EÄSivii"2/^< Torstaina*• toukok\ 5 p. — Thursday, May,5,,1960
»as
US
f (LIBERTY) > ^-/Independent .Labor
"Örgan.of Finnish"}Canadians. Es-
rtablishedl Nov." 6,:,1917."Authorized
assecond class'maiKby^ the Post
Offiöe Depprtment, Ottawa. Pubr
iished .'"thrire" ^weekly: v Tuesdays,;
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltdi at 100-102;
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus, Office OS.'4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Su^si. Editör W. Eklund-lMailing
address: Box 69,"Sudbury; OntSrlo.;
Advertising rates.upon? application.
Translation free of * charge. t. - -y-v'-
1 , , TILAUSHII?NAT:.?/'
Canadassa: 1 vk.' 8.00 6 kk. 455
3,kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk: 4.80
Suomessa: t 1 vk. 9.50,6.kk.'555
•nnmnrm 5 o a ao b m a tm*.-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
LVKyyny, "Fort" VVilliani, Ont^
täyttää, tänään, toukokuun 5 pnä
74, vuotta. - ■ v 1 ',
■ Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin. -
V'-
i
\m>.
ifi
llt;
I
I
m
: NinuttiBäly ei siinä, auta
%■<' Viime sännuntaina 'Tmmaculate Conception" katolisella
'f^< ■-' koululla^ New Sudburyssa pidetty veronmaksajain. kokous
$1 antoi selvän tkuyan piitä mitä sudburylaiset yleensä ja erikoi-
sesti entisenHMcKimin' kunnan asukkaat ajattelevat edessä-
olevista^suuristajv.erokorqtuksista.
Ver6nmaksajät!olivat tulleet sunnuntai-iltäna„esittämään
vakavan" valituksensa tilanteesta ja keskustelemaan niistä
mahdollisista keinoista, millä tilannetta voidaan parantaa. Se
oli, mainio kokous, missä veronmaksajat .osoittivat sekä har-
kinnallisuutta että päättävää taistelumieltä.
. Valitettavasti kokouksen järjestäjät — McKim North
vaalipiirin veronmaksajain yhdistyksen johtajat — eivät voi-
neet nousta tilanteen tasolle, vaan johtivat kokouksen umpi-
kujaan: "Me emme saaneet tästä kokouksesta vastausta, vali-
tukseemrrie'!; sanoi eräs veronmaksaja kokoushuoneesta pois-
tuttaessa ja se pitää pääpiirteissään paikkansa. Toisasia ni-
mittäin on,-että nimittely, tunteiden kiihdyttäminen ja poliit-
tinen näpertelyt jonkun yksilöminän kohottamiseksi;ei tässä
tilanteessa auta vähääkään. Mitä tarvitaan on se, että ryhdy-
tään määräUetoiseen toimintaan kunnallisten verotulojen lir
saamiseksi kaivosyhtiöiltä — se on tietysti vaikea pulma,
mutta kuitenkin ainoa ulospääsytie tilanteesta.
Ottakaamme yksi esimerkki Stan Snider, joka vei johta-
jan osuutta mainitussa veronmaksajain kokouksessa, oli teh-
nyt-paljon työtä pitkän puheensa valmistama
miensa asiatietojen perusteella hän todisti melko vakuutta-
vasti^että Sudburyssa: maksetaan kaupungin terveysvirkaili-
jalle joko tuhat dollaria tai sitäkin enemmän vuodessa kor-
keampaa palkkaa'(.mitä maksetaan samanlaisissa, toimissa oler"
ville henkilöille eräissä muissa kaupungeissa. Kukaan,e
halua-kieltää ■•sitä,/etteikö 'säästämisen1 varaa löydy: sekä po-
liisilaitoksesta että muilta toimialoilta.
. Mutta' vaikka kaupungin lääkäri, pääinsinööri, poliisi-
päällikkö ja muut korkeimmat virkailijat olisivat toimissaan
vallan ilman palkkaa, niin se ei keventäisi' enempää yhden-
kään talonomistajan verotaakkaa Sudburyssa! Kun kaupun-
gin menot ovat yli $11,000,000 vuodessa — ja siitä jää paikal-
listen veronmaksajain maksettavaksi yli $6,000,000, niin muu-
taman dollarin '.'palkkasäästö" siellä ja täällä — niin tärkeätä
kuin "sekin on — ei vaikuta lopputulokseen lainkaan.
Sunnuntaisen kokouksen heikkoutena olikin juuri se, että
veronmaksajain huomio kiinnitettiin yksinomaan näihin tois-
arvoisan pikkuseikokihin — eikä puolella sanallakaan kajot-
tui kysymyksen ytimeen, nimittäin siihen, että-sudburylaisten
verotaakka öiisuuri jamedelleen suureneva nimenomaan: siksi,
kun ^kunnallistentoenöjernme korvaamiseksi ei saada kaivos-
yhtiöiden .verotuloja! Ontarion kaikissa teollisuuskaupun-
geissa maksavat teollisuuslaitokset 50—70 prosenttia kunnal-
lisveroista., Se on suuri" huojennus kotienomistajille ja pik-
kuliikemiehille. Täällä Sudburyssa maksavat teollisuuslai-
tokset välittömästi vain kymmenkunta prosenttia kunnallis-
veroista, jättäen kotienomistajien ja pikkuliikemiesten kan-
nettavaksi asiallisesti puhuen koko kunnallisen verotaakan
kantamisen. Ja niin kauan kuin tämä tilanne jatkuu — huo-
limatta lainkaan siitä kuinka paljon asian johdosta "tunteil-
laan" — joutuvat kotienomistajat ja pikkuliikemiehet maksa-
maan ylöttömän korkeita veroja.
