ff
f^i^ays?an^^^
Adyert^lng|ra|e8$upon^«|)pl!
IJVf Mutta'-puheet ovat vain puheita. Sellaiset henkilöt, kum oppo-
sitiön johtaja liberaali Lester B. Pearson, puhuivat vain suunsa
lämpimäksi ja'siinä toivossa, että he tulisiyat myös työväenluokan
l^f ' piireissä tunnetuiksi kansan yleisen edun kannattajina.
Epäilemättäkin liberaalit olivat varmoja siitä, että hallituksen
Ijjjs" ^ osoitti äänestys jo toisessa lukemisessa, jolloin konservatiivinen
■f'1* enemmistö parlamentissa hyväksyi lakiehdotuksen 146 äänellä 39
kin parlamentissa usein vähäpätöisemmässäkin kysymyksessä käy-
*p tettya jarrutuspuhemenetelmää. mutta liberaalijohtaja kieltäytyi täs-
ilfc]" tä, selostaen sanomalehtimiehille, että hänen johtamansa joukko tu-
' jee — kuten tapahtuikin — hyvin yksinkertaisesti ilmaisemaan mie-
|r£L(, „ lipiteensä lakiehdotukseen nähden ja sallimaan sitten sen äänestyk-
M\t - seen menon.
Olemme varmoja, että mr. Pearson tiesi tässä vaiheessa mikä
II??', tulee^ olemaan tulos. Siksi olemmekin sitä mieltä, että oppositio-
l|f; johtaja petti juuri sen osan kansasta, jolta hän oli viime vaaleissa
[iKr anonut ääniä tullakseen valituksi uudelleen liittoparlamenttiin. ,
Emme voi muuta kuin todeta kerran uudelleen sen, että niin 1
%\ liberaalit kuin konservatiivitkin ovat maamme parlamentissa jollakin
%■' muulla .vaan ei työväestön asialla. ^
* * * • /
Pääministeri. Diefenbaker puolusteli aloitettaan rautatietyöläis-
■j&U ten pakottamiseksi jatkamaan työskentelyä, sillä verukkeella, että jos
heidän sallittaisiin Iakkoutua se merkitsisi yhä lisääntyvää työttö-
* eUeri^määnaritämä^
m
Mi
I^t^sy^^Kiuian ;f jpääministerr
Tshou En-lai ja ulkoministeri sekä
samaUavarapäänunisteri, marsalk-
ka Tshen Ji ovat Sunday Graphicin
Pekingin-kirjeenvaihtajalle ., anta-
massaan lausunnossa kiistämättö-
mällä :;^^fi\]^"^ianeet^ ymmärtää;
että ei 'Kiina pidä sotaa kapitalisit-
maailman kanssa välttämättömänä.
Marsalkka Tshen Ji selitti, mm.,
että Englanti; Ranska, Neuvostoliit-
to ja Kiina' yhteisin ponnistuksin
voivat estää sodan.
demokraattinen "puolue^Adime per-
^ä^tälhäljpästtyn^älpuöju^ol
^gÄalnflola^^
teluhv virallistava
oikeata vaalitaistelua Adehaueria ja
hänen politiikkaansa vastaan .sosia-
lidemokraattinen puolue ei aio har-
joittaa päinvaitoin — sillä piuv
luekokouksen enemmistö:,hyväksyi
periaatteekseen uskollisuuden. NA-
TOille,- atomivarustelun, -"yhteisen"
ulkopolitiikan A^enauerin kanssa
ja.';^
yallisuudesta" 'ii eli^ÄdenauerinvpbU.
tlikan kulmakivet. Kaikki tämä ta-
,;pahtu£"j^
tehtälsiin^k)^ puölue"fja
"kilpailukykyinen" r~ - Adenauerin
kristillisdemokraattisen puolueen
rinnalla. t * N ,
Hannoverissa -pidetyssä ; puolue-:
kokouksessa vahvistettiin3 virallises-
ti f puolueen ^liittbkanshjn
kaaksi/Länsi Berliinin ylipormesta-
ri W. Brandt, joka tunnetaan Ade-
nauerin kuuliaiseksi oppipojaksi.
