RHESLUPAKINÄA
.   _    rt» *<. . ;   . V    . - v
Aikaisemmin olen tällä palstalla
kirjoittanut kuuluisien suomalaisten
painijain Väinö Kokkisen, Robert
Oksan' ja Suomen ensimmäisen
olympiamit^btuojari Werner Week
manin kuolemasta. Nyt lehdet ker-
tovat^että; Rikansa kuuluisa painija.
Eestiiäiheri, Suomen ja maailman-
mestari Georg Hackenscmidt on
kuollut Lontoossa 79 vuotiaana.
Vanhempi' polvi muistaa ehkä
vielä Mackenscmidtin nimen, mio-
rerhpi sensijaan ei kai muista. Hän
yritti ensin pyöräilijänä ja menes-
tyierinomaisesti erittän vahvojen
ja^ko£eiw, vuoksi. Pian häh kuiten-
- kln Tällinan atleettiklubissa tutus-
tui painiin ja ikun joutui vielä kuu-
i lifisan valmentajan Krajevskin kä-
siin kehittyi .hänestä äkkiä erin-
oihaisten lahjojensa vuoksivpainija
jdka jo 19 vuotiaana Wienissä-1898
voitti Euroopan mestaruuden. Hel-
singin Atleettiljäubi järjesti 1898
piinikilpailut joihin oli kutsuttu
muTftenW^nyaiden painijoita. Kurt
kilpailut..-» .'samalla ensimmäi
s4t Suomen painimestaruuskilpailut
jä kutsut oli' lähetetty Pietari AK.
Ile. lähetti Venäjä tietenkin sinne
Euroopan mestarin Hackenscmid-
tihkin. Hackenscmidt voitti- mesta-
ruuden mQttä"vasta ankaran otte-
lun kolme tuntia 'kestävän painin
jälkeen Carl ? Allenin kanssa
Vuotta"'myöhemmin, eli .1899
tämä "Venäjän leijona" voitti Parii-
sissa maailmanmestaruuden. Tämän
Olympialaiset ja
kansan tahto
Muistan kuinka ensimmäisen
maailmansodan aikana ja jälkeen-
kihpäin oli CSJ:n Creighton
haalin näyttämön; yläpuolella Vir-
ran Jussin maalaama komea ja kau-
nis tunnuslause ''Kansantahto on
korkein laki". Olkoon tämän tun-
nuksen kanssa nyt miten tahansa
emme nyt voi siitä erikoisesti pu-
hua, vaikka aihe kylläkin olisi
mielenkiintoinen.
Kansantahto ja voima voi olla
valtava ja viedä ratkaiseviin pää-
töksiin joko hyvyydessä taikka pa-
hassa- Muistamme kuinka tässä
meidän' ja koko maailman lehdis-
tössä käsiteltiin Meksikon olympi-
alaisten' kysymystä, joko niistä tu-
lee maailman kansojen suuri ta:
paaminen vaiko tynkä- ja irvikuva-
kisat jos Olympiakomitean vanhat
parrat1' saavat tehdä härkämäisen
päätöksen:'1
Nämä vanhat herrathan tekivät
päätöksen" että rotusyrjinnän en.
simmäinen maa, Etelä-Afrikka sai
si osallistua olympiakisoihin ensi
lokakuussa. Maailman kansojen val-
tava tahto ja protestimyrsky taltut-
ti lopuksikin nämä herrat perään-
tymään päätöksestään ja nyt kisoihin
saapuvat taas maailman kansat. Nä-
mä kisat lähentävät maailman kaiu
sojen nuorisoa enemmän kun mit.
kään muut puheet ja toivomukset.
Näissä tehdään ystävyyssopimuk-
sia ja suunnitteluja ja usein tava-
taan taas neljän vuoden kuluttua
Jo näiden kilpailujen järjestämi-
nen Meksikoon oli vähemmän har-
kittu asia ajossa eräät maat pääsivät
ilmastollisten syiden vuoksi jo
etulyöntiasemaan, jolla on ratkaise-
va merkitys voittoon ja sijottumi-
seen, sillä tehdyt kokeet eri mai-
den urheilijoiden kanssa on osoit-
tanut mitä vaikeuksia korkeusas-
teet voivat merkitä niille urheili-
joille jotka ovat tottuneet olemaan
alhaalla ja lähellä merenpintaa-
Mutta kuten jo edellä tulikin
mainittua, näiden kilpailujen pito
kuitenkin Mexsico cityssä oli suuri
kansojen Voiman ja tahdon näyte
mihin voidaan päästä jos kansat yk-
simielisesti jotakin .tahtovat.
TEKONIMUS.
llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämö-
taiteen harrastajille!
