Sivu 2 Torstaina, maalisk. 22 p.— ThursHay, Mar. 22,1962
VAPAUS ■■ *UBSftTt) — Independent tahot Ortran of Finnish%Cfentdiani JBb* tebll»hed, No». 6, 1617. Authprfzed m lecond dM8 m&U fcy the!'Post c ffioe Department, ottava.' Pah» jhed thrice weekly: TUeaäsys, nuirodaya and - Saturdays by. Vapaus Publishing Company Ltd.; at 100-103 Bbn 8t. WM 8udbury, Ont, Canada. TelepbonesiBua. Office 08. 4-t28±; Editoria] Office 08.4-426$. Manager E. Sutel. KditOf W. Eklund. Mailing «ddress: ^ox 69, Sudbury, Ontario.
•Adv0rtlsini ratea upon, applicatton. Tranalatlon free of qharge. >
TILAUSHINNAT: Canaaasaa: 1 vt. 8.00 6 tk. 436 • S kk. 2,50 YHtlyavallolna: l vk. 0.Ö0 6 kk. f 80 Suomessa: 1 vk. 8.80 « kk. 8.25
Taantumus jyllää Argentiinassa
Argentiinasta tulleet ,uutistiedot osoittavat, että sikäläi-
nen taantumus on alistunut täydellisesti Yhdysvaltain raha-
mahdin rengiksi. : . *
Kuten olemme uutistiedoista saaneet' lukea, Argentiinan
presidentti Arturo Frondizi on antanut asevoimiensa päällys-
tölle luvan ötta hallitusvalta käsiinsä maan viidessä maakun-
.nassäy inissä työväen kannattama ns. peronistienvoppositio
saavutti suuren vaalivoiton lauantaina. Tiistaina näytti ilmei-
seltä, ' että samanlaisiin toimenpiteisiin vaalitulosten mitätöi-
miseksi ryhdytään muissakin maakunnin
Toisaalla vaikuttaa siltä, että Argentiinassa- on kehitty-
mässä ensiluokkainen poliittinen kriisi. Samaan aikaan kun
armeijan johto kaappasi (muodollisesti presidentti Frondizin
määräyksestä) vallan käsiinsä niissä maakunnissa, missä op-
positio selviytyi suurena voittajana, erotettiin pääkaupun-
gissa- (Buenos Airesissa) Frondizin oma sisäministeri Alfredo
Vitolö toimestaan, ja puolustusministeri Justo Villar sai hal-
tuunsa myös sisäministerin toimen — mikä tarkoittanee val-
mistautumista "kovan käden" toimenpiteisiin omaa kansaa
vastaani Samalla kertaa tiedoitettiin, että xkaksi muuta mi-
nisteriä ja eräitä apulaisministerejä on eronnut.
Maan 62 ammattiyhdistysmiestä, jotka antoivat vaaleis-
sa tukensa peronisteiksi täällä sanotulle oppositiolle, sanoo
suunnittelevansa päättäviä lakkotaisteluja militaristien val-
lankaappausta vastaan.-
MISTÄ OM KYSYMYS?
Presidentti Frondizi näytti olevan vielä muutamia viik-
koja sitten melko lujissa poliittisissa asemissa. Mistä sitten
johtuu hänen suuri vaalmäviöjnsä ja tarpeensa turvautua so-
tilasjohdon vallankaappaukseen v kansanjoukkojen enemmis-
töä vastaan?
"Syitä ei ole vaikea etsiä. Tässä on joitakin niitä:
Argentiinan talouselämä oh jatkuvasti huonontunut Fron-
dizjtt.hallituskaudella: minkustarmukset ovat kohonneet, ra-
'. harttarvo alentunut ja hinnat nousseet.
-Tässä.tilanteessa Frondizin hallitus sai Yhdysvalloista
$5;fl00,000 lainan ja lupauksen, että lisää dollareita tulee, tie-
tysti visseillä ehdoilla, v
Mutta suuremman lainan hinta oli suuri — maan ohjel-
man muuttaminen Kuuba-ystävyydestä — Kuuba-vastaiseksi
intoiluksi Yhdysvaltain hyökkäyspbiitiikan hyväksi.
;. Tässä yhteydessä'.muistetaan Amerikan .Valtojen Jär--.
jestöit äskettäinen.?kokousr Funta del Estessä. Argentiinan,
Bra?ilian,vMek§ikQni Chilen,* Bolivian ja Ecuadorin edustajat
Itieljföy^v^^eluYr^ \ Yhdysvaltani
ja: lä^uun^p/l^
^itäj^lerottiin ~ja^pämosteUunTkslkella mahdollisella tav^
ia/Pjöi^ kieltäytyivät äänes-
tämästä ' Yhdysvaltain hyökkäävän ulkopolitiikan hyväksi
Kuubaa vastaan." Totta, etteivät ne rohjenneet Yhdysvaltoja
vastaankaan äänestää — mutta äänestyksestä pidättyminen
oli1 Washingtonin mielestä suurin synti, minkä ne voivat
tehdä Yhdysvaltain imperialistista hyökkäyspolitiikkaa vas-
taan.
