V V V <W W■ V VV- 4r
Sivu 2 Lauantai, maalisk 12 p. — Saturday, March 12, 1966
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
(LIBERTY)
EditöR: W Eklund Manager: E. Suksi
telephone: office ano editorial 674-4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Tnursdays and Saturdays by V«p»ua
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailmjr ■Address: Box 69
Advertlsing rstcs upon applicatlun. tnuislatlon Iree of charge.
Authorized as second olass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for p;iytnent of postHRe tn cash. ^Jr-r
»» CANADIAN LANGUAGE PRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00,
TILAUSHINNAT!:
6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00, 8 kk. $5.29
1 vt. 10.50. 6 kk. 5.7»
Suomen eduskuntavaaleista
Vähän yli viikon; kuluttua suoritetaan Suomen edus-
kuntavaalit, jotka ovat saaneet melkoista huomiota maan
rajojen ulkopuolellakin. Eduskunnan kahdensadan jäsenen
valinta on suoritettava vähän yli tuhannesta ehdokkaasta,
mutta keskeisenä kysymyksenä lienee se, että voittaako va-
semmisto — eri työväenpuolueet yhteenlaskien — enemmis-
tön eduskuntapaikoista vai jääkö tämä edessäoleva välttä-
mättömyys vielä seuraaviin vaaleihin.
Suomen porvarillisissa piireissä on ilmaistu lukuisia huo-
lestuneita katsantokantoja siitä mahdollisuudesta, että va-
semmisto voi nyt saavuttaa enemmistön. Suurimpana "valo-
pilkkuna" tätä "vaaraa" vastaan pidetään sitä, kun sosiali-
demokraattinen puolue kieltäytyi yhtymästä vaaliliittoon
SKDLrn ja sos.dem. liiton (n.s. skogilaisten) kanssa. Mutta
tämäkuv on ollut heikkona lohdutuksena sen jälkeen kun
sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikunta julkaisi
(helmikuun lopulla) ulkopoliittisen lausunnon, mikä lähen-
telee monessa suhteessa toisten työväenpuolueitten ulkopo-
liittista linjaa.
Työväenliikkeen jäsenten ja kannattajien sekä Suomen
kansan ja valtion todellisten ystävien kannalta katsoen olisi
luonnollisesti ihanteellinen tulos se, jos vasemmisto saisi nyt.
suoritettavissa vaaleissa ehdottoman enemmistön niin, että
: vaalien jälkeen voitaisiin muodostaa joko työväenpuolueiden
yhteishallitus tai työväenpuolueiden ia keskustapuolueen ko-
koomushallitus, mikä edustaisi Suomen kansan valtavan
suurta enemmistöä Jompi kumpi näistä ratkaisuista antaisi
tietenkin monta kertaa paremman hallituksen kuin se, mikä ,
on Suomessa vanhan kokoomuspuolueen avulla ja tuella
maan asioita nykyään hoitanut tai hoitamatta jättänyt.
MITÄ MAHDOLLISUUKSIA ON?
Suomen Gallup Oy. julkaisi äskettäin suorittamien tutki-
mustensa mukaisen lausunnon, jonka• perusteella näyttäisi
siltä, että ei-sosialistiset puolueet, miksi se porvarillisia puo-
lueita yhteisnimellä kutsuu, tulevat saamaan vaaleissa 51.5
prosenttia ja vasemmistopuolueet (työväenpuolueet yhteen-
sä) 48,5 prosenttia kansakunnan äänistä. Kuten olemme tääl-
lä Canadassa ja Yhdysvalloissa saaneet kokea, gallup-tutki-
muksen tulosten perusteella esitettävät "vaaliennustukset"
eivät luonnollisestikaan ole mitään jumalansanaa. Päinvas-
toin voidaan todeta, että Gallup-äänestysten tulokset ovat
melko usein tarkoituksellisesti ennakkoluuloisia ja puolueel-
lisiakin vasemmistoa kohtaan.
Mutta merkillepantava seikka tässä Gallup-tutkielman
tuloksessa oli toteamus, että vasemmiston kannatus on edel-
leen "kasvamaan" päin.
