä ~ ja siirtää
heitä alemminpalkattuun työhön.
Nämä /heidän vaatimuksensa mer->
kitsevät orjaehtoja työtäteekville."
■■<-. Vallankumous, ei-' voi valita, tata
tietäisillä :sevjohtaisi•kansamme snr-
tomaaorjuuteen ja rustoon.
Löytyy ihmisia; jotka-jatkuvasti: va-
kuutta vaty etta on olemassa vain yk-
si ulospääsy — takeiden antaminen
yksityisille: paaomansijoittajille. Mut-,
ta eiko ulkomaalaisilla kapitalisteilla
ole ollut tällaisia takeita jo 50: vuo-,
den ajan? Eiko heillä ole ollut täl-
laisia takeita?, melkein kaikissa mais-
sa Amerikan^mantereella^rdftr-ovatko
nama takeet -.^ratkaisseet^ kansojen
vaikeimpia probleemoja? Ovatko ne
ratkaisseet ■. työttömyysongelman,
kansansivistysongelman; ..terveyden--
: huol tokysy my ksen: .ovatko ne merkin -
neet kukoistusta kansoille? 'Mita ne
ovat ratkaisseet. 50 vuoden aikana?
Katsoka: tuloksia ■ Kuubassa on 661,-
000' työtöntä,' puhumattakaan yleises-
tä • tyottomyydesta-^koko heikosti, kcr
hittyneessa : latinalaisessa Amerikas-
sa 1.
Kuka voi kuvitella, etta vallanku-
mous kiinnittäisi;.toiveensa tällaisiin
keinoihin, jotka, eivät ole voineet-mi-
tään ratkaista 50 vuoden aikana, kei-.
laajemmasta ■ suunnitelmasta, joka
käsittää viisi talouden alaa »— maa-
talouden; kemiallisen, metalli-, vuo-
ri- ja' tekstiiliteollisuuden alat. Yleisr
suunnitelmaan, ijokas on maära:: to-
teutta- lähimmän 12 kuukauden ai-
kana, on sijoitettava 151,8 miljoonaa
pesoa, mika merkitsee .työtilaisuuk-
sien turvaamista 12,770 työläiselle.
Uudet teollisuuslaitokset sijoitetaan
tasaisesti koko maahan riippuen raa-
ka-ainelahteista ja en alueiden tar-
peista.
Tama teollistamisohjelma on osana
muista suunnitelmista, jotka käsittä-
vät sellaisia teollisuuaen aloja: kuin
oljynpuhdistus ja teräksen valmistus.
Naiden alojen suuna sijoituksia vaa-
tivat laitokset: suunnitellaan ja; ra-
kennetaan silla: 100 miljoonan lai-
nalla, jonka Neuvostoliitto on.Kuu-
balle myöntänyt.
.-Kaiken -kaikkiaan .'.-maatalouteen ja
teollisuuteen käytetään 'tana vuonna
noin 300 miljoonaa pesoa. On selvaa,
ettei, tama- ole .helppoa. .Meitä . uha-
taan taloudellisella lamakaudella; so-
tilaallisilla:- manöövereillä, kuubalai-
kan markkinoilta, alutta onko mei-
dän . naiden, vuoksi peräännyttävä,
luovuttava toiveistamme parempaan
tulevaisuuteen nähden?
■Sitä- me emme tee! Me kuubalai-
set emme halua elaa toisen työn kus-
tannuksella, me -haluammeelaa
omasta työstämme, emme : toisten
rikkauksista, vaan omistamme.