Tässä tilanteessa tuli Argentiinan taantumus, erikoisesti
Argentiinan asevoimien päällystö Yhdysvaltain tueksi. Sanan
varsinaisessa mielessä Frondizin hallituksen ohimolle pan-
tiin armeijan päällystön pyssyt ja niin se joutui rikkomaan
diplomaattiset suhteensa Kuuban kanssa. Näin sai Yhdys-
vallat "tarpeellisen enemmistön" puolelleen maailman sillä
kolkalla — ja Argentiinan hallitus sai Yhdysvalloilta "Al-
liance for Progress-suunnitelman varaaman $150,000,000 lai-
nan!
Meille sanottanee, että tokka Yhdysvallat sentään näin
julkeasti käyttää taloudellista avustustoimintaansa omien
poliittisten tavoitteidensa läpiajamiseen muissa maissa. Näi-
den "epäilijäin" on kuitenkin syytä muistaa, että itse Yhdys-
valtain valtiosihteeri (ulkoministeri) Dean Rusk varoitti tai
uhkasi avoimesti Punta del Esten kokouksessa, että myöntei-
nen asenne Kuubaan nähden voi vaikuttaa kielteisesti Yhdys-
valtain kongressiin silloin kun on puhe Alliance for Progress-
avus}uksen jakamisesta^
KUUBASTA OMAA KANSAA VASTAAN
Kaikki merkit siis osoittavat, että Argentiinan hallitus
sai Alliance for Progress sutmnitelman mukaan Yhdysval-
loilta $150,000,000 avustuksen; ikäänkuin palkkioksi siitä kun
se'katkaisi diplomaattiset suhteensa Kuubaan.
'Mutta lihjoittuessaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta
pikkumaata (Kuubaa) vastaan ja Yhdysvaltain hyökkäävän
imperialismin puolelle, Argentiinan hallitus saattoi oman
maansa miltei täydellisesti Yhdysvalloista riippuvaksi. Osoit-
tautui, että ken. antaa paholaiselle pikkusormensa, hän me-
nettää koko kätensä. 1 _
* Buenos Airesista viime tiistaina saapuneessa APn uutis-
tiedpssa nimittäin sanotaan näin: - - "
- ^^ämänpäjväiSet tapahtumat (armeijan johdon suoritta-
ne vallankaappaus, josta ylempänä-on puhe — V) aiheutti
hetiiiyastalauseiden myrskyn »peroniläisteh keskuudessa mr.
FronHizia, sekä Yhdysvaltain tukemaa 20 miljardin dollarin
Alliance for Progress suunnitelmaa vastaan, jonka tarkoituk-
sena, oh vastustaa kommunismia Latinalaisen Amerikan
rrtatosa ..."
> Tässä sitä nyt sitten ollaan. Argentiina sai ensiksi Al-
liance for Progress : ••ayuslfosta" sen jälkeen kun sen hallitus
oli katkaissut sotilaspäällystön vaatiihuksesta' diplomaattiset
suhteensa "kommunistisen. Kuubörl kanssa'*.
& Mutta kun Argentiinan kansa ei hyväksynyt sitä, että
sen hallitus suorittaa jatkuvasi poliittista "taksvärkkärin"
työtä Washingtonin hyväksi, ja antoi sen vuoksi vaaliuur-
ncrlhr Frondizin hallituksena muistutuksen kuolevaisuudesta
— silloin 'leimattiin Argentimän koko icajmn enemmistö sel-
laisiksi "kommunisteiksi", joita vaetaan Ailiance for Progress
avtisiusta käytetääh —_ ja niin saivat Argentiinan sotilasjoh-
tajat tehtäväkseen suorittaa nämä .vallankaappaukset eri
maakunnissa.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
v Armas, Laine, McKerrow, Ont.,
täyttää perjantaina* maaliskuun 23
päivänä 55 vuotta;
* Otto Hänninen, Rocky Mountain
House, Alta., täyttää lauantaina,
maaliskuun 24 päivänä 79 vuotta.
Mrs. Maria Happonen,: Port A*
thu^. Ont;, täyttää" Sunnuntaina,
maaliskuun 25 päivänä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
MIKSI SIVUUTTAVAT
TYÖLÄISTEN HAALIT
Vapautta lukiessani pisti eräänä
päivänä silmääni pieni, maksettu il-
moitus jossa esitettiin että suoma-
laisia ilonpitäjiä on saapunut Suo-
mesta tänne Canadaan ja he anta-
vat viihdetilaisuuksia erinäisillä
paikkakunnilla joissa suurempi
määrä suomalaisia asuu.
