Sivu 2 Tiistaina, tammik.-22 p. — TuesdaV, Jan. 22/19)62
VAPAUS
(LIBERTY)
- 111 :\\.-'-f
INDEPENDENT LAÖOft OROAN "'
' Of FINNISH CANADIANS
. Est&bliahed No\i. 6.-1917, .
Editor: W. Eklund Manager: K Saks)
Telephones: Office OS 4-4264 Edltorial OS 4*4266 , £
Publisher! thriceweekly: Tuesdays. Thursdäys and Satutdaysby Vapavp.
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm .St. West, Sudbury. .Ontario, Canada.
n- ' Maiiing addresp: Box'6?: > '{
■■■vi Advertising rates u^riaplpiicatlon/translattons fr§e;of cbarge. ;
Authorizedas second cass mail by' ttie post Office Department; Ottawa,
and for payment ojt postage in caaho _•
H TILAUSHINNAT r^ ] '
Canadassa: 1 vk. $8.00 € Idc. $'4.25 ' rJSAtssa: , l vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 v$. 9.50 6 kk. 5.38
M.„.h.......h.. CANADIAN LANGUAGEPRESSfe
Ajatusten kontrollia Canadassa
Nj.pi).^reäiista • viim> viikolla tulleissa uutistiedoissa. ker-
rattiin^ etta ■hallitusviranomaiset, nimenomaan kansalaisiius-
r.ja siirtolais viranomaiset ovat ottaneet itselleen valtuudet
päättää, mitä canadalaiset saavat kuulla ja mitä he eivät
saa kuulla?
Lyhyesti sanoen, siirtolaisviranomaisistamme on tulluj;
^ "ajatusten puhtauden vartijoita".
} Kysymys on Gus Hallin, johtavan yhdysvaltalaisen kom-
munistin puheoikeuden kieltämisestä. Kyseisten uutistieto-
jen mukaan McGill-yliopiston Sosialistinen yhdistys oli kut-
sunut hänet puhujaksi tilaisuuteensa. Hän ei sjis tullut Mont^
realiin* "itseään tyrkyttäen". Hall tuli sinne canadalaisten
ylioppilaiden kutsusta. Hän ei tullut sinne liioin salaa ja
virkavaltaa kiertäen, kuten menetteli äskeisellä Montrealip
"vierailullaan" amerikkalainen natsijohtaja Rockwell. Gus
Hall tiili Montrealiin täysin laillisesti ja avoiniesti, täyttääk-
seen McGill-yliopistön oppilaiden toivomukset* ja pyynnöt.
Mutta sitten tulivat näyttämölle siirtolaisviranomais^t
ja estivät näitä ylioppilaita sekä muita asiaan; kiinnosta
möntrealilaisia kuulemasta, mitä Gus Hallila oli mahdollj-.
sesti janottavaa! Kieltämällä mr.Halhlta puheoikeuden, siijv
tolaisyiranomaiset löivät märällä pesusienellä; Canadan kart-
salaisten demokraattisia oikeuksia, vasten kasvoja.
Huolimatta siitä mitä me itse kukin ajattelemme kom-
munismista yleensä ja Yhdysvaltain kommunistisen puo-
lueet johtavasta puhemiehestä; Gus Hallista, kaikki demo-
kraattisen katsantokannan omaavat ihmiset ovat yksimieli-
siä siitä, että tällainen virkavaltaisuus ei vetele — että ca*
nadaEaisilla täytyy olla oikeus kuulla kommunistienkin mie-
lipiteitä, vaikka siitä ehkä tulisi murinaa^ Washingtonin vi-,
rallisistä piireistä. Kun huomioidaan että tämä oli meidän
tietääksemme jo toinen kerta, jolloin canadalaisilta kielletä
tiin oikeus kuulla vissinlaista sanomaa Yhdysvaltain puolelta
(aikaisemmin estettiin tri Herbert Apthekerin, tunnettu yhr
dysvaltalaihen kommunisti hänkin, luento Torontossa), niih
tällaista canadalaisten puhe- ja koKoontumisoikeuksia loufc
kaavia toimenpiteitä ei :VOid&;l)i^^tt^^Vl(ti|iti. ;cänadälai%
ten viranomaisten ylitetic»te^tufc£^
ijle puolestamme yhdymme Öu* HaÄ tapauksessa
mont^realilaisen suurleMen, Montreal StaitW tämän ^ asian
johdosta julkaiseman. toi^*|;uiskirjoituJlfcsen Ipjpilila^ntoäri:
.v Canadan* ::kansaläisuusr.'4fi r^^ola^u^dnisieri^ii'.
eräs I virkailija sanoi McGill DaUy-lehilelle, että 'toinkaan
maan Jcpmmunistisen puolueen tunnustettu johtaja ei. voi
tulla.Canadaari, jos hän aikoo: puhua poliittisesta alastaan tai
poliittisten katsomustensa edistärniseksi': Me haluaisimme
nähdä sellaisen lain, missä tällaiset, Jcatsantokannat määritel-
lään^ Me epäilemme hy vjn suuresi* sellaisen lain; oleni^ssär
oloa,* lukuunottamatta miöisteriöiiiteeUeen laatimia säädök-
siä. Mahdollisesti heillä' on lain mukaan oikeus^ laatia osas^b-
säädbksiä, mutta heillä- ei varmastikaan ole oikeutta läatja
sellaisia säädöksiä, jotka . kieltävät canadalaisilta oikeuden,
kuulja kiistanalaisista, poliittisista.katsantokannoista.
Reillä ei ole Canadassa epäcanadaläiseii -toiminnan ko-
miteaa; taivaalle kiitos siitä, emmekä me sa .antaa siirtolais-
viraston virkailijain toimia ikäänkuin meillä olisi sellainen
komitea."