- Meidän taistelumme on • kalkkein
-. oikeudenmukaisinpa taistelua, jota
kansa voi: käydä jonkin asian puo-
lesta. Jos maailman kansoilta ky-;
v syttäisiin, onko oikeassa kansa, jo-
ka, pyrkii elamaan omien rikkauk-
: siensa ja oman työnsä varassa, .niin
kaikki maailman kansat vastaisi-
vat, , etta taman kansan taistelu
on kaikkein oikeutetuinta.
vointi" näyttää siis melko vä-ri
haveriselta, vaikkei 'otettaisi-
kaan huomioon, satojatuhansia
työttömiä. „, "Tämä w sittenkin
^vaikka suuri rikas maamme
kvoisi järkevästi menetellen an-
taa todella vauraan ja onnelli-
sen elämän- kaikille Vcanadalai
noihin, jotka merkitsisivät orjuuttajsen sokenn syrjäyttämisellä Ameri-
tyotatekeville?!
.'v.:Meidan.:''.ei:--tul'e".w.alita.-;.sitd.rhelppoa
tietai jonka valitsivat eilispäivän hal-
litsijat, meidän on valittava vaaral-
linen, vaikea ja raskas tie, mutta ai-
noa oikea tie, jota kansat voivat kul-
kea .eteenpäin, ja valloittaa todelli-
set onnen.
Voidaanko. epäillä toista tietä,
kun itse kansa, kunhan vain asia
on sille selvitetty, on itse ottanut
aloitteen käsiinsä ja .päättänyt an- :
taa valtiolle osan palkastaan. Sen
sijaan, että ihmiset kuluttaisivat
koko'palkkansa, he säästävät siitä
4 prosenttia ja antavat sen valtiot- -
Ie, jotta valtion talous kehittyisi,
jotta ei tarvittaisi ulkomaisia isän-'
tiä, jotta talouselämä olisi kuuba-
laisten omissa kasissa, jotta menes-
tys ei riippuisi ulkomaalaisten tah-
dosta.
Tällaisen toimenpiteen on kansa
suorittanut .omasta aloitteestaan, ci
mistään hallituksen :-.painostukse.sta
Tasta innostuksesta me voimme olla
ylpeitä koko maailman edessä.
Kun työtätekevät kysyvät, miksi
heidän tulonsa eivät/kohoa, on-;-vas-
taus yksi ainoa: syynä on taloudelli-
..sen'::kehityksen.heikkouSi'"tuotannon
heikkous. Syynä on se, etta maassa
on /satojatuhansia työttömiä, etta
yha~ puuttuu koko joukko tärkeitä
teollisuuden aloja, etta maahan on
tuotava ulkoa monia tavaroita sen
sijaan, että niitä Valmistettaisiin
omassa maassa. Ainoa oikea ja ai-
noa mahdollinen tie kansan elinta-
son korottamisecnjDn' kansallisen: tuo-:
,tannonr-kohottaminen;.Maan teollis^
tumisen mukana-saa jo nykyinen su-
kupolvi korvauksen niistä uhreista,
joita se tänään antaa. Tulokset eivät
kuitenkaan lankea vain nykyiselle
sukupolvelle.*. Meidän •. -lapsillemme
voidaan taata korkeampi elintaso,
parempi elämä, kuin mita meillä on
tänään.
( Työtätekevien on itsensä saatava
tietää, mihin sijoitetaan pääomat,
millaisia tehtaita - maahan rakennq-
taan.. Eräät toverimme_ ovat Jo pi-
temmän r-ajan työskennelleet""jensim-
mäisen suunnitelman laatimiseksi. Se
on~vieJä- .^aa^maton te.ollistamissuun-
nitelmä," jossa edellytetään käytettä-
väksi5 työtätekevien kelaamat 40 mil-
joonan Kuuban peson ^suuruiset 'pää-
omat; Ne sijoitetaan - maatalouteen,
vuorlbolllsuuteen' v ja'< tekstiiliteölli-
jhmisten kuin myöskin valtion"vir-
kailijain sekä .kulttuurityöntekijäin
kanssa saadaksemme kuvan millai-
sia suunnitelmia' he toteuttavat. .
c "Tehtävämme on erittäin vai-
kea", sanoi eräs nuori mies, jonka
tehtävänä oli nuorten rakennustyö-
suunnitelman johtaminen. Meidän
edessämme: olevat- ongelmat ovat
teille, jotka tulette korkealle kehi-
tetyistä maista,, vaikeita ymmärtää.
