Sivu 2
Toistaa, heinäUc 7 p. — Tuesday; July 7, 1970-
......0W^S^M
Ed&tar:     EKLUNDt; 4
PutiBUhed twtoe
Oo.,L$5
INDEPENDENT LABOR ÖRGAN •
OF FINNISH CANAOIAN8
Bstottftahed Nov. 8,1917
'Mteoasiar: E.:/ «tbbmh
'•'"V. BeWd. CRoss liaa' regJatoatJan Number 10*78
.....CANADIAN LANGUAGE PRESS
1
'.■f -^^*.1Ji.',.tAi'*
Camadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.28   ' T7SA:m:    1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
,3kk.$&O0,   Ödötoäan: 1 vk. tllJfcO, 8 kk. SÖ.23
Merkittävä vastakohta
Aikaisemmissa yhteyksissä on kerrottu Ruotsin pääministeri
Olof Palmen vierailusta "ensin Yhdysvalloista ja sitten Neuvosto-
liitossa. Valitettavasti "kyllä, viimeksimainitusta vierailusta on vis-
sien vaikeuksienvuoksikerrotjtu vain pääM^
. on kieltämättä erittäin mielenkiintoinen.
Vaikka siellä on ollut kymmeniä vuosia sosialidemokraatti-
nen hallitus, niin Ruotsi^on kuitenkin vielä kapitalistinen maa*
missä tuotantolaitokset ovat yksityisomistuksessa. Yhteiskunnalli-
selta kannalta katsoen olisi siis luullut, että Ruotsin pääministeri
Palme olisi saanut, vaikka onkin sosialidemokraatti, ymmärrystä
ja suosiota osakseen Yhdysvalloissa.
Kuten tiedetään, näin ei kuitenkaan tapahtunut. Päinvastoin
oli ilmeistä, että hänelle annettiin -Yhdysvalloissa protokollan mu-
kaan korrekti, mutta silti mahdollisimman, kylmp. ja ynseä vas-
taanotto, sisältyen siihen satamatyöläisten mielenosoituksen jär-
jestäminen dollarien ja viskipullojen ^voimalla, kuten mr. Palme
selitti. '
Toisaalta, varsinkin jos pidetään kiinni vanhoista iskulau-
seista, kapitalistisen Ruotsin pääministerin olisi .pitänyt saada
vähintään viileän vastaanoton sosialistisessa Neuvostoliitossa sitä-
kin suuremmalla syyllä kun hän on "sosialidemokraatti" joita
kommunistien väitetään (asiaa sen paremmin yrittämättäkään
todistaa) vihaavan kaikesta sydämestä.
Toisin kävi kuitenkin. Pääministeri Olof Palme sai Neuvos-
toliitossa erittäin ystävällisen: vastaanoton ja läpeensä myönteistä
huomiota osakseen. Vierailun päätyttyä Moskovassa annettiin jul-
kilausuma jossa osapuolet ilmaisivat huolestuneisuutensa Kaak-
kois-Aasian ja lähi-idän tilanteesta ja lupasivat' jatkaa keskus-
teluja kaikkien asiasta kiinnostuneiden maiden kanssa yleiseu-
rooppalaisen turvallisuuskonferenssin aikaansaamiseksi. Ruotsi
ja Neuvostoliitto tähdensivät että maailman rauhan lujittaminen
maailmassa edellyttää kieltäytymistä voimakeinojen käytöstä ja
että kansainväliset selkkaukset on ratkaistava ainoastaan rau-
hanomaisin keinoin.
'Julkilausumassa todettiin edelleen, että Neuvostoliiton ja
Ruotsin suhteet kehittyvät suotuisasti hyvän naapuruuden hen-
gessä. Neuvostoliiton taholta tuotiin erikoisesti julki, että Ruot-
sin harjoittama puolueettomuuspolitiikka on hyödyllinen ja tär-
keä' tekijä rauhan säilyttämiselle Euroopassa. Julkilausumassa to-
dettiin edelleen että on olemassa hyviä mahdollisuuksia maiden
välisten suhteiden kehittämiseksi kaupan, tieteen, tekniikan; kult-
tuurin, urheilun ja matkailun aloilla.
Kaakkois-Aasian tilanteesta puhuen tässä julkilausumassa sa-
nottiin että ulkomaisten joukkojen läsnäolo Vietnamissa huonon-
taa vakavasti kansainvälistä tilannetta. Molemmat osapuolet täh-
densivät tarvetta poistaa ulkomaiset joukot Indokiinasta, jotta
alueen kansat saisivat vapaasti päättää omasta tulevaisuudestaan.