Arvosteltakoon kaupunginhallintoa sjitä, ettei se ole teh-
nyt mitään tämän tilanteen peruskysymyksen ratkaisemisen
hyväksi.^..Vaadittakoon kunnallisvaalien pitämistä joka vuosi.,
Mutta pidettäköön mielessä; että ruminkaan nimittely ja:loi-
muavihkaan tunteilu-ei auta veronmaksajia sentinkään ar-
vosta, ellei pidetä jalkojamme tiukasti maassa ja kohdisteta
toimintaamme perusongelman ratkaisuun. Pidettäköön mie-
lessä tämä ehdoton tosiasia:
Nyt edessäoleva,verojen korotus ei ole viimeinen. Sud-
buryn kunnan verot tulevat nousemaan jatkuvasti, sillä ylei-
nen, terveystilanne vaatii likaviemärien ja vesijohtojen ra-
kentamista, kertopäällyksen. laskemista kaduille: sekä joulu-
jen -laajentamista ja rakentamista jne. Jos rikkaat kaivos-
yhtiöt pääsevät edelleen kunnallisesti verovapaiksi,; kuten on
asianlaita nyt, niin edessä on jatkuvasti kohoava verota
v Ainoa ulospääsytie on siis se, että ryhdytään työväenliik-
keen-yhteisin voimin kehittämään yhtenä
mikä Vaatii;että kaivosyhtiöidenkin täytyy'maksaa kunnallis-
veroa vaivan-samoin - kuin sitä: maksavat kotienomistajat ja
fjikkuliikemiehet sekä välillisesti myös.vuokralaiset. Mitään
oikopolkua, mitään "helpompaa" ulospääsytietä ef tässä vali-
tettavasti ole! '
Miia muut sanovat
"^MYYTÄVÄNÄ"
Pyydän tiedustella saako Suomes-
sa myydä itsensä elävänä ja7 ostaa-
ko-joku, esimerkiksi jokin laitos?
Nyt tarvitsisin heti rahaa että sai-
sin lääkärin:maksut maksetuksi ja
lääkkeitä: Sitten kun bn henki men
nyt: niin ostaja voisi panna kahvas*
niskaan ja tehdä mitä haluaa. Sai-;
rastan veritulppaa ja sydänvikaa,
niin että ostaja saa pian omansa.
Elopaino on yli 100 kiloa, mikä voi
mahdollista ostajaa kiinnostaa
- Huh-Hei.
Yleisön kirja,' Kansan Uutiset,
Helsinki.
Verwoerd lujana
rotusyrjinnän
puolesta
Johannesburg. — Etelä-Afrikan
murhayrityksen kohteeksi joutunut
pääministeri 'Venvoerd: on edelleen-
kin lujasti sitä mieltä, että halli-
tuksen ei tule. luopua rotusyrjintä-
politiikastaan. ft>
Bantuasiain (neekeriasiain) mi-
nisteri M. D. de Wet Nel ilmoitti
pääministerin p ä ä 11 ä väisyydestä
lauantaina kansallispuolueen . ko-
jcouksessa Pretoriassa vierailtuaan
toipilaana: olevan Verwoerdin - - luo-
na.
"Tri Verwoerd on yhä enemmän
sitä mieltä, että Etelä-Afrikan seu-
raama politiikka on oikea politiik-
ka", sanoi Nel.
"Tämä on' pääministeriltä tuoma-
ni sanoma."
Etelä-Afrikan rotusyrjintäläisten
päättäviäsyy ttä kuvaa myös viime-
aikaiset tapahtumat. Poliisit suo-
rittavat edelleen ratsioitaan neeke-
rien asutusalueille. Viime kahden
viikon kuluessa ilmoitetaan vangi-
tun vähintäin 4,000 neekeriä, joista
1,500 East Londonissa viime:-, per-?;
jantaina.
Anna apuasi, arvoisa lukija
Kuten tiedetään, Vapauden levitysryntäys alkaa "viikon
kuluttua; eli toukokuun 15 pnä ja päättyy kesäkuun 15 pnä. v
Tarkoitus >>n tämän kuukauden kuluessa hankkia Vapaudelle
ainakin 150 uutta tilausta ja samalla uusia kaikki katkeamassa
olevat tilaukset.
r' ^Sanomattakin' on selvää, että tässä tehtävässä, onnistu-
* taan sitä paremmin^ mitä laajemmat lukijajoukot osallistuvat
työhön lehtemme levittämiseksi. , r - _ —
Historia edistyy'nyt nopeammin kuin milloinkaan, ja jos
koskaan, niin juuri nyt tarvitaan sellaisia työväenlehtiä kuin
^esimerkiksi Vapautta; sillä .luotettavimmat tiedot niin kotir-
kuin ulkomaidenkin tapahtumista saadaan juuri tyoväenleh-
dista. Ottakaamme yksi esimerkki. Vielä muutama vuosi
sitten < osoitettiin "syyttävällä sormella" niin Vapautta kuin
K/,*"' rmuitakin työväenlehtiä siitä kun ne varoittivat, että Canada
oh joutumassa nykyisen ohjelmansa perusteella Yhdysvaltain "
' käskyläiseksi," ja,- että ynteinen "puolustus"'' Yhdysvaltain ;
,\kanssaj'bh'taa'maamme äärettömän\vaaralliseen asemaan sii-
nä^tapauksessa jos sota syttyisi.
