Sivu 2
Torstai, manrask. 28 p. — Thoirsday, Nov. 28, 1968
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
Established Nov. 6, 1917
Editori W.-Eklund Manager r- c* {Suksi
T6.EPHQrtf*> Ölfrcfr Atio EblTO^al O*4-4464
•;;v"D>'i''-v/;\/-u;''"w/-'^
PubUahed thrice weekly: ^^d^v%u^a™ and Satainteys by
PiAUahing Co. Limited, 10&10S Eta* M WeÄ, %dbu^, .(Ätärlo. 0»
&&äu% Md*e&j: Box e».
HUt+rttifing mtea iipon appllcatlop. translatlon ftee oi chargo.
Authorlzedas second clasa mall byithe : PoÄ' ÖttlCe. ÖepturtnM
■■ CAVI40!5.N LANGUAGE-PRESS
\ tfCLAUSHINNAT:
bafcadassa: 1 vk: $10.00, frkkl&a* Tj/äÄ:n:
SklL 3.00 Öuonfeen:
lv*. $11.00,8 kk. $5.75
lvk. 11.50, 0k& 0-25
ndonesiäti tuufliä
Italianhalli
sta
Boomaäta alkuviikolla tulleitten rätetibijeh miubaan Italian
haBibuspu^ pitotfyväh' ja samafla muitJkistuvanikin.^
Viimeisinipien uutistietojeh <mu!kaa« presidenltti Giuseppe
Sairagat on aorttaa ibunnusteluiteh-
tävän sosialidemokraattisen puioiueen 72-vuotiaalle Alessandro
Pertinille. Heti tälmän jäHöeen1 *uii kttfteriten toimeni tieto, jon-
ka mukaan 'toisen niaaitoaAsactai jälkeisenä IkauStörta valta-
-asetmiSsa ollut kmtillisdemokräaMinteen: puolue on nimittänyt
omaksi paämmisteriehdokkaakseen Mariano Rumbr-nimisen
jäseniensä.
Näitä rivejä kirjoittaessa (tiistaina) ei ole vielä tietoa
. söfcaV minkälaisiin tuloksiin nämä päämmialieirikokeläat tunnus^
töluissaan pääsevät. Selvää on koiittemflcm, eittä heidän kum-
mankin edessä oin melkoisia vaiTceulksia, Kristillisdeimolkraart;-
IShen puolue ei yksinään pysty muumm 'kuin vähemnTMöhai-
latizksen muodostamiseen, ja vaikka sosiaOidemökraattisen puo-
lueen, korkeinita johtoa väivaiai melkoinen ministerikipeys, niin
imainituh puohieen jäsenet eivät ole lainkaan iloissaan) uusista
toÄMirteluyr^ putolueeri kans-
sa, jonka kanssa fkiokoomulksessa^ölemisesta sosdalidemokraatirt;
Järsivät viiin^eksipidetyissä vaähissa suiiria vaalitappiona.
Äskettäin alkaneen hallituspulan takana on luonnollisesti
maan heikkenevä taloudellinen ja poliittinen asemai. Italiaa
toisen maailmäinsödan jälkeen hallinneet porvarilliset puolueet
eivät ote voineet maan talousvaikeuksia lievittää. Päinvastoin
ne ovat entisestä syventyneet Yhtenä esimerkkinä tästä on:
Italiassa viime viikolla olleet sujuxet lakot. Viikko sitten maa-
nantaina pysähtyi Italian rautatieliikeinne ikloko maassa. Tiis-
taina jäivät työstä pois myös kaikkien muiden vakion laitos-
ten työläiset Koulut ja posti olivat suljettuina.
Vaikka lakkolaiset vaativat ennenkaikkea parannuksia
eläkeläisten olosuhteisiin, niinsamalla esitettiin voimakkaasti
myös poUittMuoritoisia vaatimuksia. Hallitusta vaadittiin ju-
listamaan uusfasistinen Italian sosiaalinen liike-järjestö lait-
tomaksi; Italian eroamista NATOrsta, sekä maan ohjaamista
edistyksen ja kansanvallan tielle.
Meille canadalaisille Italian fktansan talousvaikeudet näky-
vät kaikkein alastomammin siitä suuresta siirtolaistulvasta,
-mikä sieltä tulee Canadaan ja muihinkin maihin. Selvää on,
ettlä Canada ja vissit.muut maat ovat hyötyneet-paljon-siitä-
kun Italiasta on saatu joukkomitassa "valmista" työvoimaa.
Mutita.se mikä on ollut esimerkiksi Canadan hyöty on saimaQla
edut Italian menetys.
Tuhansia mmisiä kokoaa nykyään Italiassa "kimpsunsa
ja kampsunsa" ja lähtee siirtolaisiksi. Eräitten tietojen mu-
kaan kuluvan vuoden ensimmäisen Jkuuiden Skiuukaudeni aikana
lähti 135,000 italialaista siirtolaiseksi. "Vaikka he matkustavat
nyt nopeasti kulkevilla jamilla ja sa^kumoatfori-lentokbneil-
la, eivätkä karjavaunuissa ja -laivoissa kuten ennen, niin tämä
on kuitenkin epämiellyttävä 1ilasta(tietoV kirjoitti asiasta Milan
Il Gorno syyskuun 22 päivänä.