K. S. Stanislavski: .
ssa
447 SIVUA
HINTA NID.
$2.60
K. S. StanislavÄla (1863—1938),
Moskovan Taiteellisen Teatterin;
luojaa, pidetään yhtenä länsimai-
sen näyttelijän- ja ohjaaJantai-
teen ihiurlnimista uudistajista Ja
harien muistelmateostaan kutsu-
taan länsimaissa "teatterin raa-
matuksi".
BtanlslaVFki pyhitti koko elä-
mänsä teatteritaiteelle Ja näytte-
lijöille, hänen muistelmansa si-
sältävät värikkäitä kuvia vuosi-
sadan alun- teatterielämästä, sy-
vällistä taiteen filosofiaa Ja nerok-
kaan näkemyksen leimaamaa käy-
tännön ammattitietoa.
Tila.tkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
P. O. Box 69, Sudbury, Ont.
iiMlimillHJUUJUMlMiiMiiiiiiiiiiiiiiii
jälkeen antaantui H. ammattilaisek-
si ja kierteli Amerikan ja Euroo-
pan sirScusareenoilla loistavalla me-
nestyksellä. Hän oli ■60—70 vuotta
sitten maailman kuuluisin painija.
Hän kulki voitosta voittoon; voit
taen 1904 New Yorkissa Amerikan
mestarin Tom Jehkinsin. Chicagos-
sa hän v. 1908 hävisi ottelun maa-
ilmanmestaruudestaan Frank Gotc-
hiille 2 tunnin painin jälkeen, sa-
maten kolme vuotta myöhemmin
mutta ottelu lienee tapahtunut va-
paapainissa johon Hackenscmidt
tuskin lienee perehtynyt niin kuin
Gotcn amerikkalaisena. Toisekseen
ei Hackenscmidt enää ollut ..täl-
löin parhaassa kunnossaan, sillä
leikkaus hänen kipeässä jalassaan
haittasi jo painia.
Hackensmidt oli tavattoman voi-
makas ja samalla taitava painija
pituutta 177—=178 senttiä ja painoa,,
noin 100 kiloa. Hän oli syntynyt
Tartossa, Eestissä elokuun 2. päi-
vänä 1878. Painin lopetettuaan hän
siirtyi Englantiin Lontooseen, jos-
sa elikin kuolemaansa asti-
. Saman ajan kuuluisia voimamie-
hia olivat Eestiläiset painijat Luric
ja Aberg. Viimeisin kuuluisuus ny-
kyään m.m. Suomessakin ollut Jo.
hannes Kotkas. Eesti on tuottanut
kuuluisia painijoita -ja tuottaa edel-
leenkin. Nämä vanhat kuuluisat ui-
net ovat varmaankin osaltaan in-
nostaneet nuoria painiskeluun, sillä
"ympäristöhän kasvattaa ihmisen"
kuten on tapa sanoa. ,
TEKONIMUS.
Mexico tekee
ennätyksen
Mexico. — Mexico odottaa vä-
hintään 100 maan edustajien osal-
listuvan lokakuussa pidettäviin kc-
käkisoihin; kertoi olympiakisojen
järjestelytoimikunnan puheenjohta-
ja Pedro Ramirez Vazquez torstai-
na. ■
Vazquez totesi, että osallistuvien
maiden määrä tämän vuoden kesä-
kisoissa helposti voi ylittää entisen
ennätystuloksen — Tokion kisojen
94 osanottajamaan määrän.
Martha Tammisen
testamenttilahjoitus
Toronto. — CSJ. Toronton osas.
ton pitkäaikainen edesmennyt
Martha Tamminen lahjoitti tes-
tamentissaan osan jäämistöstään
Canadan Suomalaiselle Järjestöl-
le, Vapaus lehtiliikkeelle ja Ca-
nadan Rauhankongrcssille
Martha poistui joukostamme
kesäkuussa, 1966 pitkäaikaisen
taudin murtamana, ja hänen mie-
hensä George kuoli joitakin vuo-
sia aikaisemmin: v
Testamentissaan Martha myös.
kin muisti Suomessa olevia su-
kulaisiaan, ja nyt kun kaikki
asiat ovat heidän kohdaltaan jär-
jestyksessä ja asiakirjat ovat vi-
rallisesti suljettu, tuli yhteensä
CSJ, Vapauden ja CRK osalle
käteisrahaa $2,740.80 ja kiinni-
tyslaina, jonka arvo on $13,478.81.
Canadan Suomalainen - Järjestö .
on vastuussa kiinnityslainan mak-
sujen keräyksestä, jotka makse-
taan neljä kertaa vuodessa.
Muistelemme kiitollisuudella
edesmenneitä tovereitamme, joi-
den sydämen asia oli rauhan
puolustaminen, lehtiemme ja jär-
jestömme tukeminen. H-T.