168*^'"'^ *'jSrutta~nyt eivät työväenlehdet ole enää {'yähemmistpnä"
m% häissä asioissa.*,\Työväenlehtien^eilisestä,^'soraäänistä''- on
m
r
mm
'Siili
m
kB:
iin
\m$sr
saavuteta ilman työtä ja toi-
mintaa ja Siiriäkin on työväen-
lehti välttämätön "työkalu" eli
apuväline. Ottakaamme esi-
merkiksi -kysymys nykyisestä
joukkotyöttömyydestä. Meillä
pitäisi nyt olla täällä Ganadas-
sa poikkeuksellinen "hyvä ai-
ka". Mutta siitä huolimatta on
kaupungeissa yli 800,000 työ-
töntä ja maaseudulla ilmestyy
joka, vuosi 40,000:nnen farmin
nurkkaukseen "myytävänä'' il-
moitus.
Selvää on, että se paljon mai-
nostettu "hyvä aika" on jättä-
nyt miljoonia canadalaisia
osattomaksi. Nykyisen automa-
tisoinnin ja työn -tuottavaisuu-
den nousun takia on tullut
välttämättömäksi lyhentää tun-
tuvasti työpäivää ja nostaa työ-
tätekevien elintasoa niin maa-
seudulla kuin kaupungeissakin.
Mutta työtätekevät — työläi-
set ja farmarit — saavat äänen-
sä kuulluksi tällaisissa asioissa
nopeimmin ja tehokkaimmin
vain työväen lehtien kautta ja
välityksellä.
Sama pitää paikkansa taiste-
lussa yhteiskunnallisen huol-
lon; esim; v vanhuudeneläkkeen
ja sairausvakuutuksen paran^
tamiseksi. sekä kansainvälisen
rauhana säilyttämiseni:hyväksi:
Levittämällä työväenlehtiä me
edistämmestoimintaa: kaikkien
näiden hyvien asioiden puo-
lesta.
Tässä mielessä me vetoamme
Vapauden kaikkiin tilaajiin ja
lukijoihin: Antakaa apuanne
tulevassa levitysryntäyksessä
uusien' tilausten hankkimisessa
Vapaudelle,-sillä-seauttaa juu-
ri niitä asioita, ja toivomuksia,
mitä meillä itse kullakin on sy-
dämellämme. , Tarjotkaa Va-
pauden tilausta ystävällenne,
työtoverillenne tai naapurillen-
ne, jolle ei vielä Vapautta tule1.
Jos ette syystä tai toisesta'voi
itse tilausta välittää, puhukaa
naapurillenne ^ Vapauden puo-
lesta ja ilmoittakaa^ lehtiasia-
miehille tai -naisille sellaisista
ystävistänne, s, jotka.' tiedätte
kiintyneiksi niihin ' .asioihin,
mitä työväenlehdet^ edistäyät., >
Tehkäämme peru st eelliset
välrhistelut' tulevaa levitysryn-
- Canadan .Sosialistisen^ Nuorisolii';
ton sihteeri Rae Murphy^ teki askel
täin matkan Kuubaan,-jossa'hän o-
sallistui nuorten, "'t' kommunistien
edustajakokoukseen.'1 Palatessaan
hän kirjoittiVvaikutelmiaan matkal-
taan. Julkaisemme. kirjoituksen
oheellisena:
' Ulkomaalaisen on^ vaikea näinä
päivinä vierailla Kuubassa tunte-
matta innostusta ilmassa.
Jokaisen kuubalaisen elämä
muuttuu. Ensimmäisen kerran his-
toriassa tässä tähän: saakka onnetto-
massa maassa kaikissa ihmisissä o
leva luova voima =-on■■■ vapautettu) ja
Kuuban?kansa on,oman kohtalonsa
herra. , — "
Vapauden suloinen tuoksu on ot-
tanut^-köyhyyden, jota ron edelleen-:
kin, tunkan hajun sijan
-On tapana sanoa, että-.taloudelli-
nen turvallisuus on demokraattisen
vapauden perusta. Nykyhetkellä
maa on yhdistynyt ja yhtenäisenä
he rakentavat tätä perustaa.
Kuuban vallankumous ei ollut
pelkkärhallituksen taikka ministe-
rien vaihdos,* kuten niin monien la-
tinalaisen American maiden vallan
kumoukset menneisyydessä.
Kuuban vallankumous on kan-
sanvallankumous;. >joka> perustuu
maauudistukseen ja koko kansan
tahtoon. ^
Suuren maatalousuudistuksen oh-
jelman toteuttaminen on täydelleen
käynnissä. Tuhansia eekkerinaloja
maata on takavarikoitu ja tuhannet
entiset maattomat maatyöläiset ovat
nyt. osakkeenomistajina suurissa
maatalousosuuskunnissa.
Kuubalaisilla maatyöläisillä, jot-
ka eivät ole koskaan voineet mennä
lääkärin Juo eikä käydä kouluja, on
nyt lääkintäkeskukset ja koulut
maatiloillaan !
Suuret feodaalimaatilat on nyt
paloiteltu.