Eräitten toisten arvovaltaisten tietojen mukaan sieltä on
lähtenyt siirtolaisiksi viimeksibuluneen 100 vuoden aikana 25
miljoonaa italialaista. Sanomattakin on selvää, että nämä mil-
joonat mohiset olisBvat voineet tehdä suunnattoman suuren
määrän rakennustyötä Italiassa, jos heille olisi varattu siihen
mahdollisuus. Näin ei ole kuitenkaan menetelty ja kuten yllä-
olevasta näkyy, Italian, yksi huomatuin vientitavara on vie-
läkin ihminen —siirtolaiseksi olosuhteiden pakosta lähtevät
italialaiset.
* * *
Tätä porvarillisen väärinhallinnan aiheuttamaa tilannetta
voitaisiin tietenkin ryhtyä määrätietoisesti, joskin ehkä huo-
mattavasti alkaa vastaavasti parantamaan, jos Italian voima-
kas työväenliike saisi voimansa yhdistetyksi niin italoudellis-
ten kirin poliittisten vaatimusten tueksi.
- Näin ei ole fauitenkaan tapahtunut. Italian sosialidemo-
kraattinen puolue on kieltäytynyt yhteistoiminnasta Italian
suurani ja vaikutusvaltaisen kommunistisen puolueen kanssa
sanomalla, että se on mieluimmin yhteistoiminnassa porvaris-
toin kanssa. Tosiasiassa Pietro Nennin johtama sosialidemo-
kraattinen publue sanoutui irti joitakin vuosia sitten yhteis-
toiminnasta komunistisen puolueen kanssa, liittyi kokoomus-
hallitukseen krMUUsdenilokraattisen puoloieen kanssa ja me-
netti sen johdosta joukkomitassa .kannatusta' viimeksipidetyis-
sä valtiollisissa vaaleissa. VMä nytkin, jolloin sosialidemo-
kraattisen puolueen jäsenistö ja alempi johtoporraskin vaatii
sutmnan muoiltftamista — yhteistoimin/taa työläisten eikä por-
varien kanssa — Nermi kannattajineen pyrkii uuteen kokoo-
mukseen kristillisdemokraattien kanssa.
Tämä kysymys — työväen yhteistoiminnan hylkäämises-
tä ja yhteistoiminnasta porvarien kanssa — oli suurimpana
pulmana lokakuun lopulla Rome's Palazzö dei Congressissa
pideftyssä sosialidemokraättipuoliueen edustajakokouksessa,
mikä oli sivumennen sanoen puolueen ensimmäinen kansalli-__
nen kokous sen jälkeen kun sosialistipuolue ja sosialidemo-
kraattinen puolue liittyivät yhteen v. 1966.
Nyt Roomassa pidetyn edoistatfakokoufoeri tärkeimpänä
tehtävänä oli ''sulattaa koko puoliuerakenne yhdtefksi1 kökonai-
naisuudeksi, silliä kaksi vuotta sMen suoritettu yhdistäminen
jätti asiallisesti pulhuenNjä^jestökoneiston ennalleen, "sisältyen
siihen eri ryhmien johtajat, toimitsijat ja puolue-elinteltlkin.
Mutta puoluekokouksen oli vaäceia päästä yli siitä tosi-
asiasta, että sosialistit menettivät puolitoistamiljbonfaa ääntä
oltuaan kokoomulshallituksessa kr%tillisdemokraa!ttiseh puolu-
een kanssa. Siitäkin huolintatta; vaikka puoluejohto ehdotti
uuteen ilflokoomu^ Rooman edustajako-
kous jätti asian pöydälle —^ uuden keskuskomitean raltfcaista-
vaksi. Samoin kävi kaikkien muiden tärkeimpien poliittisten
ratkaisujeh suhteen, sisältyen siihen puoluekoneiston yhdis-
lämisfcfodotus. Tosiasiassa sosialistipuolueen edustajakokouk-
sessa oli neljä erillistä ryhmät, joilla ori ömatt erMlistavöitlteen-
sa ja jäVjestörakenteensakin.
TMlainen taanne heikenltää luXJiinollisesti Italian työväen-
— Indonesiassa tapahtui vuonna
1965 suurin massamurha toisen
ÄaaitmalJsodan jäikin. PörVarit-
Hnen leHdlsfö- Ruotsissa,- kuten
muissakin länsimaissa»' on miltei
vaiennut tapähftnfiifltö. Ruotsissa
Indonesia on huonosti tunnettu
. ntaa ja epällenr että sama asian-
tiia vallitsee myös Suomessa,:to.
tesi nuotf ruotsalainen" tJ'ngä Fi-
losofer-järjestön edustaja Christer
Hogstedt. Hänen esitelmänsä Het
slngissä liittyi HYY:n ja Tricont-
järjestön kolmannen maailman
viikkoa; Aasian päivänä käytyyn
keskusteluun ja informaatioon.