: Pearson "synnintunnossa"?
kohdatessaan päättävää vastarintaa ydinaseiden vas-
taanbttamisohjelmassaan, liberaalipuolueen kansallinen joh-
taja'Lester B. Pearson yrittää "sokeroida" tätä kuolettavaa
myrkkypalaansa.
Uutistietojen mukaan-hän turvautui keskiviikkona Es-
panolassa seuraavanlaiseen sananselitykseen: . »:
!'Me emme kannata minkäänlaisia aseita! Me kannatam-
me aseistariisuntaa, mutta siihen mennessä, kunnes rauhan
perustaksi tulee jotakin muuta voiman tilalle, meidän täytyy
myös. l»yväksy§ voinian tarpeellisuus rauhan säilyttämiseksi."
Milloin ja mistä asti on varustelukilpailu johtanut rau-
haan tai rauhan säilyttämiseen, mr. Pearson?
Ja-miltä tuntuisi, mr. Pearson, jos jokin uskovainen hen-
kilö vakuuttaisi, että hän "vastustaa kaikenlaista syntiä, mut-
ta syntiäkin on tehtävä, että voidaan anoa anteeksiantamusta
ja päästä siis synnin avulla taivasten valtakuntaan?"
Sokeroidakseen ydinaseita puolustavaa asennettaan edelr
leen, mr. Pearsonin sanotaan Espanolan pulieessaan esiinty-
neen petollisen sulhaspojän lailla, joka morsiamelle (mikä
hirveä^ morsian Pentagonin atomipommi onkaan) uskollisuus-
valoja tehdessään kuiskaa toisesta suupielestään' avioliiton
onnistumisen epäilijöille^ että "sopivan tilanteen tullen otan
avioeron koko rumiluksesta". _
Puolustettuaan asennetaan sjllä, että liberaalipuolueen
johdon täytyy kunnioittaa torypuojueen hallituksen sitou-
muksia ydinaseiden vastaanottamisen tiimoilta, mr. Pearson
sanoi — jahka ensin tuotaisiin jenkkien ydinaseita maamttie
kamaralle — että hän ryhtyisi uqdeljeen neuvottelemaan
Washingtonin kanssjT ydinasekysymyksestä. Hän antoi kui-
tenkin ymmärtää, ettei ydinlatausten poisviemisestä voitaisi
sentään lähitulevaisuudessa, neuvotella- koska se tarkoittaisi
vetäytymistä pois NATO-liitosta ja sitä ei mr. Pearson halua.
Kuten nähdään, mr. Pearson,:luE!^^rhytr'että^nkin'.on
valmis, sulkemaan tallin oven tosin vastaisen jälkeen icun
hevpnen on varastettu!
"Mr. Pearson tietää paremmin kuin monet muut canada-
laiset, että ydinlatausten vastaanottaminen ei lisäisi rahtua-
kaan •maamme turvallisuutta, vaan saattaisi sen «ritistä
enemmän riippuvaksi suurpääoman kontrollissa olevasta Yh-
dysvaltain hallituksesta.
Mr. Pearson yrittää luultavasti jymäyttää pahaa-aavis-
MAINOS: KANNATTAA.
.JA SITÄ TARVITAAN
Näin edustajakokouksen edellä on
oPut paljon yleisön-osastolla kirjoi-
tuksia ja arvosteluja m.m. Vapauden
kansankirjeistä ja kaikilla on se
mieli että kansankirjeitä pitäisi olla
enemmän. Se on hyvä ajatus* sillä
se ■■' tekee lehden mielenkiintoiseni^
maksi ja^ vilkkaammaksi samalla
kun lehden sisältö tulee kansan-
omaisemmaksi. Pitkät kirjoitukset
ovat väsyttäviä ja kirjoituksien pi-
täisi olla lyhyitä, teräviä ja paljon
sisältäviä. Miten me voisimme niitä
saada, se on kysymys johon meidän
pitäisi löytää vastaus: Tämän kirjoit-
taja ei sitä tiedä. Kirjeenvaihtokurs-
sitj ja kerhot ovat tietysti hyviä, jos
niitä voidaan järjestää. Vanhoja hy-
■\ . . . ■ ■ -. . .... o«>
viä- kirjeenvaihtajia dn mennyt aina:
nopeammassa tahdissa sinne josta-- ei
ole paluuta. Ottlfen':-'hudmiodnV. että
Vapauden toimittajiakin ' ön- -monta
aivan viimeisten vuosien ' aikana
kuollut, sekä kymmeniä parhaita jär-
jestöjemme toimitsijoita ja kirjeen-
vaihtajia on lähtenyt, viimeiselle
matkalleen niin. aika. hyvin on sen-
tään saatu uusia tilalle. Siinä on
kuitenkin pulma, jota meidän on
vaikea ratkaista. Joka tapauksessa
meidän on aina toimittava niillä
voimi'la mitä meillä on ja pyrittävä
niitä kehittämään: Huomioiden,, että
Vapaus ilmestyy kolme kertaa vii-
kossa ja Liekki kerran ja meillä on
Vapaudessa kolme toimittajaa ja Lie-
kissä yksi harjoittelija, on mielestä-
ni erikoisen kiitettävää että lehtem-
me on ollut siitä huolimatta ainakin
allekirjoittanutta tyydyttävä. Mie-
lestäni toimituskirjoitukset ja paki-
nat ovat olleet hyviä, ei missään ta-
pauksessa saisi niitä lyhentää täi vä-
hentää. Joitakin vähemmän lukuha-
luisia kyllästyttää pitkät kirjoituk-
set ja olisi hyvä jos toimituskirjoi-
tukset olisi jaettu lyhyempiin eri ot-
sikoiden alla oleviksi lyhyiksi 'ja te-
räviksi mikäli se on mahdollista.