On tietenkin hauskaa saada suo-
malaisia ilonpitäjiä keskuuteemme,
mutta kun lähemmin tarkastelee il-
moitusta niin tulee kysyneeksi että
mikä näitä ilonpitäjiä vaivaa kun
he ovat tilaisuuksistaan sivuutta-
neet suomalaisten työläisten raken-
tamat ja ylläpitämät haalit ja rien-
täneet iloaan pitämään sellaisille
naaleille joissa suomalaisia ei ta-
vallisesti käy? Ei kai niitä naaleja
ole kieltäydytty heille vuokraamas-
ta?
Onhan useimmilla niistä paikka-
kunnista joista ilmoituksessa mai-
nitaan, hyviä ja käytännöllisiä suo-
malaisia naaleja. Toisilla paikka-
kunnilla jopa kaksikin työläisten
rakentamaa ja omistamaa haalia.
Kyllä niissä olisi voinut tanssia ja
laulaa aivan mielinmäärin.
Pitkässä, kuvilla varustetussa uu-
fispuffissa kyllä kehoitettiin lehden
lukijoitakin mainostamaan heidän
tilaisuuksiaan. Olisikohan niin, että
matkan järjestäjillä on poliittista
peliä takanaan? Suomalaisten työ-
läisten ja farmarien dollarit kyllä
kelpaisivat sisäänpääsymaksuna
mutta jos niistä dollareista olisi pi-
tänyt muutamia luovuttaa haalien
vuokraan niin silloin on parempi
antaa ne porvarien omistamiin haa-
leihin.
En halija varsinaisia ' ilonpitäjiä
syyttää tästä tahdittomuudesta mut-
ia kiertueen järjestäjä on tällä teol-
laan halunnut antaa suomalaisten
työläisten tietää että heidän rahan-
sa kyllä kelpaavat mutta heidän
naalinsa ovat kelpaamattomia. Nam
ainakin ajattelee — Vapaiden lu-
kija, AVhitefish. Ont.
pavarastdy&i vaaraa es
vielä ymmärretä selvästä
RAUHAN JA HYVINVOINNIN
PUOLESTA
Minä'kin, joka en ole ennen leh-
tiin kirjcittanut, haluaisin esittää
mielipiteeni rauhan asiasta ja suta,
mitä se meille tavallisille ihmisille
merkitsee toimeentulon kannalta
katsoen. Kaikki me haluamme kan-
sainvälisen rauhan säilymistä.
Minä. kuten muutkin lehtemme
.lukijat .tykkään -asua Ganadassa ja
elää täällä siksi kun Canadan asuk-
kailla voisi jo *nyt olla kaikkea yl-
täkyllin jos käytäisiin kauppaa
kaikkien maiden kanssa ja lopetet-
taisiin haaskaava sotavarustelu.
Ajatelkaapa vain kuinka paljon au-
tettaisiin yhteistä asiaa sillä, jos
aseet voitaisiin heittää romuka-
saan? Se olisi myös suun ilosano-
ma nuorille pojillemme ja tytöil-
lemme; jotka haluavat elää ihmis-
ten lailla. #
Tähän perustuu toivomukseni
rauhan puolesta. Uskon myös, että
se auttaisi meitä kaikkia saamaan
töitä ja säädyllisen toimeentulon
työstämme. Sanon vieläkin, että tä-
mä Canadamme on hyvä maa", kun-
han vain saisimme rauhassa elää
ja ahertaa.
Ja työ on sittenkin ihmisen ilo
ja myös terveyden antaja. — Maria
R.. Kakabeka Falls, Ont.
—Vaikkapa: nykyineh energian-
tarve kohoaisi 30 kertaiseksi, olisi
se silloinkin vielä'vähemmän kuin
tuhannesosa siitä__energiamäärästä
minkä Aurinko säteilee Maanpin-
nalle.
Toisaalta, jos Frondizi olisi
maan ja kansan etujen mukai-
sesti kieltäytynyt tekemästä li-
kaista karkeistyötä Yhdysval-
tain imperialismin puolesta, se
olisi saanut siitä luonnollisesti
vihaista murinaa Washingto-
nista — mutta lämpimän kan-
natuksen ja tuen Argentiinan
kansanjoukoilta.
Kaikesta huolimatta on muis-
tettava, että mitä tahansa vai-
keuksia Argentiinan kansan
edessä nyt onkaan, vallan-
kaappausten suorittamiset ei-
vät ele taantumuksen voiman,
vaan epätoivon ja heikkouden
merkkejä. •-
Moskova. •• Neuvostoliitolla'
on "pallokarttaohjus", Joka on
ohjusten torjunta-aseiden taVolt-
- tamattomissa ja voi lentää mihin,
maapallon kohtaan' tahansa reit-
tejä, joille ei voida asettaa min-
käänlaisia hälytysverkostoja, il-
moitti pääministeri' Hrutsheshv
perjantaisessa vaalipuheessaaii.