Uuden lain mukaan henkilö ei
voi omistaa enempää maata, kuin 30
caballeriaa, tcaballeri noin 14 eek-
keriä). (
Pakkoluovutetusta maasta tavalli-
sesti maksetaan hallituksen obliga-
tioilla, joista maksetaan 4 xk pro
senttiä korkoa.
Tämä koskee sellaisia, maita, joi:
den entiset omistajat eivät ole saa-
neet niitä käsiinsä väärinkäytöllä
taikka keinottelulla; jos ne oli otet-
tu, väärinkäytöllä ja keinottelulla,
niin hallituksen ^varastetun tavarain
departmyntti ottaa ne. takavarik^
koon.
x Entiset" suurmaanomistajat ovat heisestä kaupungista auttamassapa
joutuneet, erään vaikeansongelman
eteen kun; tulee kysymykseen hei:
dän ^menetettyjen' Jilojen hinnat^
sillä entisen diktaattori Batistan
aikana saivat he itse'määrätä omai-
suutensa* arvon , verotusta / vartena
Melkein-kaikissa takauksissa h^ali-f
arvioivat omaisuutensa välttääk-
seen veroja.' 1 ,
Nykyään .heidän omaisuutensa ar-
voksi hyväksytään se :arvo minkä he
itse arvioivat joitakin vuosia sit-
ten ja jokainen käsittää ettei mikään
ole kohtuullisempaa kuin maksaa
sen mukaan kuten kukin; itse oli ar-
vioinut omaisuutensa.
Kuuban' Viljelyslajeihin nähden
tehdään • suuria muutoksia. Maa
on erittäin hedelmällinen ja^ilmas7
sa on ikäänkuin kevään tuntua,
:mutta''^siitä'^'huolimatta'.;''>'-pääasias^sa'
viljeltiin sokeriruokoa. Tämän
johdosta* se oli ruokatavaroihin näh-,
den riippuvainen toisista maista.
Nykyään ; ryhdytään tuottamaan
monenlaisia muita ravintokasveja.
Eräs Cuba Libre maatalousosuus-
kunta, jossa minä vierailin, on muo.
dostettu viidestä entisestä tilasta.
Ennen vallankumousta se tuotti
vain sokeriruokoa. Nyt se tuottaa
perunoita, malangaa, tomaattia,
maapähkinöitä ja suuria: meloone-
ja.
Kaikki tämä muutos on tapahtu-
nut . vajaassa kahdeksassa kuukau-
dessa. Kuitenkin tälläTajalla ,soke-
riruokotuotanto ei ole vähentynyt;
vaan vieläpä lisääntynyt "tieteelli-
sen ^maanveljelyn käytäntöönoton
johdosta.
Samalla maatalousosuuskunnalla
oli pieni sairaala, joka palvelee sen
200 jäsentä ja uusi koulu oli mel-
kein valmis. : Ensimmäinen ryhmä
asuntoja oli ottanut kurjien pai-
munlehdistä tehtyen "biohioisien"
paikan millaisissa maatyöläiset.ovat
tähän saakka asuneet.
Saapuessani tälle maatalouso-
suuskunnan tilalle minulle kerrot,
tiin, että farmarit ovat psllolla tais-
telemassa tulta vastaan; -joka syttyi
kun: "salaperäinen'' lentokone,;jo-
ka ' nolasi Yhdysvaltain Floridassa
olevan, puolustussysteemin johtajat
lähtemällä sieltä "kenenkään tietä-
mättä" -kylvämään fosforipommeja
Kuuban ^okeriruokoviljelyksille.;
Huolimatta tästä siellä oli työ-
läiset rakentamassa uusia asuntoja
ja minä tiedustelin ketä he ovat
: Minulle: sanottiin,v. että he olivat
vapaaehtoisia rakennustyöläisiä lä-
OBERLÄNDER ELINIÄKSI
KURITUSHUONEESEEN
Berliini. — Oberländer antoi
. monissa tapauksissa käskyn .mur-
• hata. Hän on syyllinen tuon ajan
varotoimenpiteisiin. Lisäksi hän'
ampui omakätisesti siviili-ihmisiä
ja sotavankeja. Häntä on rangais-
tava .-: välittömästi: tekoon syylliser
nä. Näihin toteamuksiin päätyi
Saksan Demokraattisen Tasaval-
lan~^yleinen syyttäjä todistusai-
neiston ja todistajalausuntojen
perusteella oikeudenkäynnissä,
joka suoritettiin Saksan Demo-
kraattisen Tasavallan Korkeim-
massa oikeudessa Berliinissä huh-
tikuun 20—27 pnä. Viikko sitten
perjantaina julistettiin jutussa
päätös. Sen mukaan Oberländer
; menetti ■ ■ eliniäksi kanslaisoikeu-
vtensa ja tuomittiin elinkaudeksi
.. pakkotyöhön ihmisyyttä vastaan
suoritettujen rikosten johdosta.