On useampia huomautuksia ollut,
että Toronto ja Sudbury käyttävät
liian paljon puhvitilaa järjestämis-
tään tilaisuuksista. Minun mielestä-
ni niitä pitää myöskin julkaista, mi-
tä enemmän- on puhvikirjoituksia
erilaisista tilaisuuksista sitä parem-
pi saadaan yleisökannatus ja toisel-
ta puolen se osoittaa sen paikkakun-
nan toiminnan vilkkautta. Mainostus
kannattaa jokaisessa asiassa, se on
selvää. •■ ■ ■
On paikkakuntia, joissa on järjestö-
osastoja, -kuten Montreal, Röuyn
ym. joita näemme aina haastekam-
panjani lahjoituksissa, mutta kos-
kaan ei nähdä tai ainakin vain ani-
harvoin puhveja, ja se tarkoittaa et-
tä siellä ei ole myöskään toimintaa.
Sudbury, Toronto, Port Arthur ym.,
joista oii paljon' puhveja, toinuvat
myöskin vilkkaasti ja se on lopuksi-
kin tärkein asia.
Rauhanasian ajaminen on kaiken
elämämme ehto. Jos ei saada.pysy-
mään rauhaa, niin mahdollinen edes
sä oleva sota tuhoo kaiken elämän ja
koko maailman. Meillä ei ole. muuta
ehtoa1 kuin taistella rauhan puolesta
ja sitä meillä on'mahdollisuus teh-
dä parhaiten järjestöjemmd ■ ja, toi
mihnan. kautta.' -Järjestömme ja sen
tilaisuuksien. kautta, me voimme pi-
tää yllä lehteämme ja toimintapaik-
kojamme ja vetää suurempia jouk-
koja mukaamme kunntelemaan mei-
dän, esityksiämme, ohjelmiamme ja
ennenkaikkea saada ihmisiä koske-
tuksiin kanssamme, jolloin voimme
selostaa ajatuksia rauhankysymyk-
sistä ym.
Nyt voisi joku sanoa mitä teke-
mistä ja saivartelemista on tässä Va-
paudessa julkaistuina puhveilla?
Kyllä niilläkin on. Suurilla paikka-
tunnilla kuten Toronton miljoona-
kaupungissa on erilainen suhde kuin
pikkupaikkakunnilla tai kaupungeil-
la. Meillä on laajalla alalla asuva
suomalainen väestö ja paljon pieniä
kaupunkeja ympärillä, kuten Hamil-
ton, Oshawa, St. Catharines, Samia
ym. Paikallisia ilmoituksia (seinäil-
moituksia) tai henkilökohtaisia il-
moituksia ei, voida käyttää, mutta
tamattomia kannattajiaan esit-
täessään epämääräisiä lausun-
toja siitä, että tehdyistä "sitou-
muksista" muka selvitään sillä
että "kunnioitetaan" niitä nyt
ja sitten "neuvotellaan" uudel-
leen sitoumusten purkamises-
ta.- ■■
Jos mr. Pearson olisi tässä
asiaäsa tosissaan, - hän sanoisi
yhdysvaltalaisille < .ydinaseiden
kaupustelijoille, että; ei kiitos.
"Jos toryhallitus on jotakin si-
toumuksia tehnyt, ' liberaalit
vaativat niiden purkamista
nyti eikä joskus 'epämääräises-
sä tulevaisuudessa." Muita ei,
mr. Pearson tuottaisi ensin
jenkkien ydinlataukset ;Cana^
daan, .mikä varmistaisi aikai-
semmin ehkä tehdyt sitoumuk-
set ja samalla sen, että jenkki-
kenraalit saisivat entistä lujem^
man otteen maastamme. Sanot-
takoon mr. Pearsonille, että jos
hän mielii saada kannatusta
tulevissa liittovaaleissa, hänen
on parasta muutta kantaansa
nopeasti, sillä canadalaiset ei-
vät ' kerta , kaikkiaan halua
ydinaselatauksia tänne.
YLEISÖN KIRJE
mitä useampia puhveja ja ilmoituk-
sia on lehdessä, "sitä ; kauempa' ja
enemmän on yleisöä Don-haalilla tai
Tarmolassa. Myöskin meillä on joka
lauantai ja sunnuntai tilaisuuksia
joita pikkupaikkakunnilla on kerran
kuussa jos sitäkään. Olosuhteet ovat
erilaiset eri paikkakunnilla. Alkaa
siis moittiko meitä puhveistamme,
sillä meillä on kymmenikuntatuhatta
dollaria vuodessa saatava- varoja toi-
mipaikkojemme pitämiseksi ja jos me
menettäisimme ne niin silloin tietysti
puhvfanme; 'itäessä yähenisivät,
mutta myösk^. jöpnisi*"toiminta'' Ja
lopuksi se olisi isku. rauhanasiallekin.
Maksullisia 'ilmoituksia '. myöskin
olemme julkaisseet. ehkä enemmän
kuin toiset' paikkakunnat ja se an-
;taa . taloudellista tukea lehdillemme.
Pitkäksi tämäkin kirje taasen venyi^
mutta miten känsäkourainen oppi-j
maton työläinen voisi saada lyhyttä
ja asiaFista kokoon, sitä täytyy se-
lostaa kautta rantain- ja sittenkin
epäilee, että tuliko t se > oikein selos-,
tetuksL
Nyt olisi vielä puhvattava niistä
ensikesänä Torontossa pidettävistä
suurista "Suurjuhlista" ja jokainen
muistaa, että viimeiset Toronton
juhlat olivat tarkoitustaan vastaa-
vat. Tänä vuonna pitäisi olla paljon
mahtavammat kemut ja niistä, tulee
pitää ääntä ja olemme etukäteen
kiitollisia mainiolle Vapaudellemme
joka antaa tilaa puhveillemme, taa-
ten siten juhlistamme yhä parhaim-
min onnistuvat. _.