Kuten ylläolevasta näkyy Ruotsin ja Neuvostoliiton välillä
vallitsee nimenomaan rauhankysymyksen pohjalla laaja yhteis-
ymmärrys nykyhetken tilanteesta ja tehtävistä.
Näiden vierailujen vastakohtana onkin se, että Yhdysvallois-;
sa tuomitaan niin Ruotsin kuin muidenkin maiden rauhanomainen
ohjelma, jota vastoin Neuvostoliitossa annetaan tunnustus yh-
teiskuntamuodosta riippumatta kaikille, jotka pyrkivät edistä-?
mään kansainvälisen rauhan asiaa.
Pres. Nixon ja lähi-itä
Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö lähi-idässä ole Indokiinaa-
kin vakavampi tilanne, mikä uhkaa koko maailmaa kahden jät-
tiläisen konfrontaation kehittyessä.
Tosiasia on kuitenkin, kuten Ranskan presidentti Georges
Pompidou torstaisessa haastattelulausunnossaan sanoi, että aika
ei ole Israelin puolella vaan sitä vastaan. Presidentti Pompidou
sanoi Elysee palatsissa) että 'Voimien balanssi heikkenee, ja eri-
koisesti, että se tulee edelleen huononemaan Israelin kannalta
katsoen."
Selvää on, että tämä kehitys pn nopeistunut sen avun turvin,
mitä arabimaat ovat saaneet ja edelleen saavat hyökkäyksen uh-
reina Neuvostoliitolta. Mutta Israelin voimapolitiikka johtaisi pi-
temmän ajan kuluessa samanlaiseen tulokseen vaikka arabimaat
eivät saisikaan Neuvostoliiton tukea, sillä, kuten sanottu, sodassa
hävinneet maat ja vallat "oppivat nopeasti" ja sitäpaitsi Israelin
kansa on kuin pieni saari monimiljoonaisten arabien valtameressä.
Israel ei voi pitkän päälle toivoa sotilaallisen ylivoimansa säily-
mistä. Sen täytyy käsittää, että ennemmin tai myöhemmin voi-
mapolitiikan käyttö ja siihen turvautuminen kostaa itsensä.
Israelin hyökkäyspolitiikan "taustavoimana" ja-"takuumie-
henä" Yhdysvaltain imperialismi pn täysin tietoinen näistä tosi-
asioista. Se tietää, että ilman USAn aineellista ja aseellista tukea
Israel ei voi pitkää aikaa esiintyä "kylän, häijynä" lähi-idässä.
Mutta toisaalta Yhdysvaltain imperialismin edut vaativat "hajoita
ja hallitse" ohjelman toteuttamista Lähi-idässä, missä Israel on
sille korjaamattoman hyödyllinen kenttätyön tekijä.
Tämä, eikä mikään muu, selittää sen, miksi Washington pyr-
kii kiertämään ja kaartamaan YK :n turvallisuusneuvoston yksi-
mielisesti hyväksymää päätöslauselmaa missä vaaditaan Israelia ve
tämään asevoimansa pois miehittämiltään arabialueilta, arabimai-
ta suostumaan rauhaan Israelin olemassaolon perusteella ja Pa-
lestiinan pakolaiskysymyksen oikeudenmukaista ratkaisua. Tukien
Israelin hyökkäysvoimia USA puhuu "turvatuista" rajoista, mikä
tarkoittaa selvästi hyökkääjän pa^itseraista aluevaltauksilla ja
"neuvottelujen" aloittamista niin, että Israel voisi miehitettyjä
alueita hyväksi käyttäen 8wellaV'ebton]M''VykBitellen:'eri arabi-
maille.1
VIELÄKIN SAASTUTUKSESTA, HALUAA ZHUKOVIN
ARTIKKELIN JULKAISEMISTA
Luin    hiljattain viimeisestä
':'Neuvostöiiitto" julkaisusta Mar
„ariLs—Z-Li•-'■'fti.-^fiSJIT-ttii'^*?^
Oletteko koskaan ajatelleet
kuinka suuri vuori tyhjiä pul-
loja ja purkkeja viedään jättei-
den mukana "tumpalle" joka
Päivä? Nykyään, kun maan, il
man ja veden saastutus on joka
pälväisenä puheenaiheena ja ti-
kanne on todella monissa paikoin
huolestiitjtava, me kaikki kiilutta-
vat voisimme myöskin monella
tavalla näitä asioita auttaa. Olen
lukenut, että jos tätä menoa jät-
kuu, niin jonkin ajan päästä koko
maailma pn yhtenä "tumppanä",
sillä varsinkin suurissa kaupun-
geissa ja niiden lähistöllä ei enää
jöydy uusia tiloja jätteille.