Samalla tehtiin Brandtista sosdem.
puolueen -tärkein mies, ja: puheen-
johtaja Ek Ollenhauer, joka kah-
vanhaksi ryhtymään uudelleen liit-
^ansl^iiwi ! ei>^xjäfBriandtisV
tatulisi liittplcahsieri, ei Länsi^ak-
san työläisillä ole mitään hyvää o-
~New. Orleans. — Valkoinen äiti,
joka viime viikon tiistaina uhmasi
vihaisia ja kiihtyneitä ,kanssasisa-
riaan ja vei tyttärensä' erääseen
niistä New Orleansin kouluista,
joissa valkoisten ja värillisten yh-
teisopetus ^
keuksiin ja suoranaiseen -vaaraan
hakiessaan tytärtään f pois koulupäi-
vän päätyttyä. \
Koulun edustalla monet kiihty:
i^aii'^'^
Brandt, ei.aio hyväksyä edes pii*
lueensa taholta mitään ohjeita, niin
sitä vähemmän hän ottaisi,huomi-
oon ammatillisten järjestöjen vaa-
Brandt lupasi joi kovia yerbj^
lemassa hallitusohjelmassa poikke-
sista viime viikolla. iKan8anääne3-
sanäänestystä varten. KansaUisko
kouksessa on.joulukuun pnä
keskustelu: Algerian kysymyksestä.
si Adenauerm ;tähän?
toteutta-
masta, oli "kansanterveyden suojaa^
minen"— "kaupunkien uudistami-
nen ja liikennelaitoksen^ parantami-
nen" sekä "kykyjen ja lahjakkuuk-
sien löytäminen ja edistäminen",
millä hän lienee tarkoittanut vähä-
varaisten^^
hyvin synkän aseman helpottamis-
OPPOSITIO VAIMENNETTIIN
Puolueen jäsenistön keskuudessa
f,' ,
x myyttä, joka nyt on asiasta jokseenkin myöhään "tietoiseksi" tul-
^ " leen hallituksen suurena vitsauksena. Pääministerimme ilmeisestikin
r pelkää kovasti kansan suosion menettämistä yhä suuremmassa mää-
rässä ja sitäkin, että ne piirit, joiden asialla hän on, menettäisivät
% jonkun osan niistä suurista voitoista, joita ne ovat kyenneet hankki-
maan rautatietyöläisten kovin alhaisten palkkojen ansiosta.
ff' <:
. Diefenbaker ei ole ilmeisestikään ^tietoinen siitä : alkeellisesta
"salaisista", voitoista — sellaisista, jotka eivät iilmene itse rautatien
m,.......
07... tilikirjoissa.
sella .voidaan taata maassamme täystyöllisyys. Kun asiaa tutkitaan
'ip-' vähänkin niin havaitaan, että sellainen canadalainen, jolla ön vain
v ■, . vähän rahaa,- ostaa vähän toisten työläisten tuottamia tuotteita ja
(V< niinollen nämä toiset työläiset joutuvat osalta työttömiksi, aiheut-
Kll" taen ketjureaktion — sen, että yhä useampi työläinen joutuu nälkä-
taipaleelle.
|f: Mikäli on kysymys' rautateiden kyvystä maksaa, niin selvityk-
fi? seksi, voimme lainata Brotherhood of Railway, Transport and Gene-
|?i ral Workers-union Labor-lehden viime tammikuun 16 päivän nume-
fi . rosta;joitakin numerotietoja »esimerkiksi Canadian Pacific-rautatien "beilta ja berbereiltä siitä johtuen
Nouakchott, Mauretania. — Mau-
retanian tasavalta julistautui maa-
nantaina itsenäiseksi.
Samalla Toin Mauretania.on tois-
taiseksi viimeinen itsenäiseksi ju-
listautuva Ranskan kansainyhtei-
söön kuuluva valtio, se myös on
ensimmäinen näistä valtioista, jon-
ka oikeuden riippumattomuuteen
kiistää toinen afrikkalainen maa
— nimittäin Marokko.
Marokon mielestä Mauretania on
vanha marokko'ainen maakunta,
joka — kuningas Mohammed V:n
mukaan — "on palautettava Maro-
kon, yhteyteen".
Marokon . vaatimuksista on kes-
kusteltu YK.ssa mutta yleiskokous
kieltäytyi määrittelemästä kan-
taansa tähän'kysymykseen;: Asia on
jonkin verran , kiristänyt Marokon
ja Tunisian suhteita. Viimeksimai-
nittu maa on nimittäin päättänyt
tukea Mauretanian h*riippumatto-
muutta ja sen anomusta päästä
YK:n jäseneksi.