Tarmolassa on tehty jo syksyllä
paljon kaunistustyötä, katkottu ja
poltettu risuja, tehty lisää auton-
parkkauspaikkoja ym. Nyt toi posti
Matilta, Suurjuhlakomitean puheen-
johtajalta, kirjeen jossa kutsutaan
juhlakomiteaa, kokoon ja takuuPa
tullaan järjestämään erikoista, kos-
ka neljännessatainen juhlakomitean
jäsenistö ei tule istumaan kokouksis-
saan turhanpäiten vaan siellä harki-
taan, päätetään ja ehkä tuosta tai
tästä pulmasta vähän .kinastellaan,
mutta lopuksi sata tai parisataa tyt-
töä, poikaa, eukkoa jankkoa tekee
työtä kuin yksi ihminen Ja siitä tu-
lee valmista, jonka .todistajiksi kut-
summe^ teidät kaikki ja paljon lisää
— todistaen muun ohella, että mai-
nostus se on joka kannattaa. — VK..
LIJKUAN MIETTEITÄ
Monet ihmiset ovat sitä mieltä, et-
tä Canadassa on oma hallitus, joka
pitää huolta -kaikesta siitä mitä
täällä tehdään. Mutta mielestäni
täällä ovat miehet sitä varten, että
he ottavat määräyksiä naapurimaan
valiassaolijoilta. Heillä itsellään ei
näytä olevan edes tietoa siitä mitä
milloinkin puhuvat.
Tämän . kuluvan vuoden aikana
ovat"jo liberaali- ja konservatiivi-
puolueiden johtajat antaneet kän-
sän ymmärtää, että ydinaseet Cana-
daUe ovat välttämättömiä, vaikka he
aikaisemmin sanoivat, ettei Canada
niitä tarvitse. Joko täälläkin aletaan
pelätä,.että Kuuba voi hyökätä Ca-
riadaan? Kennedy kyllä pelkää, että
Kuuba voi saastuttaa Yhdysvallat
ja on syytä pelätakin kun siellä on
jo paljon Kuuban "pakolaisia", jotka
vihaavat .demokraattista hallitus-
muotoa. He ovat nyt uskollisia Ken-
nedy-lupauksille niin kauan kun hei-
dän ei tarvitse tehdä työtä elääk-
seen, mutta jos lieille annettaisiin
kuokat käteen ja Batistan aikuisilla
Kuuban palkoilla lähetettäisiin Flo-
ridan soita kuivaamaan, niin silloin
varmasti alkaisivat kellot kaikumaan
eri tahdissa.
Tässä oli oikeastan tarkoitus kat-
sella Canadan hallituksen edesotta-
muksia. Näyttää silta, että Pearson
mälle. Kasvattakaamme hyvää tah
toa naapureiden välille. Tehkäämme
työtä rauhan- hyväksL Jussi.
ON SUURIN PIIRTEIN
TYYTYVÄINEN LEHTEEN
oren lukenut ne monet evästyk-
set, mitä on lukijain toimesta Va-
pauden yhtiökokoukselle annettu.
Omana mielipiteenäni esitän seu-
raavaa:
Tilaushinnan korotuksen pidän
tarpeellisena toimenpiteenä. • Tyy
dyn lehden sisältöön vaikka aina.on
tietenkin pyrittävä parempaa».
Lehden kielenkäyttoVon ^ mielestäni;
hyvä — sitä on: helppo;,lukea ja.
ymmärtää. « . . ..;»
. Hyvä olisi jos saataisiin «leh-
delle vaikkapa osaajalla toimiva
kiertävä asiamies tai- nainen. Si-
ten saataisiin varmasti lisää tilauk-
sia ja kirjallisuutta myydyksi enem-
män.
Liekin toimittajalle haluan puo-
lestani esittää parhaat onnentoivo-
tukseni. Näyttää olevan pystyvä
tehtäväänsä. Toivottavasti - hyvästä
Liekistämme tulee entistä parempi.
Hyvää työkurssia ja yhteisym-
märrystä yhtiökokoukselle toivotta-
en. — K. V.,Wanup, Ont.
HINNANKOROTUSTA
VOISI SEURATA
TILAUSKATO
CSJn Ebyn osaston vuosikokous
pidettiin tammikuun 14 pnä 1963.
Virallisten vuosikokousasiain li-
säksi keskusteltiin lehden tilaushin-
nan kohottamisesta ottaen huomi-
oon tilaajien mielipiteet tässä pii-
rissä, nimittäin Tarzwellin ja Ebyn
alueella. Vain kaksi tilaaja on täällä
hinnankorotuksen ''kannalla sillä
toiset arvelevat, että hinnankorotus
voi aiheuttaa tilaajamäärän vähene-
misen vähävaraisten keskuudessa.
Olisiko tilaushintojen korottamises-
ta hyötyä silloin jos hintaa korotet-
taisiin kahdeksasta dollarista niitä
monet pitävät kalliina ja se aiheut-
taisi tilaajien vähenemisen?
— H. H., Eby, Ont.
JUTUSTELUA ENNEN
EDUSTAJAKOKOUSTA
Parhaillaan käydään tämän leh-
den palstoilla keskustelua siitä, mi-
ten tätä lehteä olisi toimitettava ja
miten se ja Liekki saataisiin pysy-
mään jaloillaan jatkuvasti. Suoma-
laisten siirtolaisten lehtiä Canadas-
sa ja Amerikassa odottaa häviämi-
nen, sillä se vanha kaarti joka on
perustanut nämä lehdet ja laitot
semme kuolee pois ja uusia luki-
joita ei tule vaikka mahdollisuuksis-
ta toitotetaan. Ei edes pappien kon-
trolloimat lehdet tahdo pysyä ja-
loillaan vaikka Jumala olisi luvan-
nut apua. Lehdet, suuretkin entiset,
ilmestyy nyt kolme kertaa viikossa
ja pian ilmestyy kerran viikossa ja
lopuksi ei lainkaan. Näin on tilanne
'meilläkin. Samat ihmiset jotka otta-
vat, osaa haasteryntäykseen ja pape-
loudellisesti paremman 'tuloksen,
vaikka en olekaan, mikään i fihanssi-
mies. .Pakon edessä on yritettävä
jotakin se on selvä. Vaan näitä asi-
oita kannattaa perinjuurin harkita
ennen kuin tehdään siirtoja. Vielä
mennäkseni tilaushintojen kohotta-
miseen. Sanotaan, että se ja se por-
varilehti maksaa niin ja niin paljon
ja siinä on sellaista ja sellaista lu-
kemista. Mitä se meille kuuluu.