MITEN LÄÄKKEITÄ TETOÄÄM
Vancouverissa
Vancouver. — Piknikki pide-
tää lVebsters Cornersissa sunnun-
taina toukokuun 19. Siellä tulee
olemaan ohjelmaa, tanssia, ja sau-
na kuumana kaiken päivää. Lin-
■:- ja-auto lähtee Clinton Haalittu,
2605 E. Pender St., kello 11. ap.
Tervetuloa viottämään hupai-
saa päivää.
MANDA RANTA
Ydinsulkusopimus
aHeJkirjoftuis-
vaiheessa toukokuussa
Helsinki. — YK:n yleiskokouksen-f;
käsiteltävänä oleva ydinsulkusopi-
mus tulee "allekirjoitusvaiheeseen
kenties jo toukokuun aikana. Ser.
hyväksymiseen""VKrssa riittää 2/3
kannatus. Suomen pysyvä YK-edus;
taja suurlähettiläs Max Jakobson
esitteli torstaina YK:n yleiskokouk-
sen poliittiselle valiokunnalle kah-
denkymmenen jäsenvaltion yhteisen
päätöslauselman, jossa ehdotetaan
USA:n ja Neuvostoliiton laatiman
sopimuksen hyväksymistä.
YK:n käsittelyn jälkeen sopimus
joutuu allekirjoitus- ja ratifiointi-
vaiheeseen. Kun sopimusta kannat-
tavat ydinasevallat — USA, Nem
vostoliitto ja Englanti — sekä 40
muuta YK:n jäsenvaltiota on sopi
muksen allekirjoittanut, se astuu
voimaan velvoittaen kuitenkin vain
allekirjoittajavaltioita. Sopimusta o.
vat vastustaneet mm. Kiina, Rans-
ka, Länsi-Saksa, Romania, Brasilia
ja Intia. Myös ' Ruotsi, Japani ja
Itävalta ovat esittäneet varauksia. •
Vuosisatoja on lääkkeiden .-'et-
sintä tapahtunut hapuillen Vasta
aivan äskettäin on farmakologia
alkanut hallita lääkeaineiden suun
nitebnallista synteesiä. Toisin sa-
noen tiedemiehet ovat alkaneet
luoda uusia kemiallisia yhdisteitä
tietäen etukäteen millaisia vaiku-
tuksia niillä tulee olemaan: ihmi-
sen elimistöön. Siirtyminen lääke-
aineiden . ohjattuun - synteesiin
avaa laajoja näkymiä farmakolo-
gialle
Farmakologiassa ön nykyisin ha-
vaittavissa kaksi pääsuuntausta,
joilla suoritetaan^ kaikitein intensii-
visintä etsintää. Ensimmäinen niistä
oh sellaisten aineiden': luominen,
joilla voidaan tietyssä määrin ohjata
ihmisen psyykkistä toimintaa. Nykyi-
sin lääkäreillä on jo kokonainen va-
rasto aineita, joilla toisinaan onnis-
tutaan saattamaan järjestykseen ih-
misen kapinoiva hermosto. Kiitos
näiden lääkeaineiden on saavutettu
merkittäviä tuloksia sielullisia vam-
moja hoidettaessa. ■ .
Ihmisen hermostoon vaikuttavien
aineiden joukossa on sellaisiakin,
jotka häivyttävät kipuaistimuksia.
Muutamat niistä ovat kivunpoisto-
teholtaan satoja kertoja mm: mor-
fiinia voimakkaampia.
Toinen tärkeä aikamme farmako-
logian suuntaus on sydämen ja veri-
suonten toimintaa säätelevien lääk-
keiden kehittäminen Tiedemiä kiin-
nostavat ennen kaikkea sellaiset pre
paraatit; jotka laajentavat sydämen
verisuonia, onhan näiden suonien
kouristuminen monien sairaustilojen
pohjana. Sydämen verisuonten laa-
jentaminen ei kuitenkaan vielä riitä.
Uusien lääkevalmisteinen tulee:
pystyä myös muuttamaan sydänli-
haksen aineenvaihduntaa haluttuun
suuntaan.
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet
ovat kehittäneet kloracysinin. Vas-
taavanlaisia vaikutuksia on myös äs-
kettäin kehitetyiKä intensainilla ja
persatinilla. Erittäin tärkeän ryh-
män muodostavat lääkeaineet, jotka
pystyvät muuttamaan haluttuun
suuntaan sydämemme toimintaryt-
miä. Aikaisemmin tähän tehtävään
käytettiin kinidiniä. Nyt on kehi-
tetty monia uusia aineita, novokai-
nomid ym.