Samoin kuin neljä muuta entis-
tä afrikkalaista valtiota Afrikassa
— Norsunluurannikko, Niger, Da-
homey ja Yl.-Volta — ei Maureta-
niakaan vielä ole allekirjoittanut
mitään yhteistyösopimusta Rans-
kan kanssa, vaan aikoo odottaa sii-
hen asti, kunnes maa on päässyt
YK:n jäseneksi.
Mauretanian väestö — arviolta
noin 623,000 henkeä —j>n pääasi-
assa paimentolaisia. Se on saanut
rotuperin teitä maurilaisilta, ara-
|?- v Mainitun lehden mukaan CPR:lla on peräti noin 100 alayhtiötä
-£* "jotka se on saanut haltuunsa vuosien kuluessa käyttäen niitä voit-
f<'- toja, 'joita se ön saanut rautatieliikennöiraisestään ja kehittämällä
U) niitä .maita, joita annettiin yhtiölle Canadan hallituksen toimesta
sen alkuvuosina.',' °_
/' Lehti mainitsee, että näiden alayhtiöiden joukossa on kaivos-
•m
f,ji, tuksen yhtiölle sen alkuvuosina antamista maalahjoista. Yhtiölle
^■f annettiin lisäksi $25 miljoonan apuraha, noin 25 miljoonaa eekkeriä
maata, Saskatchevvanissa ja Albertassa, johon myöhemmin lisättiin
"$3.4 miljoonan apuraha ja edelleen noin 200,000 eekkeriä maata
VV
^ voiton = tuottaja' on Consolidated Mining and Smelting-yhtiö, jonka
osakkeista se omistaa 50 prosenttia. Ne-ovat.tuottaneet yhtiölle vuo-
. Äunkitf^liyati
kien^äliseiSä--k
^^n^öhdmallpi^ppltl
Vi^eillärseitsemänivuottaijajselkosl
ovaltaa j<t o
kahuoheeseen saakka; Ratsupoliisit
jjaimuut^pollisivoimat^amppailivat
raivostunueid^^nunkkienilcanssa
|kaksiwtuntiafestäakseen|fnäitä|tun-
fkeutumastaIrakeimuluaeeii3#Mfl'
#Kuusiimunldc:ia%yritti|haraldriai
Mutta|he|haavoittuivativain|Uev8sl
ti ja Joutuivat sairallaan.
että maa on arabien asuman Poh-
jois-Afrikan ja etelän "musiten"
alueiden välissä.
Vuoteen 1958 saakka Mäureta-
nialla ja Senegalilla oli yhteinen
pääkaupunki — St. Louis. Päämi-
nisteri Moktar Ould Daddah, Pa-
riisissa tukintpnsa suorittanut 37
vuoden ikäinen lakimie|?lupasi täl-
löin, että hän antaisi maalle sen
arvoa vastaavan pääkaupungin.
Hän päätyi; Nouakchottiin, 'minne:
tuhansia ihmisiä maanantaina ko-
koontui juhlimaan itsenäisyyttä
Aluksi Nouakchot oli enemmän
telttojen ja puumajojen muodosta-
ma kylä kuin varsinainen kaupun-
ki. Jopa hallituksen istunnot pidet-
tiin teltassa. Nyt on kuitenkin al-
kanut nousta oikeita taloja, ja pää-
ministeri toivoo voivansa saada ai-
kaan piakkoin "uudenaikaisen"
kaupungin.
Pääkaupungin väenpaljouden
joka.normaalisti nousee 4,000:een.
henkeen, odotettiin kaksinkertais-
tu van ätsenäisyysjuhlallisuuksien
aikana, jotka kestivät kaksi vuo-
rokautta.
:h'eet'';naiset^piirittiv8trhänet;r.-Hy8k:
käyksen) kohteeksi -'joutunutei ikui-
......... tenkaan häkeltynyt. Hän ryhtyi ilmeisesti melko voimakas opposi-
della tuolilla istuen yrittää pittjä käyttämään .raskasta käsilaukkuaan tio tuli näkyviin, kun puheenjohta-
edes-jonkinverran kiinni sosialide-| Jyömäaseena-ja poliisin saapuessa ja Ollenhauer .vastoin puol«ekoko-
mokratian perinteistä, vaiennettiin | paikalle hän käsitteli parhaillaan
kulissientakaisella pelillä puolue- kukullaan'*erään vastustajan .—
heitä oli yhteensä puolisensataa —
toimikunnan enemmistön voimin.
Ja hänen | mukanaan melkoinen op-
positio.