Niiltä ei lopu lukijat eikä rahat,
niillä- on kymmenien ja satojentu-
hansien tulot jä ne voi tehdä mitä
vain eikä horjuta, vaan meitä hor-
juttaa.. Ne lehdet taas jotka" ovat
pettäneet työväen luokkataistelun
ja saavat apunsa siitä että nuolevat
antajiensa saappaanpohjia ja teke-
vät kummarxuksia jai.rnatelevt en-
tisten riistäjiensä edessä- < ovat- Juu-.,
daksia, vaan Isillä erolla että eivät
uskalla ,hirttää itseään niinkuin teki
Juudas Iskariot. Lehtien,hinnan ko-
rottaminen on pakollista vaan var-
maa dn että se ei tuo uusia tilauk-
sia vaan tipauttaa pois vanhojakin:
Lehden sisällöstä on puhuttu pal-
jon vaan kun osastoltamme tulee
esitykset edustajakokoukseen en
puutu muuhun kuin urheiluosas-
toon joka on lähinnä sydäntäni. Kii-
vaimmat ovat jopa äänekkäästi ha-
lunneet sen poistamista ja kutista-
mista niin pieneen ettei siinä olisi
mitään. Kun jo urheiluelämämme
kituu niin pitäisikö vielä kutistaa
uutiset siitä niitä muualla maail-
massa tapahtuu jossa ihmiset vielä
toimii? Urheiluosasto mainostaa
yhtä elämämme osaa samalla taval-
la kun muut mainostaa tässä leh-
dessä liikkeen eri haaroja. Osastoa
on pidettävä edelleenkin vaan pa-
rannettava entisestään ellei tahdota
jäädä jälkeen muun maailman me-
nosta tällä palstalla. Uutisia olisi
saatava paljon vaan lyhkäiseen iske-
vään muotoon. Ei esim. sillä tavalla
kuin äskettäin tässä lehdessä selos-
tettiin Kaukalovan hiihtokisoja jol-
loin selostetun hiihtäjien väliajat-
kin 30 km kierroksilla. Mitä meille
kuuluu väliajat kun ei puhuta omi-
enkaan hiihtojemme väliajoista. Se
vie liikaa lehden tilaa. Pääasia on,
että kuullaan kuka voitti ja muut
sijoitukset lyhkäisesti. ,
Asiamiehenä kulkiessani olen
kuullut "kansan äänen" myöskin
Liekin sisällöstä ja siitä että jatko-
kertomukset pitäisi poistaa . koko-
naan, ja että olisi saatava vielä nuor-
ten englanninkielinenkin osasto
Liekkiin. Näistä suurin osa on sano-
nut tuomionsa. Ihmiset haluavat
jatkokertomuksia vaikka joku yksi-
lö ei halua. Mitä tulee englannin-
kieliseen osastoon niin ei kai taida
olla tilaa koska ilmoitukset ja muut
vievät tyystin lehden tilan. Lehti on
perustettu suomalaiseksi kaunokir-
jalliseksi lehdeksi ja mitä tulee sii-
hen että nuoret sitä lukisi, niin en
iinan puheenvuoro
aieutti vasiaiasise
Berliini. — (Perjantaina KU) —
Kiinan kommunistisen' puolueen
keskuskomitean jäsenen Wu Hsin-
tshuanin tervehdys Saksan sosia-
listisen yhtenaisyyspuolueen 6.
f^«stajalfrtV"i'kg<>fi<"< perjantaina
aiheutti välikohtauksen, jonka ai-
kana . istunnon, puheenjohtajana
toiminut Paul Verner kehoitti
puhujaa olemaan loukkaamatta
Jugoslavian kommunistien Uiton
edustajia» jotka ovat SED:n viral-
lisia kutsuvieraita samalla tavalla
kuin Kiinan : Valtuuskuntakin. ■
Eräät Wu Ilsin-tshuanin esittämät
ajatukset' herättivät kokousedus-
tajien taholla vastalauseita, vihel-
lystä ja tömistystä. — Tänään
esitti kokoukselle tervehdyksensä
myös mm. Italian, kommunistisen
puolueen varapääsihteeri. Luigi
Longo, joka sanoi puolueensa an-
tavan kaiken tukensa* Neuvosto-
liiton rauhanpolitiikalle. — Ilta-
päivällä esitti puoluesihteeri
Walter Ulbricht yhteenvedon pää-
alustusten johdosta käydystä kes-
kustelusta.
Kiinan- kommunistisen puolu-
een, keskuskomitean jäsen YVu
Hsin-tshuan toivotti tervehdykses-
sään DDRrlle menestystä tais--
telussa sosialismin puolesta ja
Länsi-Saksan militarismia vastaan
ja^puuttui mm. Kiinan ja Intian
rajakiistaan. Hän sanoi, että Kii-
na haluaa ratkaista sen neuvotte-
luilla, joista Intia sanoutui irti
haluten määritellä näiden mai-
den välisen rajan aseellisella
selkkauksella. Imperialismi, eri-
koisestikin USA:n imperialismi,
tukee ja rohkaisee Nehrun halli-
tuksen yhä taantumukselliseni-^
maksi tulevaa sisä- ja ulkopoli- ■.
liikkaa ja sen Kiinanvastaista
. asennetta.
