Sivu 2
Torstai, kesäk. 5 p. -^Thursday, June' 5, 1969
VAPAUS
(LIBERTY)
Edlfaxr: W. EKLUND
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
BatalUished Nov. 6,1917 ■
Mffioager: E. SUK3E
Telephone: Ctffkr»a^EÖtarjfe-«74-4264
Publlshed twlce -vreekly: Tuesdays and Thuredays by Vapaus Publishing
Liimted, 100-102, E^S^ W^
Mritftnj^ eBcbfesS: Bdac69.
Advertlsuyj iat^ ujot ap^
Seoond C^ass^Mail. registraitiioa Number 1076 . . \
CMAUIAN ifltfGi
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 U3A:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
f L«J3
Jl vk. $11.00. 6 kk. $5.75
t vk. $11.80, 6 kk. $6.25
Ranskan vaaleista
Kuten yleisesti otaksuttiin, mikään presidenttiehdokas ei saa-
nut Ranskassa" viime sunnuntaina ehdotonta enemmistöä. Tästä
johtuu perustuslain sääntöjen mukaan, että kahden eniten ääniä
saaneen ^- gaullistien ehdokkaan Georges Pompidoun ja keskusta-
Iäiseksi sanotun vt. presidentin Alain Poherin välillä — .suorite-
taan uusintavaali kymmenen päivän kuluttuav eli kesäkuun 15
päivänä, mikäli odottamattoman heikon vaalikannatuksen varaan
jäänyt mr. Poher ei luovu kanteesta ja jätä tietä avoimeksi Pom-
pidoun ja hyvän vaalikannatuksen saaneen Jacques Duclosin väli-,
selle voimankoetukselle.
Viimeksimainitun mahdollisuuden avaimet ovat kuitenkin mr.
Poherin käsissä ja hänellä on tilaisuus tällaisen ratkaisun tekoon
lehtemme ilmestymispäivään eli torstaihin asti; Monet merkit viit-
taavat kuitenkin siihen, että mr; Poher jää ehdokkaaksi vaikka
hänen valinnallaan ei ole juuri mitään mahdollisuuksia siitäkään
huolimatta, vaikka 5-prosenttisen kannatuksen valitsijoilta sosiaa-
lidemokraattinen puolue on luvannut jatkossa kannatuksensa Po-
herille. Ratkaisevan tärkeä on tässä yhteydessä se, kun kommu-
nistinen puolue sanoo näille ehdokkaille, että "pata kattilaa soimaa,
musta kylki kummallakin"; ja pidättyy siltä pohjalta vaalikam-
panjaan osallistumisesta.
Jatkovaalista on täten odotettavissa melko säyseä kilpailu, sillä
gaullistien Pompidoulla tuntuu olevan ylivoimainen etumatka. Mut-
ta jos sattuisi niin, että mr. Poher jäisi sivuun; silloin tulisi todella
tiukka voimien koetus Pompidoun johtaman oikeiston ja Duclosin
johtaman vasemmiston välillä. Melko varmaa nimittäin on, että
vasemmistopuolueet yleensä linjoittuisivat siinä tapauksessa kom-
munistisen puolueen ehdokkaan taakse, kuten sosialidemokraatti-
nen puolue jo aikaisemmin tällaisesta tilanteesta mainitsi. Toisaal-
ta on selvää, että kaikki oikeistovoimat asettuisivat siinä tapauk-
sessa omansa, eli Pompidoun puolelle.
Uutistiedoissa on povailtu sitä, että ketä ja minkä vuoksi
kommunistien äänestyksestä pidättyminen Ranskassa nyt auttaa.
Kommunistinen puolue, kuten Ranskan muutkin työväenpuo-
lueet, arvosteli ennen viimesunnuntaista äänestystä niin Pompidou-
ta kuin Poheriakin "kapitalismin edustajiksi" joiden välillä ei
ole sen suurempaa eroa kuin on ruton ja koleran välillä. Toisaalta
kuitenkin tiedetään, että vaikka Poher esiintyy keskustan edusta-
jana, niin hän antoi jossakin mielessä myönteisiä lausuntoja Länsi-
Saksan revanshipiiri en ydinasehingun tyydyttämiseksi, Israelin
hyökkäävien hallituspiirien innoittamiseksi arabimata vastaan jne.
Tosaalta konservatiivisen Pompidoun uskotaan seuraavan niin sisä-
kuin ulkopoliittisestikin vanhan herran, eli kenraali Charles de
Gaullen itsepintaista ulkopolitiikkaa antautumatta Yhdysvaltain
imperialismin juoksupojaksi.
Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, meistä tuntuu
kuitenkin, että kommunistit menettelevät hyvin johdonmukaisesti
kieltäytymällä sitomasta itseään kumpaankaan edellämainituista
ehdokkaista. Kieltäytymällä äänestämästä kummankaan puolesta,
kommunistit sanovat asiallisesti puhuen Ranskan työtätekeville,
että pitäkää silmänne auki mitä seuraa vaalien jälkeen. Niin
menetellessään puolue palvelee sekä työtätekevien asiaa että omia
tulevaisuuden etujaan.
Duclosin saavuttama vaalimenestys "Tshekkoslovakian tapauk-
sista huolimatta" kuten on selitetty, voi pitkän tähtäimen perus-
teella auttaa myös Ranskan työväenluokan yhtenäistymistä. Sun-
nuntaisten vaalien edellä kommunistit esittivät kaikille työväen-
puolueille yhteistoimintaa vanhoja porvaripuolueita vastaan. Toiset
työväenpuolueet, ennenkaikkea sosialidemokraattinen puolue, kiel-
täytyivät tällaisesta yhteistoiminnasta "suurten vaalitoiveiden" pe-
rusteella. Mutta tämä yhteistoiminnasta kieltäytyminen tuli toi-
sille työväenpuolueille hyvin kalliiksi!
Sosialistien ehdokas Gaston Deferre, joka hyviä vaalituloksia
toivoen kieltäytyi kaikkikäaittävästä yhteistoiminnasta, sai vain
5 prosenttia annetuista äänistä. Ja veteraani Duclos, jolle povat-
tiin joissakin piireissä vain 10 prosentin vaalikannatusta, sai yli
21 porsenttia kaikista annetuista äänistä. Trotskilainen opettaja,
Krivine sai vain 1 prosentin äänistä ja äärimmäiseen vasemmistoon
kuuluvaksi sanottu Rocard 4 prosenttia. Toisin sanoen, toiset va-
semmistoryhmät eivät saaneet prosentuaalisesti yhteenlaskien puol-
takaan siitä ään imäarstä minkä sai 72- vuotias "kommunisti johtaja
Duclos. Mitä tahansa muuta tämä tarkoittaa, varmaa kuitenkin
on, että "suuruudella mahtailun" perusteella eivät mr. Deferre ja
kumppanit voi nyt suoritettujen vaatien jälkeen «näi yhteistoi-
minnasta kieltäytyä. _^
Mikäli ei mitään muutoksia tilanteessa tapahdu, niin melkoi-
sella varmuudella voidaan odottaa, että gaullistien Pompidousta
tulee Ranskan seuraava presidentti. Mr. Poher oh nyt min kaukana
jälessä, että hän ei voi ilmeisestikään tehokasta taisteluhaastetta
Pompidoulle antaa. Toisaalta, ja tämä on työväestön kannalta
kaikkein valitettavampaa, vasemmiston rivit ovat siksi hajanaiset
ja rikkirevityt, että vaikka mr. Poher vetäytyisi sivuun, ja vaikka
kaikki vasemmistolaiset yhdistäisivät viime hetkellä rivinsä mr.
Duclosin valinnan hyväksi, niin sekään ei ainakaan näin yhden-
nellätoista hetkellä enää voittoa toisi.
Jos löytyisi nyt, kuten Francois Mitterand oli vuoden 1965
vaaleissa vasemmiston yhteinen ehdokas, ja jos mr. Poher vetäy-
tyisi sivuun, niin asia voisi pila toinen, sillä sellaisen vasemmisto-
ehdokkaan tueksi . linjoittuisivat nekin "liberaalit" jota pelottaa
kommunistin kannatus. Mutta "jossittelu" ei enää auta, sillä val-
linneiden eripuraisuuksien vuoksi työväenpuolueilla ei ole enää tan-
ga vaiheessa voimaa tehdä tekemätöntä tyhjäksi.
"Valtaisansa käytetään nyr
ikyääh- hyvin' useasti- kuvattaes-
sa eri yhteiskuntaluokkien pyr-
kimyksiä ja tavoitteita. Näin;
muodoin me saamme lukea mus;
tiästa vallateta, vuokralaisten
vallasta,, oppilaiden vallasta,'
[kuluttajien vallasta ja viimei-
sirhpiiiä ailkoma punaisesta val-
lasta Jolla halutaan kuvata yhä
liiasvavien, .Canadan intiaani-
joukkojen tavoitteita.