Mikäli sos-dem. puolueen oikeis-
tolaisten ainesten onnistuu jatkaa
politiikkaansa ja pitää opposition
suu tukossa, niin seuraava johdon-
mukainen askel olisi se, että s koko
sosdem.: puolue yhdistetään- Ader
nauerin kristillisdemokraattiseen
puolueeseen:'Onhan molempien ni-
messä sana "demokraattinen" ...
Näin pitkälle ei luonnollisestikaan
mennä, mutta ilmeistä on, että Län-
si-Saksassa on sosialidemokraattien
"ansiosta'? päästy USÄ:n tuntumiin:,
kaksi suurta puoluetta, joiden ; po-
litiikalla käytännössä ei ole juuri
mitään eroa. Muodon vuoksi vain
silloin tällöin kahistellaan vähäsen
vaalitaistelussa, jotta valitsijat us-
koisivat todella valitsevansa.
Kun sosialidemokraatit itse pur
huvat hämärästi "uuden tyylin po-
litiikasta'!1 ja "asiallisuud
'yhteistyön" politiikasta, niin Ade-
nauerin sotaministeri F. ;J. Strauss
sanoi asian halki kristiliis-demok-
raatien (CDU) vaalikokouksessa
viime sunnuntaina:
"Leikki SPD:n (Saksan sos.-dem.
.puolue) puöluekpkouksessa on joko
komediaa ... tai SPD:n likvidoi-
mista ja.jatkamista CPU :n politiikT
kana SPD:n nimissä."
. Yleensä Länsi-Saksanporvariiii-
Natsieläkkeista
kysely Bonnin
hallitukselle
Bonn. —' Länsi-Saksan' liittohal-
litukselle .jätetyssä kyselyssä pyy-
tää liittopäivien kristillis-demo-
kraattinen jäsen, professori Ferdi-
nand Friedensburg selitystä \ enti-
sille natsilaisille virkamiehille
myönnettyjen, korkeiden eläkkei-
den johdosta. Vain muutamia viik-
koja sitten päätti eräs Länsi-Sak<
san tuomioistuin, että natsiaikana
sisäministeriön-valtiosihteerinä -toi-
minut Frank Schlegelberg saa
edelleen noin 3,000 Dmarkan kuu-
kausieläkkeenä.
Friedensburg haluaa tietää, ai-
kooko hallitus ^laillista-tietä supis-
taa suhteettoman korkeita eläkkei-
tä, joita "meidän onnettomuudes-
tamme ja' häpeästämme vastuussa
olevat henkilöt" saavat.
Hän ilmoitti, että nämä eläkkeet
ovat usein 10—20 kertaa niin suu-
ria kuin apu joka annetaan nat-
sien syyttömille uhreille.
2,000,000:s siirtolainen
saapui Canadaan eilen
Ottawa. — Canadaan saapui ei-
len 2,000,000:s siirtolainen toisen
maailmansodan päättymisen' jäl-
keen. Tämä siirtolainen on 16-vuo-
tias. tanskalainen tyttö, joka saapui
yhdessä vanhempiensa kanssa puo-
lalaisella Batory-laivalla.
Poliisin ^oli autettava myös muu-
atta metodistipappia, joka saapui
noutamaan koulusta viisivuotiasta
tytärtään. Eräs katolinen pappi
yritti rauhoittaa kiihtynyttä nais-
joukkoa, i joka oppilaitoksen edus-
talla osoitti mieltään "pettureille".
Naiset' eivät käyneet käsiksi hä-
neen, mutta pappi sai sensijaan
kuulla olevansa ;"kommunisti"; Papt
pi neuvotteli hetken poliisien jäf
lehtimiesten kanssa ja vaati,, ettei
naisten sallittaisi sulkea katukäy-
tävää.
; Hetken '- kuluttua poliisi ryhtyi
■hajoittamaan naisjpukkoa; joka uh-
kauksia 'ja . solvauksia huudellen
peräytyi paikalta.
usnäytelmän ohjaajien konsepteja
sanoi puheessaan . vastustavansa
Länsi-Saksan atomivarustelua. Hän
sai valtavat suosionosoitukset, sit-
ten puhuttiin puolesta ja vastaan ja
atomisosialidemokraattien: -onnistui
saada asia - valiokunnan käsiteltä-
väksi, v.v Varapuheenjohtaja Wehner
ja Brandt sekä-muut atomisosialide-
mokraatit taivuttivat v Ollenhauerin
jä hänen kannattajansa {uhkauksin.