- "Monet meidän- ihmisistämme ei-
vät osaa piukea eivätkä < he käsitä
mitä on oikeastaan tapahtunut Gui-
neassa muuta: kuin sen,' että tämän
hetken elämä on muuttunut; , Nyt
on mahdollisuutta kävellä .kadulla
pelkäämättä sitä ■■: ettei ole tasav-ar-
voinen toisten ihmisten kanssa.
;-:;>:^Meillä^on:.nyt:.-kylliksi'vkaikiUe.:ja
työttömyys, on, poistettu kansallisen
työsuunnitelman puitteissa, joka oli
niin kipeään tarpeeseen.
* • •
Tiedustelimme - häneltä millaista
arvostelua lännen lehdistössä ron
esitetty uutta tasavaltaa vastaan.
"Meitä vastaan on kohdistettu
kolme erikoista-hyökkäystä. Ensik-
si arvostellaan: meidän läheisiä ta-
loudellisia yhteyksiä: ^sosialistisen
leirin maihin Toiseksi ne osoitta-
vat kuinka hallituksemme on suun-
nitellut järjestää teollisuuden ja
maatalouden kollektiiviselle perus-
talle. Kolmanneksi osoitetaan mei-
dän puolueemme ■—. Guinean : De1
mokraattisen puolueen
maisuus
"Meidän vastuksemme on: me
otamme ilmaista apua kaikilta kan-
soilta, niiden mukana maailman so-
sialistiselta osalta, jos ^se on tarjot-
tu ystävällisessä mielessä ja sillä
pohjalla,: ettei minkäänlaisia talou-
dellisia ja poliittisia: myönnytyksiä
vaadita.
"Ranska ja sen liittolaiset ovat
toimineet sellaisella tavalla ettei
meillä ole valinnan varaa. Kun
Ranska jätti Guinean- 1958 fse otti
armeijalta ja poliisilta kaikki aseet
Se vei : sähkövälineet, huonekalut,
koneet' ja vieläpä kattoja pois ra-
kennuksista, ja vieläpä katkaisutti
sähkökaapelit. • *
'■Pian: tuli - kuitenkin - tarjouksia
sosialistisista maista. Tshekkoslo-
vakian hallitus lupasi - toimittaa a-
seita asevoimillemme itsemme puo-
lustamiseksi.- -Toiset näistä maista
lupasivat apua ilman poliittisia si-
teitä
"Kansamme näkee eron sellaisten
ystävällisen-avun ja Ranskan sekä
sen liittolaisten asenteen: välillä.
Guinean uutta frangia, joka las-
kettiin liikkeelle tämän, vuoden
maaliskuun' 8 pnä, ei ole tunnustet-
tu Ranskan taholta. Se .vastustaa
Afrikan;:kansanikaikkia-edistyspyr-
kimyksiä: Vieläpä se vastusti: mei-
dän tasavaltamme pääsyä YK:n.
* * »
; -Siellä -oliossamme osallistuimme
Guinean Demokraattisen Nuoriso?
järjestön ensimmäisen vuosijuh-
laan.
Se muodostettiin 1959 hajallaan
olevista nuorisojärjestöistä ja,-rnyt
siitä on tullut laaja kansallinen
järjestö, jolla on seuraavat päämää-
rät: opettaa: nuorisolle tasavaltam-
me rakentamista, edistää kansain-
välistä solidarisuutta. ja ^selostaa
maamme velvollisuutta nuorisoa
kohtaan
Nämä tehtävät on ymmärretty.
Monet nuoret kuluttivat\ lomansa
(ensimmäinen eläissään) rakennus-
työmailla, teillä, kouluissa ja sai-,
raaloissa.