Indonesian1 väkiluku arvioidaan
110 m itfoonaksi. Maa öirnäm Ollen
viidenneksi cunrin maailmassa. V;
1^65 likvidoinneissa sai surmansa
eri arvioiden mokaan 800,000—
2,000,000 ihmistä. Luotettavimpien
"tietojen mukaan uhrien määrä
kohoaa noin miljoonaan'. Tämä
merkitsee sitä, että ennen vuotta
1965 Indonesiassa oli enemmän
asukkaita kuiri tätä nykyä; mainit-
si Hogstedt.
Hogstedt sisällytti alustukseensa
mfelko laajan historialLsen tausta-
selvityksen. Aina löytörfttkien ajois-
ta tämän vuosisadan puoliväliin
saakka Indonesian historia on yhdis-
tettävissä eurooppalaisen — ennen
muuta hollantilaisen — kolonialis-
min vaiheisiin. Indonesiassa harjoi-
tettu siirtomaapolitiikka on ollut ta-
vanomaista julmempaa; siihen on
SUDBURYN YMPÄRISTÖN
VERONMAKSAJIEN HUOMIOON
Tämä kirjoitus ei koske ainoasr
taan teitä; vaan se on hyvin tärkeä
meille kaikille. Te tunnette nämä
meidän nopeassa tempcrsa muuttu-
vat aikamme, jotka samalla koske-
vat meidän koulujamme ja niiden
opetusmenetelmiä. Nyt tulee tapah-
tumaan suuri muutos Sudburyn ja
sen ympäristön 91 koulussa, sillä
tulevana vuotena näitä kouluja ei
enää hallitse pienet koululautakun-
nat vaan kuusi henkilöii Sudburyn
kaupungista ja 4 henkilöä kaupun-
gin ympäristökunnista. (Katolilai-
set koulut ovat eri koululautakun-
nan alaisuudessa.) ,
Arvoisa lukija varmankin käsit-
tää, että yhtä meidän alueistamme
TftTT)IstncrWard~R^^
luu Copper Cliff on Osimir, Jen-
nings, Appleby, Cosby^Mason, Mart-
land, Ratter, Dunnet, Hagar town-
fhip, S. S. No. 1 Breder & Dill.
S. S. No. 2 Brodeiv S. S. No. 3 Bro-
der; Cleland & Dryden T, S. A.. Dill
Cleland, Secord & Bunvssh T. S. A.,
Allen & Bigwood T. S. A, tulee täs-
sä uudessa "suurkoululautakunnas-
ja" edustamaan ainoastaan yksi hen-
kilö. Tässä asetetaan äärettömän
suuri vastuunalaisuus ja luottamus
yhden henkilön kannettavaksi.
Nykyinen Wanupin koululauta-
kunta käsittää asian vakavuuden ja
haluaa edustajan tähän uuteen suur-
koululautakuntaan. Syvällisen har-
kinnan jälkeen me valitsimme mar-
raskuun 18 pnä ehdokkaaksemme
Duncan F. Sophan. Muita ehdok-
kaita tulee olemaan neliä, mutta mo-
nelle meistä hyvinkin tuntematto-
mia henkilöitä.
Mr. Sopha on kuitenkin entisen
VVanupin koululautakunnan jäsen ja
paikallinen asukas sekä suuri veron-
maksaja. Hän "farmaa" ja käy työs-
sä muuallakin, toisin sanoen hän
on yksi meistä. Hän ymmärtää ve-
ronmaksajien vaikeuksia ja jos vali-
tuksia tulee, niin yrittää helpottaa
valittajan asemaa ja hän yrittää saa-
da aikaan myöskin parempaa opetus-
menetelmää.
Arvoisa veronmaksaja varmaankin
käsittää; että tämän uuden koulu-
lautakunnan valinta voi merkitä
meille paljon enemmänkin kuin mi-
tä tällä hetkellä ymmärrämme. Siis
pidetään huoli, että jokainen äänes-
tää joulukuun 2 pnä kunnon henki-
löä omalla äänestysalueellaan ja
VVanupin kansakoululla äänestetään
Duncan F. Sophaa, silla me halu-
amme, että meilläkin on edustajam-
me tulevassa suurkrailulautakun-
nassa. — Kiittäen, T. S. A. Dill, Cle-
land. Secord and Bunvash School
Board.
luokan asemaa ruykyisessä krii-^
sivaiheessa. Toisaalta on_tietert-
km mahdollista, että sosialisti-
puolueen johtajat menevät, kai-
kesta huolimatta kokoomushal-
litukseen . krisitilUisderndklraafc-
tien kanssa, jotka tietenkinj
käyttäisivät hyvälkseen entistä
enemmän "nuorempien halli-
tuskuimppaniensa" apua nimen-
omaan sosialMipuolueen ylei-r
sen heikkenemisen ja sen sisäis-
ten erimielisyyksien johdosta.
