CANADAN NÄ5STENKONGRESSII
Toronto.Maaliskuun 8 päivä- dollaria; maJcsänut tuiömus nais- terveydellisen sekä sosiaalisen ase-
nä tulee kuluneeksi 61 vuotta siitä
kun ensimmäisen kerta juhlittiin
Kansainvälistä Naistenpäivää. Sen
jälkeen on maailman siltojen alta
'virrannut mittaamattomat määrä
vettä. Me olemme kokeneet lahden
maailmansodan kauhut ja nähneet
.kuinka Hiroshima sekä Nagasaki
tulivat atomiaseilla tuhotuksi. Myös
miljoonat aseettomat siviilit ovat
saanetet: surmansa sotien jaloissa
sen jälkeen, kun maaliskuun 8 päi-
vä julistettiin vuonna 1910 viralli
&esti Kansainväliseksi Naistenpäi
vaksi.
Naisilla ei ollut siihen aikaan min-
käänlaisia oikeuksia. Työpäivät oli
vat peMitavan pitkiä ja työstä mak
< s&tträn. puolimaista nälkäpalkfeaa,
™ naisien' työskennellessä vaarallisis-
sa sekä epäterveellisissä tehdas-
oldissa. Työmailla riehuvat taudit
olivat yleisiä. Silloin ei ollut tapa-
turmavakuutuksia, työttömyysva-
: kuutusta tai sairashualto-ch virnaa.
, Asunto-olot olivat kurjia, melkein
vailla hygieenisiä mahdollisuuksia.
Työssä käyvien naisten, ja heidän
perheidensä asema oli todellakin
hyvin surkea.
Kaikesta huolimatta tähän tilan-
teeseiin tuli käännös maaliskuun 8
päivänä 1908, jolloin New Yorkin
tekstiiliryöläiset menivät lakkoon
protestoiden sietämättömiä työolo-
ja ja kurjia asuntoja vastaan. He
osoittivat solidaarisuuttaan muiden
naisjärjestöjen kanssa ja kantoivat
julisteita' vastien äänioikeutta nai-
sille, korkeimpia paikkoja jne. Tä-
mä mkienösoitus oli niin onnistunut,
että sen järjestä iät' päättivät ruveta
järjestämään mielenosoituksia vuo-
sittain.
. Mutta vasta elokuussa v. 1910
Kööpenhaminassa pidetyssä toises
sa kansainvälisessä sosialistisessa
naisten konferenssissa, johon osal-
listui edustajia 17 maasta, ryhdyt-
tiin keskustelemaan pääasiassa äi-
tien ja lasien suojelemisesta, naisil-
le äänioikeuden saamisesta sekä
kaikkein laajemmasti rauhasta. Sa-
massa kokouksessa päätettiin, että
maaliskuun 8 päivänä kaikkien nais-
ten tulee lii.'tyä yhteen militarismia
ja sotaa vaataan, taistellakseen nais-
ten tasä-arvoisuuden puolesta sekä
peiheonnen säilyttämiseksi: Tässä
yhteydessä on asiallista huomioida,
että imperialistiset maat suunnitte-
livat jö silloin vv. 1914—18 maail-
mansotaa.
■ Tähän aikaan ei myöskään ollut
olemassa yhtään todellista demo-
kraattista hallitusta. Kaikki hallituk-
set oli jcko kuninkaallisia tai liike-
miesten hallituksia, joita johti mil-
jardöörit. Tänä päivänä 13 maata,
joiden asukasluku käsittää noin puo-
let maapallon, väestöstä, elää sosia-
listisen järjestelmän puitteissa. Näis
sä maissa on poistettu kaikki n»
paheet, joiden alaisuudessa haiset
joutuivat aikaisemmin elämään vuo-
sisatoja. Naisille ja heidän perheil-
leen on näissä maissa taaUu lain
voimalla tasa-arvoiset oikeudet.