Hän paljasti myös Neuvostoliiton
suorittaneen maanalaisen ydlnra-
jäytyksen osoittaakseen vääräksi
USAn Väitteen, ettei niitä Voida
muka tarkkailla. Mainitessaan
NLn ulkoministeri Gromykon ja
USAn Moskovan suurlähettiläs
Thompsonin Saksaa koskevista,
neuvotteluista Moskovassa hän
antoi ymmärtää, että Neuvostolii-
ton ja Yhdysvaltain näkökannat
ovat vielä varsin kaukana toisis-
taan.
VERTAILU USA:HAN
Puheensa alussa Hrushtshev to-
tesi, että ihmiskunta on vuosisatoja
Haaveillut hyvinvoinnin ja oikeu-
denmukaisuuden yhteiskunnasta.
Kommunismi, jota neuvostokansa
lakentaa, on tämän haaveen toteu-
tumista. "Kommunistinen aave",
jonka Marx ja Engels kirjoittivat
kummittelevan Euroopassa, on Neu-
vostoliitossa ja muissa sosialismin
maissa muuttunut mahtavaksi voi-
maksi, jonka myös sen viholliset
tunnustavat.
Pääministeri suoritti puheensa
alussa Neuvostoliiton ja USAn vaa-
lijärjestelmien vertailua ja sanoi
ettei amerikkalaisilla ole syytä yl-
peillä vaalidemokratiallaan silloin.
Kun valitsijoille asetetaan vaihto-
ehdoiksi vain joko ^demokraattinen
aasi ja republikaaninen norsu. Neu;
vostoliiton ehdokkaista ei kukaan
lupaa valitsijoille maitojokia eikä
knsselirantoja, Hrushtshev sanoi
halutessaan tällä korostaa sitä, että
Neuvostoliiton kehitys tapahtuu
kansan edustajain laatimien suun-
nitelmien mukaan^ Vertailu i Neu-
vostoliiton ja USAn kehitysvauhdis-
ta muodosti huomattavan osan hä-
nen puheestaan.
Kommunismin voitossa kapita-
lismista on kysymys vain ajasta.
Se aika tulee, tulee ehdottomasti,
pääministeri sanoi ja'kääntäen
huomionsa ulkolaisten lehtimies- '
ten aitioon, hän huomautti, että
älköön kukaan tämän johdosta'
kuitenkaan kirjoittako,* että Hru-
shtshev vaatii maailmanvallanku-
mousta ja hylkää rauhanomaisen
rinnakkaiselon. Miksi minulla ei
saisi olla oikeutta tehdä propa-
gandaa kommunismin puolesta
siMoin, kun jotkut teistä kirjoit-
tavat maailman kapitalismin puo-
lesta, hän kysyi salissa olevien
nauraessa.
Puhuja tarkasteli sitten Neuvos
toliiton kehitystä en aloilla edelli-
sistä vaaleista, kuluneen 4 vuoden
aikana, joista hän toista viikkoa
sitten esitti yksityiskohtaisen erit-
telyn. ■
KANSAINVÄLINEN TILANNE
Kansainvälinen tilanne on edel-
leenkin kireä, mutta aika, jolloin '
imperialistit saattoivat toimia
mielensä mukaan, on jäänyt
taakse, Hrushtshev saifoi. Impe-
rialistien on nyt seikkailunhalus-
säänkin otettava huomioon Neu-'
vostoliiton kaikkituhoavat ohjuk-
■ set.
Aseistariisunta ja Saksan rauhan-
sopimus sekä sen pohjalta tapahtu-
va Länsi-Berliinin aseman määrit-
tely ovat edelleenkin kansainväli-
sen politiikan ydinkysymykset Hru-
shtshev sanoi keskittyen puhumaan
erikoisesti Saksan kysymyksestä.
Kajat, jotka Saksan demokraatti-
nen tasavalta lujitti viime elokuus-
sa, ovat alue, jonka itäpuolelle Län-
si-Saksan revanshisteilla ei koskaan
ole asiaa. Ne, jotka kuvittelevat, et-
tä' Saksan rauhankysymyksen rat-
kaisua voidaan siirtää loputtomiin,
erehtyvät pahan kerran.
Viitaten Neuvostoliiton ja
USAn Moskovassa käymän neu-
votteluihin Saksan kysymyksestä
Hrushtshev sanoi, että lännen on
ilmeisesti syötävä vielä paljon
suolaa ja leipää, ennen kuin se
löytää Neuvostoliiton kanssa yh-
teisen kielen. Neuvostoliiton vas-
tapuoli näkee koko Saksan kysy-
myksessä vain kysymyksen Länsi-
Berliinistä. Hän* ei halunnut kui-
tenkaan lähemmin selostaa käy-
tyä kosketuksen pitoa ja sen ai-
kana ilmenneitä käsityksiä, sillä
neuvottelut ovat vielä kesken, jo-
ten niistä ei ole korrektia puhua,
Hrushtshev huomautti. Näkemyk-
set eroavat suuresti toisistaan,
sen käsityksen hän kuitenkin an-
toi.