Mutta jos sosialistit kieltäy-
tyvät liittymästä' kristillisde-
mokraattien nuoremmaksi
kumppaniksi kokokDlmuslhalli-
tukseen, silloin voi Italiah hai-
Iituskriisi piltkitltyä ja multkis-
tua meJlko paljon.
KuUlunut vanhan indonesialaisen,
syvimmiltäfin hyvin demokraattisen
kyläynfefeöjärfestelihän murskaami-
nen ja uuden riistovilje^yyn perus-
tuvan järjestelmän luominen. Seu-
rauksena on ollut - indonesialaisten
talonpoikien luisuminen alistettuun
asemaan-, heidän lisääntyvä köyhyy-
tensä ja olojen taantuminen, joka
jatkuu tänäkin päivänä.
PUOLUEMUODOSTUS
Indonesialaisten vastarinnalla on
myös pitkä perinne siirtomaapolitii-
kan historiassa: Pian kuitenkin jou-
duttiin toteamaan, että Japanin ar^
meija oli luonteeltaan fasistinen.
Sen menetelmänä oli ottaa indone-
sialaisia virkamiehiä valtiokoneis-
toonpa jopa-armeijaan. mutta valta
jäf/kuitenkin viime kädessä japani-
laisille. Perusteluina talle alistami-
selle pidettihi,4>erinteellistä siirto^
maaherrojen tunnusta: Indoensian
johtajia koulutettaisiin, jotta he op-
pisivat myöhemmin itse hallitse-
maan maata.
Indonesialainen vapautusliike oli
jakautunut edelleen kahria. Suhtau-
tuminen japanilaisiin oli vedenjaka-
jana. Porvarilliset nationalistit suos-
tuivat neuvotteluihin japanilaisten
kanssa, militantit nationalistit ja
kommunistit esiintyivät miehittäjiä
vastaan.
Vuonna 1944 oli Tndonesian saa-
rilla useita vapautussissijoukkoja.
Sodan päättyminen ja Japanin luhis-
tuminen avasivat tien Indonesian
itsenäistymiselle ja v. 1945 elokuun
17 pnä Sukarno julisti maan itsenäi-
seksi. Hänen kuuluisa ohjelmansa
Indonesian kansallisesta kehittämi-
sestä perustui viiden periaatteen va-
raan: 1) nationalismi, 2) humanismi
3) parlamentarismi, 4) kansallinen
itsenäisyys ja 5) uskonto.
HOLLANTILAISTEN PALUU
Hollantilaisille rikkaan siirtomaan
menettäminen oli katkeraa ja yritti-
vätkin nopeata paluuta sodan jäl-
keen. Heidän yrityksensä kuitenkin
epäonnistui ja vuonna 1950 maan
itsenäisyys voitiin .julistaa uudem-
man kerran. Indonesian vapautusar-
meijassa lujittui jako vasemmisto-
laisiin ja antikommunistisiin voimijn
Yhteenottoja tapahtui jo 1950, 50,-
000 kommunistia surmattiin. Mur-
hista vastasi taantumuksen johto-
hahmo kenraali Nasution.
Parlamentarismi synnytti Indone-
siassa 1950-luvun alussa viitisenkym-
mentä eri puoluetta, jotka kilpaili-
vat keskenään vaikutusvallasta. Itse
parlamentarismia kohtarn tunnettiin
vähän kunnioitusta. Sukarno oli nii-
den joukossa( jotka taiusivat tilan-
teen kestämättömyyden. Vuonna
1955 hän järjestytti yleiset vaalit.
Vaalitulosten perusteella maahan
syntyi neljä suurta puoluetta, yksi
niistä kommunistinen puolue, joka
sai vaaleissa 8 miljoonan äänen kan-
natuksen.
CIA JA TAANTUMUS
Vuonna 1957 alkoi Sumatrasta
käsin vastarinta Sukarnoa vastaan.
Toimintaa johtivat antikommunisti-
set voimat ja siihen voitiin osoittaa
osalliseksi myös CI A. Amerikkalais-
ten mukaantulo ja heidän osuutensa
paljastuminen herättivät Indonesian
nationalisteissa selvemmin anti-im-
perialistista asennoitumista. Vanha
jako kuitenkin säilyi ji lujittui- In-
donesialainen yläluokka tukeutui
yhä voimakkaammin armeijaan ja
sitä vastassa olivat vasemmistona-
tionalistit ja kommunistit. Armeijaa
vahvistettiin jatkuvasti ulkovaltojen
tuella ja armeijan osuus valtion-
budjetista kohosi aina 82 prosent-
tiin. -
Sukarno matkusteli näihin aikoi-
hin runsaasti ulkomailla. Hän teki
matkoja länteen, mutta, myös sosia-
lististtmmaihin. Palattuaan matkoil-
taan ha» totesi, ettei Indone^iallS
ollut paljonkaan opittavaa de"gene-
roituneilta länsimailta ja Sukarnon
ajatuksena oli "indonesialaisen so-
fialismin" aikaansaaminen. Samaan
aikaan huononivat suhteet USA:n;
kanssa virallisella valtiollisella ta-
solla ja vuonna 1964 Sukarno toi-
votti amerikkalaiset "helvettiin
apuineen". Kaikesta huolimatta si-
säpolitiikassa ei pystytty toteutta-
maan anti-imperialististt politiikkaa
USAn kontrolloi riittävässä määrin
armeijan kenraaleja ja sen yhtey-
det reaktionäärisiin voimiin olivat
lujat.