Hyvin epävarma on sjis mielipidetutkijain väite, että
porvarilliset puolueet säilyttävät edelleen enemmistön Suo-
men eduskunnassa. Gallup-tutkimus osoittaa, että kokoo-
muksen kannatus on entisestään laskenut valitsijain kes-
kuudessa ja siltä pohjalta voidaan vetää myös sellainen joh-
topäätös, että hallitusohjelmasta vastuussa olevan ja kokoo-
muksen kanssa varsinkin talouspoliittisissa kysymyksissä yh-
teisissä muhinoissa olleen Keskustapuolueen (entisen maa-
laisliiton) kannatus tulee myös heikkenemään vaikka puolue
onkin saanut ulkopoliittisen ohjelmansa perusteella tunnus-
tusta omien kannattajapiiriensä ulkopuoleltakin.
Jos meiltä kysyttäisiin, että mitä mieltä me olemme Suo-
men eduskuntavaalien tuloksista, niin lehtemme olisi pako-
tettu vastaamaan,: että "odotetaan tuloksia". Kukaan ei voi
varmuudella ennustaa vaalituloksia. "Arvailemalla" voi jo-
ku päästä toisinaan lähelle tai osua aivan naulan kantaan.
Mutta vaalit eivät ole mitään arpapeliä ja siihen verrattavaa
veikkaushommaa. . ■ ■ •_____ ., .-
Näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää, että Suomen vasem-
mistolla on mahdollisuus enemmistön voittamiseen. Tuleeko
tämä "mahdollisuus" hyväksikäytetyksi, sen saamme kuulla
noin 10 päivän kuluttua. Vaikka SKDL on kasvanut niin voi-
makkaasti ja nopeasti, että siitä on tullut suuri poliittinen
voimatekijä parinkymmenen vuoden aikana, niin sen kan-
natus voi näissäkin vaaleissa edelleen lisääntyä, vaikka ny-
kyisten asemiensa säilyttäminen olisi sille voitto. Ja kun
sos.dem. liitto on nyt vaaliliitossa SKDLr.n kanssa, niin se
parantaa osaltaan vasemmiston mahdollisuuksia siltä kohdin.
Merkillepantavaa on, että suurista vaalivoitoista aikaisem-
min puhuneen sos.dem. puolueen johto on viimeaikoina ollut
melko varovainen voittoennustusten antamisessa, mutta ylei-
senä käsityksenä on kuitenkin, että sosialidemokraattinen
puolue tulee saamaan entistä4 laajempaa kannatusta. Tosi-
asiassa näyttää siltä, että sosialidemokraattisella puolueella
on tilaisuus vallata keskustapuolueelta niin paljon kanna-
tusta,, että puolue saa edustajamääränsä kohoamaan. Jos
•näin tapahtuu, silloin toteutuu myös koko vasemmiston
enemmistöajatus.
Se että Gallup-tutkimuksen ja itse "Helsingin Sanomien"
on pitänyt myöntää kansandemokraattien voimien kasvu ja
lisääntyminen, on lisä todistuksena vasemmistopuolueiden
vaalivoiton mahdollisuuksista. Jos vasemmistopuolueet olisi-
vat tehneet ennen vaaleja vaaliliiton, niin se olisi varmasti
johtanut työväenpuolueiden enemmistöön eduskunnassa,
mutta enemmistön saavuttaminen on kaikesta huolimatta
nytkin mahdollisuuksien puitteissa.
Suomen kansa tekee luonnollisesti omat ratkaisunsa 11-^
man minkäänlaisten ulkopuolisten voimien, mukaanlukien
siirtolaisina Suomesta lähteneet kansalaisemme, sekaantu-
matta maan sisäisiin asioihin. Mutta ken tahansa syventyy
ajattelemaan Suomen kansan ja valtion parasta, hän ei voi
olla tuntematta vissiä myötätuntoa synnyinmaamme yhdisty-
nyttä tai oikeammin sanoen vastustamattomalla voimalla
yhdistyvää Vasemmistoa kohtaan.
yvinvointiva
Itiö
id
kehity
sapu
"Hyvinvointivaltio"-käsite kuu-
luu kansainvälisten vertailujen
piiriin, ja sen lähtökohtana on
matemaattinen keskiarvo.