Ja niin puoluekokouksen päätöksis-
sä ei tosin sanota/että Länsi-Saksan
armeij a on aseistettava atomiasein,
vaan puhutaan Vuudenaikaisis^
"tehokkaista" aseista, mikä käytän-
nössä on yhtä kuin atomiaseet. Ja
niillä sitten sos.dem, puolue tulee
"säilyttämään rauhan kommunisti-
sesta uhasta huolimatta". Niin väi-
tetään .puoluekokouksena antamassa
vetoomuksessa. - - - ''
PresidenttivdeXGauU^p t
ra^^iApunee&Skan^
kuun 18 pMvänäp jolloin hän iön; pa-
lannut A' geriasta, sanottiin torstai-
na Pariisin poliittisissa piireissä.,
kansanäänestystä" Algerian politii-
kasta aloittaa de .Gaulle torstaina
sarjan neuvotteluja kansallisko-
kouksen '■? puolueryhmien johtajien
kanssa. - i
Verwoerdin
virkamiehet
eivät mie
' Pretoria. — Etelä-Afrikan halli-
tus määräsi viime viikon keskiviik-
kona Pondo-maan; viiden; alueen ra-;
jat suljettaviksi. ^Alueelle pääsee
nyt vain erikoisin matkustusluvin.
Tällä alueella
kuukauden 'aikana tapahtunut le-
vottomuuksia^ jotka on aiheuttanut
afrikkalaisen väestön tyytymättö-
myys hallituksen määrämiä viran-
omaisia kohtaan. Hallitus on lisäk-
si määrännyt kaikki tuliaseet ja
ammusvärat takavarikoitavcaksi täi:
lä alueella. -
Pondo-maa sijaitsee Kapin maa-
kunnassa olevalla suurella erämaa-
alueella. . Se on täysin afrikkalai-
nen vyöhyke. Valkoiset eivät saa
asettua asumaan sinne ilman eri-
koislupaa "ja ainoat.valkoiset siellä
ovatkin kauppiaita ja virkamiehiä.
he sanovat, että tavara on vkallista , , >
jä minärvä^taan^että;^
fahömaKiiui ^ ä
im
Toronto. — Canadalaisilta, jotka
ostavat' ulkomaalaisia autoja, To-
ronton ; automyyntiliikkeiden sano-
taan kiskovan $20—$160 enemmän
niistäkin, jotkajoyat olleet varas-
.toissa^ehhehkiuin^liit^^^^
käsi r lisäverotuksen eurooppalaisil-
le autoillat Tämä..veronlisäys kos-
kee vain niitä, autoja jotka tuodaan
maahan^joulukuun l;fp;n jälkeen;
, Viimeinen lähetys eurooppalai-
sia ^autoja tuotiin ^Canadaan. mar-
;raskl|3ll®^nä|lHaTiu^^
ManchestergTrader-nimisellä^laival-
CfKuitenkin^TorpntonfmyyntiliikV
keetrgovatfioinostaneetininnatimeb
keinpa kaikille autoille varaslois-
sa ja.tietysti.niille jotka juuri tuo-
tiin. Tässä on eri' autoliikkeiden
uudet hinnat: .' • ,
AUSTIN: ^Hinnankorotus :$20-i-
$160., A-55- Cambridge-mallin hinta
VOLKSWAGEN: VViinTef
yiikoh
"' " ':f.'f-:;r/ "
VAUXHALL: Hinnankorotus on
||52|jajjaykyine^
' HILLMAN: Odotetaan 1, hinnan^
nousua \ lähipäivinä.. r 1 , >
^gANGLlÄ: Brittiläinen "Ford.
m^gif iisevat näinä päivinä. '
^RENÄTJLTr On ainoa- ulkomaa-
iMnin%atito^ joi)kä hinnassa ci ta-?
u korotusta.
u Väinö_, Linnan ruotsalaiselle Da-
gens Nyheterille antama haastatte-
lu,; jossa vaaditaan vuoden 1918 ta-
pahtumista laaditun virallisen, valr
heelle rakentuvan . historiankirjoi-
tuksen pikaista kumoamista, on
synnyttänyt' juJkisuudessa keskus*
tolua suomen-ruotsalaisella taholla.
Helsinkiläinen Hufvudstadblated
on antanut palstatilaa keskustelul-
le, jossa tähän mennessä ovat käyt-
täneet puheenvuoron tri Eirik
Hornborg, prof. Pentti Renvall,
prof. Sven Lindman, dos. Yrjö
Blomstedt, prof. L. A. Puntila ja
prof, Jan-Magnus Jansson. Prof.