UUSIA OHJUKSIA
Puhuessaan aseistariisunnasta
Hrushtshev paljasti, että Neuvos-,
toliiton tiedemiehet ovat luoneet
uuden mannertenvälisen ohjuksen,
jota ei voida tuhota ohjustentor-
juntakeinoin. USAn valtavin uh-
rauksin luoma tutka- ym; verkos-
to, joka on tehty sitä silmälläpi-
täen, että Neuvostoliiton ohjukset
mahdollisessa sodassa tulevat
pohjoisnavan kautta, koska se on
lyhin* tie, on tämän Neuvostoin-'
ton "pallokarttaohjuksen" kautta
tullut turhiksi sijoituksiksi. Oh-
jus voi tulla toiselta suunnalta,
jopa aivan päinvastaiseltakin
kuin mitä USAn tutkaverkosto
edellyttää.
; Hrushtshev huomautti tässä yh-
teydessä, että amerikkalaiset lähet-
tivät U-2 vakoilija Povversinkin len-
tämään nimenomaan Pakistanista
Sverdlcvskin suuntaan, koska olet-
tivat Neuvostoliiton ohjuskenttien
olevan tällä pohjoisalueella. ''Pallo-
karttaohjus" voidaan ampua seu-
duilta, joille ei voida 'asettaa min-
iiäänlaisa havaintovälineitä Hrush-
tshev korosti. Tämän esimerkin
hän esitti painostaakseen, miten
tarpeellista on hyväksyä aseistarii-
äuntachjelma mitä pikemmin. : '
KILPAVARUSTELUN VAARAA
EI VIELÄ YMMÄRRETÄ
Kohdistaessaan- sanansa USAn
poliitikoille Hrushtshev sanoi va-
kavasti, ettei tulevassa sodassa
ole mitään merkitystä sillä, onko
jokin alue kaukana tai lähellä.
Lännen poliitikot ja kansat yleen-
sä eivät ilmeisestikään vielä tä-
nään täysin ymmärrä vaaraa, jon-
ka kilpavarustelu aiheuttaa.
Puhuessaan Genevessä koolla ole-
vasta 18 tai paremmin sanoen 17
maan komitean työstä Hrushtshev
sanoi Neuvostoliiton lähteneen sii-
hen mukaan vilpittömin tulostavoit-
tein.
Jos USA suorittaa uusia ydinko-
keita, on Neuvostoliitto pakotettu
ntyös uusien • ydinaseidensa kokei-
luun. Hrushtshev huomautti. Mitä
tulee ydinkokeiden mahdollisen
kiellon valvontaan, niin siihen riit-
tävät kunkin maan kansalliset vä-
lineet, Hrushtshev huomautti. Sen
todistaa se, että Neuvostoliiton-suo-
rittamat ydinkokeet on havaittu
USAssa ja USAn suorittamat ko-
iceet Neuvostoliitossa.
Hrushtshev paljasti tällöin, et-
tä Neuvostoliitto suoritti äsket-
täin maanalaisen ydinräjäytyksen
— ensimmäisen laatuaan Neuvos,
toliitossa — vain paljastaakseen
vääräksi USAn väitteen siitä, et-
tei maanalaisia kokeita voida val-
voa. Kohta Neuvostoliiton suorit-
taman räjäytyksen jälkeen USAn
atomlvoimakomission edustaja il-
moitti Neuvostoliiton maanalai-
sesta räjäytyksestä. Näin. hän pal-
jasti, että maanalaisen räjäytyk-
sen valvontaan riittävät kansalli-
set tarkkailuasemat, seikan, jon-
ka amerikkalaiset ovat tähän asti
kieltäneet.
Life" Italiassa
(Värikäs maailma 3, Italia, WSOY)
Helsinki. — Myös suomenkielelle
saatettava amerikkalaisen mammut-
tilehdeh "Lifen" teossarja "Värikäs
maailma" näyttää muodostuvan ta-
soltaan melko kirjavaksi. Nyt Ilmes-
tynyt tuorein, Italiaa esittelevä teos
on nähdäkseni tähän astisista ehdot»
tomasti paras, sillä sen kirjoittaja
Herbert Kubly selvittelee.' nimen-
omaa r. Italian yhteiskunnallisia olo-
ja erittäin viileästi ja asiallisesti.
Kubly tähdentää voimakkaasti slta
rotkomaista eroa, joka esintyy Etelä-
ja Pohjois-Italian välillä, hän tuo
myös esiin katolisen kirkon jarrutta-
van taantumuksen ja suppean raha-
miesplirin laskelmoivan ahneuden.