Tässä kansainvälisessä keskimää-
räisten elintasojen vertailussa Suo-
mi on 15 kärkimaan joukossa käy-
tettiinpä vertailuperusteena mitä
tekijää tahansa. Vuoden 1960 tilasto-
jen mukaan Suomi oli 15. sijalla
koko maailmassa kun kansantulo
henkeä kohden otettiin mittapuuksi.
Tämän tilaston ensisija on USA:lla
seuraavina tulevat Canada Ruotsi,
Sveitsi, Uusi Seelanti, Australia,
Luxemburg, Englanti, Tanska, Län-
si-Saksa, Belgia, Ranska, Norja ja
Alankomaat — sitten onkin jo Suo-
mi-
Ulkomaankaupan mukaan laskien
Suomi on 14. sijalla maailmassa, sa-
nomalehtipaperin kulutuksessa 7.
sijalla ja autonomistajina 22. sijalla.
Monet muu'kin vertailuperusteet
asettavat Suomen "hyvinvointivalti-
oiden ' klubin jäseneksi/ olkoonkin
että kaikkein vauraimpien maiden,
esim. USAn keskimääräinen elinta-
so on huimasti Suomen elintasoa
korkeampi (yli kaksi ja puoliker-
tainen). Elintasoltaan keskimäärä-
maina maailman mittakaavassa ovat
Argentiina ja Libanon, joita ei pi-
detä minään korkean elintason mal-
likappaleina. Keskimääräisyyttä ai"
leviivatakseni korostan, .että Liba-
non on keski-idän •'Sveitsi", pankki-
maa, jossa ohut ylin kerros siveltää
voita leivälleen ehkä paljon paksum-
malti kuin tehdään omissa vauraissa'
kerroksissamme.
Viime aikoina on paljon puhuttu
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Lasse Sinisalo, Naim'Centre, Ont.,
täyttää keskiviikkona, maaliskuun Iti !
pnä. 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
ennentcivotuksiin.
Maailman turuilta
maailman kahtiajakautumisesta köy-
hiin ja rikkaisiin valtioihin teolli-
suusmaihin ja alikehittyneisiin mai-
hin (kehitysmaihin) ja siitä, miten
"rikkaat maat rikastuvat ja köyhät
köyhtyvät" — edelleen keskimääräi-
sellä tasolla liikkuen. Näin tapah-
tuu siitä huolimatta, että vanhat ke-
hittyneet maat ovat erilaisin muo-
doin avustaneet kehitysmaita.
KÖYHIEN MAIDEN PULMAT
Pääsyynä tällaiseen nurinkuriseen
kehitykseen ovat maailmanmarkki-
nahinnat, jotka määräytyvät suur-
ten teollisuusmaiden intressien mu-
kaan. Koko sodan jälkeisenä aikana
ovat elintarvikkeiden ja raaka-ainei-
den eli ns. primäärituotleiden maa-
ilmanmarkkinahinnat laskeneet ja
teollisuustuotteiden hinnat nousseet
Vuonna 1953 ja 1961 välisenä aika-
na laskivat raaka-aineiden hinnat
8</r samalla kun teollisuustuotteiden
hinnat nousivat 10%. V, 1958 täytyi
Pakistanin viedä 28 paalia puuvillaa
saadakseen niin paljon valuuttaa,
että sillä saattoi ostaa yhden trak-
torin. Vuonna 1964 Pakistan, (ja
kaikki muut puuvillan viejämaat)
saivat ostettua yhden traktorin 40
puuvillapaalilla.