Nämä.,nuoret-ihmiset ovat ensim-
maisen kerran maaninie^historiassa
-järjestäneetpostilaitoksen, jonka
kautta^voidaan lähettää .kirjeitä ta-
lonpojille ja'ketioittaa heitä autta-
maan joukkorokotuksia, :järjestä-
mään kyläkouluja - ja urheilugärjes-
töjä. J
He 'marssivat ohitsemme ,erino-
maisessa marssijärjestyksessä näh-
däksemme kuinka Afrikka on liik-
keellä. "Kolonialismi on kuollut",
huusivat marssijat.
* # ~ #
Hänellä, joka rakastuu itseen-
sä ,ei ole kilpailijoita.
Ketä ovat ne ranskalaiset, jotka
ovat päättäneet jäädä Guineaan?
Meilie_annettu seuraava vastaus
oli selvä:
"Meillä on kolmenlaisia tänne
jääneitä ranskalaisia.. Ensiksi sel-
laisia, jotka ovat päättäneet jäädä
tänne tekemään työtä. Heitä koh-
dellaan ; ^kunnioituksella. .,Toiseksi
sellaisia, joilla ei ole minkäänlaisia
poliittisia1 käsityksiä ja joiden pää-
määränä on keinotella. Kolmannek-
si sellaisia, jotka toimivat urkkijoi-
na ja jotka hyvin tunnetaan.
# * #
Guinean- tasavallan', kansa tekee
työtä, joka tuo lopuksi heille on-
nea.
Siirtomaaorjuuden tuoirfa kur-
"TEHKÄÄMME SOPIMUS ETTEI ^
TALONPOIKIA AJETA MAILTAAN
%> JÄRJENiSANA - , , [ f
, Miesr'En 'ole^niillbinkaan"ennen
ollut? rakastunut.
Nainen rTyhmyyksiä!" _ ' "
- Mies:'jSinä olet elämäni aurinko.
''-;:'-:Namen:^Tuonrole%¥'kuullUt':-.ennen-t
kin. > ,
Mies: En voi elää ilman sinua, ra-
kas, t i
Nainen: Älä ole pöllö. " ,„ ~
Mies: En voi kuvata kuinka paljon
rakastan sinua. ...
Nainen: Ajattele jotakin muuta.
1 Mies: Tahdotko ,tulla vaimokseni?
Nainen: Lopultakin järjen, sana. '
u<-?&'55s
-Am
mm
mhz
juus tullaan hävittämään. Guinea
osoittaa -Afrikan i- sadoille miljoonil-
le vielä sorretuille ihmisille tien
vapauteen. . '
Tunnuslause on: "Siirtomaaor-
juus on kuollut!" Se on kuollut ja
on kuolemassa Afrikan muissa-osis-
sa. - ,,
Kuinka totta tämä on sain \ siitä
selvän osoituksen eräältä nuorelta
mieheltä; jonka pysäytin; kadulla ja:
kysyin: "Luuletteko siirtomaorjuu-
den palaavan? *
; Hän katsoi minua hämmästyksel-
lä ja sanoi: "Ei koskaan".
rr
Berliini. — Kansankamarin is-
tunnossa maanantaina käsitteli
varapääministeri Walter UI-
bricht maatalouden nykyistäv ti-
laa Saksan demokraattisessa tasa-
vallassa ja niitä valheellisia syy-
. töksiä, joita länsi-Saksassa esite-
tään SDTn maatalouden kollek-
tivisoinnin johdosta. Koska Län-
si-Saksa haluaa sekaantua Saksan
dem. tasavallan ni.aatalousasioi-.
hin, ehdottaa demokraattisen-
Saksan hallitus, että . mplempien
Saksan osien hallitusten - välillä
solmittaisiin sopimus, jonka mu- -
. kaan ketään saksalaista talonpoi-
kaa ei saa taloudellisella tai
muulla painostuksella pakottaa:
luopumaan maastaan.-Hallitukset
velvoitettaisiin antamaan talou-
dellista apua kaikille vaikeuksiin
joutuneille maanviljelijöille.