Miksi siis esimerkiksi virvoke-
juomia nykyään' myydään pur-
keissa ja pulloissa, joita ei voi
palauttaa kauppaan ? Joissakin
paikoin on ihan mahdoton saada
yirvokejuomia entisissä vanhan-
likaisissa pulloissa, joista sai sen-
in,   pari palauttamispalkkiota.
Viin kävi minullekin viime viikon
opulla, kun kesämökille, olisi pi-
anyt ostaa poppia. Mutta ilman
jäätiin, vaikka kaupat olivat täyn
nä purkitettua, juomaa. Mutta en
ostanut, enkä osta, ja sanoin suo-
raan miksi en. Ei se ole yksin
siinä, että niillä täytetään jäte-
paikkoja, mutta varsinkin pullot
ovat vaarallisia. Niitä näkee rik-
kinäisinä teiden varsilla, rannoil-
la ja vesissä. Ja eiköhän se olisi
taloudellisestikin hyödyllisempää
lopettaa kaikki kerta-käyttöiset
pullot. Muistattehan ennen ai-
kaan "vanhassa maassa, kun me-
ni apteekkiin hakemaan lääkettä,
piti olla oma pullo mukana. Ja
muutkin tavarat käytettiin ihan
loppuun saakka, vaatteista teh-
tiin räsy ja tilkkumattoja, niin
tulivat nekin loppuun käytettyä.
Olisi mielenkiintoista kuulla
Vapauden lukijain- mielipidettä
näistä saastutusasioista, ja mitä
itsekukin tekee sitä välttääkseen.
— Heta, Torontosta.
RAUHANTYÖ
Vieläkin on sellaisia ihmisiä,
jotka tulevat hyvin poistyöntä-
viksi kun mainitsee sanan "rau-
hantyö','. Tässä viime viikolla kun
tarjosin eräälle toverille listan,
että kirjoittaisi nimensä sodan-
vastaiseen protestiin, hän sanoi
"mitäs te aina siitä rauhasta vät-
kutatte. /Ei kai tässä kukaan so-
taa halua, en ainakaan minä, ja
eihän me sodassa ollakaan. Meni-
sitte puhumaan niille, jotka sotia
tekevät ja lietsovat" Olin häm-
mästynyt. Ei hän halunnut so-
taa, mutta ei halunnut myös-
kään sitä vastustaa. "Menisitte
puhumaan niille, jotka sotia liet-
sovat." •
Ninhän me teemmekin. Vaikka
emme itse persoonallisesti voi
suuria herroja lähestyä, niin
voimme ainakin kirjoittaa ni-
memme vetoomukseen, ja kerätä
nimiä, ja sitten niillä listoilla lä-
hestyä niitä, jotka sotia lietsovat.
Nytkin on käynnissä maailman
laajuinen kampanja, listoja on tu-
hansia joissa on yksinkertainen
vaatimus, että Yhdysvallat lopet-
taa Vietnamin sodan .
Kampanja tunnetaan nimellä
OUT NOW. Tämä on sitä rau-
hantyön arkista hommaa, josta ei
saa mitään muuta tyydytystä ja
kiitosta, kuin tietoisuuden siitä,
että on jotxin tehnyt.
Rauha ei ole koskaan rakennettu
yhtä helposti kuin sota on aloi-
tettu. Rauhantyö on vaivalloista
uurastusta, mutta luulisi jokaisen
ymmärtävän, että vaara suureen
maailmanpaloon on olemassa niin
kauan kun suuret sotilasliittoutu
mat, Naton ja Varsovan liiton
kaltaiset joutuvat pitämään yllä
voiman tasapainoa. Niin kauan,
kun ydinaseita kehitetään, niin
kauan kuin maailman suurvallat
koettavat ylittää toinen toisensa
aseilla, niin kauan kuin maailman
ihmisiä pidetään pelossa, on meil-
lä aina sodan vaara.