■ta siitä, että Eitto> tai maakun-
tahallitukset ottaisivat huomi-
oon intiaanien oikeuctenmuka:-
set vaatimukset.
Intiaanien pääasiallinen vaa-
timus on se, että he haluavat
huolehtia omista asioistaan. Tä
mä tarkoittaa omien yhdyskun-
tiensa hallitsemista, saada asial
liset korvaulkset heiKä varaste-
tuista maa-alueista; täydellistä
intiaandsopimusten noudattamis
Valta-sanan tarkoitusta ei|ta> niissä tapaukeissa kun scpi-
tule sekoittaa tässä yhteydessä
sen kysymyksen kanssa, että
mikä ludkka pitää käsissään ko
kb yhteiskunnan kontrollia
Luokkavaltar yksityisomistus-
yhteislkunnassa on verrattain
harvojen henkilöiden käsissä,
sillä he omistava t koneet, teh-
taat, resurssit, yhteydenpitovä-
lineet, kulkulaitokset ja rahalai-
tokset. Mu tta yhteisön omistuk-
seen perustuvassa yhteiskun-
nassa ön luokkaväli ta joukkojen
cäsissä, pääasiallisesti työväen-
uokalla.'
Kun sitä käytetään muuten
cuin luokkamielessä, valta-sa-
nalla on paljon rajoitetumpi
merkiiitys. ja yleisesti puhuen se
arkoittaa. yhteiskunnallisessa
elämässä jollekin ryhmälle voi-
makasta sananvaltaa päätettä-
essä . siitä* mikä on sille hyväk-
si, sen sijaan, että sille annettai-
siin määräyksiä ja että se pa-
kotettaisiin mukautumaan huo-
limatta tarpeistaan ja mielipi-
teistään.
Mustan vallan ääni Yhdysval-
loissa on kapinaääni niiden ih-
misten taholta, jotka kärsivät
vuosisatoja kestänyttä valkois-
ten harjoitetusta sorrosta, rotu^
syrjinnästä ja väkivaltaisuuk-
sista. Canadassa voidaan tällä
hetkellä todeta alkuvaiheissa
olevaa kapinamieltä ''punais-
ten" ihmisten taholta, jotka
ovat harsineet sorrosta; rotu-
eroittelusta ja väkivaltaisuuk-
sista valkoisen yhdyskunnan
käsissä useamman vuosisadan
ajan. Tässä on syy miksi alku-
asukkaat lisäävät punaisen val-
lan vaatimuksia.
Se ,että Canadan intiaanit kö-
hittävät vakavasti taistelua oi-
keuksiensa ja tarpeittensa puo-
lesta, käy ilmi kasvavasta yh-
teistoiminnasta, jota ei ole hei-
dän keksuudessaan aikaisem-
min ollut. Tähän taisteluun
osallistuvat myös meidän muut-
kin alkuasukikaamme, eskimot,
vaikkakin vähemmän huoma-
tussa mittakaavassa. Intiaanien
vaatimusten kasvu käy ilmi
mm. siitä miten eräs sanoma-
lehtiartikkeli sen kuvasi: "Pu-r
nainen valta häämöttää Otta-
wan yhtenä suurimpana pään-
särkynä." Tähän mennessä on
olemassa hyvin vähän todistei-
Selkäviat £yysise».