:- MikälirLänsi-Saksan hallitus on
valmis solmimaan kanssamme täl-
laisen sopimuksen. Ulbrieht sa-
noi, olemme me -siihen :• vaImiit-'-Sil-
loin pitäisi Länsi-Saksassav -tosin
•muuttaa, virallista maatalouspoli-
tiikkaa perusteellisesti ja luopua
'suunnitelmasta; jonka tarkoituksen
na on ajaa taloudellista pakkoa
käyttäen 800 000—900 000 pien- ja
keskitalonpoikaa kaupunkeihin; f
Saksan dcin. tasavallassa tapah
Uineista kollektiiviseeni maatalou-
teen siirtymisestä, puhuessaan Ulb-
riht totesi sen merkitsevän kaik-
kien .esteiden poistamista - tuotan-
non kohottamisen ja työn tuotta-
vuuden nousemisen: tieltä mikä taas
vaikuttaa suuresti koko väestön hy-
vinvoinnin kohoamise°en.
"JEESUS EI OLLUT
MAANOMISTAJA"
Kaikkien puolueiden ja joukko-:
järjestöjen yhteisymmärryksellä: ja
yhteistyöllä on ollut suuri merkitys
maatalouden sosialistiseen kehityk-
seen Ulbrieht.sanoi todeten,.ettei
LänsirSaksan. taholta harjoitettu
kiihoitus : pystynyt -papistoonkaan.
Niin luterilainen kuin katolinenkin
kirkko pysyivät,lojaaleina kollektii-.
visointiasiassa. Ja mitä todisteita
pappi voisikaan esittää kollektiivi-
taloutta vastaan, sillä eihän Jeesus
ollut maanomistaja ja loveämmän:
leivän -hankkiminen ; väestölle Iie---
nee sopusoinnussa ?lähimmäisenrak-;;
kauden kanssa
: v Saksan. demokraattisen tasavallan:
hallitus on. valmis, .Ulbrieht jatkoi,
antamaan länsi-saksalaisille talonpo-
jille, joilta Bonnin sotaministeriön
toimesta von otettu maa pois tai jot-
ka suurpankkien painostuksen
vuoksi ovat joutuneet vaikeaan ase-
maan, täydet kansalaisoikeudet' ja
mahdollisuudet jatkaa" . nilanvilje--
lystä osuuskuntatalonpoikina. y'-
ASTE ASTEELTA
Länsi Saksalaiset talonpojat ovat
kyselleet, miten oli mahdollista/?ek:
tä Saksan dsm. tasavallassa niin lyr
hyen ajan kuluessa: niin monet ta-
lonpojat vakuuttuivat osuuskunta-
muodon paremmuudesta, Ulbrieht
sanoi. Kehitys ei ollenkaan ole ol-
lut niin nopeaa, hän jatkoi, vaan ■■—
kuten eräs talonpoika asian ilmaisi
— ensin tapahtui kylvö,- sitten kyp-
syminen ja sitten sadonkorjuu. Kyl-
vö tapahtui jo vuonna 1952, jolloin
ensimmäiset osuuskuntatilat perus-
tettiin. Näiden osuuskuntien kehit-
tyminen oli kypsymistä- ja sadon-;
korjuu tapahtuu nyt, jolloin yksi-
tyistalonpojat ovat havainneet o-
man talousmuotonsa olevan kehi-
tyksen esteenä. *
: Ulbrieht- korosti, ;että: tuotanto.-.;
osuuskuntien kehittämisessä on nyt
kysymys ensimmäisen asteen osuus-
kuntien (peltoviljelys yhteistä, kar-
ja edelleen jäsenten yksityisomis-
tuksessa ja hoidossa) lujittamises-
ta Hän varoitti jouduttamasta
siirtymistä; kolmannen asteen .o-,
suuskuntiin, joissa myös karja suu-:
rimmalta osaltaan on yhteistä,- Siir;:
tyminen ei saa tapahtua ennen kuin
talonpojat itse toivovat sitä, vaan
ensin on kehitettävä- :osuuskuntien
sisäistä demokratiaa niin, että jo-
kainen > jäson tuntee osaltaan ole-
vansa omistaja ja myös vastuussa
tilan asioista. '
Kauppaministeri ja sanomalehdet
Kauppaministeri ; Churchill syytti - vana vääristellyn "oikaisun", mr.