■ Ihminen on jo niin kehittynyt
teknillisesti, että voi lentää ava-
ruudessa viikkokaupalla, ihmi nen
on jo kävellytJiuun pinnalla, mut-
ta ei ole vielä kehittynyt lähi-
mäisiään kohtelemaan ihmismäi-
sesti. Ei mikään ole niin julmaa
kun ihmisen raakuus toista ih-
mistä kohtaan. Onfco ihmiskunta
henkisesti kehittynyt luolaihmistä
korkeammalle.?—ht.
salkka Grigori Zhukovin kerto
muksen joka oli omistettu tojsen
maailmansodan päättymisen 2&
vuotispäivän muistolle, otsikolla
"Totuus tästä sodasta".
Me suomalaiset kun olemme
olleet tuossa sodassa, ytoiset' va-
kituisina rintamamiehinä ja po-
tilaina ja toiset — me ainakin
tässä maassa olleet .—. seurasim-
me noita hirveitä tapahtumia sa
nomalehtien tiedonannoista. '■'
Sodan päättymisen' jälkeen on
kirjoitettu paljon kirjoja; ;ön teh-
ty historiallisia toteamuksia ja
kaikenlaisia tilannearvioita ja
minäkin olen "niitä joitain luke-
nut. Mutta tämä ammattisotilaan
kertomus näyttää sittenkin par-
haalta. Siinähän oiotaan niitä
suuria valheita — joita eri ta-
pahtumista on esitetty.
Zhukov sanoo, että monet län-
tisten liittolaisten sanomalehti-
miehet tarttuivat saksalaisten
valheisiin ja ovat vieläkin nii-
den lumoissa. Tekevät muka so-
tahistorioita, vaikka eivät tiedä
oikeinkaan paljon eri taisteluista.
•Suomessakin on painettu pal-
jon muka historiallisia kirjoja
noista tapahtumista ja niitä on
kulkeutunut tänne Canadaan asti.
Sattuu että osassa niissäkin on
paljon valheita, kuten Zhukov
yleispiirtein kertoo, ja näin ollen
johtavat kansalaisiamme harha-
teille.
Olisiko mahdollista lehdessäm-
me Vapaudessa julkaista tuo ker-
tomus, että sadat maanmiehem-
me voisivat siihen tutustua? Se
on ammattisotilaan kertomus,
Hän tietää mitä puhuu — eikä
pyri kehumaan itseään, vaikka
onkin kansainväliseseti tunnettu
upseeri, joka omaa laajat tiedot
ja tieteelliset käsitykset eri mai
den sotilasmahdista toisen maail
man sodan lukuisilla sotanäyttä-
möillä.
— E.H., South Porcupine, Ont.
Voisiko kirjoittaja lähettää ha-
luamansa artikkelin toimituksen
nähtäväksi jos se voidaan pituus
jms. seikkojen perusteella jul
kaista. — Toim.
tua brft$ä|ötä hi$)pj^tbtkijaa Arnold Toynl
liansa amerjytokjfi^ t^M^misesta j[
miehen mieleen tuli ensimmäisenä CIA. Todeten sen yleisesti tunne-
tun tosiasian, että "Amerikka mtfffl $t olevan kaikkein vaaral-
lisin maa", Toynbee sanoi: ''KaJk^aUfa, missä on hätää, yäkivaltaa,
kärsimyksiä ja tragedioita, me ^älkmme h^ii jCIÄ:n okvan peta
mukana." 1
Historioitsija oli oikeassa. Washingtonin vakoilujärjestelmä—
yli kaksikymmentä tiedustelupalvelua — on epäilemättä .osallisena
USA :n Indokiinan maita vastaan käymän sodan laajentamisessa.
Sotilasteollisen kompleksin tUauksen täyt^mi^eksi — sodan laa
jentamiseksi koko Indokiinaa ^tävökd ja^kaaritumise^fli Lao-
ein ja Kambodzhan sisäieiin asioihin — ei\J$A ole uuip^jtittjt yksin;
Toiminnassa on ollut mukana myös sotilaallinen tiedustelupalvelu.
hi
1,
POSTILAKOSTA
Kyllä, minua sitten jurnuttaa
tuollainen lakkoileminen. Mitä
lakkoa se on — yhden päivän
pois työstä, toisena saa tehdä
puolta raskaamman päivän. Mie-
lestäni paras olisi lyödä posti-
laukut seinälle naulaan niin kau-
aksi aikaa kun kaikki on tyy-
dyttävästi ratkaistu.
Eihän nuo postityöläisten vaa-
timukset niin mahdottomia ole,
ja varmasti koko maata käsittä-
vä lakko johtaisi pikaiseen rat-
kaisuun. Näin vuorolakoilla jos
luullaan, että asiaa autetaan, sitä
en usko, näin voisi mennä kuu-
kausiakin ja jokainen postityö-
iäinen menettää parin päivän pai
kan viikossa.