Tämän jälkeen hän jatkoi: —
On valitettavaa, että sitä tukevat
myös 'muutamat sellaiset ihmiset,
jotka nimittävät itseään raarxilais-
leninläisiksi. Itse asiassa he seiso:
vat Nehrun rinnalla ja yhtyvät Kii-
nanvastaiseen kuoroon. Tämän jäl-
keen Wu Hsin-tshuan puhui "mo-
derneista revisionisteista", jotka
hänen .mukaansa edustavat "Jugos-
lavialaisen Tito-klikin välityksellä
työväenluokan pettureita". Kun > pu-
huja oli päässyt tähän kohtaan,
osoittivat kokousedustajat mieltään
viheltäen ja jalkojaan tömistäen.
Istunnon puheenjohtaja Paul Ver-
ner soitti kelloa, nousi seisomaan
ja sanoi,'että hänen on kiellettävä
Kiinan edustajaa loukkaamasta Ju-
goslavian' kommunistisen liiton
usko siihen. Niillä on^ tarpeeksi eng- 'edustajia, jotka ovat SEDn viralli
^anninkielistä lukemista että osasto | sia kutsuvieraita^ 'samalla tavalla
ei vastaisi tarkoitustaan. Annetaan
pila suomalaisena koko lehti niin
kauan kun vielä voimme sitä jul-
kaista. Olisihan.sitä paljon muuta
kuin Kiinan valtuuskuntakin. Kii-
nan - edustaja ei ottanut huomioon
välihuomautusta vaan jatkoi esitys-
tä, josta ei saattanut kuulla kui-
rinhankkimiseen, ne samat ihmiset
vastaavat myöskin siitä, että lehti-1
emme tilaushintaa todennäköisesti!
kin sanottavaa vaan jääköönpä nyt |tenkaan mitaän» siIlä vihellykset ja
Jällä elää, ja pankoot ihmiset pairat j tömis.tvs. lisääntvivät korvia huu-
pärisemään edustajakokouksessa, ei imaaviksi- \
j Kun Kiinan edustaja puhui ta-
I män jälkeen välttähiättömyydestä
joudutaan kohottamaan: Niille jotka i
ovat hyvissä töissä jokainen päivä JS:n TOINEN PUHEENVUORO
se ei taida tehdä suurta haittaa,
vaan niille ja juuri niille vanhoille
jotka vielä elävät ja jotka monetkin
(tiedän sen asiamiehenä) koettavat
tilata lehteä 3 kuukautta kerrallaan
ja pihistävät syöntiään ja elämään-
pä, joutuvat sitä nyt tekemään vii
läkin kovemmin. Joulun ja Vappu-
julluiisun hintaa tahdotaan kohottaa
75 sentistä dollariin kun Amerikan
puolellakin tehdään hiin. Kyllähän
se niinkin voidaan tehdä ja pihistää
kannattaa enemmän Yhdysvaltain [joka kantilta, vaan 75 senttiä aina-
hallituksen aatteita kuin se itse, sil-
lä hän jo. ehti pyytää ydinaseita Ca-
nadalle ennenkuin pääministeri lau-
sui julkisen hyväksymisensä. On
kuin Pearson haluaisi päästä tory-
puolueen johtoon. Mitähän jos hä-
nestä joskus, tulisi pääministeri? Sil-
loin tarvittaisiin paljon neuvonanta-
jia toisten ministerien, lisäksi.
Viimeisten ku'uneiden vuosien ai-
kana ei kaksi kolmatta osaa Cana-
dan asukkaista tiedä mitä puoluetta
Pearson edustaa. Vaikka hän onkin
aikoinaan saanut Nobelin rauhan-
palkinnon, niin nyt hän kuitenkin
Pienaa vallan muilla kuin rauhan
asioilla. Hän ci enää muista mitä
Hiroshima merkitsee sodan muisto-
merkkinä. Hän haluaa muuttaa koko
kauniin maailman yhdeksi Hiroshi-
maksi. ■ ■"
Tietysti hänelle on annettu mää-
räys, jossa hän ei näe mitään pe-
räantymismahdollisuuta, sillä' jokai-
nen aikaansa seuraava' kansalainen
on tullut huomaamaan, että hän sai
ansiotta Nobe^-paCcinnon sillä hä-
nellä ei ole pysyvää päämäärää, ei-
kä mielipidettä. Jokainen ihminen
on valmis jättämään sellaisen lai-
van, jonka kapteeni ei tiedä mihin
ollan menossa ja jokainen rauhaa
rakastava jättää sellaisen johtajan,
jonka puolue, ei edistä rauhaa. Se on
ainakin varmaa, että sota-aseilla ei
saada aikaan pysyvää rauhaa.
Kouluissa luetajin niin - paljon his-
toriaa, että siltä näkee tuhansien
vuosien aikana käytyjen sotien voit-
tojen ja kuuluisuuden tulevan vain'
Joidenkin yksilöiden hyödyksi, mut-
ta tavalliselle kansalle sodat tuotta-
vat vain tuhoa Ja kärsimyksiä. Siis
antakaamme sija rauhalliselle elo-
kin täällä meillä on jo pidetty tar-
peeksi korkeana ja kun se vielä
nostetaan niin lopputulos on selvä.
On melkoisen varmaa, että 75 sent-
tin hinta loppujen lopuksi tuo ta-
Jos jatkaisin Vapauteen kirjoitta-
mista niin se jäisi vain persoonalli-
seksi kinasteluksi, jolla ei ole enää
mitään arvoa yleisön luettavaksi.
Olisin kumminkin toivonut, että
kun Eklund julkaisi osan niistä mi-
nun kirjoituksistani, että hän olisi
samalla julkaissut ne kokonaan.
Olisi niissä ilmennyt silloin asian
selostamisessa kokonaan toinen tar-
koitus. Hän julkaisi vain osan niistä
jolla yritti puolustaa kantaansa.