USA: n asenteesta Indonesiaan
kertoo presidentti Eisenho\verirt
lausuma vuodelta 1953. Hän totesi
tällöin, että jos Indonesia menetet-
täisiin Malagan niemimaata voitai-
siin tuskin enää puolustaa. Kaak*
kois-Aasian tina ja muut luonnon-
rikkaudet näyttelivät tärkeätä osaa
USA:n taloudelisessa ekspansiossa;
Sen Kaakkois-Aasian strategiaan
liittyi Indonesia olennaiseha ren-
kaana ketjussa-, johon kuuluvat
muut tämän maailmankolkan maat.
Huoli "vapaan maailman" asemien
säilyttämisestä koski myös Indone-
siaa; Kansallisten ja vasemmistovoi-
mien asema Indonesiassa oli- lujit-
tunut 1960-luvun alkaessa. Kommu-
nistisen puolueen jäsenmäärä koho-
si 3 miljoonaan, sen kannattajia li
kaikkiaan 15 miljoonaa. .
KAAPPAUSYRITYS
Tässä tilanteessa tapahtui vuoden
1965 lokakuun 5 pnä vallankaappaus
yritys. Se oli huonosti organisoitu ja
tuomittu epäonnistumaan/Yritys
syntyi armeijan sisällä, se oli suun-
nattu oikeistolaista kenraalien neu-
vostoa vastaan. Mm. kommunistisen
puolueen pääsihteeri Äidit on kutsu-
nut sitä armeijan sisäiseksi tapahtu-
maksi. Oikeistolaiset kenraalit jär-
. iestivät 12 tunnin sisällä vastaval-
lankaappauksen ja keikaus tarjosi
heille tilaisuuden toteuttaa saman
tien suunnitelmansa kommunistien
eliminoimiseksi. Sukarno syöstiin
vallasta ja johtoon tulivat kenraalit
Suharto ja Nasution.
On arvioitu, kuinka p&ljon ame-
rikkalaisilla taustavoimilla on ollut
osuutta Suharton ja Nasutionin pyr-
kimyksissä. Vallankaappaus teki
mahdoliseksi puolen vioden sisällä
arviolta miljonan indonesialaisen
murhaamisen ja kommunistisen puo
lueen hajottamisen. Sanalla se aut-
toi, kuten mm. New York Timesin
James Reston 1966 epäsuorasti tuo
ilmi. VVashingtonin ja Indonesian
korkeita, virkamiehiä luomaan lähei-
sempiä keskinäisiä suhteita. Vallan-
kaappauksen jälkeinen Indonesian
ulkoministeri Adam MUik on puo-
lestaan antanut tunnustusta Hubert
Humphreylle todeten, että varapre-
sidentti on antanut suuria tukea In-
donesian "demokraattisille* ^voimille
Myös taloudellisesti kaappaus on
merkinnyt paljon Indonesian kehi-
tykselle. Suharton yritykset paran-
taa valtion taloutta ovat johtaneet
siihen, että inflaatio on noussut n.
800 prosentia. Ulkomaisen yritystoi-
minnan intresseissä on . tärkeintä
osaa näytellyt öljy. Vuosina 1964—
65 oli kansallinen vas^mistolainen
ammattiyhdistysliike saanut valvon-
taansa suuren määrän krmi ja öljy-
plantaaseja. Vuonna 1965 vieraili
USA:n nykyinen SaigoniP-suurlähet-
tiläs diptomaattiasioilla Sukarnon
luona vaatimaan, että plantaasit on
raatava takisin.
"UUSI JÄRJESTYS"
Uusi järjestys, ohjelma jonka
Suharto tarjosi joululahjana ulko-
maiselle pääomalle 24. 12. 1966. si-
sälsi lain ulkomaisten investoijien
snojelemisesta sotaa, vallankumous-
SUOMIN SÄH
iiHiil
il i^i I
Helsinki. — Sähtofreturitilauk-
semme sijoittamista Neuvostoliit-
toon vastustava "isänmaallinen kan-
sanliike" yrittää vielä aivan viime
päivinä — ennen hallituksen tiedon^,
antoa — voimakasta propaganda-
ponnistusta. Asiallisuus tästä sa-
moin kuin aikaisemmastakin öppo-
sitiohysteriasta on kaukana. On ollut
sangen kuvaavaa, että sähköveturiti-
lauksen sijoittamista kotimaahan
on perusteltu jopa traditionaalisilla
ja pieteettisyillä. Joukossa on ollut
peräti professoreita. Jos haluttaisiin
olla oikein, traditionaalisia ja pie-
teettejä, niin näiden'Herrojen olisi
syytä pukeutua hurstimekkoon ja
tuohivirsiiiniri, tekisii rnieli. sanoa.