Varsinkin juuri nyt Italiassa tapah-
tuvan .kehityksen Kubly pohjustaa
amer}kkajaisek£l mainiolla tavalla,
eikä hän kielteisyydestään huolimat-
ta suhtaudu maan kommunisteihin
aivan silla umplsokealla vihalla, jol-
la amerikkataisia niin usein johde-
taan harhaan.
Kublyn piirtämä kuva voidaan hel-
posti tiivistää muutamaan sitaattiin:
Toisen maailmansodan- päättyes-
sä oli Yhdysvaltain halUtos anta-
nut ymmärtää, että se on valmis
auttamaan Italian Jällq^nrakentiu
mlsta, mikäli Italia saisi sellaisen
hallituksen ja talousohjelman, Jon-
ka Yhdysvallat voisi hyväksyä." —
"Mutta tämä apu ei sittenkään
muuttanut Italian talouselämää,
oileellisilta. osiltaan eikä se myös-
kään tuonut ratkaisua, maan his-
toriallisin ongelmiin." — "Mutta
kristillisdemokraatit eivät ole teh-
neet juuri mitään muuttaakseen
Italian - talouselämän rakennetta,
vaikka tämä rakenne on iustorlal-
ttnen JÄSnnos, Joka .ca W!ntfHf<iM[
pidetty pystyssä niin Ikgfth iätsto-
rialQaia ' jäännöksftv, töak&^^n
e tn evt n oikeukslei|
.-■Maan:rikkaudet
yksinomaan.-sen <i
niitä, hallit^ (M "t|^uiilsj«:,
teoulsuuspohalki, »ttuifhaahbmfata-
jat sekä Joutllqai Ja yhä mahtavat
aristokraatit. Joista juj^t keWotte-
levät varansa ulkomaille sijoitetta-
viksi." — "Mussolinia tukeneet sa-
nomalehtipohatat kontrolloivat yhä
vaikutus valtaisia lehtiä, Ja eräät
aikaisemmin . fasisteina tunnetut
professorit ovat edelleen korkeissa
yliopistoviroissa. Vaikka uusi perus-
tuslaki onkin VfobfaaUmm hallitse-
vat valtiota röomaalnlikatoUget,
jotka eivät kunnioita poliittista li-
beralismia. Kirkko tukee deibo-;
kraattisla pyrkimyksiä vain sikäli
kun se hyötyy siltäV
Tähän samaan, 'sarjaan i: kuuluu
myös Kublyn maininta,' että mm.
Fiatin autotehtailla maksetaan lak-
koihin osallistumattomille työläSflle
ns. "yhteistyöpalkkiota" vjioln ; 20,000
Smk vuodessa.
"Lifen" sarjassa omaksutun tavan
mukaan käydään myös Italia-teok-
sessa lävitse maan kaikki puolet, po-
litiikasta kulttuuriin. Italian tavatto-
man rikkaan historian ja kulttuuri-
perinteen. vuoksi. esitys muodostuu
tältä osalta kuitenkin kovin pinnalli-
seksi kujanjuoksuksi. Se on vain lä-
hinnä jonkinlaista koulutietojen pi-
knkertausta.
Mutta vaikka Italia-teoksella on
odottamattomat ansionsa, niin siihen
sisältyy myös joukko' korkeita asia-
virheitä; Niinpä väitetään, että Ita-
'ian teollisuustuotanto on kolman-
nella sijalla Euroopassa, mikä ei al-
kuunkaan pidä palkkaansa (Italian
edellä ovat ainakin NL, Länsi- ja
Itä-Saksa, Englanti ja Ranska). Sa-(
main kerrotaan, että elokuvien tuot-
tajana Italia olisi USAn jälkeen toi-
sena koko maailmassa (väliin mah-
tuvat ainakin vielä Intia ja Japani).
Asiantuntemattomuutta osoittaa mr.
Kublyn vilpitön hämmästely, sen joh-
dosta, etta kommunistien kannatuk-
sen painopiste on vauraamassa poh-
joisessa eikä rutiköyhässä etelässä.
Talsinen ilmiö on kuitenkin tyypil-
linen kautta maailman.
Kirjan suomentaja Mikko Kilpi on
jättänyt siistiin työhönsä ilkeän kau-
neuspilkun käyttäessään Torinosta
itsepäisesti anglosaksista muotoa
Turin. Asian oli toki pitänyt selvitä
jo kirjaan liitettyjä karttoja silmäile-
mällä. ,
Italia-teoksen kuvasato edustaa —
vakiintumassa olevan tavan mukaan?
— kiitettävän korkeata tasoa.
— Olli Laine, K. V.
vuotia rautatien
Suomessa
vBelalnkl. —' äata vuotta sitten
alkoi jSäännöllinen liikenne Heisin-
gin" ja Hämeeniiqnan rataosalla.