Nyt, kun Canadan liittohalli-
tuskin otti kesäloman, kokonaan
3 kuukautta ja jätti postityöläis-
ten asian ratkaisematta, miltä
tuntuisi, jos nämä työläisetkin
ottaisivat vähän pidempiaikaisen
loman, kaikki samalla aikaa. —E.T.
Aikojnaau USA:n sotjlastiedusr
tehi oli alistettu G^n valvon-
taan, joka perustettiin .y. 1947
amerikkalaisten' tiedustelupalve-
lun pääelimeksfc-Toisen maailman
sodan aikana USA :n sotilaallinen
tiedustelupalvelu ' koki suuria ta?
kaiskuja. Se ei pystynyt esim. en-
nustamaan Japanin tuhoisaa hyök
käystä Pearl Harboriin 7. joulu-
kuuta 194i eikä aavistanut Sak-
san sotasuunnitelmia Länsi-Eu-
roopassa. Pentagonin tiedustelvi-
palvelu sai aikaan mm. marsalk-
ka von Rundstedtin divisioonien
jtuuluisan vastahyökkäyksen Ar-
dennien vuoristossa Ranskassa
joulukuussa 1944. Kaikki se aut-
toi Allen Dullesia ja hänen virka
yeljiään tiedustelupalvelun joh-
dossa tekemään CIA: s taWashing
tönin vakoilujärjestön päämajan.
CIA:n TUHOAMIS-
OPERAATIOT
CIA on saanut kuuluisuutta laa
joilla tuhoamisopf raadoillaan pio-
nia maita vastaan. Hallituksen
kaatumista Persiassa v. 1954 ja
operaatioita Indonesiassa, Laosis-
sa" ja latinalaisen Amerikan
maissa käytti CIA hyväkseen saa-
dakseen leijonanosan niistä yhäti
kasvavista määrärahoista, joita
>Vashlngton myöntää vakoilu- ja
sabotaasitoimintaan.
CIA :n etuoikeutettu asema US
A:n valtiokoneistossa muuttui
jyrkästi v. 1961 epäonnistuneen
Kuuban maihinnousun jälkeen
Maihinnousua oli valmisteltu
suuroperaationa. Oli vuokrattu
tukikohtia Nicaraguasta, USA:s
sa oli koulutettu kokonainen pri-
kaati Kuubasta tulleista vasta-
vallankumouksellisista emigran
teista, oli muodostettu maihin-
nousulaivasto ja koulutettu il-
mavoimien osasto. Tuon operaa-
tion epäonnistuminen paljasti US
A :n vastavallankumouksen aktii-
viseksi maastaviejaksi, maahan-
tunkeutujaksi ja kansainväliseksi
tihutyöntekijäksi.
PENTAGON LUJITTI OMAA
V A KOILUPALVELUA A N
Myös se oli antamassa aihetta,
siihen, että Pentagon veti armei
jan, laivaston ja ilmavoimien tie-
dustelupaäVj^ttt,
"koordinatorisen
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Lydia Sarman, Eckville, Alta
täyttää - torstaina, heinäkuun 9
pnä 76 vuotta.
Matilda Lindström, Long Lake,
Ont. täyttää sunnuntaina, heinä-
kuun 12 pnä 80 vuotta.
Kalle Kujanpää, Toronto, Ont.
täyttää sunnuntaina, heinäkuun
12 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vien onnentoivotuksiin.
;ppjp C!A:n
rv valvonnan"
alawuudesta/ Pent^>nin vakojlu-
palvedut saivat kauain odottaman-
sa "riippumattomuuden".
Srl^ä - aikaa'. kun - presidentti
John Kennedy yhdessä veljensä
Robert Kennedyn > ja kenraali
evp. Maxwell Taylorin kanssa
teki tutkimusta CIA;sta joka
päättyi Allen Dullesin eroon, Pen
tagon lujitti ja laajensi oman
tiedustelupalvelunsa asemia. Ar-
meijan tiedimteiupalveju. onnistui,
kääntämään määrärahojen myön-
tämisen omaksi eduksöen. Run-
saasta kahdesta miljardis]ta dol-
larista, jotka silloin myönnettiin
aktiivisiin tiedusteluoperaatioihin
(ottamatta lukuun radiosanomien
sieppaamista, salakuuntelua ja
muita elektronisen vakoilun laje-
ja, jotka on keskitetty nk. kan-
salliseen turvallisuustpimistoon)
sotilastiedustelu sai yli 1.5 -Jnil-
jardia dollaria vuodessa. CIA
joutui tyytymään loppuosaan. So-
tilaallisten maahantunkeutumis-
ten organisoijan tehtävä siirtyi
yhä enemmän Pentagonille.