Länsi-Saksan taholta on oikeu-
denkäyntiä nimitetty "näytelmäk-
si", mutta ei ole pystytty — eikä
ole edes yritetty — mitenkään
kumoamaan N e u v o s t oliitosta,
Puolasta, Israelista ja demo-
kraattisesta Saksasta kutsuttujen
todistajien oikeuden edessä anta-
mia lausuntoja. Eikä ole myös-
kään voitu osoittaa lakia rikotun
sillä, että oikeudenkäynti suo-
ritettiin demokraattisessa Saksas-
sa eikä Länsi-Saksassa. Ja se, et-
tä syytetyn paikka oikeussalissa
oli tyhjä, ei myöskään ole ratkai-
sevaa.
kosteikolleen oleellisen osan toisen
maailmansodan valmisteluista/. Alu-
eellisena; lähtökohtana ideologisille
ja organisatorisille sodanvalmiste-
luille, joita .Oberländer; "itäasiain-.
tuntijana" johti, oli silloinen - Sak-
san valtakunta ja Saksan Dem.
Tasavalta on toinen sijtä muodos-
tetuista valtioista. Rikoslain pii-
riin taas kuuluvat tapaukset, joissa
osa yksityisistä rangaistavista teois-
ta on tapahtunut nykyisen Saksan
Dem. Tasavallan alueella, myös
Länsi-Saksan rikoslaki edustaa vas-
taavaa kantaa.
Prof. Renneberg korosti, että ta-
paus kuluisi ensi sijassa Länsi-
Saksan oikeuselimille, mutta ne ei-
vät runsaasta syyteaineistosta: huo-
limatta ole,: ryhtyneet mihinkään
toimenpiteisiin. Oberländerin kos-,
kemattomuus ei rikosten suuruu-
teen nähden ole mikään este oi-
keuskäsittelylle. Tämä toteamus
perustuu niin SDTn kuin Länsi-
Saksankin perustuslakien pykäliin.
paäpäivänään -rakentamaan iosuus;
toimintakyiää: j" . 1' % / |
; Tämä, monella tavalla, symbolisoi
uutta Kuubaa reika^ ollut mikään
poikkeustapaus. (" Se on tyypillistä
/kuinka Kuuban kansalla on luotta-
masta nykyiseen polkuunsa ja tu-
levaisuuteensa.
Meidät kutsuttiin erääseen uu-
teen kotiin. Talossa oleva nainen,
nuori .mutta;vanhentuneet ja kurt-
tdset kasvot, piti nuorta lasta sylis-
sään ja näytti ylpeänä meille huo-
neita ja käänsi päälle sähkövalot,
jotka laitteet .läheisen kaupungin
työläiset olivat juuri saaneet pai
koilleen.
Ollessamme keittiössä joku tie-
dusteli häneltä kuinka- hän pitää
kodistaan; - Hän ei puhunut mitään
vaan hymyili ja suutelijastaan. -
o •» o
Kuubassa edetään nykyään Yh-
dysvaltain hyökkäysuhan alaisena.
Herjaus ja valhekamppailu Kuu-
ban hallituksesta; salaperäiset ;pom-
mitukset ovat osia - siitä epätoivoin
sesta salaliitosta, jonka takana ovat
Rockefellerin -pankin ja jättiläis-,
maisen ihedelmämonopolin ; miehet,
jotka- määräävät Yhdysvaltain lati
nalaisen Amerikan politiikan ja joi-
den tarkoituksena. on kääntää kello
takaisinpäin Kuubassa ja siten pön-
kittää heidän luhistuvaa valtaansa
Etelä-Amerikassa.
Kuuba; ei ole eristetty; tällä hct-
-isä,
1 tus
TOIMITTANUT EEVA
'■SS,
Joukkojen saavutukset
43 vuotta sitten, huhtikuun 12 p.
1917, saivat Ontarion"naiset äänioi-
keuden: viidentenä- maakuntana: Ca-
nadassa, mutta vasta huhtik. 24 pnä
1919 saivat he valtiollisia toimia! Jo
v. 1850 saatiin s§kä, yksinäiset että
naimisissa olevatjiaiset äänestää
koululautakuntaan; muitta; tätä:-: oi-
keutta ei laajalti käytetty. Pari y-
ritystä tehtiin Ontariossa 1875—77
antaa ^kunnallinen äänioikeus maisil-
le; Ensiksi tämä rajoitettiin kosker
maan^naimattomia, naisia, joilla oli
oma talo. sillä perusteella,: että se
naimisissa , olevilta ■ ■ 'särkisi kodin
sopusoinnun^: -188^- naimattomat
naisetj jotka vastasivat tätä: omai
suutta koskevaa lakia, saivat lopuk-
si äänestää kunnallisvaaleissa ja
1884 he saivat täyden äänioikeuden
näissä vaaleissa.; iJa samana vuon-
na naiset: hyväksyttiin opiskele-
maan To ron ton yi iopistossa. Vuosi-
n« 1884—87—88 naiset kohottivat
äänensä: vaatimaan' täyttä äänioi-
kellä se on symboolina kaikille A-1 keotta kaikille naisille ilman eroi
merikan ihmisille: Se mitä tapah-
tui Guatemalassa ci saa' toistua
Kuubassa. -
Sankarillisilla ponnistuksilla; ja
uskomattomilla uharuksillaj jota on
tukenut rvallankumousarmeija ja
vallankumouksen tuoma yhtenäi
syys Fidel Castro yhdessä .Kuuban
kansan kanssa muomaavat heille- \U
selleen uuden elämän.
He tarvitsevat kaikkien ihmisten,
erikoisesti lännen pallonpuoliskon
ihmisten, solidarisuutta
Esimerkillään ^e: näyttävät kai-
kille ihmisille, jotka karsivat Yh-
dysvaltain taloudellisesta kolonia-
lismista, mitä pitäisi tehdä.