Ghana, joka on maailman suurin
kaakaontuottaja, vei v. 1959 kaik-
kiaan 250,000 tn. kaakaopapuja, jot-
ka ovat maan miltei ainoa vienti-
tuote. Vuoteen 1963 mennessä oli
kaakaon tuotanto tehostettu niin
kunnioitettavan ■■■paljon, että vienti
nousi 404,000 tonniin. Tästä .huoli-.
matta laskivat maan kaakaosta saa-
mat tulot 68,8 miljoonasta Ghanan
punnasta vuonna 1959 68.1 miljoo-
naan Ghanan puntaan; Kaakaon
maailmanmarkkinahinta, joka 1953
—54 oli 550 (Ihanan puntaa tonnilta,
oli laskenut 130 (ihanan puntaan
maaliskuuhun 1965 mennessä, ja 85
puntaan viime kesänä! Samanlaisia
esimerkkejä tarjoaa muidenkin elin
tarvikkeiden ja raaka-aineiden hin-
takehitys. Kahvin .tuotannon, laajen-
taminen ei ■samoista.'syistä ole autta-
nut Brasiliaa ja tinan ja kumin hin-
noista riippuvainen Malesia on tal-
lannut paikoillaan.
SUPISTUVA JA ESTETTY
KAUPPA
Toisaalta ovat kuten sanottu, teol-
lisuustuotteiden maailmanmarkkina-
hinnat nousseet samalla kuin niiden
osuus maailmankaupassa yleensä
kasvaa johtuen mm. siitä, että uudet
maat pyrkivät hinnalla millä tahan-
sa teollistamaan omia maitaan. Ke-
hitysmaiden vaikeuksia on lisännyt
myös se tosiseikka että teollisuus-
valtiot ovat nostaneet omaa elintar-
vike- ja raaka-ainetuotantoaan ja
esiintyvät yhä lisääntyvässä määrin
raaknntineiden viejinä.
Vaikka latinalaisen Amerikan
maat_oval tyypillisiä "maatalousval-
taisia kehitysmaita, ostavat ne vuo-
sittaiirsuuret määrät viljaa USAlta,
maailman rikkaimmalla valtiolta.
Niiden myyntiartikkeleiksi, jäävät
kahvin .ia muiden trooppisten tuot-
teiden ohella perusmetallit. Aasias-
sa on maita, joiden lähes ainoa vien?
liartikke.lt' on riisi, jota veidään
maasta poiv— on pakko viedä —
vaikka ?jC tarvittaisiin oman nälän
torjumiseen. ^
Kehitysmaiden kaupan tiellä on
monia muita es'eitä. Vaikeuksista
huolimatta on teollistaminen pantu
useimmissa alulle ja saatu aikaan
tuoteylijäämää vientiä varten. Näin
varsinkin tekstiilialalla. Yhdistynyt
arabitasavalta, joka vielä v. 1955 vei
95''<■ puuvillastaan jakamattoma-
na oli vuonna 1963 siinä määrin pa-
rantanut tilannetta, että raaka-aine-
osuus oli laskenut 83//,'.:iin ja val-
miiden tekstiilituotteiden osuus oli
siis 17'';. Intia, joka v. 1938 vielä
osti puuvillakankaita on tänään val-
miiden 'ekstiilituotteidcn suuiviejä.
Mutta korka tuonti maista, missä
on 'alhainen palkkataso", olisi häi-
rinnyt teollisuusmaiden markkinoi-
ta, ryhtyivät teollisuusmaat vasta-
rintaan: USA r.akotti v. 1957 Japa-
nin rajoifamaan "vapaaehtoisesti"
Tiede ei luota Labourin
5-vuotissuunnitelmaan
Lontoo. — Engbuuua työttömyy-
den ennustetaan tämän vuoden lop-
puun mennessä kohoavan 400,000
henkeen ja työttömyyden arvioidaan
lisääntyvän myös ensi vuonna. Nä-
mä ennusteet sisältyvät Englannin
taloudellisen ja yhteiskunnallisen
tutkimuslaitoksen julkisuuteen anta-
miin laskelmiin, jotka asettavat ky-
seenalaisiksi työväenpuolueen johta-
jien vuosiksi 1966—1970 esittämän
viisivuotissuunnitelman perusteet.
Suunnitelman tarkoituksena on pe-
lastaa Englannin rahatalous ja teol-
lisuus alennustilasta.