KIRJEITÄ
"t V(ii l V Vh' t>V|l 'i ' H ,f!l' s'
mukseit tehtiin vapaaehtoisesti
intiaanien toimesta, saada käyt-
töönsä varoja työpaikkoja avaa-
vien ohjelmien alkuunpajiem:-
seksi moraalia alentavien sosi-
aalihuoltoarmopaiLojen asemes-
.ta. Se tarkoittaa myös, mahdol-
lisesti ennen kaikkea, mahdolli-
suutta kehittää kansana perin-
teellisten; intiaanikulttuurien ja
arvojen mukaan, eilkä niiden
pakollisten arvojen mukaan,
jotka ovat johtaneet niin mo-
net intiaanit valkoisten vanki-
loihin ja porttoloihin :
Maan päällä ei ole ihmisiä,
joilla olisi sen paremmat oikeu-
det vaatia oikeutta huolehtia
omista asioistaan, kuin meidän
alkuasukkaillamme. Heidät on
pakoitettu tekemään valkoisten
määräysten mukaan Canadan
valloituksen ajoista lähtien ja
kaikki', lukuunottamatta kaik-
kein ennakkoluuloisempia ja
kiihkomielisempia, tunnustavat
tämän johtaneen kauheaan ja
häpeälliseen sotkuun. Valkoi-
nen Canada myönsi intiaaneil-
le intiaanien lain ja intiaanien
laki myönsi intiaaneille seuraa-
vaa, kuten se kuvattiin aikai-
semmin mainitussa sanomaleh-
tiartikkelissa:
Intiaanilain muodostama isäl-
linen järjestelmä ikuistuttaa
yksipuolisesti inhaani-holhot-
tien riippuvaisuusasemaan. Sa-
taan vuoteen intiaanit eivät ole
merkitsevällä tavalla kontrol-
loineet omia mailaan, rahojaan,
1 iikeasioitaan. sosiaalisia, yh-
teiskunnallisia asioitaan tai pai-
kallisia hallintojaan. Hallitus,
pohjoisten asiain ministeriö, in-
tiaaniasiain viraston ja reser-
vaatiotarkastajain ominiaisuu-
dessa, määräilee kaikissa por-
taissa yksityisten ja yhteisöjen
päätösten teon:
Jntiaanilaki ei myönnä inti
aaneille minkäänlaisia oikeuk-
sia .ainoastaan sääntöjä, seurat
tavaksi ja määräyksiä, joita tu-
lee noudattaa. Samanlainen ti
lanne vallitsee myös maakun-
nallisten hallintojen, puitteissa
Valkoisen yhteiskunnan yli
satavuotinen katkera kalkki
Canadan intiaaneille on usko
maton köyhyys, ja tämän aiemr
min suurenmoisen ja itseensä
luottaneen liansan sielua raas
tava tuhoaminen. '
nmm. — mmn o» nm*vw
nykymea ihuonoseliäisyys kc&o elä-
mäntfafpasttme, hytv^fcvointivaltiomtite
yilfö&teto^ r*y$g*
na ja kaiken oma-aloitteisen jatku-
van fyysisen yrittämisen puutteen»;
Sekä selkävaivaiseen yksilöön että
selkärangattomaan» yhteiskuntaan ori
suhtauduttava uudella aktiviteetilla.
Eivät riitä kiellot eikä lepo, eivät
sairaslomat, eläke- tai työkyvyttö-
myystodistu kset, vaan ihmiset on
saatava ennaltaehkäisevillä keinoil-
la- kimtoutktmaan niin henkisesti
koin ruumnllisestifcin, totesi tohtori
Wille Waris pu/huessaan perjantaina
Turussa lääketehdas Leiraksen jär-
jestämille lääkärien jatk«kottlutu»r
päiville ■ kokoontunein 700:jie fäa-
karille aiheesta 'ristiselän kiputilat'.
nl|i> Hl illlll ii» i i i IIi I 11 lii 11 HUH
1^
> 'iU rmixtmtim yli Ecuadoriasa
Quito, Ecuador. ^ Neljä ihmistä sai surmansa ja useita muita
hukkaantui kahdessa ecuadorilaisessa kaupungissa torstaina (tou-:
kök. 29 p.) sattuneissa mielenosoituksissa, jotka järjestettiin vasta-
lauseena presidentti Nixonin erikoistähettitään, kuvernööri Nelson
Rockelelterin latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvalle kiertomat-
kalle.
Yksi ihminen sai surmansa harhaluödeista ylittäessään katua
maan pääkaupungissa Quitossa, ja kymmenen poliisia loukkaantui
opiskelijoiden kanssa käydyissä katutaisteluissa, kahden poliisin
tila on vakava. Kolme ihmistä^kuoli ja viisi haavoittui luodeista
poliisien yrittäessä tyhjentää Guayquilin yliopistoa . Levotto-
mtitiksiä_esjintyi ennefi Rockelellefin lentokoneen laskua ja sen
jälkeen kun hän ajoi poliisien vartioimana katuja pitkin presidentin
palatsiin Quitössa. ~ AFP.n uuiistieto
Vaaitilain kaaftÄmineii
Suomen opposition
tekemä jvaiha virhe
HelsinkL — Oikeisto-oppositio ja
ruotsalaiset ottivat raskaan vastuun
kaataessaan viikko sitten tiistaina
hallituksen vaaliesitykset. Tämä ko-
koomuksen, liberaalien, ruotsalais-
ten ja Vennamon peruuttamaton
virhe paljastui' vakuuttavasti siinä
lähes kolmen tunnin lähetekeskus-
telussa, joka käytiin eduskunnassa
viime perjantaina hallituksen uu-
desta vaaliesityksestä. Oikeiston
ääriestysUiktikointi vei näet samalla
eri maissa asuvilta ulkosuomalaisrl-
ta laajennetun äänioikeuden.