Toisella puolen, Ganadassa, niin
sanotussa edistyneessä maassa, suo-
ritettiin .57 vuotta myöhemmin, noin
3 vuotia kestänyt ja 3 miljoonaa
kinsalafcten asemasta
Tässä hiljattain julkaistussa nais-
ten asemaa koskevassa raportissa
on monia ehdotuksia, jotka ovat
edullisia Canadan työläisnaisille ja
joista Canadan naistenkongressi on
puhunut viimeiset 25 vuotta. Yksi
näbtä ehdotuksista on sama palkka
samanlaisesta työstä ja toinen, koko
maata käsittävä lastenseimijärjes-
teJmä työssä käyvien äitien lasten
huoltamisesi päivisin sekä kolman-
neksi, 18 viikon äitiysloma sillä ym-
märryk:ellä, että työttömyysvakuu-
tuskorvaukset olisivat 'voimassa tä-
ihän ajan Jne. Raportissa on kaik-
kiaan 101. ehdotusta naisten tasa-
arvoisuuden^sekä naisten ja lasten
man kohentamiseksi.
Mutta raportissa esiintyvät kau
iriit sanat eivät tuo voita canada-
laisten naisten teiväUa, ellei ryhdy-
tä peräksiantamattomiin toimenpi
teisiin sen puolesta, että raportissa
olevat ehdotukset vahvistetaan iain-
laadinnaBa. Muussa tapauksessa Ca-
nadan, naisten asemaa koskeva ra-
portti jää homehtumaan jollekin
piippuhyllylle ja suurin osa canada-
Iaisista naisista jää samaan ase-
maan missä he ovat tällä hetkellä.
Älkäämme myöskään unohtako,
että elämme edelleen yhteiskunnas-
sa, jcssa ei ole järjestelmäUistä ta-
loussuunnittelua ja missä ihmisoi-
keuksien edelle asetetaan yksityis-
Dmitri Gucfikov:
laiskanläksy
Ryhmä japanilaisia historioit-
sijoita ja lehtimiehiä on kirjoitta-
nut kirjan joka käsittelee sodan
viime päiviä Tyynellä valtamerel-
ä toisen maailmansodan loppu-
vaiheissa.
Japanin imperialismin liikkeelle
panevat voimat, sen rikolliset ja
tappion kcskeyttämät hankkeet,
naijastuvat tapahtumien henkilöi-
den vauhdikkaassa kuvauksessa
Japanin imperialismin elämän
viime tunteina. Kirjassa on uutis-
filmin havainnollisuudella kuvat-
tu paitsi pääosien suorittajat
myös statistit, jotka ulospääsyä
etsiessään ryntäilevät Japanin
poliittisella näyttämöllä. Ja jopa
näiden viime vuorokausien panii-
kinomaisessa touhussa pistää sil-
mään se huolellisuus, jolla loppu-
näytös on ohjattu. Neuvostoar-
meijan tullessa mukaan sotaan
imperialistisen Japanin tuho oli
väistämätön, ja kuten jo oli käy-
nyt Saksan natsien. Japanin val-
lanpitäjät ryhtyivät kiireesti "kon
loppuun asti, ja toisaalta kyynis-
ten poliitikkojen kesken,: jotka
pitivät Japanin antautumista par
haana mahdollisuutena säilyttää
vanha rakenne ja ylläpitää sen
voimia. Mutta kysymys oli vain
eri keinoista, kaikessa muussa
heillä oli samat tavoitteet ja nä-
kökannat.
Mitä tuli fanaattisiin upseerei-
hin, jotka olivat valmiit kaikkeen
jopa kapinaan ja keisarillisen pa-
latsin valtaukseen, niin heidät yk-
sinkertaisesti eristettiin ja korjat-
tiin pois näyttämöltä, kun he kävi
vät- liian varallisiksi. Eikä heitä
korjattu pois sen takia, että sa-
muraiden Japanin johtajat pelkä-
sivät maan joutuvan verisen kan-
salaissodan pyörteisiin He olisi-
vat olleet siihenkin valmiit, mi-
käli heidän tavoitteensa olisivat
sitä vaatineet.