Murskaavia ovat myös tutkimuslai-
toksen arviot kansantulon kasvun
suhteen. Hallituksen 5-vuotissuunnitek
ma edellyttää kansantulon kasvua 25
prosentilla vuoteen 1970__ mennessä,,
män vuoden osalta vain 2,5 prosentin
nousuun.
Tutkimuslaitos suhtautuu varsin
pessimistisesti Englantiin ulkomaan-
kauppataseen kehitykseen. — Ei oi»
aihetta luottaa niin huomattavaan va-
luuttataseessa esiintyvän vajauksen
supistumiseen kuin mitä luvataan, sa-
noo tutkimuslaitos.
Taloudellisen ja yhteiskunnallisen
tutkimuslaitoksen esittämä selonteko
■ . il ■■ ■ ■
on saanut laajaa huomiota osakseen,
sillä sen laatimisesta vastaa ryhmä
kokeneita talousmiehiä.
Selonteko on erikoisen epämieluisa
hallitukselle lähestyvien vaalien vuok-
si. Hallitus mahdollisesti olettaa, että
talouden alalla kaikkein pahin on ohi-
tettu, kirjoittaa sanomalehti Financial
Times. Tutkimuslaitoksen arvio ei
kuitenkaan anna perusteita tämänkal-
mutta tutkimuslaitos päätyy esim. tä-itäiseen optimismiin, toteaa'lehti
tekstiilimyyntiään Yhdysvaltoihin.
Samanlaisiin sopimuksiin pakotti
Englanti puolestaan Intian ja Pa-
kistanin, ja sitä sovelsi tekstiilialaan
myös EECtä edustava Noordwijk-
klubi. Lopuksi tehtiin GATTin puit-
teissa sop'mus puuyillatekstiilien
kaupan ''säännöstelemiseslä". Nämä
toimenpiteet merkitsivät kehitys-
maiden tekstiiliteollisuuden kehityk
sen pysähtymis ä. Samansuuntaista
on ollut johtavien teollisuusmaiden
m u u luinkin korkeampiasteiseen
vientiin.
Kehitysmaiden kauppa siis näyt-
tää kiertävän ympyrää: raaka-ainei-
ta ja elintarvikkeita ei maailma näy-
tä tarvitsevan eikä niistä ainakaan
maksa kunnon hintoja. Kehitysmai-
den orastavan teollisuuden menekki
estetään kaupparajoituksilla ja suo-
jatulleilla. Tietä eteenpäin ei näytä
olevan.
.. Probleeman ydin on maailman-
markkinoilla vallitseva "terms of
tradc-' vaihtosuhde. Kehittyneet
PAREMMAT 'TYÖSUHTEET"
PORTTOLOIHIN
Hampurin ■'■■prostituoidut saavat
upouuden virkatalon, jossa he voi-
vat palvella asiakkaitaan.
Muuan yksityinen rakennuttaja
aikoo pystyttää 130—150 prosti-
tuoidulle .tarkoitetun talon hieno-
tunteisesti syrjään "Reepcrbahnin"
neonvaloista ja humusta. Huoneisto-
jen väliin tulee "tapaamissali". jos-
sa voidaan käydä maksuneuvotte-
luja.
LEHMIEN SIJASTA RAHAA
MORSIAMMEN HINNAKSI
Rhodesian tuhoisa kuivuus on
verottanut karjakantaa niin pahas
ti. että joissakin osissa maata avi
oliittoon aikovat miehet maksavat
morsiamistaan lehmien sijasta sel-
vää rahaa. Viranomaisten kerto
man mukaan perinteellinen morsi-
amen hinta on Matabelelandin ete-
läosissa jopa 50 lehmää. Varakkaan
sulhon on nyt pystyttävä maksa-
maan 90 puntaa ja sekä kaksi leh-
mää. Toinen näistä tulee morsiamen
vanhemmille ja toinen teurastetaan
hääateriaksi. ■
"SIVIILIT" JA PITEMMÄT
ILTALOMAT SOTILAILLE
Asepalvcluaan suorittavat tanska-
laiset saavat lähitulevaisuudessa
käyttää vapaa-aikanaan siviili vaat
teitä. Lisäksi he saavat joka toinen
päivä olla palvelun päätyttyä va-
paita seuraavaan aamuun saakka.