Meillä on paljon oppimista näil-
tä sankarillisilta ihmisiltä, jotka ei-
vät ole enää vieraita omassa.maas
saan.
Englanti ei luota
kauppammistercihin
Geneve. — Englannin varaulko-
ministeri Robert Allan sanoi peiv
jantaina YK:n taloudellisen Euroo-
pankomission kokouksessa Genevesr
sä, että hän vastustaa Neuvostoliir
ton ehdotusta kauppaministerien
kokouksen kutsumisesta koolle.
— Tällainen konferenssi ei joh-
taisi mihinkään tuloksiin ellei wb
misteltaisi huolellisesti - niitä kysy-
myksiä, jotka siinä otetaan esille,
sanoi hän.
;• Ongelmien.tulisi olla myös sen
laatuisia; että hiistä ministeritasol-
la ^käytävistä keskusteluista- ja teh-
tävistä päätöksistä olisi Jotakin, hyo;
tyä niiden ratkaisemiselle.;.Lisäksi
pitäisi olla mahdollisuuksia, ..että
ministerit pääsevät yksimielisiksi;
lausui Allan.
tusta. ja niinkuin alusta näimme he
saivat sen vasta 1917.
/Ensimmäinen kanadalainen nais-
lääkäri oli torontolainen: tri Emily,
Howard Stowe. Tämä huomattava
nainen huolehti invaliidimiehestään
ja kolmesta; lapsestaan. .Hänellä oli
tarmoa perheensä,.sekä sairaittensa
lisäksi vielä■■■ perustaa naiston äänir
oikeuden puolesta taistelevien yh-
distys v. 1883 ensimmäinen: Cana-
dassa.
> Tulisi li iän pitkäkBi luetella kaik-
ki ne vastukset,, joita naisasialiike
kohtasi: pyrkiessään; tasavertaiseksi
miesten kanssa; Yksinpä-joidenkin
naistenkin: .taholta heitä moitittiin
epänaisellisiksi, sillä heidän luulon-
sa mukaan naisen paikka oli kotona
ja lasten synnyttäminen. Menivät•
pä vastustajat niinkin pitkälle että
lupasivat, .kieltäytyä; äänestämästä
vaikka saisivat siihen oikeudenkin.
Heille riittää vain "rakastavan nai-
sen osa".
Manitoba oli ensimmäinen maa-,'
kunta Canadassa,- joka hyväksyi,;
naisten äänioikeuden tammikuun
28 p. 1916, Saskatchewan oli seu-
raava "niaalisk.; i4^,pnä ja^Alberta*
huhtik: 19 pnä'kaikki samariäjyuöh-
n'a. British Columbia huhtikK5 pnä
1917. Quebec oli viimeinen jökä sen'
hyväksyi huhtik. 25 pnä 1940.
On ottanut yli-puoli vuosisataa-
taistella naisten oikeuksien puoles-
ta. Olkaamme kiitollisia esitaiste-»
Iijoille ja käyttäkäämme «saamaam-
me oikeutta hyvin ja,viisaasti että
se koituisi kaikkien parhaaksi.
Kuten edellä olevasta selvästi
näemme niin aina on ollut taistelua
päästä johonkin tuloksiin ja yksilö-
nä olemme heikkoja mutta joukko-
na saavutamme päämäärämme; Täsi?-
sä kosketeltiin naisasiaa, mutta
meillähän on kaikilla' tiedossa ne1
valtavat joukot naisia ja miehiä,
jotka ovat taistelleet yhdessä työ-
läisten olojen parantamiseksi ja
joiden vaatimusten tuloksina meillä
on nyt paljon parantuneet palkat; 1
työsalit ja lomat sekä ennenkaikkea,:
kahdeksan tunnin työpäivä. Kun
me vielä pääsemme taistelussamme- ■
siihen että työläisellä on oikeus
saada tehdä työtä kohtuullisesti
elättääkseen itsensä ja perheensä,/
ettei parhaissa miehuusvoimissa o-
levien tarvitse seistä soppajonoissa
ja avustusta pyytämässä, niin on
päästy taas hyvä askel eteenpäin
edistyksen tietä. Sillä ei mikään
paina niin mieltä alas rehelliseltä
työläiseltä kuin almun • pyytäminen
silloin kun hän kykenisi ja olisi ha-
lukas itsensä työllään elättämään. -
Vappu on työläisten juhlapäivä -
ympäri maailman. Kun me nyt tä
näkin vuonna valmistumme Vap-
pua ^viettämään kukin omalla taval-
lamme, niin suokaamme kiitollinen '
ajatus ■: niille esiraivaajajoukoille
jotka .taistelivat .työläisten etujen
puolesta että tulevilla olisi helpom-
pi elää kuin mitä he työläisinä sai-:
vat kokea.