Suurta huomiota ovat farmakolo-
git, kiinnittäneet myös uusien val-
misteiden kehittämiseen verenpaine-
potilaiden hoitoon. Tällöin on pys-
tyttävä vaikuttamaan niin verenpai-
neen hermostolliseen säätelyyn; ve-
risuonten seinämien tilaan kuin
myös veren koostumukseen ja omi-
naisuuksiin. Farmakologit yrittävät
parhaillaan löytää aineen, joka täyt-
täisi kaikki nämä tehtävät
Yksi tehokkaimpia nykyisiä veren
painetta alentavia lääkevalmisteita
on reserpin. Vastaavanlaisia ovat
vaikutukseltaan myös hydrasinin
pohjalta kehitetyt valmisteet. Ne
sääntelevät verenkiertoa ja vaikut-
tavat ihmisen keskushermostoon. On
kehitetty preparaatteja, jotka vai-
kuttavat välittömästi verisuoniin
(esim. oktadin) aiheuttamatta kui-
tenkaan muutoksia ihmisen keskus-
hermostossa. Tämä on potilaalle toi-
sinaan erittäin tärkeää.
Farmakologit pyrkivät luonnolli-
sesti kehittämään myös sellaisia ai-
neita; jotka vaikuttavat halutulla ta-
valla mahalaukun,,maksan ja .mu-
nuaisten toimintaan ja elimistön
muihin järjestelmiin. Meillä onkin
nykyään uusia arvokkaita valmistei-
ta, jotka auttavat lääkäreitä näissä
pulmissa.
Ensimmäinen niistä on lääkeainei-
den vaikutus elimistön kudosten ai-
neenvaihduntaan ja ravitsemukseen.
On havaittu, että monet sydämen,
mahalaukun ja maksan toiminnassa
esiintyvät häiriöt aiheutuvat näihin
elimiin eräistä hermoston osista saa-
puvista vääristä "informaatioista";
Tiedemiehet ovat saaneet selville
hermoratoja, joita myöten elimistöä
vahingoittavat tiedot saapuvat Tämä
suo mahdollisuuden estää tai eh-
käistä ajoissa sairauden kehittymi-
nen ja parantaa potilas.
Akateemikko S. V. Anitshkov on
esimerkiksi osoittanut, että mahar
haavaproscssiin voidaan helposti
vaikuttaa aineilla, jotka estävät sig-
naalien välittymisen tietyillä her-
moston osuuksilla: Kokeissa on on-
nistuttu parantamaan täysin, maha-
haavaa poteva eläin. Nämä ovat
toistaiseksi vasta eläinkokeita, mutta
niille on saatu vahvistus myös klii-
nisistä kokeista. Anitshkov on osoit-
tanut, että barbituuratit^amysif, me:
tamysil, gangliolyytit, adrenolyytit
ja ferpacet, voivat suojella eräitä
elimistön kudoksia ja ehkäistä vai-
keiden sairaustilojen kehittymisen.
Eri elinten ja kudosten toiminta
riippuu näiden elinten ja kudosten
aineenvaihduntaprosessien normaa-
lista sujumisesta. Jos yksi rengas
näiden -reaktioiden ketjusta katoaa,
se johtaa välittömästi sairauteen.
Tämän ongelman analyysi molekyyli
tasolla suo mahdollisuuden todeta,
että näiden renkaiden palauttami-
nen onkin juuri lääkehoidon tehtä-
vänä.
Aivomme rakentuvat suuresta
joukosta hermosoluja, jotka ovat
keskinäisessä yhteydessä toisiinsa
erityisten kontaktien — synapsien
kautta Jos opimme ohjaamaan sy-
napseissa tapahtuvia prosessej a, me
opimme jossain määrin -ohjaamaan
myös hermoston toimintoja. Tämä
on erittäin tärkeää sen erilaisia häi-
riötiloja hoidettaessa.
Esimerkiksi hermosta lihakseen
välittyvien virikeprosessien häiriyty-
minen, siis tiettyjen hermo- ja lihas-
synapsien työssä esiintyväihäiriötila
johtaa sairauteen, jota seuraa lihas-
ten heikkous; Nykyisin tätä sairautta
voidaan hoitaa proserinilla, joka vai
kuttaa niin voimakkaasti "sairaisiin"
synapseihin, että ne saavat jälleen
kyvyn välittää normaalisti virikkeet
hermosta lihakseen. Farmakologisin
keinoin voidaan mvös katkaista neu-
ronien välisiä yhteyksiä ja turruttaa
kipuaistimukset ja puuttua aktiivi-
sesti kaikkein monimutkaisimpiin
aivojen prosesseihin ja funktioihin.