— Kyllä nyt on lähdettävä siitä,
<että Ruotsissa ja muualla asuvien
suomalaisten äänestysmahdollisuu-
det ratkaistiin tiistaina, kun tätä
koskeva valtiopäiväjärjestyksen 6.
pykälän muutos estettiin, totesi hal-
litusneuvos Kai Korte tilanteesta.
rtglänti NLn suurimmaksi
kauppakumppaniksi
"SATUPEKAN"SADUSTA
Luin Vapaa Sanasta Emil Za-
topekin jutustelun missä yhtey-
dessä mies väittää, että häntä
vahdittiin Helsingin olympialai-
sissakin. Mene ja tiedä.
Mutta jos vanhoista asioista ja
"vakoilusta" halutaan puhua, niin
mitäpä tuossa. Vakoilua harjoite-
taan kaikkien maiden toimesta.
Sitä harjoittavat sotilasviranomai
set, poliisit ja pienemmätkin vis-
kaalit. Amerikassa on vakoilu,
myös tavallisten kansalaisten
tarkkailu, saavuttanut nyt peloit-
tavat mittasuhteet.
Vakoilu ei ole tuntematonta
Suomessakaan. Varsinkin kansal-
lissodan päättymisen jälkeen ■ se
oli huipussaan. Minua henkilökoh-
taisesti varjostettiin ja vahdittiin
vi 1932 jolloin palasin Karjalasta
Rajajoelle. Siellä minut vietiin ra-
javartiostoon Pyysin 2 viikkoa
aikaa voidakseni käydä tapaa-
massa vanhaa isääni ja myös
syntymä-saunaani. Mutta sitä ei
minulle annettu. Salapoliisi seura-
si minua kuin mitäkin rikollista
Turun satamaan. Olisivat var-
maan vanginnut minut ellen olisi
ollut Canadan kansalainen. Niin
pääsin takaisin tänne uuteen koti-
maahani jossa minulla oli koti ja
perheeni.
Sivumennen sanoen minua ei
voitu Suomessa epäillä eikä mis-
sään tapauksessa syyttää mistään
"rikoksista", "Vika" oli vain sii-
nä, että olin käynyt Neuvosta-
karjalassa, mikä Suomen silloisten
vallanpitäjäin mielestä oli paheis-
ta suurin. Kosolan aikana vainot-
tiin. Ja muilutettiin vähemmästä-
kin vapaamielisyydestä,
En olisi näitä vanhoja kaivel-
lut ellei "Satupekan" vakpiluväi-
tös - olisi siihen aihetta antanut.
Ja. vaikka minua kohdeltiinkin
silloin huonosti, se ei estä minua
käymästä syntymämaassani suku-
laisiani ja sitä syntymä-saunaani
katsomassa: Mutta mitä tekee Za-
topek-hen k iystävi neen.
-I.S., Port Arthur
KORJATKAAMME
VÄÄRYYS
Punaisen vallan vaatimukset
eivät tule pienenemään. Intiaa-
nit ja eskimot ovat ottaneet
vastaan kaiken sen, minkä he
voivat sietää sen laatuiselta
järjestelmältä, joka on tehnyt
heidät omassa maassaan kerjä-
läisiksi. Intiaanien asiain käsit-
telyn täytyy siirtyä heidän o-
miin käsiinsä ja intiaanien joh-
don alaiseksi. Mikään muu me-
netelmä ei tuota tuloksia. Ja
canadalaisten tehtävä on huo-
lehtia siitä, että hallitus varaa
alkuasukkaille mahdollisuudet,
joita käyttämällä he voivat rat-
kaista omat probleemansa.
Vuonna 1965 laaditut intiaa-
nien oloja koskevat tilastotiedot
enemmänkin kurin oikeuttavat
kaikki ne toimenpiteet, joihin
intiaanit ovat ryhtyneet muu-
tosten aikaansaamiseksi. Nämä
tilastot antavat seuraavan, jär-
kyttävän kuvan:
— Canadan intiaani perheen
keskinkertainen vw>situlo. oli
noin $1600. Kansallinen keskin-
kertainenvuositulo oli yli
$3,500.