: ViimeiBenä oljenkortena-kotimai-
sen tilauksen puolesta oh käytetty
vientimahdollisuuksia. Mutta kun
rupeaa tutkimaan' lähemmin näitä
väitteitä, niin ne ova». joko täysin
harhaanjohtavia tai ylimalkaisuuk-
sia. Se nyt sentään ruvetaan myön-
tämään, että Suomi ei pysty vie-
mään sähkövetureita jo vuosikausia
niitä valmistaneiden teollisuusmai-
den markkinoille. "Veturin viejät"
viittaavat kehitysmaihin, pystymättä
mainitsemaan tarkkoja osoitemaita-
Näillä markkinoilla on meillä myös
vlivoimaiset tekijät vastassa. Ensiksi
kehitysmaat ovat köyhiä. Ne eivät
pystyisi maksamaan käteisellä eivät-
kä liioin omilla vientituotteillaan,
vaan ne vaatisivat sangen pitkiä,
ylipitkiä luottoja. Suomessa ei ole
niin vahvoja yrityksiä, jotka tähän
pystyisivät. Siihen ei pystvnyt Krupp
konsernikaan. Se kyllä myi vetu-
reitakin luotoilla, mutta teki kon-
kurssin. Valtiota ei voida ajatella
kaan tällaiseen "kehitysapuun".
Kehitysmaat voivat saada ja saa-
vatkin maailmanpankilta 10—25 vuo
den luottoja käyvällä kansainväli-
sellä korolla ja sen sisarjärjestöltä
IDA:lta ns. "pehmeitä luottoja"
("soft loans") korottomana ja 50
vuoden kuoletusajalla. Mutta näitä
kehitysluottoja ei voida käyttää mi-
tä ja kapinaa vastaan. Ulkomaisille
yrityksille annettiin täydellinen voi-
ton kotimaahan palauttamisen oi-
keus sekä kaupan päällisiksi 5 vuo-
den verovapaus. USA:lla .oli näin
ollen syytä olla tyytyväinen uuteen
hallitukseensa Indonesiassa. Tyyty-
väisiä olivat ennen muuta U.S.
Goodyear Co., Pan American Oil,
U.S. Rubber, Singer Sewing Ma-
chine ja lukuisat muut amerikkalai-
set yritykset.
Amerikkalaiset olivat jo ennen
kaappausta usean vuoden ajan tu-
tustuneet oloihin Indonesiassa.
Ryhmä amerikkalaisia rauhanjouk-
koja oli muun muassa käynistämäs-
iä "taistelua malariaa vastaan". Ku-
vaavaa on, että joukossa ei ollut
lääkäreitä lainkaan, pelkästään geo-
logeja.
Indoneiassa vallitsee tällä hetkel-
lä nälänhätä. Korruptio maassa li-
sääntyy, elintaso huononee. Amnes-
ty Internationalin tutkimuksen mu-
kaan Tndonesiassa on edelleen 100,-
000 poliittista vankia. Vuonna 1965
heitä oli noin 300,000 mutta 200,-
000 on kuollut keskitysleireillä.
Christer Hogstedt, joka on Sosia-
listiska Förbundet järjestön puheen
johtaja Ruotsissa, tarkasteli alustuk-
sensa lopuksi niitä kysymyksiä, joi-
hin vasemmistolaisen liikkeen kaik-
kialla maailmassa olisi pystyttävä
vastamaan, jotta vastaavanlaiset ta-
pahtumat pystyttäisiin estämään.
Anti-imperialistiseen kokonaisstra-
tegiaan liittyvistä kysymyksistä tar-
joavat Indonesan tapahtumat traagi-
sen mutta samalla tarkan erittelyn
alaiseksi otettavan ongelmakentän,
todettiin alustuksen jälkeen synty-
neessä keskustelussa.
hiitkään kabineteissa* tehtyihin so-
pimuksiin. Niinpä jos .kehitysmaat
tilaisivat maailmanpankilta tai ID-
A:lta saamiensa luottojen turvin esi-
merkiksi sähkövetureita; niin kaup-
pojen :on tapahduttava Julkisen kil-
pailuperiaatteen poÄjaiia. Luotto-
jen käyttöä seurataan koko ajan tar-
koin. Tällöin suuret kansainväliset
3ähköveturikonsernit vetäisivät;kyl-
lä meidän tahrjoujcsiemme alta ma-
ton pois. .,
Eräässä veturitehtaitteh' nimiin
pannussa lausumassa mainitaan m
m,: "Jokainen valtio suojaa tiiliä
hetkellä omaa veturltaolllsuuttaan
voimakkaasti ja yleensä valtion tek-
nillistymisen taso mitäl'f.an mm. ve-
turiteollisuuden mukaan,Esimer-
kiksi Ruotsissa valittiin äsken tilaus,
jossa ruotsalainen valmistaja tar-
josi muita korkeammalla hinnalla
vetureita, ja ulkomaiset tarjoajat
jätettiin pois."