Uuta määräystä on'kokeiltu AI-
borgin varuskunnassa tammikuus-
sa ja kokeilua jatketaan-maaliskuun
loppuun saakka. Varuskunnan pääl-
likkö on kuitenkin jo ilmoittanut,
että hänen raporttinsa tulee kaikis-
ta päättäen olemaan yksinomaan
positiivinen.
Lu kce lampa n1 cn asemesta puolue-uskoi lisiä
teollisuusmaat ostavat puoli-ilmai-
seksi kehitysmaiden elintarvikkei-
ta ja raaka-aineita myyden niille
"korotetuilla hinnoilla" omia teol-
lisuustuotteitaan. Kehitysmaat,
etenkin niistä valveutuneimmat,
ovat pyrkineet kansainvälisellä
kentällä vaikuttamaan siten, että
näissä kauppaehdoissa tapahtuisi
muutoksia. Ne haluavat "trade
not aid", kauppaa ei apua.
Pari vuotta sitten järjestetyssä
YKn kauppa- ja kehityskonferens-
sissa pohdittiin vilkkaasti näitä ky-
symyksiä. Hyvistä päätöslauselmista
huolimatta on tilanne pysynyt suu-
rin piirtein ennallaan, entinen hin-
takehitys on jatkunut eikä mainit-
'avaa kaupanlisäystä ole kehitysmai
den kontolla. Konferenssin suositte-
lema kehitysmaatuotteiden tullitto-
muus tai suosituimmuus on suurim-
maksi osaksi jäänyt kirjaimeksi.
Maailmanmarkkinoiden hinta-
suhteisia hyötyvät enien suuret
teollisuusmaat joiden vauraus
siis johtuu Afrikan, Aasian ja la-
tinalaisen Amerikan köyhyydestä.
On laskettu, että näiden hintasuh-
teiden kehitysmaille aiheuttama
.tappio on paljon suurempi kuin
se hyöty, jonka kehitysmaat ovat
saaneet erilaisena kehitysapuna.
Kehitysapua ei ylimalkaan tarvit-
taisi, jos raaka aineiden ja teolli-
suustuotteiden välinen hintasuh-
de olisi pysynyt sellaisena kuin se
oli toisen maailmansodan jälkeen.
KEHITYSMAIDEN
TOIVOMUKSET
Mainitussa YKn konferenssissa
suosi'cltiin teollisuusmaille kaupan
lisäämistä kehitysmaiden kanssa ja
kehitysmaatuotteiden tullien poista-
mista. Näitäkään varsin kainoja toi-,
vomuksia eivät teollisuusvaltiot
(Neuvostoliittoa ja sosialistisia mai-:
ta lukuun ottamatta) ole noudatta-
neet. Niinpä Suomikin kantaa edel-
leen kehitysmaatuotteilta tullia, jo-
ka nos'aa näiden tarvikkeiden hin-
taa vähentäen siten niiden menek-
kiä. —- Ruotsi poistaa nämä tullinsa
kesäkuussa.
Kehitysmaissa nähdään nälkää.
Intiassa on parhaillaan suoranainen
nälänhätä. Voidaan oikeutetusti sa-
noa, että tämä asiaintila on seuraus-
ta kehittyneiden maiden hintojen
muodossa jatkuvasti harjoittamasta
riistosta. Vastuu tällaisesta asiain
tilasta lankeaa teollisuusvaltioille.
Jopa Suomellekin, joka myös korjaa
hyödykseen kansainvälisten hinta-
suhteiden satoa.
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PUNAISET AUTOT
VAARALLISIA? _
Englannin ja Ranskan tilastoi
kertovat, että onnettomuuden ai-
heuttajista . on kaksi kertaa niin
paljon alle 25-vuotiaita kuin 30—40
vuotiaita. Naisten osuus on vain
— 5%. (Elleivät he maataajina ole
toisten~"edessä ja kiusana.)