— Miespuolisen intiaanin kes
kinkertainen ifc«ä oli 33.31 vuot-
ta. Kansallinen valkoisen mie-
hen keskinkertainen ikä oli 60.5
vuotta.
Intiaanit saivat lainoja
maatalouden, talojen jne. ke-
hittämiseksi noin $1.00 jokaista
henkilöä kohti. Muut canadalai-
set saivat vastaavia lainoja
$225.00 jokaista asukasta kohti
— Vain 44 prosentissa intiaa-
nikodeista oli sähkövirta, ver-
rattuna kansalliseen keskita-
soon, mikä oli 99 prosenttia.
— Vain 9 prosentissa intiaa-
nien ktodeista oli viemäripuifcki
tus ja ainoastaan 13 prosentissa
intiaanikodeista oli vesijohdot.
Kansallinen keskitaso molem-
missa tapauksissa oli noin 92
prosenttia < ■
Mahdollisesti ylläkuvatut olo
suhteet johtivat siihen, että
eräs nuori intiaanityttö Cowich-
nesin reservaatioalueeka Sas-
katchev/anista huudahti ahdis-
tuksen valtaamana noin 550 vai
koiselle oppilaalle viime syksy-
nä Vancouverissa:
"Se riistää miehiltä miehuu-
den ja saattaa naisen elämän
alhaisimpaan tilaan."
Alkuasukkaille tehdyni vää-
ryyden korjaaminen ei ole help-
po tehtävä. Valkoisella yhteis-
kunnalla on satavuotinen häpeä
korjattavanaan.
— George Harris.
Helsinki — Suomi putosi viime
' vuonna toiselta tilattaan kolman-
neksi Neuvostoliitoni läntisten
kauppakumppanien keskuudessa.
Japani menetti johtoasemansa
Englannille, joka on nyt kärjessä.
Juuri vaihnistuneet lännen tulli-
tilastot osoittavat, että Suomen
osmis: supistui, edellisestä vuodesta
yhdeksällä mfljoonatLla dollarilla.
Englannin otetta suurista eurooppa-
la&ista teollisuiismaista Italia,
Ranäka ja LänsiSaksa nostivat huo-
mattavasti tkaujppavaihtoaan Neu-
vostoliiton kanssa.
Neuvostoliiton kaupan arvo johta-
vien läntisten teollisuusmaiden
kanssa oli, viime vuonna; yhteensä
3,788 miljoonaa dollaria eli vähän
yli 12%, mikä on hieman korkeam-
pi kuin maailmankaupan keskimää-
räinen kasvu dollaripohjaHa lasket-
tuna.
Englanti nousi Neuvostoliiton
suurimmaksi läntiseksi kauppatut-
tavaksi 624,5 miljoonalla dollarilla,
missä lisäystä edellisestä vuodesta
oli 112,4 miljoonaa dollaria lähes
22%.
Virtasia Suomessa
kaikkiaan 26,334
Helsinki. — Tämän hetken suo-
malaisen keski-ikä on n. 35 vuot-
ta. Suhteellisen eniten iäkkäitä
asuu Ahvenanmaan pikkusaarilla
Keskimäärin eniten nuorta väkeä
asuu Pohjois-Suomessa, missä las-
ten runsaus vie keski-iän 30 ikä-
vuoden paikkeille. Ahvenanmaan
pikkusaarilla keskt-tkä on 43
vuotta. Maan korkein keski-ikä
or tällä hetkellä Lemlandissa ja
KÖkarissa, kummassakin runsaat
44 vuotta, ilmenee Kansaneläke-
laitoksen äskettäin valmistunees-
ta ensimmäisestä aakkosellisesta
Suomen kansan henkilötietoja
koskevasta luettelosta.
Alhaisin keski-ikä noin 27 vuot-
ta on Puumalassa. Toisena on
Ylistaro 28 vuotta. Nuorekkaita
kuntia ovat myös Ranua, Kuusa-
mo, Posio, Kempele, Taivalkoski,
Kolari, Pudasjärvi ja Savukoski:
Suomalaisia johtavat edelleen
Virtaset, joita on kaikkiaan 26,-
334 henkilöä; Niemiset tulevat toi
sena (22,743) ja Mäkiset ja Kor-
hoset aivan kannoilla. Ruotsin-
kielisten nimien puolella on joh-
dossa 6,154 Lindströmiä. Yleisin
nimi on meillä Anna Virtanen,
joita on peräti 342. Toisena eni-
ten on Matti Virtasia eli .315 hen^
kilöä.