Jos noista minun kirjoituksistani
keskustellaan yhtiökokouksessa; ku-
ten otaksun, niin toivon että ne lue-
taan kokonaan.
Kirjoituksieni tarkoituksena on
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
lujittaa kommunistisen leirin yh-
teyttä, herätti se salissa oli jäin
keskuudessa hilpeyttä. Kiinan edus-
taja mainitsi lisäksi, että Kiinan
puolue on ehdottanut sellaisen neu-
vottelukokouksen järjestämistä, jos-
sa voitaisiin keskustella marxilais-
leninläisten -puolueiden aatteellisis-
ta erimielisyyksistä. Mainittakoon,
että pääministeri Hrushtshev ei oi
lut kokoussalissa • puheenvuoron
aikana.
ITALIA KUTSUNUT PUOLUE-
VALTUUSKUNNAN KIINASTA
VIERAILULLE
Tänään oli ohjelmassa myös Ita-
lian kommunistisen puolueen vara-
pääministerin Luigi Longon ter-
vehdys. Hän sanoi, että DDR:n
taistelu Länsi-Saksan revanshismia
vastaan merkitsee ei ainoastaan so f'
sialististen maiden, vaijn kaikkien
Euroopan kansojen turvallisuuden
puolesta.: Kansainvälisestä; tUantees' *
ta puhuessaan, Longo sanoi Italian
komimunistisen puolueen antavan ■
täyden tukensa Neuvostoliiton rau^.
hanpolitukaile ja. erikoisesti; sen
toimenpiteille Kuuban kriisin yh-
teydessä; • Niiden avulla estettiin-:
hyökkäys Kuubaan ja pelastettiin
maailma ydinsodalta. Longo sanoi
Italian < -kommunistisen puolueen
olevan myös. rauhanomaisen- rin-
nakkainelon kannalla, joka' merkit-
see; sosialismin kehittämistä rauhan
olosuhteissa.
Edelleen Longo sanoi olevansa
Hrushtshevin kanssa samaa miel-
tä siitä, että parempi ön antaa
ajan vielä kulua, ennen kuin jär-
jestetään kommunististen puolu-. .
eiden yhteinen neuvöttelntilai-J'1
suus, ideologisista erimielisyyksis-
tä. Mutta selvää on, että tällal-;.
sen perusteellisen neuvottelun - -
avulla tulee kansainvälisen kom-
munistisien työväenliikkeen löytää
yhteinen linja. Olemme ehdotta-
nee^ että Kiinasta tulisi valtuus-
kunta maahamme tutustumaan
olosuhteisiimme ja puolueemme v
poliittisiin kannanottoihin, sanoi
Longo.'
Aamupäivän kuluessa puhui pro*«
fessori Kurt Hager tässä kokouk-
sessa-hyväksyttävän ohjelman mer^<
kilyksestä ja sanoi sen yhteydes--
sä^eltä ystävyys ja yhteistyö Neu4'
vostoliiton kanssa on sosialismin.
toteutumisen tae DDR:ssa. Tämä'
ystävyys - perustuu marxismi-lenin
ismin lujalle perustalle.
KULTTUURIPUHEENVUORQJA "
Kulttuurielämän alalta kuultiin
kokouksessa päivän aikana kaksL
puheenvuoroa. Maxim Gorki teatte?
rin intendentti Maxim Vallentin pu>:.i
hui monien taiteilijoiden väärästä
sulitautumisesta arvosteluun. Hän
sanoi sen johtuvan siitä, etteivät:
taiteilijat suhtaudu tähän kysymyk-
seen rsanialla tavoin avoimesti kuin
esimL sosialistiset prikaatit tai ar-
vostelun kohteeksi: joutunut; teh-
das. Mistä tämä sitten johtuu? Tai-
teilijat i eivät katso työskentelevän^
sä kollektiivin jäsenenä samalla ta-
voin;kuin työläiset Kun he tfimänv
tajuavat, muuttuu heidän suhteeffe
sa arvosteluun ja työn tuloksetkin;,
paranevat Kirjailija JCurt Barthel'
puh.uj i kirjailijoista, jotka luulevat
tekevänsä Saksan nykykirjallisuus'
delle suuren palveluksen vaikene-
malla tai kirjoittamalla siten, että
iänsilehdisto joko ylistää, tai sur-
kuttelee heitä. Hän puhui "kalju-
päisestä syväjäädytetystä kirjaUjr
suijdesta", jossa tunteita, lämpöä
ja-varerjä pidetään vanhanaikaisina.,
Hän^ kertoi itse olleensa työssä öl<
jykehtipä ja nähneensä siellä täv
män "päivän - sankareita, ja sanoi:
Älkää; olko huolissanne, runoilijat, -
maalarit ja kuvanveistäjät, me enfcj
. (Jatkuu sivulla 3)
SYNTYMÄ-
' PÄIVIÄ
, <Afina Jackson, R.R. 3, Fort Wil-
liam, Ont. täytti, maanantaina, tam-
mikuun 21 -päivänä 70 vuotta..;
t,ydia Anderson, Toronto, Ont,
tä&Jää lauantaina, tammikuun 26
päivänä, 77 vuotta..
Elias Kaartinen, Toronto, Ont,
täyttää lauantaina, tammikuun 26
päiVänä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain- onnentoivotuksiin.
Miksi, oi miksi vaietaan?
Vaikka Hollywoodin elokuvissa ja
ihmisjärjen tylsistyttämiseen pyrki-
vässä TV-ohjelmassa annetaan tai
yritetään antaa sanomalehtien toi-
mittajista sellainen kuva, että he
ovat "joka paikassa" ehtivät "joka
paikkaan" ja menevät 'lentäen'*
vaikka hävyttömän suuhun, niin
"suuren yleisön" melko yleisenä kä-
sityksenä on kuitenkin hieman eri-
lainen tyyppi. '.'■'■•.