Jan-Magnus Janssonin- kirjoitus on
tähänastisen keskustelun - mielen-
kiintoisin. Siinä kirjoittaja tekee
yrityksen etsiä näkökohtia,, joissa
vastaista historiankirjoitusta ajatel-
len voitaisiin löytää vhteinen kanta
"porvarillisella" ja ^sosialistisella'
taholla.
Prof. Jan-Magnus Janssonin mie
Iestä ollaan luultavasti yhtä mieltä
siitä, että sosiaalinen hätä oli kapi-
nan taustana, jos kohta tällä alalla
tarvitaan; ehdottomasti tähänastista
syvempiä tutkimuksia. Toiseksi on
tunnustettava punaisten aatteelli
Bernhard Estlander, jota
Janssonin mukaan < voidaan - pitää
vuoden 1918 tapahtumien:^.yhteydesr;.
sä , pi^
tyypillisenä edustajana. Tampereen
puolustaja Hugo Salmela on kasva'
nut monella tavalla punaisen sanka-
rillisuuden symboliksi. Prof. Jans-
sonin mielestä on syytä tunnustaa,
että raakuuksiin syyllistyttiin kum-
mallakin puolella; mutta että sum
mittaisten tuomioitten, kostptoi-
menpiteitten ja nälkäkuoleman
kautta surmansa saaneita punaisia
on enemmän kuin valkoisia, mitä
tuskin enää kukaan kieltääkään.
Mitä "kansalaissodan" ulkopoliit-
tisiin puoliin tulee,: joista on,eniten
kiistelty, on prof. Janssonin mieles-
tä porvarillisella taholla tehtävä
kaksi oleellista ja'sosialistisella ta-
holla yksi myönnytys. Porvarilli-
sella puolella on oltava halukkaita
korostamaan, että saksalaisten in-
terventio ei tapahtunut "meidän si-
nisten silmiemme tähden", että se
oli valtapolitiikan sanelema ja että
ainoastaan ententen voitto^
mansödassa pelasti Suomen
masta Saksan satelliitiksi. Edel-
leen on tunnustettava, että sosialis-
tien periaatteellinen tavpite oli it-
sialistinen. .Suomi voinut välttää
joutumasta -^vastoin tahtoaan —
nielaistuksi siihen ylivoimaiseen
yetovoimakeskukseen, jonka Neu-
vosto-Venäjä muodosti. Tässä koh-
den voidaan prof. Janssonin mie-
lestä esittää epäilyksiä; Sosialistien
tulisi prof Janssonin mukaan puo-
lestaan tunnustaa, että miten vähän
tervetullut' valkoisten voitto vuon-
na1918 olikaan työväenluokan kan-
nalta, antoi se kuitenkin, liittynee-
nä sellaisiin onnellisiin olosuhtei-
siin kuin ententen voittoon, tasaval-
lan perustamiseen ja Stahlbergin
valitsemiseen -presidentiksi, sysäyk?
sen yhteiskuntakehitykselle, jonka
nyt myöntää suurin osa kansasta
("lukuunottamatta, luullakseni,
kansandemokraattiemme suurta o-
saa").
Lopuksi prof. Jansson sanoo, ei
voida kieltää punaisten toiminnan
valtio oikeudellista; luonnetta; kapi-
nassa. Mutta .meidän on muistet-
tava, hän lisää, että jos Venäjän
väliaikainen hallitus ei olisi 1917
kesällä hajottanut eduskuntaa, oli-
sivat osat olleet päinvastaiset: so-
sialistit olisivat olleet "laillinen
hallitus" ja valkoisten olisi ollut,
jos he olisivat mielineet kukistaa
näiden vallan, tartuttava aseisiin
suus ja urhoollisuus, minkä on jo. senäinen Suomi. Toinen asia on,...........,.......,.„.,,„..,. , ..... <w.........,.v........... ......,,
tehnyt sellainen kirjailija ( kuin huomauttaa kirjoittaja, olisiko so- eduskunnan enemmistöä vastaan. uutta vuotta, toivoo - Liina. , U
sena yaikkar-luntaceiiplekäan^k jif
se ensimmäinen lumi suli pois heti ' ' '' II
tultuaan. - J,i ,t'
Viimeinen kerhotilaisuus meillä j ||
onnistui "kohtalaisesti — väkeä oli- ' "~ l/f1
si kuitenkin voinut olla enemmän.'