Japani menetti viime vuoima joh-
toasemansa* vaikka Vaihto hieman
kasvoikin (noin 4 miljoonaa dolla-
ria) kokonaisvaihdon ollessa 61!r,5
miljoonaa dollaria.
Suomi oli läntisistä maista Neu-
vostoliiton kaupassa kolmannella
tilalla 514,2 miljoonalla dollarilla.
Tämä merkitsi vajaan. 9: miljoonan
dollarin supistusta edellisestä vuo-
desta.
Italia. lisäsi Neuvostoliiton kaup-
paansa viime vuonna' 57,1 miljoo-
nalla dollarilla ollen vaihdon arvo
462,4 miljoonaa dollaria. Länsi-Sak-
sa lisäsi Neuvostoliiton kauppaansa
74,2 miljoonalla dollarilla ollen
vaihdon arvo 441,4 miljoonaa dolla-
ria. ■,
Sanoo Länsi-Saksan
valmistelevan uutta
keskitettyä sotaa
Berliini.—> Länsi-Saksan soölaaL
1 iset intressit ova t vihne äflcoina en-
tistä voimakkaammithi "sjuuitautu-
ueet Itkmeren alueelle,' väitti vähän
aikaa sitten Saksan demokraatiseen
tasavaltaan loikannut Bundeswehrin
kapteeniluutnantti .Robert Kundiger
televisiossa torstai-Htana. "
Kapteeniluutnantti - Kundigerln:
mukaan Bundeswehrui laivasto ei
loimi puolustusta vaan hyökkäystä
silmällä pitäen. Ensiarvoisena, pide-
tään strategisen 'linjan, ^ö^ajnis,tä
niin itään kuin mahäoffista. Tästä
osoituksena ovat mm. viime kuukaui
sina Itämeren keskiosissa 'f pidetyt
taktiset harjoitukset.i - Oiiämeren
keskiosa on vuodesta 1062 lähtien
ollut Länsi-Saksan sotalaivaston' pää
harjoituspaikka. YkstköV^te^hiyös
pikaveneaseet ovat jääneet pysyväs-
ti sinne'.
Itämeren laivastoa johtaa jälleen
joukko viime maailmansoöan aikai-
sia Itämeren laivasto^ 'M|>seereja,
jotka näkevät 'Itämeren perinteise-
nä saksalaisena merenä'. Kapteeni
luutnantti nimesi useita viime so-
dan johtavia saksalaisia upseereita,
jotka kokeneina ovat ratkaisevissa
asemissa niin Bundeswehrissa kuin
NATO :ssakin. Omana vakaumukse-
naan hän sanoi Bundeswefarin val-
mistelevan sodanjälkeisten rajojen
muuttamista ja samalla myös uutta
sotaa keskitetysti ja ankarasti oh-
jattuna. .
PÄIVÄN PAKINA
HILJAISTA JÄRKIINTYMISTÄ
Jumalan myllyt jauhavat hi-
taasti mutta varmasti, tavataan
sanoa.
Niin näyttää myös järkiinty-
minen voittavan alaa Yhdysval-
tain kongressimiesten keskuu-
■ dessa. ■ •
Kysymys ei ole tässä yhtey-
dessä sellaisista '^kyyhkysistä"
jotka ovat jo pidemmän aikaa
arvostelleet VVashingtonin miele-
töntä sotapolitiikkaa, vaan "uu-
sista tulokkaista", jotka korotta-
vat yhä laajenevassa—mitassa
äänensä järkevämmän ulkopoli-
tiikan puolesta.
Uusin esimerkki tällaisten voir
mien hitaasta mutta varmasta
kehityksestä saatiin tiistaisessa
lehdessämme julkaistusta VVash-
ingtonin uutisticdosta missä
kerrottiin, että 9 senaattoria ja
36 edustajahuoneen jäsentä oli
julkaissut yhteisen, raportin
missä vaaditaan Yhdysvaltain
asevoimien tuntuvaa pienentä-
mistä. Vietnamissa olevien amcr
rikkalaisten sotilaiden kotiutta-
misen aloittamista heti ja väli-
aikaisen kokoomushallituksen
muodostamista Saigonissa sekä
kongressille "parempaa kontrol-
lia militaristeista", eli asevoi-
mien johtopiireistä.
Nämä ovut vallankumouksel-
lisia vaatimuksia verrattuna sii-
hen, mitä on Yhdysvalloista tu-
tunomaisesti takavuosina kuul-
tu.