Onnettomuuksien aiheuttajista
on 23% aikaisemmin rangaistu vä-
kivallanteosta ja 10% on ollut muu-
ten tekemisissä oikeuslaitoksen
kanssa.
Kaikkein rennoimpia ajajia ovat
italialaiset, jotka eivät oikeastaan
piittaa muusta kuin suuntaviitasta
tieltä kääntyessään. Mutta siitä
ehdottomasti. Mutta punaisesta va-
losta, ajokaistoista jne. he viis vä-
littävät.
Ruotsissa on todettu teiden rai-
suimmiksi meniöiksi ja samalla on;
nettomuuksien aiheuttajiksi nimen-
omaan punaiset vaunut ja urheilu-
autot, molemmat nuorten ohjaami-
na. Punainen väri lienee' aggressii-
visuuden selvin tunnus.
PÄIVÄN PAKINA
VÄINÄMÖIS-TEORIA SEKIN
Sanotaan, että "teoriat ovat har-
maita7. ;
Ja kun suurena auktoriteettina
esitelty oppinut professori esittää
vaikkapa sellaisen "teorian", että
Vaka Vanha-.Väinämöinen ei ollut
Suomelle ja Suomen kansalle sen
kummempi, kuin ulkoapäin tullut
"siirtolainen"; niin meidän täytyy
tunnustaa, että harmaita, perin
harmaita ovat todellakin viisaitten
ja oppineitten teoriat.
Meidän mielessämme on Toron-
tossa Kahvakin päivän juhlassa,
prof. Karl Taageper.-m pitämä puhe
Siltä varalta, jos on ..-.joitakin-.
muitakin sellaisia oppimattomia
.■'jotka-eivät: tätä professoria tunne,
lainaamme Vapaa Sanan esittelyn
missä sanotaan:
"Professori Taagepera on synty-
nyt E?elä Kestissä lähellä Tarton
kaupunkia. Suoritettuaan loppu-
tutkinnot Tarton eläintieteellises-
sä korkeakoulussa,, hiin toimi viisi
vuotta Eestin maatalousministeri-
ön palveluksessa. Vv. 1927—1944
a' hän loimi Taiton yliopiston pro-
fessorina V. 1944 hän siirtyi Sak-
saan, josta edelleen v, 1947 Ma-
rokkoon ja sieltä Canadaan v.
1956 . . . Ktilcn muistetaan, puhui
prof. Taagepera v. 1960 pidetyssä.
Kalcv.-.lan päivän juhlassa Toron-
tossa aiheesta "Kalevala ja Raa-
mattu".
%Sen pituinen se. . ^
.Puuttumatta Eestin historiaan
sen enempää, meistä tuntuu; että
Vapaa Sana olisi voinut jatkaa
esittelyssään "kuten muistetaan"
osaa esimerkiksi seuraavasti: Ees-
ti oli vv. 1941—1944 Natsi-Saksan
miehittämä. Silloin kun demo-
kraattiset eestiläiset tappelivat
maansa vapauttamisen puolesta
natsivalloiltajia vastaan, oli arvon
juhlapuhuja Taiton, yliopiston
professorina ja hän lähti jostakin
syystä Saksaan samana vuonna
jolloin saksalaiset ruskeapaidat
karkoiteltiin Eestistä pois.
1, Mahdollisesti näillä seikoilla ei
ole asian kanssa mitään tekemis-
tä, mutta kun kerran "vanhoja"
halutaan muisJella, niin sopisihan
niitä kunnian päiviä kaivella vä-
hän enemmänkin!
Meillä henkilökohtaisesti ei ole
ollut konnia kuulla arvon profes-
sorin .juhlapuhetta- Kalevalasta,
molla kun Toronton Vapaa Sana
lapiscerasi sillä palstojaan- noin
sivun verran, niin emme välttänyt
kiusausta tutustua siihen.
Alkupuoli professorin puheesta
oli melko asiallista selostusta mi-
ten Suomessa on väitelty siitä, et-
tä ovatko Kalevalan runot lähtöi-
sin Itä-Karjalasta kuten niiden
kerääjä ji siis alan erikoistuntija
Lönnroth on selittänyt, tai ovatko
ne itsenäisyyskauden alkuajan
"henkeä" paremmin vastaavasti
sittenkin länsisuomalaisin "tekoa"
tai alkuperää?