Ensimmäisen kerran tuli tuskin
kuulluksi, että jonkin maan teknis-
tymisen taso mitataan veturiteolli-
■uudella! Suomi on kuitenkin päas*
syt YK:n "hyvinvointivaltioiden" ti-
lastoon sekä IDA:n 18 rikkaan eli
luottoja antavan maan joukkoon ko-
konaan muiden tekijöiden kuin ve-
'urien valmistuksen pohjalla: Maini-
tusta lausumasta paistaa myös sel-
västi esille pyrkimys omaan sähkö-
veturituotantoon valtion tukipalk-
kioiden avulla. Ruotsi or. paljon rik-
kaampi maa kuin Suomi, joten sillä
on varaa pitää yllä tukipalkkioitua
sähköveturituotantoa. Kuinka järke-
vää ja edullista se on, on taas ruot-
salaisten asia. Meillä Suomessa ei
ole varaa perustaa uurta raskasta
teollisuutta —= ei edes kansallisen
maineen (national prestige) nimis-
sä — pienen 90 kappaleen kotimaa
sen sähköveturin tilauksen vuoksi
eikä liioin kehittää sellaista toivei-
siin perustuvaa vientiteollisuuden
haaraa, joka perustuisi lukipalkkioi-'
hin.
Eräs tärkeä asia yritetään kui-
tata kädenheilautuksella. "Koti-
maista"- ja neuvostoliittolaista säh-
követuria vertaillaan siten kuin mo-
lemmat olisivat prototyyppejä- To-
tuus on kuitenkin se, että "kotimai-
nen" sähköveturi on vasta taiteili-
jan näkemyksenä, piirustuslaudalla,
kun sen sijaan, neuvostoliittolaiset
sähköveturit ovat kulkeneet vuosi-
kausia yhteensä miljoonia kilomet-
rejä luonnonolosuhteissa, jotka vas-
taavat meikäläistä ilmastoa ja maas-
toa. Piirustuslaudalla olevasta proto-
tyypistä ei voi vielä päätellä,, min-
kälainen on itse prototyyppi ja onko
tämäkään ilman muuta vietävissä
sarjatuotantoon. Piirustuksista pro-
totyyppiin ja edelleen sarjatuotan-
toon on raskaalla konerakennusalal-
la monta tuntematonta tekijää, jot-
ka ovat aiheuttaneet vakavia taka-
iskuja. Tämä on saatu todeta mo-
nesti kansainvälisen suurteollisuu-
denkin piirissä. — Libra.
Suomen sijainnista
ed keskusteltu NATOn
minJ^erineuTostossa
Helsinki. — Helsingin Sanomissa
viime viikolla ollessa uutisessa väi-
tettiin, että Naton ministerineuvos-
ton kokouksessa Brysselissä olisi
keskusteltu suurvaltojen välisestä
nk. harmaasta vyöhykkeestä ja si-
joitettu Suomi tällaiseen vyöhyk-
keeseen kuuluvaksi. Ulkoministeri
Ahti Karjalainen ilmoitti myöhem-
min, että Helsingin Sanomien tieto
on perätön. Ulkoministeriön saa-
mien tietojen mukaan Naton minis-
terineuvoston kokouksessa ei ole
keskusteltu tällaisesta harmaasta
vyöhykkeestä eikä mainittu sellai-
sessa yhteydessä Suomen nimeä.
PÄIVÄN PAKINA
HYVIN TÄRKEITÄ ELÄKETIETOJA
Lehtipatfassantme vuosikausia
■valmistettu Taskuikialenteri on aina
ollut hyvin suosittu kirjanen sekä
ajantasaisuutensa että halvan
■hintansa ja käytännöllisen kokon-
sa perusteella.
Suhteellisen pienestä koostn
huolimatta Taskuikalenterissa on
"almanakkaan" kuuluvat tärkeim-
mät osat, eri päivien yhteyteen
ikuuhjjvia henkilötietoja, viralliset
juhlapäivät jne. —
Erikoisuutena ensi vuoden
(1969) Tai-ikukaleniterissa on mel-
ko yksityskohtainen selostus Csi-
inadian vainhuudoneläkkeistä ja eri-
koisesti niiden etuisuutesista.
Vanhuudeneläikkeistä on aikai-
semmimkin ollut perustavaa laatua
olevia tietoja, mutta tänä vuonna
on näitä perustietoja täydennetty
ja lisäksi otettu rumsaiasti selkiisi a
yksityiskohtaisia tietoja, jotka voi-
vuit olla ennemmin 'tai myöhemmin
meille kaikille hyvin tarpeellisia.^
Nämä tiedot vainhuiudeneläkc-
järjestelmiemme etuisuuiksistia
ovat siis käytettävissä suomenkie-
lisinä ja niinmuodoin nyt ilmes-
tyvää Tasikulkalcniteria 1969 kan-
naittaia pitää tallessa pitemmänkin
■aitoa, sillä tois*ai.ikertaa tässä kir-
jasessta inäiin yfcsityislkohtaisia tle-
-,tojÄ näistä 'tuiki tärkeistä asioista
ei todmnäköisesti julkaista.