Pahaenteisen huolellisesti kyl-
vettiin se maaperä, josta samurai-
hengen kannattajat ovat tähänkin
saakka korjanneet veristä satoa.
servoimaan" voimia, jotka muo- Muistettakoon vain taantumuk-
dostivat Japanin militarismin
ytimen, organisatorisen rakenteen
taloudellisen ja poliittisen perus-
tan. ■-,
Japanin antautumisvalmistelut
tulivat ratkaisuvaiheeseen jo huh-
tikuussa 1945, jolloin Tojon toi-
vottomasti kompromenttoitunut
ministeristö sai eron. Näin pääs-
tiin irti tuosta raivopäästä sota-
rikollisesta, joka myöhemmän tuo
mittiin ja hirtettiin. Sijalle astui
paroni Suzuki ja hänen hallituk-
sensa. Tälle amiraliteetin kuurolle
vanhukselle uskottiin "kuoletus-
toimet" sodan päätteeksi käy-
dyissä neuvotteluissa. Samaa pe-
riaatetta noudatettiin muidenkin
henkilöiden asettelussa. Näytel-
män ohjaajat yrittivät pysyä var-
jossa ja pitivät päätehtävänään
säilyttää kaikki yhteiskunta- ja
valtiorakenteen tukipylväät, odot-
taa aikansa salassa ja jälleen as-
tua poliittisen elämän etualalle.
Juuri tästä sai alkunsa selkkaus,
yhtäältä vanhentuneille iskulau-
seille fanaattisesti uskollisten ja-
panilaisten upseerien, jotka halu-
sivat taistella sodan voitolliseen
LÄMPIMÄSTI
TERVEHDIMME
Järjestömme naisia ja kerhojen jäseniä
KANSAINVÄLISENÄ
NAISTENPÄIVÄNÄ!
Parhainta menestystä Naistenpäivän vietolle!
toivottaa
CSJ:n TORONTON OSASTO
957 Broadview Ave.
Toronto, Ontario
Tervetuloa juhlaamme Don-haalille maaliskuun 7 pnä
kello 2 iltapäivällä!
TERVEHDYS
JÄRJESTÖMME NAISILLE
KANSAINVÄLISENÄ
NAISTENPÄIVÄNÄ!
Kiitos arvokkaasta työstä järjestössämme!
Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva komitea
957 BROADVIEV7 AVE.
TORONTO 355, ONT.
sellisen Mishiman ja hänen kan-
nattajiensa ryhmäharakiri mar-
raskuussa 1970 samoilla Itigayan
kukkuloilla, joilla sijaitsee, kirjas-
sa .usein mainittu Japanin hyök-
käysesikunta — samuraikenraali
Anamin johtama sotaministeriö.
Mishima ja hänen kumppaninsa
eivät- olleet pelkästään hulluja,
jotka nyrjähtivät lopullisesti nel-
jännesvuosisata Japanin milita-
rismin tuhon jälkeen. Sotaisen
kiihkon laajassa elvytysohjelmas-
sa tällä hulluudella oli oma paik-
kansa niiden kehotusten rinnalla,
jotka tähtäävät Japanin omien
atomipommien valmistukseen, oh-
jusalitteiden rakentamiseen, vah-
vistettuun sotilasliittoon amerik-
kalaisen imperialismin kanssa ja
kostohenkiseen touhuun niin sa-
notun "pohjoisten alueiden kysy-
myksen" ympärillä f kysymys on
Neuvostoliitolle erottamattomas-
ti kuuluvista alueista).
Kun Japani siirtyi kapitalisti-
sen maailman toiseksi suurimman
teollisuusvaltion paikalle, maan
militarisointi on voimakkaasti
tehostunut. Ne 5.8 triljoonaa je-
niä, jotka Japanissa myönettiin
viime viisivuotissuunnitelman mu
kaan sotakuluihin, puhuvat puo-
lestaan.. Jättiläismäisten sotatar-
viketilausten vipusimet ovat jäl-
leen supermonopolien hallussa,
jotka muodostavat Japanin mili-
tarismin sotateollisuusperustan ja
suuntaavat sitä laajentumispoli-
tiikan ja kansainvälisen rosvouk-
sen tielle. Monopolien nimetkin
ovat ennallaan, nuo samat Mitsu-
bishit, Mitsuit ja Sumimotot?