Se ei suinkaan merkinnyt CT-
A:n sabotaasitoiminnan laantu-
mista. Mutta nyt se alkoi har-
rastaa enemmän vakoilua, poliit-
tisia ja propagandistisia tuhotoi-
mia. Tapahtui "työn jako" Wash-
ingtonin vakoilumafian sisällä.
Kokonaisuutena organisaatio lisä-
si entisestäänkin vaarallista toi-
mintaansa.
TOIMINTA VIETNAMISSA JA
KAMBODZHASSA '
Pentagonin sotilastiedustelulla
on ollut tärkeä osuus USAn so-
tilaallisessa aggressiossa Vietna-
mia vastaan. Sekä CIA että ar-
meijan tiedustelupalvelu ovat
uurastaneet kovasti tehdessään
iyatoi
tosill^pi
LUe^IndldKipslali.
__™, ottj-lnta.^ÄbÄtp:.
< Saatujen tietojen mukaan ''USr
Ajn Pnom Pehhissa oleva^sot|«
ia^tj^^i&vereti Lee Co&£m
hissä ja^estetyssä yältipll^isa
vallankaappauksessa.1Hänrlähti
Kambodzhan . paakaupungic^,
muutanjaa päivää :ennen;tap^tu|
mia : sjäatakseeja. V1 Penta®6nitt
OsallistumiBeri niihin,' 4 /' V" ]jl
i Kehitellessään tuhotoimktaan)
sa Kambcd^ass^ ja raivatessa%n
tietä amerikkalaisten rhyoWäyjk^
^e.tä^-maajta vastaan;-'"*"^'
tiedustelu koordinoi 'toin
CIA:n Laosin operaatioiden ikaflä
sa. Yhteisvoimin nämä' v&jtäjtffc.':
mafian edustajat vahnis^v^k
(näiden maiden puolueette-muud^
räikeän loukkauksen ja USAf.n
sisäisiin
sekaantumisen
asioihin;
niiden
VIISI MILJARDIA
DOLLARIA VUODESSA
Nykyään amerikkalainenleh-
distö kiinnittää jälleen huoio(iio|a
Pentagpnin tiedustelupalveluun;
Jokin aika sitten julkistettiin
kongressissa kuvaavia lukuja,
jotka luonnehtivat palvelun toi-
mintaa. Kuten USA :n puolustus-
ministerin apulainen Robert
Frolky ilmoitti, armeijan tiedus-
telupalvelu saa yuodessä vähin-
tään 2.9 miljardia'dollaria Jos
otetaan huomioon CIA:lle, kan-
salliselle turvaNisuustoimistolle
ja muille vakoilupalveluille myön
nettävät määrärahat, niin ilme-
nee, että USA kuluttaa tiedus-
telupalvelu jensa myyräntyöhön
ainakin viisi miljardia dollaria
vuodessa.
' Pentagonin tiedustelupalvelun
johto vaihtui äskettäin. Sen uusi
päällikkö kenraaliluutnantti Ben-
net on ilmoittanut aikovansa
ryhtyä aktiivisiin yrityksiin kon-
gressin jäseniin, valtiomiehiin ja
lehdistöön vaikuttamiseksi.
Edellä lueteltu on vain osa
Washingtonin vakoilujärjestöjen
toimintaa, joka, kuten historioit-
sija Toynbee asian ilmaisee, on
tehnyt Amerikasta "koko maail-
man painajaisunen";
Tilatkaa Vapaus
■uuuimniumttiiu
Mitä muut sanovat
VARJELTAKOON SELLAISILTA YSTÄVILTÄ
Phnom Penh. — Etelä-Vietnamin sotilaiden ryöstöt ja hävitys-
työt lisääntyvät kambodzhalais-kauppaloissa ja siitä on tullut
täällä vakava ongelma aikana, jolloin nämä kaksi perinteellisesti
toisilleen vihamielistä maata yrittää muodostaa tarkoituksenmu-
kaista liittoa Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukkoja vastaan.