Kauniina kevätpäivinä, 17.3186^.1
höyrysi: aikansa ihme, höyryveturi'
Ilniarinen, mahtavana ja peloitta^
Vana pääkaupungin asömaile. Mat- v
kaatajat olivat 'juhlamielellä' ja*
öd^ftivat ra^utahepdn nykäisyä. Se
tapahiui. Radan varrelle kokdontu- u' '
neet • katselivat .hämmästyksissään--
"hevosen - mehoa routaista■:tietätt>J!
pitkin;-- 4: t ' --V' -
" Erään- hämäläisemmäh kerrotaan '
tokaiseen, kun juna oli porhalta- "
niit ^hänen ohitseen: "Vaunut ori
riyt ntoty. mutta missä ne hevoset'
vllpyväfc' ' "
. 10Ö' vuotta on nyt kulunut ja
"aikamme ihme" on muuttunut jo-*'
kapäiyäiseksi ; kulkuvälineeksi.
Ajanköjidan juhlistamiseksi kautta ''
niaan kaikilla asemilla nuosivat li-'
put Valkoihin lauantaiaamuna.
Merkkipäivää kunnioitettiin monel-
la tavalla, mm., 100-vuotisjuhlalla
kansallisteatterissa.
'Hl.
Isorokko saattaa
milloin tahansa
puhjeta Suomessa
HebinkL — Isorokko voi puhjeta
Suomessa missä Ja milloin tahansa,
koska kansainvälinen liikenne on vii-
kasta, lausui Helsingin kaupunginlää-
käri, prof. Tauno Wartiovaara viime
keskiviikkona. Terveydenhoitolauta-
kunta'teki samana päivänä päätök-
sen yleisen vapaaehtoisen isorokko-
rokotuksen järjestämisestä helsinki-
mtsilie^ heti siinä tapauksessa; että,,"?,
iartunnan vaaran voiöaan katsoa nj-*" \"
kyisesttiän lisääntyvän. Tällainen :
joukkorokotus tulee kysymykseen *
mm. .Elina tapauksessa, että joku ne*-* v n
jälaisen rahtPalva "Perngulfin" heh- '
kUökimnasta sairastuu* rokkoon. Rok-
ko saattaa, kuten sanottu, puhjeta
odottamatta muuallakin samaan ta-
paan kuin Englannissa ja Länsi- ,
Saksassa. .:
SITÄ
TÄTÄ
Sarjafilmi "Canada sodassa" esitetään CBC:n TV:ssä joka tiistai-Utana 13 viikon ajan. Tässä
puolentunnin filmissä nähdään kuvia sekä kotirintaman toiminnasta että canadalaisista rinta-
malla. Filmi on ajalta 1936—1946.
YHDESSÄKIN LUKAA
"Äiti" sanoi pikku Toivo,' opetta- •
jaja kysyi tänään, että onka minulla i
sisaria ja veljiä. Minä sanoin ole-
vani ainoa lapsi."
"Ja mitä sanoi sitten opettaja?"
kysyi äitL . , .......
Hän sanoi vain "Jumalalle kii-
.os!"
SUURI RUOKAVALIO ■
'Uusi täyshoitolainen sanoi pöytä^
toverilleen ' ensimmäisellä aterialla
ollessaan: "Sanokaa, .miten- täällä-
pöyö katetaan. Onko siinä paljon
valinnan varaa?" ^
'Kyllä cn", vastasi puhuteltu.^
' Täällä on sopallakin kuusi eri ni-
meä;"
... YSTÄVÄTTÄRIÄ
Filmitähdet Barbara Stanvvyct.
ja Ginger Rogers ovat kertoman
mukaan hyviä ystäviä He olivat
eräänä päivänä kävelyllä Gingertn
puutarhassa, jollpin emäntä huo-
mautti:
• —<Ai.niin, minun pitäisi muistaa
hankkia linnunpelätin.
— Mutta miksi rakas ystävä, sa-
noi Barbara, . pistäydythän itse niin
usein puu tarhassasi.
, KUINKAHAN'KÄVI?
— Olinpa minä hölmö, kun tila-
sin räätäliltä housut enkä huoman-
nut pyytää häntä ottamaan mittaa
molemmista jaloista.
PÄIVÄN PAKINA
Politiikan teko on tyylistä hommaa
Jokin aika sitten kerrottiin erääs-
sä torontölaisuutisessa Ontarion
maakunnan liberaalipuolueen joh-
tajan esittäneen dramaattisen vali-
tuksen siitä.- että oppositiopuolueen
johtajana hän on joutunut maksa-
maan $100,000 puolueensa menoja
siksi kun torypuolue ei myönnä
riittävän suuria rahamääriä oppo-
sitiopuolueen käytettäväksi.^
Mr. John VVintermeyer, liberaa-
lien maakuntajohtaja, sanoi olevan-
sa siinä onnellisessa asemassa, että
hän voi maksaa puoluejohtajan toi-
mesta koituvat tappiot, vaikka ne
nousevatkin kolmen vuoden aikana
sataantuhanteen dollariin. Mutta
hän epäili, että onko aina saatavis-
sa sellaisia puoluejohtajia, joilla
i.a.ttuiv olemaan tällaista pientä
vaihtokassaa käytettävissään' tap-
pioiden maksamiseksi.