Farmakologien työn kruunaa klii-
ninen farmakologia. Kliinisissä ojö-
suhtei&o' tapahtua uusien Jtehitetty-
jeri preparaattien lopullinen^ tarkis-
tus jä arviointi. Eihän kaikkia ko-
keellisen farmakologian monilukui-
sissa eläinkokeissa (apinat mukaan
luettuina): saatuja tuloksia voida,
suoraan soveltaa potilaaseen ja yk-.
siri ihmiselle ominaisten aineen-
vaihdunnan piirteiden vuoksi. \
Yhä suurempi merkitys tulee ole-
maan sairauksia hoidettaessa aineel-
la, joka rakenteeltaan vastaa biolo-
gista alkuperää olevia aineita: Jokin
aika sitten ^keksittiin ja tutkittiin
uusi aine — gaiÄma-amino»rasva-
happo (GAMK), jolla on suuri mer-
kitys keskushermoston, jarrutuspro-
sesseja ohjattaessa. Heti" ryhdyttiin
yrityksiin käyttää tätä hoidossa
Jonkin ajan_kuluttua tiedemiesten
onnistuikin valmistaa synteettisesti
vastaavanlainen aine ^ gammadk-
sirasvahapon natriumsuolä — nar-
koottisiä aineita muistuttava valmis-
te," joka voimistaa kipua lievittävien
aineiden vaikutusta. Koska saatu ai-
ne on lähellä vastaavaa luonnonai-
netta se on varsin tehokas ja käy-
tännössä täysin vaaraton. Uusia far-
makologisia aineita etsiessämme py-
rimme yhä useammin jäljittelemään
luontoa.
— Akateemikko V. Zakusov.
KASVA, SOKERI JA PULLA
UHKAAVAT NYKYÄÄN TERVEYTTÄ
Helsinki — Tukahtuuko pohjois-
maalainen ylipainoonsa? Nääntyykö
hän vääriin ravitsemustottumuk-
siinsa? f
Samaan aikaan kun valtaosa ih-
miskunnasta kamppailee/suoranais-
ten nälkäongelmien parissa ovat
Pohjoismaiden lääkintäviranomaiset
ja ravitsemusasiantuntijat huolestu-
neita täällä todetusta liikarasvoittu-
misesta.
Lähes 40 prosenttia kokonaiska-
loreis|aan hankkii pohjoismaalainen
rasvoista. Vastaava luku vuosisadan
alussa oli vain 19.
Valkoinen leipä on syrjäyttänyt
terveellisen kokojyväleivän.
Niin korkeaa elintasoa tuskin Poh
joismaissakaan vielä pitkään aikaan
saavutetaan, että jokainen voisi pe-
lätä syövän liian hyvin< Mutta ruo-
kailutottumusten yksipuolisuus sen
sijaan uhkaa kansanterveyttämme
monin tavoin. Tämän yksipuolisuu-
den torjumiseen tähtää Norjan.
Ruotsin ja Suomen eilen julkisuu-
teen saatettu yhteinen, lausuma.
VIISI OHJETTA
Kolmen Pohjoismaan lääkintävi-
ranomaisten ja ravitsemusasiain-
tuntijoiden yhteinen julkilausuma
kiteyttää käytännön ravinto-ohjeet
viiteen pääkohtaan:
Ravinnon kaloripitoisuutta on mo-
nissa tapauksissa alennettava niin,
että ylipoinon kehittyminen välte-
tään. Rasvan kokonaiskulutus olisi
saatava pienentymään • nykyisestä,
noin 40 prosentista 25—35 prosent-
tiin : kokonaiskalorimäärästä. Tyy-
dyttyneen rasvan käyttö olisi vä-^
hennettävä ja tyydyttämättömän
rasvan (mm. kasviöljyjen) samalla
lisättävä. Sokerin ja sokeripitoisten
tuotteitten kulutusta tulisL vähen-
tää. Vihannesten, hedelmien, peru-
nan, kuoritun maidon, kalan, lihan
ja myös viljatuotteiden kulutusta
olisi lisättävä — ei kuitenkaan veh-
näleipää mutustellen, vaan ennen
kaikkea kokojyvätuotteita suosien.
LIIAT KALORIT
TUOVAT SAIRAUKSIA
Teollistumisen ja kaupunkimais-
tumisen seurauksena ihmisen ener-
gian taive on nykyään huomatta-
vasti vähäisempi kuin aikaisemmin,
todetaan julkilausumassa- Kuiten-
kaan tätä tarpeen, vähentymistä ei
ole riittävästi otettu huomioon ruo-
kavaliossa. Lihavuuden yleistymi *
nen erityisesti yli 40-vuotiailla o-
soittaa. että runsaskalorista ravin-
toa käytetään liikaa.