Mutta niiden mahti on kasvanut
mittaamattomasta Sodan aattona
Mitsubishin osuus Japanin koko-
naiskansallistuotteesta oli 10 pros
Siitä pitäen tuotantokapasiteetti
on kasvanut viisinkertaiseksi,
mutta Mitsubishin osuus on edel-
leenkin 10 pros.
Japanin sotateollisuuskomplek-
si on paljolti kiitollisuudenvelassa
uudelleensyntymisestään USA:n
hallitsevien pirien politiikalle.
Kuitenkin, kuten jo Pearl Har-
bour kerran osoitti, virhelaskel-
man vaara tällaisen politiikan
harjoittamisessa on niin suuri, et-
tä sitä voidaan verrata vain hin-,
taan joka siitä joudutaan maksa-
maan. Kertomus Japanin "pisim-
mästä päivästä" on ajoissa tullut
muistutus siitä.
Itävalta haluaa
suhteet Kiinaan
Wien. — Itävallan parlamentin
ulkoasiainvaliokunta hyväksyi äs-
kettäin ehdotuksen diplomaattisuh-
teiden solmimisesta Kiinan kanssa.
Ulkoministeri Rudolf Kirsoläger ko-
rosti diplomaattisuhteiden solmimi-
sen puolesta puhuvia poliittisia ja
taloudellisia seikkoja. Hän mainitsi,
että Itävallan kauppa Kiinan kanssa
on vähäistä, mutta sitä voidaan lisä-
tä huomattavasti.
Ulkoministeri totesi parlamentti-
keskustelussa selvästi, ettei Itävalta
aio missään tapauksessa katkaista
suhteitaan Formosaan tunnustaak-
seen Kiinan virallisesti.
ItavaUan hallitus tulee nyt päättä-
mään Kiinan kanssa aloitettavien
neuvottelujen ajankohdasta.
yritteliäisyys- sekä voittojen." kahmi
minon. Me emme voi odottaa roh-
kaisevia tdfrneripttsää riykylselta
haHitod^Raräme;, jonfca johdossa on
rikas poikamies, ^ka ei voi ym-
märtää sitä v&tiHirialäisuUtta mikä
on äideillä kasvattaessaan ja kou-
luväessään lapsia tänä hintojen jat-
kuvan housun sekä inflaation kierron
äikäkäbtJeha. \
Erikofcena varoituksena voidaan
pitää esimerkiksi sitä, kun hallitus
budjetissaan Riitti vähennyksiä vaii-
huudeneläkkeisiin ja lapsilisiin. Pit-
käaikainen taistelu tasa-ärvöisuuden
saavuttamiseksi ori nyt häviölle joii-
uima:sa ja me olemme takaisin siel-
ä mistä alohnntekin — siellä, missä
arvltaan tahdonlujuutta ylöshöuse-
nteeksi vanhojen poliiiisteh puo-
ueiden yläpuolelle, puolueiden, jot-
ka eivät ote katsoneet tarpeelliseksi
nostattaa yhtäkään näitä puolueita
kannattavista naisista parlamentin
jä^heksi. Herätkää, tämä on 20-
vuosisata ja kuukävelijäin aikakaut:
ta sekä sosialismin nousukautta.
Näiden taantumuksellisten olo-
suhteiden vallitessa ja hallituksen
väHnpitämättemyyden tuulen puhal-
taessa vasten kasvoja, Canadan nais
ien taisielu tasa-arvoisuudesta on
edellis n ylösmäkea kiipeämistä.
Rauhasta puhuttaessa voidaan sa-
noa, että sen saavuttaminen ön edel-
leen valtava tehtävä. Sotaa käydääh
joka puolella ja päivän kysymykse-
nä on järjetön kilpavarustelu.
Huolimalta meidän synkästä ku-
vauksestamme, canadalaisillabn tä-
nä päivänä enemmän mahdollisuuk-
sia kuin koskaan aikaisemmin" Ih-
miset ovat yleisesti enemmän valis-
tuneita ja me tulemme havaitse-
maan yhteistyön voiman, liittolaiset
tulevat työskentelemään meidän
kanssamme maailman rauhan saa-
vuttamiseksi ja naisten tasa-arvoi-
suuden puolesta. Voiton hedelmät
kuuluvat voimakkaille ja yhteistyös-
sä on voima, jonka avulla voidaan
taistella ihmisten olojen, parahta-
miseksi.