Näyttää muuten siltä, että Onta-
rion maakunnan toryhallitus on pi-
tänyt oppositiopuoluetta ja sen joh-
tajaa lapsipuolen asemassa. ,
Mr. VVintermeyer saa oppositio-
johtajan ominaisuudessa. palkak-
seen vain $21,000 vuodessa.. Nyt
hän sanoo, että tämä" vuosipalkka
on mennyt kaikki ja lisäksi $100,-
OOOvuodesta 1958 lukien tappioiden
peittämiseksi.
Tavallisen, palkan lisäksi opposi-
tiojohtaja 'saa tosin vielä $18,000
vuodessa Queens Parkissa olevan
toimistonsa kulujen maksuksi. Täs-
tä summasta menee kuitenkin toi-
nen puoli mr. VVintermeyerin aput
laisen, tri Boyd TJpperin palkkaan
jä loppu, $2,500 lukuunottamatta
sihteeriapulaisten palkkoihin.
Jälellejäävä $2,-500 summa ei kuu-
lema piisaa alkuunkaan postin, pu-
helimen jä muidert sellaisten me-
nojen maksamiseen.1
Meidän' myötfituritomme on luon-
nollisesti mr.. VVintermeyerin puo-
lella, kuten kaikkien muidenkin
riistettyjen ja ryöstettyjen puolella,
joiden tulot eivät tahdo mitenkään
riittää tilipäivästä toiseen.
Olemmepa valmiina hyväksymään
erään toisen liberaalin huomautuk-
sen, että hallituksen pitäisi kulut-
taa vähemmän Umosiinien ostami-
seen pienemmille kihoilleen ja
maksaa kunnollinen palkka ja palk-
kio viralliselle opposition johtajal-
le. .
Mv tta meitä ihmetyttää hieman,
miten tällaisessa tilanteessa Voi-
daan olla sulkematta silmiämme
sille tosiasialle, että jos puolUeiyö
tulee näin kalliiksi — miten her-
ran nimissä öri mitään - mahdolli-
suuksia sellaisilla tavallisen kan-
san puolueilla, joiden Johtajilla Tei
ole isiltä perittyä miljoonaomai-
suutta?
Kukaan ei luonnollisestikaan
kiellä sitä tosiasiaa, että nykyisten
olosuhteiden puitteissa tulee puo-
luetyökin kalliiksi. Mutta se ei tule
sitä vain viralliselle oppositiopuo-
lueelle, vaan myös niille .työväen-
puolueille, jotka yrittävät^Jcäytän-
nössä toteuttaa, demokraattisia oi-
keuksiaan ja saada siten myös ta-
vallisten kansalaisten tahdon ja
pyrkimykset huomioiduksi.
Tosiasia tietenkin onkint että mei-
dän kaksipuoluejärjestelmämme
jättää' äärettömän paljon' toivomi-
sen-varaa, mikäli on puhe demo-
kraattisten oikeuksien .käytännölli-
sestä hyväksikäytöstä." Kurt tehok-
kaan puoluetoiminnan ehtona on
pulleat rahakirstut, niin silloin on
r.aha]la ratkaiseva sananvalta vaa-
leissa. Teoreettiset oikeudet ja käy-
tännölliset mahdollisuudet ovat sii-
nä kovassa ristiaallokossa.
Tämä liberaalipuolueen "valitus"
antaa, sellaisenaan hieman käsitys-
tä siitä, kuinka vaikeata on kaksi-
puoluejärjestelmän olosuhteissa —
missä' 'Suurpääoma rahoittaa kum-
poakjii hallituspuoluetta ja käyttää
ni|tä,3vuorotelien kyntöjuhtinaap
on.työväestöllä nousta vaaleissa pin-
nalle.
'-Multa historian kulku on kuiten-
kin sellaista, etteijnikään, ei edes
raliap mahti ja siihen mukautett^
-.'d>n)Dkraattinen elämärijupksum.
meM* voi loppukädessä työväenluo'-
^an:.. nousua ja lopullista voittoa-
kaan estää.
u. Toistaiseksi on täällä Ganadassa
kuitenkin melottava poliittisessa
joessa kovassa vastavirrassa. On
puutieellisten välineiden avulla
välitettävä. työväenehdokkaiden
yijalisahonia — ja maksettava pik-
kusummista kerätyistä varoista suu-
ret vaalimenot.
TäsahTeivät siis ole tässä jakaan-
tuneet' mahdollisuudet, sen näkee
jÖ|älnen, mutta kaikki muuttuu;'
Efskbseni. ei tosin itsestään, vaan
kfeusinJQvkköjen vaatimusten jä'
painostuksen ansiosta.
— KänsäkouraV \r
> I
1