Varsinkin silloin kun on puhe pää-
toimittajista, tulee mieleen kuva sel-
laisesta herra8miehestä joka viettää
tunnin tai korkeintaan kaksi päiväs-
sä "työpöytänsä" ääressä, antaa ala-
maisilleen määäryksen, mistä ja mi-
ten kijoitetaan kulloinkin, ja lähtee
sitten joko yökerhoon tai kotiinsa
hankkiakseen lisää voimia seuraavan
päivän uurastusta varten.
Pakinoitsijat ja tällaiset pakinaa-
lan täyttäjät kuin allekirjoittanut-
kin, ovat siitä erikoisia, että voivat
avoimesti myöntää vähäisyytensä ja
hurjan hinkunsa lainata mieluimmin
joltakin muulta, kuin vaivautua itse
kirjoittamaan.
Tässä pakinanikkarien "lorvitau-
dissa" on kuitenkin se hyöty, että
niin saavat lukijat ainakin vaihteek
si jotakin erikoista, jotakin a jankon
taista ja hyvää.
Lukija tietysti arva jo, että alle
kirjoittaneen ta£kQ4tuWna ■ on kyn
tää jäMeen toisen "vasikalla. Asia on
todella niin. \\[
Ja aiheena on se todellista ihmet
' telyä aiheuttava - seikka, että miksi,
oi miksi, ei ole annettu puheenvuo
roa sanomalehtien'palstoilla ja nä
köradiossa sille miehelle, joka hen
kinlökohtaisesti johti Kuubaan teh-
tyä maihinnousuyritystä, vaikka asi-
asta on puhuttu niin pitkästi ja pak-
susti aina Yhdysvaltain presidenttiä
myöten?
Mutta antakaamme nyt viimeinkin
puheenvuoro Yhdysvaltain Worker-
lehden pakinoitsija^e, Jesus Colon-
ille, joka selitti tätä asiaa näin:
Kaikissa juhlissa, kaikissa Bay of
Pigsin. hyökkäyksen johtajain anta-
missa lausunnoissa joita on kuultu
radiossa ja nähty TVssa, me olemme
nähneet niitä, jotka osallistuivat
hyökkäysjoukon muodostamiseen ja,
järjestämiseen siltä aikeen, kuin Yh.
dysvaltain 1 salainen keskuspalvelu
(CIA) pani asiamiehensä liikkeelle.
Mutta meitä ihmetyttää kun ei mi
tään — toistan, ei mitään — o^e sa-
nottu Bay of Pigsin invaasion todel
lisesta johtajasta, miehestä, jonka
CIA nimitti hyökkäyksen johtajaksi
ja jonka ^hyökkääjät itse valitsivat
äänestämällä johtajakseen.
Hän ei ollut sen vähempi henkilö
kuin Jose San Roman, Kuuban ar-
meijan entinen kapteeni ja ainoa
prikaati 2506 :n tunnustettu johtaja
(sen prikaatin lippu annettiin presi-
dentti Kennedyn huostaan ja silloin
"luvattiin", että se palautetaan mai-
nitulle prikaatille ■ "vapaassa Havan-
nassa''.) .
Niin, Jose a Perez San Roman oli
Yhdysvaltain hallituksen komennuk-
sesta Bay of Pigsiin lähteneen hyök-
käysjoukon johtajana. Tämän tosi-
asian, varmistamiseksi ei tarvitse
muuta kuin lukea New York Timesin
numeroita muutama päivä ennen ja
jälkeen huhtikuun 17 päivänä 1061
tapahtunutta maihinnousuyritystä.
Miksi eivät imperialismi- ja sota-
mieliset voimat (jotka yrittävät nyj
muokata ihmisten mieliä . toisen
hyökkäyksen järjestämiseksi v Kuu-
baan), nosta puhujakorokkeelle tai
TV:n näköruudulle San Roäiahia?
Siksi kun Jose A. Perez San Ro-
man kirjoitti .toukokuun 11 pnä lBfil
pääministeri JPldel Castrolle kirjeen
ja toisen kirjeen omalle perheelleen
sekä; iäheisimmi'le ystävilleen — kir-
jeen; missä hän sanoo muiden seik-
kojen' lisäksi mm. euraavaa:.. \.
1. "On nähtävissä,poptul&TtttMl in--
nostas vallankumouksellisten lakka
puolesta ja väestön yleismaalUnen
vihamielisyys niitä kohtaan, Jotka
yrittävät kukistaa hallituksen, min&a
alafstntdessa he nyt ellvat.=cac_ . "
2. - :,'On tapahtunut huomattava
työttömyyden vähentyminen ja elin*.
tason parantaminen, erikoisesti maa-
talousväestön keskuudessa. .: vt
3. "Teollisuus on kehittynyt erikoi-
sen nopeasti.
4. "KöybllistöhökkeUt ovat häviä-
5. "Vielä hämmästyttävämpifi edis- .
tystä on tapahtunut luku- ja klrjoi-
tustaidottomuuden ■ ■ hävittämisessä,
mitä ei ole suoritettu aivopesun- muo-
dossa eikä lähettämällä lapsia Venä- ;
jä^ kuten Kuuban-vastainen x proV
pa^än^a 'yrittää selittää; vaan anta-
malla opetusta kuubalaisille."y.;. >,'
• Selostettuaan, kuinka rinMlmäi-
8esii hän antoi itseään jya&iyttiä,
hän' lopettaa historiallisen Idrjjeensä'
erään v'-vnmeisemnustä kohdista seu^
raavastl^"Me emme ole edes sen U-
xn*n w3fiWa<, jota. henritämme vieri,
taksaa: maissa. Miten voimme tavoir
te^AeEffUystä Kuuban uhassa?"
"EiVknlketi tarvitse kirjoittaa asias-
ta, .enää yhtään ainoata san&ä.;'
rr Känsäkoura,