Näin pienessä'joukossa kuin meil- v' l|
Iä kaivataan aina niitä, jotka sat1 |''
tuvat olemaan pois. Seuraava ker-
hoilta pidetään, joulukuun 17 päi-"
vänä- Unholan kodissa. Nyt päätet- "
tiin pitää vähän erilainen ilta, jota ^ ' r |f
voitaisiin sanoa laatikkokerhoillak- ", *>'■.
si. Emännät .tuovat syömiset tul:'
lessaan. Siis ei tarvitse kotona lait- ■ - v ]
taa .kuin yksi laatikko ja kun on'
useampi emäntä, niin saa maistaa ( ' '' *
useampaa lajia. /Tilaisuus -' alkaa '
kello 6 illalla. Ovet ovat auki myö-'r
hemminkin joten kaikki ovat ter-'« v" i
vetulleita. Tilaisuudessa pelataan '' 1
myös seurapelejä, kuten tavallisesi *
ti. Tällä kerralla,'ei kuitenkaan '
pyydetä tuomaan voittoja.
Osaston kokous pidetään vasta
tammikuun 15 päivänä Kitusella. '
Esa Ahopelto'menetti oikean kä- ^
tensä maissikoneessa marraskuun
12 päivänä. Tämä oli erittäin ikävä
, sillä Esa on vasta 35-vuo-
I m
m
tias kahden kouluikäisen lapsen.,' , ||l
isä. Heillä on farmi 15 mailin pääs- -« - ^
sä Sarniasta. Ammatiltaan Esa on
kirvesmies. Hän rakensi farmiaan ."jlpl
kuntoon väliajoillaan ja niin. koti-- . .
töissä tapahtui tämä onnettomuus. u"„
On ihme, että mies säily .hengissä, ., '. j|
sillä . hän oli yksin pellolla. Käsi 'M
jäi kyynärpäätä myöten koneeseen f- \ k
ja hän käveli vielä siitä kotiinsa. r
""•iiw*i>.
Paikallisessa lehdessä julkaistussa ; jTjj
uutisessa sanottiin; että matkaa oli
vain^.neljännesmaiU. , Sairaalassa -
leikattiin käsivarsi vielä kyynär-
pään yläpuolelta.
\~ Tällaiset onnettomuudet ovat
varsin järkyttäviä nuorille, joilla
on vielä elämä edessään^ ja jotka
koettavat tehdä > parhaansa tulevai-
suutensa eteen. Toivon heille vie-
ä uskoa elämään vaikka se tällä
hetkellä tuntuukin raskaalta.
Ilmari Virta joutui täällä auto1
onnettomuuteen \ marraskuun 28'
päivänä kello .6 illalla. Eräs toron- ; ||j
tolainen mies ,oli - ajanut hänen ' , l|!
ylitseen kadulla Polymer-yhtiön r |§i
tehtaan kohdalla. Onnettomuuden
uhri oli 62 vuoden ikäinen. Ruu-
mis haudattiin joulukuun 1 päivä-
nä. Jälkeen jäi vaimo,
i ^Tämä vUosi oh i ollut mohieh hau- - ; <)
m
il
0.
tajaisten vuosi ainakin mikäli suo-
malaiset ovat kysymyksessä. Meitä
ei jää oikeinkaan montaa jos,tätä' <-M
jatkuu, sillä suomalaisten joukko ■ ||
on täällä verrattain pieni. I <
Pianrtämäkin vuosi on muistojen •_;J||
joukossa ja siirrymme uuteen. Mit ^ ' J "
tä se tuokaan tullessaan,, on'meille ^ Jk
vielä tuntematonta. I"
'■^H,Hauskää'^■^■,''''*^',^,,^ ^ *'
fjoulua ja
onnellista
Ylläoleva! la otsikolla kirjoitti
■.■mananftmajoillessiirtyneestä-s-kruU''
naamattomasta'. kuninkaasta nimi
merkki "Nuotta" Suomen laajim-
min . leviävässä.: työväenlehdessä
(Kansan UutiseU^seuraavaa;
Allekirjoittanut' kuuluu siihen
polveen, joka'1930-luvun joten mi-
ten; muistaaj-ensimmäisenä: yhtenäi-
senä vuosikymmenenään.,; Muisti-
kuvien pohjana"- ovat tosin pojan-
jolpin havainnot ja käsitykset, mo-
nesti aikuisilta (lähinnä' vanhem-
milta) saatuna lainatavarana, mut-
ta silti piirtyivät jo tuolloin läh-
temättömästi .mieleen sellaiset ni-
-met-kuiri-Hitler.-Mussolini.ZStalin
jaVTsäm
ta" Tähner/:-Kalliö^^ j^
M|l^||rm|itu^
mutta'samaan sarjaan kuuluu myös
Clark Gable, hiljattain haudan le-
1930-fuku oli sekä t suuren pessi
mismin-i että suuren ^optimismin
vuosikymmen." Se^^nefkitsif fasis-
min J uutta"'aluevaltausta^' Saksan
natsien L v hahmossa,* mutia myös
maailman^ iiidasta toipumista* maa
ilmanlaajuiscsta talouspulasta työt-
tömyyksilleen ja soppajonoilleen.