Tämä ei johda yksinomaan liha-
vuuteen vaan myötävaikuttaa myös
tiettyjen sairauksien kehittymiseen
tai niiden pahenemiseen. Sellaisina
pidetään mm. sydän, ja verisuoni-
sairauksia, sappikivitautia, sokeri-
tautia . sekä eräitä luuston ja ni-
velten kuormitussairauksia.
Ravinnolla joka liiallisessa määj;
rin sisältää rasvaa ja sokeria,, on
monia muitakin epäedullisia vaiku-
tuksia terveyteen. Eri pohjoismais-
sa suoritetut tutkimukset ovat mm,
osoittaneet, että väestöryhmät, joi-
den kalorinkulutus on pieni, kuten
vanhukset, teiniikäiset tytöt ja
kroonisesti sairaat, saattavat ra-
vinnon koostumuksesta johtuen po-
tea tiettyjen hivenaineiden, valku-
aisaineiden ja vitamiinien puutos-
ta. Naisilla -ja kasvavilla ■nuorilla
yleisesti todetulla verenvähyydellii
on puolestaan yhteyttä ravinnosta
saatavaan vähäiseen rautamäärään.
Verisuonisairauksien ja seerumin
kolesterolipitoisuuden, välillä on to-
dettu olevan varsin läheinen yhteys.
Keski-ikäiset miehet; joiden seeru-
min kolesterolipitoisuus on suuri
sairastuvat useammin ateroskleroot-
tisiin sydän- ja verisuonisairauksiin
kuin ne, joiden kolesteroliarviot
ovat pienet- Henkilöt, jotka ovat
perineet taipumuksen suureen ko-
lesterolipitoisuuteen, potevat usein
vaikeaa ateroskleroosia jo 30—40
vuoden iässä. Varsinkin ravinto,
joka sisältää runsaasti ns. tyydytty-
neitä rasvahappoja, lisää seerumin
kolesterolimäärää.
SAIRAUKSIA TORJUMAAN!
Vaikkakin ravinnon sisältämän
rasvan määrä ja laatu vaikuttavat
merkittävästi seerumin kolesteroli-
pitoisuuteen, vaikuttavat siihen
muutkin seikat. Niinpä ruumiillU
sen työn on todettu vaikuttavan see-
rumin kolesterolitasoa alentavasti.
On huomattava; että verisuonten
ateroskleroottisia muutoksia esiin-
tyy jo huomattavasti varhaisemmal-
la iällä kuin niiden aiheuttamia sai-
rauksia:
Jos halutaan pyrkiä, ravinnon a-,
vulla sairauden kehittymisen tor-
juntaan, tulee terveellisen ravin-
non käyttö aloittaa kunkin ihmisen
kohdalla riittävän varhain ja tulee
sen ulottua koko väestöön.
Julkilausumalla pyritään vaikut-
tamaan asianomaisten maiden kaik-
kiin niihin laitoksiin, yhteiskunnal-
lisiin elimiin ja henkilöihin, jotka
ovat tekemisissä ravitsemuksen
kanssa, kerrottiin lääkintöhallituk-
sessa järjestetyssä tiedotustilaisuu-
dessa- ■ ■ ■
Vaikka maamme on saanut pik-
kulasten kuolleisuuden laskemaan
maailman alhaisimpiin lukuihin, ei
meillä aikuisten terveydentila ole
mikään ylpeilyn aihe, totesivat Iän
kintöhallituksen edustajat. .
Torstai; toukalle: 9 p. .^.Ttasdäyy May:9; 1968
Sivu 3
kosia MM
Vancouver. —-Olemme! usein saa-
neet kuulla, että meidän ei sovi esföv
tää, mitään sellaista ohjelmaa, missä
totuuksia kerrotaan. 1
Jokainen ihminen on varmaankin
elämänsä aikana tullut sen huomaa-
maan, että valkoisia valheita oh
Vain lupa ilmaista, mutta totuus pi-
tää piiloittaa. Mutta meillä työläisil-
lä on sellainen aate, että totuuden
tisioille ei sovi pukea valheiden
vaatteita. Mc tuomme sen varmasti
julki, missä ja kuka totuudelta sil-
mänsä sulki. v
Me '..työläiset haluamme työtä ja
leipää sekä ihmismäiset asunnot kai-
lulle. Me haluamme, että työläiset
saavat työstään palkan. Ei mikään
laki 33. pakoita meitäTtekemään
työtä orjapalkalla rikkaille, jotka ei-
vät itse halua työtä tehtlä, Me ha-
luamme ennen kaikkea reneHisyyt-
tä, ihmisyyttä ja oikeutta, joita ei
tunnu olevankaan. Me työläiset
olemme sotia vastaan. Ei kukaan
tervejärkinen kasvata kuulan ruoak-
si lastaan.