Jos Yhdysvaltain asevoimien
määrää vähennetään miljoonalla
miehellä, kuten nämä kongressi-
miehet ehdottavat ja jos Viet-
namissa olevia asevoimia ryhdy-
tään- kotiuttamaan, niin se huo-
jentaisi tuntuvasti amerikka-
laisten veronmaksajain-taakkaa
ja antaisi valtiolle suuren sääs-
tön millä voitaisiin rahoittaa
tarpeellista sotaa köyhyyden
poistamiseksi jne.
Nykytilannetta kuvaa ehkä
kaikkein parhaiten vaatimus, et-
tä kongressin olisi saatava mili-
taristit uudelleen kontrolliinsa.
Tosiasia nimittäin on, että vain
kongressilla on oikeus sodan ju-
listamiseen' —- mutta Yhdysval-
lat on raahattu korviaan myö-
ten sotasuohon kongressin anta-
matta siihen muuta oikeutusta
kuin Tonkin lahden selkkausten
yhteydessä munitun päätöslau-
selman, missä oikeutetaan pre-
sidentti turvautumaan tarpeelli-
siin toimenpiteisiin siellä.
Ei ole ihme vaikka vastuun-
tuntoisemmat kongressimiehet
vaativat nyt militaristien saan-
tia uudelleen kongressin kon-
trolliin.
Entinen presidentti, Dwight
Eisenhower varoitti jo aikoinaan
"s o t i lasteollisen kompleksin"
vaaroista.
Senaattori George McGovern
kiinnitti viime joulukuussa huo-
miota tähän vaaraan. Erikoisen
ajankohtaiseksi on tullut tämä
varoitus nyt kun keskustellaan
ohjustorjuntasuunnitelmasta.
-Kukaan yhdysvaltalainen —
canadalaisista puhumattakaan
— ei kykene sanomaan miten
kalliiksi tämä puolustussystee-
mi tulisi. Puhutaan kuitenkin
80-100 miljoonasta dollarista —:
mikä kiinnostaa tietenkin liike
maailmaa. Ainakin 3,000 toimi-
nimeä odottaa sen perusteella
tilauksia, joista tulisi valtavan
suuret voitot.
Militaristipiirit yrittävät kai-
kin tavoin laajentaa vaikutus-
valtaansa Yhdysvaltain talou-
dellisessa, poliittisessa ja henki-
sessä elämässä. Tästä kirjoitti
asiantuntemuksella aikakausleh-
ti Atlantic artikkelissaan "Uusi
amerikkalainen militarismi". . .
Sen on kirjoittanut entinen me-
rijalkaväen komentaja David
Shop. Hän toteaa:
"Yhdysvalloista on muodostu-
nut militaristinen ja aggressii-
vinen valtio; jonka 1,517,000 so-
tilasta on sijoitettu 119 eri maa-
han. USA :11a on avunantosopi-
mus 48 maan kanssa, ja jos ne
pyytävät, meidän on sekaannut-
tava niiden sisäisiin asioihin.
Me olemme luoneet mahtavan
sotakoneiston, jota jättiläismäi-
nen aseteollisuus varustaa nyky-
aikaisella taistelukalustolla."
Militarismi on David Shopin
mukaan lyönyt selvän leimansa
Yhdysvaltain koko elämään
maailmansodan jälkeisenä kau-
sena. ...
' Kenraali Shop mainitsee kon-
kreettisia esimerkkejä niistä
keinoista, joita sotilasviranomai-
set käyttävät militarististen ta-
voitteidensa saavuttamiseksi.
Tavalliset kansalaiset tuskin kä-
sittävät, että kunnianhimoiset
kenraalit ja muut ammattisoti-
laat todella haaveilevat sodasta,
ja tilaisuudesta saada itselleen
kunniaa, kirjoittaa Shop.
Kuten sanottu, varoittavia
ääniä sotilasteollisen kompleksin
sekä kunnianhimoisten ammatti
sotilaiden aiheuttamista vaarois-
ta on kuultu ennenkin. Nyt tun-
tuu kuitenkin siltä, että yhteis-
kuntarakenteen ns. silmän teke-
vienkin keskuudessa on kehitty-
mässä, avointa "kapinointia"
mieletöntä sotapolitiikkaa, vas-
taan — ja se lupaa pelkkää hy-
vää ei vain yhdysvaltalaisille
vaan myös kaikille muillekin,
jotka eivät rikastu sotatarveura-
koista. — Känsäkoura.