Franklin D. Roosevelt antoi uutta
uskoa kapitalismin mahdollisuuk-
siin selviytyä kouristuksestaan ja
yksintein sai myös Hollywood ai-
nutlaatuisen hormooniruisReen.
Hollywood ei die milloinkaan ko-
kenut sellaista1 kukoistuskautta
kuin 30-luvulla, eikä se »enää mil-
loinkaan , ole sellaista .kokeva. Uusi
elämänusko heijastui Hollywoodis-
jitatm^
ka perusvireenä oli romantiikka ja
(kun "Hollywood oli parhaimmil-
Jhmisenffi^ponjih^
||estäl?|Slp|i^
^aailni^ll^al ko^^.^l^|Ä^y¥
ikavalkaadiJkeik
...... —: ■*--------- lon1
rikärhuja, joista tyypillisistä tyypil-
[pnloliftiarkl^^
Clark Gable oli sankarina aina
sama — se oh hänen voimansa ja
heikkoutensa. Hän oli hiottu her-
rasmies ja "omalla * tavallaan" nuh-
teeton ntari, ja samalla kova, "häi-
käilemätön, jopa julkea, mutta
tuskin milloinkaan brutaali. Hä- moraalista
nen tapansa loihtia huumorin pii- - '-'-
kahdus silmäkulmaan oli ainutlaa-
tuinen. Hänen karski miehekkyy-
tensä kiehtoi sekä naisia että mie-
hiä ja hän oli 30-luvun romantisoi-
tujen haaveiden ihannekuva ja
kolkon kivikasvoisen natsismin
vastapaino miljoonille pienille ih-
misille. '\
. Nyt Clark Gablea ei enää ole ja
yhdessä hänen kanssaan haudattiin
romanttisen ' elokuvalT-viimeinen
kuningas — jopa Hollywoodin 30-
luvun koko elokuvatuotanto.
Sil'ä seuraajaa hänellä ei ole —
päättynyt-~'50:luku ja : alkanut 60-,
luku eivät tunne sellaista valtias-
.hahmoa kuin Clark Gable oli aika-
naan. Totta kyilä — eskapistisia,
todellisuuspakoisia " elokuvia^ teh-
taillaan yhä edelleen, mutta 1 nii-
den painopiste on' muualla kuin
sankarihohtoisessa ' romantiikassa;
atomiajan t ilmaisukeinot * > ovat
muutFuneet toiseiiiilälsikliJ^iuTcem-
miksi ja Jcäruiihmiksi ja sen mu-
neet
taa ketään*Gregory Peck"on'siihen
liian7 laimea. Eddie Constantine on
lähinnä v hunajahymyinen Vsadisti.
Marionf Brando on liian .epätasai-
nen" ihminen ^psykopaatti.^Marilyni
Monroe, —. hnC hän1 lienee lähinä
näitmauä 'joko rapautuvasta teko
loraalista ja järkkyneestä^ suku- "
uolikurista'. - r",
Tällä kohdalla on tietenkin, ' ^
muistettava myös puhtaasti objek^
tiiviset syyt. Elokuvahan käy koko
maailman mittakaavassa " parhail- , ^
^■':\*-^'7.vVr-'i^ -,r-i.|.^-■'^^.1V.•■^■-''■-;^■'iV4Vio\^^>Ji^lS -
laan epätasaista taistelua televisio-,- ,-■>
ta vastaan ja tässä taistelussa se,» j \
f J.
miskunta>' on» kehityks^ssään|sitterii*"'^S
km päässyt taas vaaksan voiTan1-''^»^
eteenpäin-
^25795508319