Muistuu mieleeni v. 1964. radiosta
kuulemani juttu. Oli joulu lähellä
ja otaksuin papin puhuvan: — Ei
meidän sovi lasten pienille ja her-
kille sydämille kertoa totuutta, ettei
se' olekaan ilmassa lentelevä ja savu-
piipun kautta kulkeva ukkeli, joka
on joulupukki, vaan hän on jonkun
pienen tytön tai pojan isä, joka on
puettuna joulupukiksi ... -Ajattelin
heti, että sopiihan niille pienille ja
herkille sydämille konekivääri leik-
kikaluksi. Samoin rikoksia kuvaavat
sarjakuvat ja filmit;
Entä me vanhat — koska me tu-
lemme aikuisiksi. Niin, että meille
voi kertoa totuuden? Ei mitään pa-
rannuksia saada aikaan maailmassa
sen paremmin työläisten kuin kor-
keammassakaan asemassa olevien
keskuudessa, pitämällä asioita sa-
lassa. Elämä jatkuu samanlaisena
eikä korjauksia tule, elleivät kaikki
työläiset yhdessä liity niitä virheitä
poistamaan.
Meiltä työläisiltä kysytään aina to-
distuksia ja me viemme ne nähtä-
väksi. Mutta me emme ole koskaan
kysyneet nähtäväksemme työnanta-
jien todistuksia. Tiedämme vallan
hyvin, että suurimmaksi osaksi ne
todistukset eivät kestäisi päivän
valkeutta. Koska se on työläisten
hiellä ansaittua rahaa, jolla he mak-
savat meille niukan palkan. Ruoka
ja asuntopaikalla on sanomalehdis-
säkin tarjolla työtä talousapulaisille
Siitä jo näkee minkälaiseen edistyk-
seen on päästy työläisten olojen pä-
rantamisessa; Jos saakin pientä tas-
kurahaa, menee se melkein: kulku-
neuvojen maksuun, jos haluaa va-
paapäivänään mennä tuttaviaan ta-
paamaan. Millä sitten ostaa vaattei-
ta?
Työläisille laitetaan pakkopaitoja,
ettei ole lupa lakkoilla tai vaatia
enempää palkkaa. Työläisiä vastaan
cn täällä laadittu laki 33. Onko ny-
kyään vielä niin välinpitämättömiä
tvöläisiä. että he antavat tällaisen
lain astua voimaan?
Suurin osa on työläisiä, joiden
palkasta otetaan veroina tuollaisten
lakien ja pykälien laatijain moni-
kymmentuhantiset vuosipalkat. Ei
heillä olisi loistoasuntoa, valmista
ruokaa pöydässä ja koti siistinä sen
paremmin kuin puhtaita vaatteita-
kaan, elleivät työläiset pienellä näl-
käpalkalla heille niitä tekisi. Työtä
tekevä kansanosa on se, joka pystyy
määräämään eikä heitä nälässä ja
kurjuudessa kiduttavat joutilaat, jot-
ka ennestäänkin suuren pääoman
lisäämistarkoituksessa joutessaan
keksivät enemmän nylkemis- ja ki-
ristyskeinoja työläisiä kohtaan.,
Puhutaan leveällä suulla edistyk-
sestä, joka on kafkkeä äi\Mk katu
H^idSii^yö4yf^n^gi|il%W^
Iäisten olojen parannukseksi. ElvSt
he tule katsomaan V>n'i».^lnäM^ftV:-v
pää kaapissa. Onko kaikilla työtä ja
asunto. :
Luin kerran lehdesiä erään eng-
lantilaisen loordin sanoneen, että öh'
pidettävä kansa tyhmänä, jotta -sitä
on helpompi ohjata ... He osaavat
puhua niin monimutkaisesti, että ta-
vallinen ihminen ei huomaakaan, et-
tä toisesta puhutaan ja muuta tar-
koitetaan.
Minulle on sanottu "korkean he-
posen selästä": — Se on jokaisen
oma syy., kun ei ole kouluttanut it-
seään. Siihen.vastasin: — Kenellä te
olitte silloin työssä pyöreitä päiviä
leipäpalkalla kun kävitte kansakou-
lua aamuyön tunteina? — Minun
isälläni oli varoja kouluttaa lap-
sensa, sain vastaukseksi.
Aivan sama juttu on kapitalisti-
sissa maissa johtoasemissa olevien
suhteen. He pitävät puheita asioista,
joista eivät tiedä.yhtään mitään. Ei
yksikään vaaliehdokkaista ole näh-
nyt nälkää eikä vilua. Yksikään heis-
tä ei ole ollut työttömänä ja pennit-
tömänä kovassa sateessa etsimässä
asuntoa siinä toivossa, että jos saa
työttömyysavustusta, niin voi mak-
saa vuokran. Eivät he tiedä miltä
tuntuu saada ovilla kieltävän vas-
tauksen. Yksikään heistä ei ole pes-
syt kenenkään lattioita puolen dol-
larin päiväpalkalla. Kukaan heistä
ei ole hikoillut kaivoksessa lapioi-
malla kiviä neljän dollarin päivä-
palkalla.