Kuitein samottu, Canadan eläke-
jiärjesitelmä on yleispiirtein meiIle
ikaiikille tunnobtu.. Tungettua on
esim. että! se koostuu kahdesta eri
.eläkejärjesteMäatä, Peruiseläklkees
tä( Old Age Seouaity) mikä va-
nna kaiikil'1 e vissin ikärajan ylittä-
neille Canadan asukkaille noin
$75.00 ikk. työsuihteis'U'n peinistur
van Cafiadam «läkesuiuinnitelman
' (The Camiadian Pensdom PJain) miis-
tä siaadiaiam vrthiuudoneiläikettä sillä
pematieeHa, 'kuinka kaucan ja kuin-
ika paljon kuukausittain on henkilö,
ja ihänen. 'työnantajansa sen kas-
saan mateiaiiut.
V äihemmän tuinnetitaija' selkikoj a
ovat kaiketi ;ne, kuinka paljon- snn-
ivab''jaiikeerti jääneet" Camiadan elä-
:kesuiuimnitelman iperu»teiella etui-
isuuiksiai esimierkifcd perheen isän
ikuolomlainitiaipaulksen johdoista: Mim-
ikälaistia haiuitaufsiaipuai voidahn saa-
da, ikuinika iparj-öri' elätoettä leskille
jta laipai'Uio?
Juauii näihin iviimieik9ima*mttui-
ihim kyisiymyiksiIn pyrkii myt ilmes-
'tynyt Taskuikalonteri antamaan
'kansailaiisillemnie ymmärrettävä*,
joskin suppeat tiedon.
Tästä vmodiesta alikaenr Canadan
•etäikesuunnitelman pohjalla on jäl-
keen jääneille saatavissa seuraA-
ivanJiaisiia eituKuuiksia: 1. Hautaus-
■apu. (Deaith Bemefit); 2. lesikien
«Hilke 3; työikyvyttoanien leskien
■eläöce ija 4. orpojen eläke.
Näiden etuisuuksien saannin yh-
itenä ehtona on, että miehen (tai„
maisen) on pitänyt malksa«a:"Cana-
dan eläkekassaa^—vähimtään 3
ivuio1(ba ennenkuiim hänen jälkeen-
jäämeensä ovat oikeutettuja saa-
• matan nid<tä. ■
Toisaalta^ valtavasti suurin osa
viimeiset kolme vuiotta. työmarkki-
moilla olleiisit.a canadaJaisista on tä-
män vuoden loppuu/n mennessä
itäjy*tS»nyt (tälmän alimiman maksu-
rajan — ja niin muodoin leskillä
ja Inipsilita on oikeus saada näitä
etuitsuulksia eläikekassaan maksa-
.nieen ihenkilön (miehen tai naisen)
!kuioieWia.Ti jälkeen.
Rajoitettu tila ei sitä tässä yh-.
iteydJefssä öalli, muitta juuri ihnes-
ityneessäTaisflcukttleniterissa on mei
iko yksityiislkohitioisiet tiedot juuri,
näiistä tärkeisM yksityikohdista ja
siitä, minkälaisen eläkkeen esimer-
kiksi saa alle 65-vuotias leski ja
isanokaamme: alle 45-vuotias jne.
Erittäin tärkeätä on tämä: Kin
ikaan ei näitä etuisuuksia tuo jäl-
keenjääiviille hopealautasella tarjo-
ten, elleivät asianomaiset itse niis-
tä huolehdi.
Peruseläke (vähän yli $75 kk)
tulee taimmiikuusta. (1969) alkaen
kaiikille 66 vuo*ta itäyttäville sillä
ehdolla, letitä asianomainen täyt-
t|ää anomusrkaavalkkeet ja anoo sitä
Samoin on huolehdittava osal-
taan muiden eläike-etuisuuiksien
saannista. . -
Ja juuri tässä on "tieto valttia'
,— tieto siitä, mitä oikeuksia jäl-
ikeenjäävillä on kuolemamt<apaus-
tien yhteydessä ja mitä etuisuuksia
»n myös eläkeläisellä yleensä- työs-
tä pois jäädessiään.
. Juuri itällaisia. tietoja on säätä-
väin® nyt ilmestyvässä v. 1969 Tas-
ikuikalenterissa.
Se raiha, mikä ikäytetään Taskua
kalenteriiin ostoon, ja se aika^ mi-
ikä käjiietään esaimerkMosl' Ijäämän
«iläkekysynvystä selvittäväih osan
iluflceimiseen, tulee kMttaäfcsemme
ihyvin jia eduilliseäbi käytetyksi.
, .Kuisbaninubiten suiumnatiioman suu
•resita Hsäänitymlsestä ^ 'tu^ilJinatilia
Tasikutloalenterin hinta oh vletfittin
vain 75 sentttiö.
Känsäkoura,