Professorina ja tutkijana herra
Taagepera ei lähtenyt välittömästi
puolustaaman kumpaakaan yllä-
mainittua supisuomalaista koulu-
kuntaa, vaan tunkeutui paljon sy-
vemmälle, koko Kalevalan runou-
den ongelman munaskuihin asti.
Hän palasi ajassa taaksepäin n.
2,000 vuotta, eli vuosille 200 e.Kr.,
ns. "kantasuomalaisten aikaan".
Näiden kantasuomalaisten asuin
alueena oli silloin professori Taa^
geperan mukaan Suomi-neidon ra-
jojen ulkopuolella oleva alue,
minkä pohjoisrajana oli "Suomen-
lahti, Neva, Laatokka, Syväri ja
Aanisjärvi. Läntisenä rajaviivana
oli Itämeren ranta, Veikselin ala-
juoksusta itäänpäin; etelässä ja
idässä ei ollut kiinteätä rajavii-
vaa -.- . ."
"Suomalaisten alkukodiksi riit-
tää Itä-Baltia" hän todisti toisiin-
kin "asiantuntijoihin^edoten.
"Mistä on peräisin Kalevalan
keskinäinen henkilöhahmo —-. Väi-
nämöinen", oli professori Taage-
pera kysynyt ja sitten vastannut
auliisti:
'■'. . .'..Hän ei voinut olla synty-
perältänsä karjalainen, suomalai-
nen, eikä virolainen; Hän oli syn-
tynyt kantasuomalaisten alueella,
Suomenlahdesta eteläänpäin, Väi-
nölässä. Ajatelkaamme Väinöläksi
Viron alueen rantasaariston suuri
saari Saarenmaa."
Seloslettuaan Väinämöisen oloa,
elämää jn retkiä "Väinjplässä",
professori Taagepera jatkoi:
'Myöhemmin näemme jo hänet
Pohjolan naapuruudessa, pohjan
puolella Suomenlahtea, mihin hän
on siirtynyt monien toisten reip-
paiden kalevalaisten kanssa." Ja
väitöksensä tueksi hän lainaa prof.
Lauri Kettuselta että itse "Kale-
va"-nimikin on syntynyt Eestin
alueella ja lopuksi hän toteaa la-
konisesti:
"Siirtokinen Väinämöinen jäi
Suomeen; tuli siellä kantasuoma-
laisesta ns. varsinaissuomalaisek-
si: Hän laajensi siellä Kalevalan
aluetta vieläkin ja joutui vihdoin
Savon kautta Karjalaan . .."
Olkoon meistä kaukana ajatus-
kin kieltää professori Taageperal-
ta oikeutta katsella ja selittää Ka-
levalaa virolaisen kansallistunnon
eli nationalismin välittämien la-
sien läpi.
Mutia hänen "teoriansa" perus-
heikkoutena ja kompastuskivenä
tuntuu olevan se, että hän pitää
Kalevalaa "historiallisena kuvauk-
sena". Tosiasia tietenkin on, että
Kalevalasta löytyy historiallista
ainehistoa vähemmän kuin useim-
mista muista kansaneepoksista.
Itse asiassa prof. Taagcperan
pitkässä puheessa ei ollut juuri
mitään "uutta". Jo Kaarle Krohm
omaksui, esimerkin mainitaksem-
me, eräiden skandinaavisten tut-
kijain otaksumia, joiden mukaan
Kalevalan kertomusten päänäyttä-
mönä olisi alkujaan ollut Itämeri.
Meistä tuntuu kuitenkin siltä,
että herran vuonna 1966 pitäisi
Kalevala-juhlien yhteydessä vält-
tää kaikenlaista "nurkkapatriotis-
mia" ja kansalliskiihkoiluakin pu-
humattakaan nyt poljittisluontoi-
sestä puliveivauksesta."
— känsäkoura.
f?
■
1