Yksikään noista vaaliehdokkaista
ei tiedä mil-tä tuntuu olla pienfar-
mari, joka ei rahaa näekään. Jos jol-
lakin tavalla, vaikkapa marjoja
noukkimallaan saanut rahaa yhden
lehmän ostoon ja vuosien kuluttua
kasvattanut toisen, joutunut myy-
mään sen parhaassa maidontuotossa
ja saa siitä 25 dollaria. Kukaan en-
tisistä ja tulevistakaan johtajista ei
ole lapioinut navetasta sontaa, ei
käsipelillä tehnyt heinää eikä lypsä-
nyt ja myydessä maitovartista saa-
nut viisi senttiä.
Kukaan heistä ei tiedä miten ko-
vaa on ollut metsätöissä pokasahan
aikana, eikä se ole helppoa vielä-
kään uusin työvälinein. Työntekijä
saa kahdeksan jalkaa kanttiinsa jä
neljä jalkaa korkeasta koortista
vain yhden pöllin hinnan ja sillä on
(Jatkuu sivulla 4)
LIMITED
"Kukkasovitelmamme
erikoisalamme"
Puhelin HU. 5-2918
Olemme muuttaneet:
1695 Bayview Avenue
(L&helli Eglmtonla.)
TORONTO, ONT.
VIKING FOODS
& DV1PORTS
Suomalaisten lihajalosteiden
valmistaja Torontossa
133 Lalrd Dr, Toronto 17, Ontario
Puhelin 425-0450
Myymme kaikkia laatuja tuoretta
lihaa, lihajalosteita, säilykkeitä,
juustoja, leipää y.m. ruokatavaraa
suoraan tehtaalta. Aukioloajat:
maanantai — torstai 8^-6; perjan-
taisin 8—8 ja lauantaisin 8—5.
Tässä on vastaus korkeisiin
kustannuksiin, suuriin käsirahoi-
hin, ikäviin asunto-ongelmiin
1 -±
-1
PHOTO MU LISTINCS
j
Tämän vuoksi     1) Pieni käsiraha
2) Toroniton paras sijairtti
3) 1 kuukausimaksu kattaa kalkki
4) Puhdas ja terveellinen ifma
5) Varmuutta, kutkaan ei voi häätää teitä
6) Säästöjä säännönisten kufukauisiniaksujen vuoksi
7) Omaisuuden aiTonnousula, Icoslka suurteni kiinteis-
töjen arvo laskee enemmän kuin pienten _
Kysykää 1 tai 2 maikuuhuoneen asunltoja asuinto-osake yhitiöstä
LAURI KANGAS
Kotiin 225-1751 - KONTTORIIN 487-3333
Toronto, Ontario "~
Tilatkaa uusi.
loistelias
ia
ajankohtainen
julkaisu
kauttamme.
v°l*.o
ti**
«AAIIMA JA MlMvMtUflhbMlMmlMlnppl.
■m tumMMmhlo. Klijtn kokeUm |a UUMuaKMm m ««
■wkm HiJ.uflu lukuun }» ollM toM mBh piltti vffaL
V*lhM*vi ilidia. >. 150 iIvim Mi)II H kwh, Hulnm
»olmlnloj. iblMtUi Mm*Mi IblouaviM* ki ' iKin
«djultnHn muliUhn)* Sltlingndln tohtihate • Knllln
Uniin • ftilHUia raektr • Uttlfln hm MoriMdtta
• Kramllii   miImI • Mwuvwlitli|a - mm* pohjalla
• Onko «inUploi ft|a UlntUt • JUklakM MptHiUUg*
• TUaaleUlitM yllapplUa. • Kiekodllttt hyar}l (ä flii*
•MMla mlaUnkUÄlfttaU |a. hautla*.
TIUAh MAAIUAA JA AUI TlrtUt^ ifclky Ml**
Irtonumerot 60c
Postitse lähetettynä 70c
TILAUSKUPOMl
_ HkMHMa MA t*. IMaMI «l
MAAILMA JA MB nHM»wu v
mm
Irtonumerolta saatavana kustannudilkkeemme kirjakaupoista Sudburysta Ja Port Arhturista
Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING COMPANY LTD 100 Elm Street W., Sudbury, Ont.
Tilaushinta Canadaan
tilattuna: 1 vk $5.75
11