Canadan Na!sten-kongressi on
Naisten Kansainvälisen Demokraat-
tisen Liiton jäsen Tähän liittoon
kuuluu 100 eri kansallisuutta 99:stä
eri maasta ja Vietnam on yksi näis-
tä maista. Me haluaisimme käyttää
tätä tilaisuutta hyväksemme voidak-
semme esittää kiitoksemme kaikil-
le seuroille, järjestöille ja yksityi-
sille heiltä saamastamme avokäti-
sestä avusta. ,':nka turvin olemme
voineet lähettää vaatteita ja äsket-
täin $7,000 rahaa Vietnamin naisil-
le ja lapsille rakennettavien terveys
hoitoloiden kustannuskulujen sekä
kalustojen maksamiseksi. 1
Me keholtamme kaikkia ystäviäm-
me auttamaan meitä tämän 61 :sen
Kansainvälisen Naistenpäivän juh-
■ ■
' touheii Naiseen, nimestäkin, päät
taen, piitäisi olla hyvip toimeliaita;
No, sitähän me,olemme;yrittäneet-
kö oila ja vaikka jäsenmäärämme
on pieni,, otentaie ainakin othasta
mielestämme järjestäneet Don haa-
lija use.^a onnistuneita tilaisuuksia,
sekä pitäneet kokouksia vakituisesti'
Kokotiksiemme^pääameeksi, kuten
(oimintämim^ tafkoitukseksekin ori
jäänyt viime vuonna kuten aikaisem-
minkin, etupäärsä tämän yhteisen
kotimme, Don haalin yJläpitähnsen
huoli, mutta rilsmme myöskin kö-
kockaissamme keskustelleet nieltä
ciinnostavista yhteiskurmflllisista ja
kansallisista asioista. Suuresti huo-
estuttaa yhä nous'3vbt fellnkustän-
lukset ja muut menot, uudet vero-
usläit, vanhuudeneläkkeen "jäädy-
ys" sekä yhä kiristyvä sodan uhka
naailmassa.
. Kos'ka olemme jäsenyydessä Ca-
nadan Naisten Liittoon, olemme ol-
leet kiinteässä yhteydessä ja osal-
listuneet moniin liiton järjestämiin
tilaisuuksiin, kuten Kansainväliseen
Naistenpäivän juhlaan, jonka olem-
me vuosittain järjestäneet toisten
kansallisuuksien kanssa. Tänä vuon-
na tämä juhla on Don haalilh, sun-
nuntaina, maaliskuun 7 päivä kello
2 iltapäivällä.
; Naisten Liiton välityksellä olem-
me osallistuneet rauhan työhön,
Vietnamin lasten sairaala-avustuk-
seen olemme tihneet pari lahjoitus-
ta. Myöskään emme ole unohtaneet
Liekin ja Vapauden rahoituskeräyk-
siä, lehtiemme tukeminen ja levit-
täminen on aina päiväjärjaityk-
se:-sä.
Suurimmat tulet ja myöskin suu-
rin työ on meillä ollut kaksi kertaa
vuodessa järjestetyistä käytettyjen
tavaroiden myynnistä. Siitä, että
olemme niinkin hyvin onnistuneet
kaikissa yrityksissämme, lankeo
luonnollisesti kiitos ystävillemme,
jotka aina avokätisesti lahjoittavat
tavaraa myyntipöytiimme ja kahvi-
aisiimme sekä antavat kannatuk-
sensa kerhon järjestämille tilai-
suuksille.
Kansainvälisen Naistenpäivän ter-
vehdys Toimen Naisilta. — A. O.
Tiistai, .rnaal&sk. 2, p. — Tuesday,r^Iar. • %, 1971 - Sivu 5
ehtävät odottavat
Itkijäänsä
limisessa sunnuntaina, maaliskuun
7 päivänä Don haalilla, »57 Broad:
view Ave., kello 2—5 iltapäivällä.