■
(■-'•\
* *
★ ★ ★
B-B-muotia
il
Täytyy tehdä jotakin: sen eteen rintaliivitehdas.^ Nämä ovat olleet
KAIKKI TAPAHTUI PYKÄLIEN
MUKAAN
Kutsun saapua oikeuden eteen
Oberländer lähetti- avaamattomana
N-liitto kunnioittanut
Cyrus Eatonia ja
Indonesian Sukarnoa
~ Lontoo. — Canadassa syntynyt
yhdysvaltalainen teollisuusmies
Cyrus Eaton ja Indonesian presi:
dentti Sukarno ovat saaneet
kansainväliset. Lenin-palkinnbt
työstään rauhan puolesta, ilmoit-
ti Neuvostoliiton Tass-uutistoi-
misto tiistaina.
että ; koko naismaailma näyttäisi
edes- li inkankin, samanlaiselta'; kuin
-ranskalainen - filmitähti Brigitte
Bardot ja liikemiehet ovat olleet
ahkerina ja tulokset ovatkin jo nä-
kyvissä. "
• Kun tähti ja Jacques Charrier vi-
hittiin niin morsiamella oli pumpu-
lipuku ja samalla Ranskan naisista
tuli "gingham huilluja" ,eikä otta-
nut kauankaan:, kun Atlannin tällä
puolen huomattiin, tämän, vanhan:
aikaisen kankaan edut ja tänä ke-
väänä . kaikki .naiset,;ikään ja;. ko-
koon katsomatta pukeutuvat: ging-
namiin. Siitä tehdään uimapukuja,
iltapukuja ja> kaikkea muuta mitä
tähän väliin mahtuu.
Nyt on Bardot kuume vieläkin
koikcammalla. Han on hyväksy-
-nyt-Jukuisia-Avaatetustarpeita - ja -.'•här.
ncn : amerikkalainen edustajansa
Jay Emmett on; allekirjoittanut; uu-
sia sopimuksia tehtaiden kanssa.
Ensimmäiseksi on saanut tietysti
käyttöönsä Bardot tavaramerkin
myynnissä , huhtikuusta lähtien,
tehtaan presidentti mr. Garson sa-
noo, että miss Bardot vakuuttaa
käyttävänsä juuri tätä mallia, vaik-
ka elokuvissa kävijät ,ehkä ovatkin
päässeet siihen käsitykseen että ai-
noa vaatekappale mitä miss Bardot.
käyttää on kylpypuuhe.
-Tähän lausuntoon tähti itse lisää
(Jatkuu 4:llä sivulla)
SITÄI
H
JA
fTÄTÄ
UUDET SYSTEEMIT
Pikku-Pirkko, 7-vuotias, • juoksi
ilosta sädehtien kotiin huutaen:
— Äiti, äiti, olen pussannut tänään
Urhoa!
—' No, mutta mitenkäs Urho? Ha-
lusiko hänkin sitä?
<—- Ei, mutta Eeva piteli kiinni sen
aikaa. ,
PÄIVÄN PAKINA
Kiinalaisia palaa kotimaahansa
Suairen Rahan täkäläisten lehtien
palstoilla: pidettiin'aikanaan suurta
melua niistä "pakolaisista" mitkä
lähtivät esim; iEuroopan^kansande:,
mokraattisista maista ja Kiinasta
voidakseen iedelleen.^nauttia porva
takaisin, Hänelle oli lähetetty myösfrniisesta vapaudesta. Nämä j*ajan
syytekirjelmä j a päätös oikeuden-
käynnin aloittamisesta, mutta syy-
tetty, ei edes vaivautunut lähettä-
mään jäljennöksiä asiakirjoista, joi-
ta hänellä' aikaisempien väitteitten-
sä mukaan on ja jotka muka todis-
tavat hänen syyttömyytensä, ja joi-
ta Korkein oikeus oli pyytänyt puo-
lustusta varten. Syytetyn menette-
lystä huolimaita oikeus kutsui kak-
si asianajajaa puolustamaan syytet-
tyä. Oikeudenkäynnin ensimmäi-
senä päivänä, syytekirjelmän —. jo-
ka oli erittäin asiallinen — lukemi-
sen jälkeen puolustusasianajajat
esittivät kysymyksen, - kuuluuko
Oberländerin jutun käsittely SDTn
Korkeimmalle .Oikeudelle, 'koska
hänen rikoksensa eivät kulu SDTn
rikoslain piiriin eikä hänen parla-
mentaarista* k o s kemattomuuttaan
yIi*loikklneet>poliittisetspakolaiset
saivat silloin suurta mainostusta ja
kiitosta osakseen. < _
Mutta- kuten aikaansa seuraavat
kansalaiset tietävät, nyt on sekin
puheenaihe loppunut — ja Suuren
Rahan lehtiä ei näytä kiinnostavan
lainkaan ne "pakolaiset", jotka me-
nevat t nyt tuhatlukuisina takaisin
sosialistiseen maailmanosaan joko
Länsi-Saksasta tai muista maista —
mukaanlukien täältä Cariadasta.
Meille sanotaan, että muutto n.
s. länsimaista, sosialistisiin maihin
ei ole niin "jännää" kuin oli aikoi-
naan pako idästä' länteen.
Tässä on hieman verran perää.
On' muistettava, että. esimerkiksi
Euroopan kansandemokraattisissa
mäissä' .tapahtui syvä vallanku-
mouksellinen muutos — minkä joh-
dosta »valtiovallan ohjakset siirtyi-
vät pieneltä omistavalta suurrikkai-
den [ luokalta, suurille-työtätekevien
luokalle.-; Sellaiset, suuret muutok-
wm
s^t ja murroskaudet ovat siitä eri-
koisia, että vaikka ne auttavatkin
■■miljoonaisia-v';::::kansanjoukkoja:-;;,'--pa-.
rempaan elämään,' niin pienestä .o-
mistavasta luokasta- tuntuu, että
"maailmanlopun" aika on ovella —
että he eivät saakaan enääielää tois:
ten työn tuloksista, ja että sen
vuoksi ei-ole mitään miMita pelas
tusta kuin pako kapitalistiseen pa-
ratiisiin.