vviikkoTAsittcn^-maanantaina^alahuo
noen istunnossa :. erästä ^.yhdysvalta-
laista uutistoimistoa snta, etta sen
:-tunncttU';-:kirjecnvaihtaja::'oli-"'''.vaariST
tcllyt" hänen lausuntoaan.
Samalla.'kertaa kauppaministerim-
me ihmetteli kovasti sila,, miksi tä-
käläiset-Suuren Rahanxlehdetjulkair
sivtttr k o., vaai istcllyn version hänen
liiusunnostaam vaivautumatta käan-.
tymaanvtiedusteluilla, hänen- puoleen?'
'Sa;|pJ:p;;S^
Asia ei välittömästi koske meidän
lehteämme,-silla tyovaenlchtcnä-Va-.
paus oi julkaissut ko;;amerikkalaista
vaanstelya. Mutta laajemmalta kan-
nalta katsoen asiaan sietaa tustua
vahan lähemmin.
s Ka uppaministen s Churchillselitti
alahuoneen istunonssa;-ettäjollessaan;
MoskovässaiTcallekirjoittamassaiCana?;
dan ja Neuvostoliiton välistä kaup-.
pasopimusta, AP:n' Moskovan - kir-
jeenvaihtaja A. I. Goldberg kertoi uu-
tisessaanB liuhtilc^ 15 pna mr. Churc-
hillinssanoneenÄhanelle,?että»"Cana-|
da olisi halukas "myymään uraania:
Neuvostoliitolle, ja että Neuvo&olih>|
to ori' puolcstan valmis ostamaan si-
'taJ':-
Churchill .sanoi, etta ne molemmat
''artikkelit, olivat kokonaan vaaristel
tyja'.
Tämä nostattaa kaksi mielenkiin
loista kysymystä^ Miksi mr^Goldberg
vahnsteli asiaa.vja miksi kauppami-
nistenmmeTantoi.niin heikon vasta-
. uksen alunperin; että sitä voitiin hel-
posti vääristellä? _
:.v''.vKauppaministerivI.':ChurchUl%::tieiaa
luonnollisesti, etta parempaa palk-
kaa; ylennyksiä: ja muita etuisuuksia
tavoittelevat Suuen- Rahan palkkaa-
mat kirjeenvaihtajat ^joitakin kun-
niallisia. poikkeuksiavlukuunottamatr-
ta— ovat taipuvaisia esittämään
kaikki; sosialistista maailmanosaa -jo-
tenkin, koskevat :asiat> niiden-tnurjal-
ta puolen. Ja kun se ei kuulu sel-
västikään Wall Steetin pankkiirien
suunnitelmiin, että Canada toteut-
taa itsenäistä ^ulko- ja kauppapoli-
tiikkaa, niin luonnollisena 'asiana
voitiin pitää "sitä, etta mr. Goldberg,
yritti heittää Viime tingassa hiekkaa
Canadan ja Neuvostoliiton välisen
kauppasopimusneuvottelun'rattaisiin.
h ' Tämä selittää, jmlksi mr. Gold-
* berg väärisieir " kauppaministeri'
ChuchilUn/lausuntoa Ja sivumen-
vaenlehdet, kuten Vapaus, eivät
julkaisseet lainkaan moista mos-
kaa.
• Mutta -asiassa on toinenkin puoli.