. .. Jotkut länsimaiset diplomaatit uskovat, että tämä on'
gelma, ellei sitä saada ratkaistuksi; voi vakavasti heikentää hor-
juvalla pohjalla jo olevia Phnom Penhin suhteita . . . Yksi ulko-
maalainen sota-atache myöntää, että ryöstöjen lisääntyminen on
"huono seikka" mutta hän sanoo toivovansa, että kirjeenvaihtajat
eivät kirjoittaisi siitä, sillä hänen mielestään mainostus pahentaa
tilannetta. ■
Pretty Rothissa, missä kyläläisiltä ryöstettiin suurin osa hei-
dän pienistä säästöistään, on SS olkikattoista majaa. Etelä-viet-
namilaiset hävittivät niistä 28 . . .
Eräät tarkkailijat sanovat, että ryöstöt ovat ymmärrettävissä
siksi kun Etelä-Vietnamin sotilailla on pieni palkka ja he pitävät
sen vuoksi kampanjaansa Kambodzhassa mahdollisuutena tulojensa
lisäämiseksi.
Mutta huolimatta siitä minkälaisia selityksiä annetaan, kam-
bodzhalaisten viha vietnamilaisia vastaan jatkuu. Ja tämä on huono
merkki nyt kun USAn asevoimat on vedetty pois Kambodzhasta
ja maa (Kambodzha) . . '.on jätetty suuressa määrin riippuvaksi
etelävietnamilaisista.
Sydney Schönberg, New York Times Service, heinäk. 2 p.
sen ratkaisun pohjalla,* missä se
tulisi saamaan sekä Neuvostolii-
ton että Ranskan ja Britannian
kannatuksen. Ryhtymällä tuke-
maan varauksetta YK:n päätös-
lauselmaa, presidentti Nioxn voisi
auttaa Neljän Suuren yhteisym-'
märrykseen pääsyä lähi-idän ti«
.Näissä olosuhteissa on presidentti Nixonin turhaa öyytellä   lanteen selvittämiseksi jase aut-
Neuvoatpliittoa liiM-idän tilanteen, vaarallisuudesta.   Tuhannesti   taisi rauhanasiaa paljon enem-
parempi olisi' että -Washmgtdn ryhtyisi varauksetta tukemaan   män kuin katteettomat syyttelyt.
YK:n päätöslauselmaa lähi-idän tilanteen Bolvittämisoksi poliitti-  ja uhmamieliset uhkailuvihjoet.
PÄIVÄN PAKINA
MIKSISITÄSANOTAAN PÄIVÄ
Suuressa maassa, kuten Ca-
nadassa, voi yhtenä päivänä olla
monenlaista säätä. Näitä rivejä
kirjoitettaessa ei satu olemaan
helposti saatavissa tietoja min-
kälainenhan ^keskiviikkona- sää
sanokaamme länsi- ja itäranni-
kolla, aavikolla tai Niagaralla,
Mutta täällä "iistissä" oli
niin kurja säär että Canadan
päivän^ ulkoilmajuhlat menivät
plöröksi niin täällä Sudburyssa
kuin Torontossa ia monilla muil-
lakin paikkakunnilla.^
Kiusallinen juttu niille jotka
olivat vapaaehtoisesti työtä teh-
neet juhlien ja paraatien järjes-
tämiseksi, sekä kaikille niille,
jotka halusivat osallistua tämän
kansallispäivän viettoon.
Vai oliko se "kansallispäivä"?
Taj oliko se sittenkin vain
"miksisitäsanotaan" eli k,ieli-
sittäin whatchamacallit päivä,
mistä torontolainen aamulehti,
toimituspalstallaan vakavasta
asiasta ilkeillen puhuu?
Meille ehkä sanotaan, että mi-
täpä' siitä kansallispäivän vie-
tosta kun amerikkalaiset raha-
miehet omistavat jo valtaosan
Canadan- tärkeimmistä resurs-
seista'' ja tuotantolaitoksista.