Meillä on vielä paljon tekemättä ja
saavuttamatta. — Canadan Naisten-
kongressin puolesta, kansallinen sih-
teeri, mrs. Hilda Murray.
"Kun nainen kieltäytyy läihismäs-
iä mukaan ammattiyhdistykseen tai
kiin hari jcko mukavuudenhalusta tai
vastoinkäymisen pelozta kieltäytyy
ottamasta vastaan hänelle tarjottua
Järjeistön lubjtarivustehtävää, kir-
oiliLaa hän. samalla alfe oriian va^
kuutiksensa tyyityväisyydestään riy*
kyiseen tiaisen aseriiaan..."
Näin sanottiin SucnfEQsa joku ai-
ka siOten naisen asemaa käsittele-
vässä kokouksessa. Siellä tuli ilmi,
että naiset kynä osallistuvat moniin;
[aikeisiin töihin, mutta sitä verrat-
trin 4avallaan vain kuin jonkin hy-
yäntekeväisyysseuran käsityökerhon
saavutuksiin.
Naiset kykenevät ja heitä tarvitaan
«aiJtjkialla maailmassa myös tärkei-
:ä asioita suunnittelemaan jä pää-
icksiä tekemään.; Tänä kansainyäli-
^enä naistenpäivänä on syytä palaut-
taa hiieliin, etfä naiset ovat jo vuo-
sikymmeniä olleet myös osallistu
iia, miitta koskaan heitä ei ole lii
kaa oman sukupuohns a asioita
eteenpäin viemisessä. Monelle nai-
selle on kauhistus äänestää naispuo-
}hta ehdokasta, joka sentään par-
haiten tuntee haisen merkityksen yh-
teiskunnassa sekä tajuaa herkemmin
kuin mies miten voisi eniten auttaa
naisasiaa pääsemään eteenpäin.
Italiassa naiset saivat äänioikeu-
den vasta v. 1947, mutta se ei huo-
lestuta sikäläisiä naisia. He elävät
suurimmaksi osaksi sellaisessa ■■ köy-
hyydessä, että sitä dii suomalaisen
miltei mahdotonta uskoa. Italialai-
set ovat syvästi, uskoniioliisia ja se
heille riittääkin koko elämän ajaksi.
He kasvattavat suuim perheen jos-
sakin ahtaassa kellariasunnossa ka-
pean kujan varrella ja heti kiin lap-
set kykenevät, jättävät he oman ko-
tinsa jalkaakseen ehkä samanlaista
köyhyyttä omassa kodissaan.
Huvitukset ovat italialaisilla hyvin
niukat. Heillä ei ole varaa edes
omaan : televisioon ja vain harvat
emi: ta vat radion. Television omis-
taja ansaitsee elatuksensa ottamalla
maksua siitä, että toiset tulevat kat-
somaan esityksiä. "Uutisista emme
ymmärrä mitään, koska olemme yk-
sinkertaisia ja oppimattomia'', sa-
noi eräs äiti.
Monenlaisella katukaupustelullä
italialaiset hankkivat oman ja per-
heensä vaatimattoman toimeentulon
päivä kerrallaan, koskaan kykene-
mättä suunni.telemaan elämäänsä
eteenpäin.' Puisit joskus hätyyttä-
vät tällaisia kaupustelijoita, mutta
helkin tietävät* että toimeentulo on
joierjkih hankiittava ja kääntävät
seikansa, jotta eivät muka näkisi
mitä kadulla tapahtuu.
. Vänheteissaan heillä el-; ole. yksi-
näi:yydessään paljonkaan hh^vaa"".
Kukaan ei ole aikanaan opettanut
heitä toimimaan paremman elämän
.'ärjestämiseksi itselleen ja lapsil-
jeen. Kirkossa ei heille opeteta muu-
ta- kuin, nöyryyttä ja alistumista
sbureen köyhyyteensä ja päpjii tar-
vitsee siitäkin vähästä osuutensa.