Tuomitessaan nyt mr. Goldbergm
vääristelyn kauppaministeri - Churc-
hillturvautui liukkaan poliitikon sir-
kusmaiseen sanataituritemppuiluun
Han - kertoi. sanoneeiisa:. "Viimeisin
tuote, mita Canada haluaisi talla
kerta myyda :VenajalIe,:on uraani
Mutta Goldberg väärensi tämän
lausunnonkuuluvaksi, ivsanoi.vmr
Churchill, "etta-viimeinen;maa;; jolle
me uraania myymme, on,Venäjä."
Eiko meillä ole kansakuntana uraa-
nia suna_mäarin että se uhkaa tu-
kahduttaa - koko -i-uraaniteollisuutemr
me. Eikö esim. Elliot Lake ole vaaras-
sa tulla haamukaupungiksirvain siksi
.kun^'..emme.v:saa''-;:myydyksi.:.sielta'Atuor.
.tcttavaa.::-rikasta'.!'>uraania-2j'Eikö>i:juuri:
nyt ole Elliot Lakella noin puoli-
toista tuhatta kaivosmiesta odotta-
massa mina päivänä- tahansa :tidtoa,'
että heidän tyovoimaansat ei Inaa
huomenna tarvita?
S',<Mutta''^meidän>;?kauppaministerimr
me uumoilee oman selityksensä mu-
kaan kaikesta huolimatta, että uraa-
nia ei Neuvostoliitolle myydä! Sitä
voidaan jo pitaa- eräänlaisena aat-
teellisena koyhyydentodistuksena ellei
haluta jaijettomyys-sana käyttää.
Me emme luonnollisestikaan tie-
da haluaisiko Neuvostoliitto ostaa :
uraaniajnme. Sen me kuitenkin, tie; _
1'dämmc, että se tulee mainiOjSti toi- -
meen pmalla, uraanillaan, ^oska
siellä on aCouiivoima ollut j» pii
kän aika rauhanomaisessakin käy- .
tossä — mihin meillä täällä Cana-
dassa on vielä pitkä matka — ja
kaikki asiantuntijat väittävät,: et-
tä Neuvostoliitto on kaukana Yh-
dysvaltojenkin edellä ydinvoiman
sotilasluontoisessa käytössä.
Tata. kauppaministeri. Churchillin-
"emme myy uraania Neuvostoliitolle"
lyhytnaköisyytta: ei voida siis j oikeut-
taa edes porvarien luokkanakemyk-
sen, "kylmän sodan" lempiajatuksen
pohjalta,- etta "me.emme halua aut-
.'ta;asosMUismm:^voimistumista'';''ÄSosi-.?'
alismi nayttaa voimistiivan ja edis-
tyvän - ilman Canadan -uraaniakin -—-:-
mutta me canadalaiset kaipaamme
kipeästi uusia :markkinoita .varsinkin':
uraanillemme,; jos -nimittäinlaiommes
pelastaa Elliot Laken asukkaat suur-
onnettomuudelta^— vuosikausia kes-:
tavilta "laihoilta' vuosilta", jolloin "ei
tiedetä mita lehda uraaniteollisuudenj-
kanssa.
Loppulausuntona' voisimmekin
esittää: Kun kauppaministerimme-
kin myöntää nyt,-että .Suuren Ra-
han palkkaamat lehdet ja report-
terit vääristelevät tällaisia tärkeitä
asioita, niin eiköhän meillä ole kak-
sinkertainen syy - tehdä, perusteelli-'
sia alkuvalmisteluja parin viikon'
päästä alkavaa Vapauden levitys- 1^
'kampanjaa varten? Valheitten oi- '?*
kaisemiseksi ja totuuden, pnoltami>f c,-,'^
seksi tarvitaan nyt työväenlehtiä ja' ' pii-
siksi pitäisi IVapauden kaikkien lu-; ~?-h
II
SS
g t
iii
I
kijain auttaa osaltan tulevan levi
lysryntäyksen ohnistnmista. <~> i*^
-iKUnsäkQura.'' '