Menkööt kansallispäivä saman
tien kuin ovat * menneet isän-
nyysoikeudetkin, voivat jotkut,
äkklväärä-rädikaallt meille sa-
noa,-      - ■ -'. •
Päinvastoin on kuitenkin asia
Juuri sen vuoksi kun Yhdysval-
tain imperialismi eli rahamahti
uhkaa maamme taloudellista ja
poliittista itsemääräämisoikeut-
ta, olisi suhtauduttava erityisen
vakavasti harkiten kansallispäi-
vämme viettoon, sillä siihen
liittyy tärkeä itu kansallistun-
nosta jä"-mielestät
Oli säpsähdyttävää lukea sa
nomalehtien palstoilta-että esi- _puun".
elämässä sellainen merkkita-
paus, ettei sitä vaihdeta halpaan
hernerokkaan. Ei tule kysymyk-
seenkään, että esimerkiksi Yh-
dysvallat vaihtaisi itsenäisyys-
päivänsä (heinäkuun neljännen)
johonkin "pitkään viikonlop-
puun", että Suomi vaihtaisi jou-
lukuun kuudennen tai Neuyps-
itoliitto-^marraskuun seitsemän-
nen päivän "pitkään viikonlop-
merkiksi Torontossa oli peräti
60 prosenttia kaikista työläisistä
työpaikoillaan heinäkuun ensim-
mäisenä. Osa näistä torontolai-
sista työläisistä, varsinkin liike-
alalla toimivista, oli pakosta
työssä sen vuoksi kun liikkeitä
pidettiin dollarien kahmimisha-
lusta auki tänä merkkipäivänä.
Jos missään niin tällaisten liik-
keiden edustalle kaivattaisiin
voimakkaita mielenosoituksia
julisteineen ensi vuonna.
ToiBet joutuivat olemaan
työssä siksi kun heidän työnan-
tajansa — joissakin tapauksis-
sa ehkä yhteistoiminnassa van-
hoillisten uniojohtajaln kanssa
— järjestävät kansallispäivän
vieton asemesta "pitkän viikon-
lopun", antamalla työläisilleen
joko palkallisen tai palkattoman
lomapäivän jonkun Boplvuii^vii-
konvaihteen aikana, 'ir/^
Kansallinen juhlapäivä on kui-
tenkin kansojen historiassa ja,
Sellaiseen "vaihtokauppaan"
ei ole meilläkään kansakuntana
mitään syytä eikä varaakaan.
Heinäkuun-1 päivä on Cana-
dan "kansallispäivä" kuten pää-
ministeri Pierre Trude.au jul-
kaisemassaan lausunnossa sa-
noo, huolimatta siitä, millä ni-
mellä tämä päivä toistaiseksi
tunnetaan.
Tämä vetääkin meidät siihen
"whatchamacallit" päivään.
Virallisesti heinäkuun ensim-
mäinen on ollut "Dominion päi-
vä" sen vuoksi kun sinä päivä-
nä 103 vuotta sitten syntyi vi-
rallinen "Dominion of Canada".
Mutta tämän 100-vuotiokau-
den aikana ,on mennyt paljon
vettä siltojen alitse. Entisestä
Britannian siirtomaasta (Caqa-
dasta) kehittyi vähitellen täy-
sin itsenäinen maa —• jonka it-
Bemaäräämiaolkautta ei rajoita
eikä uhkaa .enää entinen emä-
maa, vaan Yhdyavallat.
Kaikesta tästä johtuu, että
kansallisen juhlapäivämme ni-
mestä on viimevuosina puhutti
ja väitelty paljon. Monet cana-
dalaispiirit — meidän lehtemme
mukaanluettuna — kannattavat
Canada-päivän nimeä. Päämi-
nisteri Trudeau käytti viralli-
sessa lausunnossaan, kuten on
jo sanottu "kansallispäivän" ni-
meä.
Ottawasta on selitetty, että
nyt vietettiin virallisesti viimei-
nen kerta "Dominion päivää" ja
että parlamentin ratkaistavaksi
tulee, hyväksytäänkö uudeksi
nimeksi -Virallisesti Canadan
tai konfederaatio eli valtioliitto-
päiyä (Confederation Day).
Nimi ei tietenkään miestä pa-
henna, ellei mies nimeä, kuten
- sanotaan, vaikka esimerkiksi to-
rypuolueen vanha sotaori John
Diefehbaker ja muut ns. "tra-
dionalistit" näkevät aina pu-
naista kun puhutaan jostakin
muusta kuin Dominion naivasta
Allekirjoittanut ei lukeudu
tässä asiassa sen paremmin
"traditionalisteihin" kuin mik-
sisitäsanotaan suunnankaan kan
nattajaksi, sillä "Canada päi-
vää" parempaa nimeä on mieles-
tämme vaikea löytää. Varsinkin
quebecilaisla^ilmälläpitäen kon-
federaatiopäivä nimitys piisi
mielestämme yhtä epäonnistu-
nut kuin oli erään kansallispäi-
vän juhlan alkaminen kuninga-
tar- eikä O Canada-laululla.'
K^nsä^oura,