Paljon_on maailmassa ristiriitoja
ja"Tcörjaamise^ tarvetta. Sjitä ei tar-
v.t:e lähteä etsimään kaukaisista
inaistä, vaan äivänlähslläkm voi ol-
la yksilöOtä, jotka elävät vastuutto-
mina ja tyytyvät oleviin oloihin.
Mutta monella on silti onnea asua
sellaisessa maassa, jossa valveutu-
neet henkilöt, niin naiset kuin mie-
hetkin ovat vaatimuksillaan ja toi-
minnallaan saaneet hankituiksi pa-
remmat olosuhteet kaikille — myös-
kin nii'!?3, jotka eivät ole panneet
t.kkua ristiin edes käyttämällä ääni-
oikeuttaa, multa ovat kyllä olleet
valmiit moitteisiin kaikesta siitäkin
rryyäitä mikä on heille tipahtanut
kuin lahjana toisten ansiosta.
Ei ole väheksyttävä äänioikeutta,
k a hdcks an tunn in työlak ia, lasten- ja
vanhaineläkattä, sekä työttömyys- ja
sairasvakuutuksia. Myöikin vanhain
kodit ovat valoisia ja viihtyisiä, jo-
ten vanhukset voivat niissä viettää
rauhallista ja huoletonta elonsa il-
taa. Mutta siinä ei ole vielä kylliksi.
Niin kauan kilin vielä joissakin.
maissa tietämättömyyden takia ih-
ihiset viettävät puutteellista elämää,
niin kauan kuin sota riehuu maail-
massa ja niin kauan kuin nuoret nai-
set ja miehet koulunkäyntinsä lo-
petettuaan eivät vei hakeutua työ-
paikoille kun sellaista ei yhteiskun-
ta heille järjestä — ei ole aikaa ve-
täytyä toimettomiksi.
Meidän tulee muistaa se totuus,
että mitään ei anneta työläiselle il-
maiseksi. Kaikesta on vaadittu ja
vaaditaan maksu. Parempien olo-
suhteiden hankkimiseksi ei ole kos-
kaan . liikaa työntekijöitä. Liitty-
mällä yhteen saavat kaikki vaati-
mukset sellaista kantavuutta, että
se on iscistsnkin otettava huomioon.
— LSP.
LÄMPIMÄT ONNITTELUMME
Parhainta menestystä Naistenpäivän vietolle - rauhan, naisten täsa-
arvoisuuden ja paremman elämän puolesta!
== Helen ja Eino Tarvainen
= Kais^ Kaarto
H Hilda Tervo
g Mandy Sävel
H Olga ja K. Hendrielcson
g Taimi ja Alex Nummi
S Martha ja K. Kujanpää
-H Sonja Slaine
S Anna Suomella
S Fanny Tuomi
S Hulda ja A. Ikonen
H Anna Seppälä
S Petroskoi
H Sirkka ja David Wären
S Martha Ekholm ja Lydia
= Niemi
3 Aino ja Urho Oksanen
H Lydia Mälkelä
EE Kerttu Laakso
Toronto
Väinö Tulonen
Sanelma Kallio
Vieno ja T. Niiranen
Edith ja V. Salminen
Katri ja M. Jalonen
Aura ja V. Koivula
Sylvi ja G. Öhman
Aino ja Emppu
Rauha ja John Mäki
Alina Lipponen
Helmi Tervola
Tyyne ja Victor Lahti
Saga ja Eino W. Salo
Elvi ja, LaUri Penttinen
Sadie ja Eino Erkkilä
Hugo Elimen ja Äiti
Martha ja John
Saloranta
Toini ja Bifa Gernecki
Martha ja Jack Tuovinen
Maija ja V. Jaakkola
Ida ja A. Ketftunen
Hilma ja Eino Luoma
Albert Ruuska
Mary ja Wally Vicikberg,
Susan ja Carol
Alma ja Einar Aittola
Aino ja Eric Männistö
Martha ja Frank Laakso
Hanna ja Kaille
Tarvainen
Rauha ja Jussi Lähde
Hilda ja Väinö Holma
Martha ja John
Tolvanen
Kaisa Nättinen
Elina Kajander
Juho Nissinen
Aino ja Antti Seppälä
Ontario