Itä-Euroopasta sodan jälkeen tul-
leet pakolaiset ovat juuri entisiä
tehtaiden, liikkeiden ja suurtilojen
omistajia — tai muuten etuoikeu-
tetussa asemassa olleita porvarilli-
sia virkailijoita-ja muita,--} jotka ei
vät voineet mitenkään sopeutua so-
sialistiseen maailmanmenoon.
Silloisen pakolaisliikkeen "jän-j
nittävyyttä" lisäsi ilmeisesti se, et-
tä näillä etuoikeutetun luokka-ase
mansa menettäneillä ihmisillä oli
ulkomailla "avustajia", jotka' lunsi-|
vat - vissiä luokkasolidaarisuutla
"kovan onnen, ystäviään" kohtaan,':
tai — ja tällä oli suuri tekijä —,
halusivat tehdä kotimaassaan" por-
varillista propagandaa näiden pako-
laisten ^ kustannuksella '/itse asiassa
välittämättä ^ tuon" taivaallisia inilä
heille ^tulee käymään. 1 > 1 ;
Muutto kapitalistisista maista ta-
kaisin sosialistiseen maailmanosaan
on pohjimmaltaan hieman toisen
laista. Se ei ole ensinnäkään mi-
tään hetken innoituksen vaan:; pit-
kän harkinnan ja vallitsevien olo-
suhteiden tulosta. Toisaalta sosia-
listiset maat eivät .värvää propa-
gandatarkoituksessa;;: kansalaisiaan;
"jännittäviin" seikkailuihin, vaan
yrittävät; järjestää; kotiutumisenkin
niin normaaliseksi kuin suinkin
mahdollista. _
Kuvaavaa on tässä_ yhteydessä
Kiinan tilanne. Kun Kiinan kansa
heitti Chiang Kai-shekin johtaman
suurpääoman ikeen harteiltaahT
niin Formosan saarelle — ja muuäl
lekin pakenP tuhansittain Kiinan
vanhan hallitsevan luokan jäseniä-
Inhimilliseltä kannalta se oli tie-
tysti suurta elämän tragediaa. Se
oli 'inhimilliseltä'»kannalta; valitetta-:
vaa ennenkaikkea siksi, että sosia-
lismi vapauttaa loppujen lopuksi
myös kapitalistitkin,, sillä ' kuten
Marx aikoinaan selitti, kukaan tois-
ta, jhmistä sortava ja riistävä ihmi-
nen**ei voi olla itsekään vapaa! • '
Multa mitä enemmän kuluu ai-
kaa, sitä useammin rupeamme nä
kcmään porvarilehdissäkin , myön-:
nytyksiä siitä, että ulkomailla, asu-
neita kiinalaisia .palaa nyt jatkuva-
mr virtana takaisin kotimaahansa,
missä -he saavat ilmeisesti hyvin
lämpimän , vastaanoton, ja suurta
ymmärrystä sekä sosialistiselta val-
liolta että kansalaisilta yleensä,^
* Esimerkiksi' Indonesiasta.kuljete-
taan m
aivasti monella laivalla
kiinalaisia takaisin kotimaahansa.
Indonesian kohdalta tämä takaisin
Kiinaan liike on saanut todella val-
tavan joukkoliikkeen muodon, joh-
tuen pääasiassa siitä, että kiinalais-
ten elämä siellä on tullut melko vai-
keaksi. Mutta kiinalaisia virtaa ta-
kaisin; kotimaahansa; myös? monista;;;;
muista maista — kuten nykyään
menee kymmeniätuhansia saksalai- ^ * * Jl
sia Länsi-Saksasta sosialistiseen,
Itä-Saksaan, missä ei, ole työttö.-,
myyttä eikä alinomaista pelkoa sii-
tä mitä tapahtuu yanhuudenpäivi-
nä. - _ - - »* « , ii
Ja vaikka esimerkiksi kiinalaista ^-1
palaa ulkomailta tuhansittain takai- |f<
sin isiensä maahan, niin Siitäkin ,
huolimatta näyttää siltä, ettS tämä-tt 4!
-on vasta alkua sille, mitä .tuleman^,^' ^
pitää. Mitä*suuremmin edistyy esim.', ^..V,
Kiinassa sosialistinen* rakennustyö:j ] %
mikä antaa jatkuvasti • kohoavan |
elintason kaikille, ja mitä syveni- tji
maksi kehittyy,kapitalistisen talou- \t
den yleinen kriisi, sitä enemmän :§{
haluaa kiinalaisia mennä, takaisin' ~'^r
kotiin. "Veri on vettä sakeampaa"- p>|
kuten sanotaan ja meidän >+tulee -.-r';^|-;
muistaa, että koskaan, ei voi tenaä
toistua se aika, kun ulkomailla ole-
via ' kiinalaisia, voidaan ' peloitella v
sillä, että jos eivät osaa elää herran' , ^
kurissa ja - nuhteessa, .heidät ;-,vöi- r t
daan "karkoittaa sinne mistä ovat i t ^1
tulleetkin",mikä sodan, edellä tar-
koitti i joutumista Chiang Kai-shekin _ /:
Mm
mmm
li
m
is
^^%$1I4