f
4 ..«f
n*loviyV^yfrV-i^j j*W^yiB»wwwMiyMii>^jHjq^iy^a)ffy^
jr' » * » > . •-«»--.■^-^--.-v^-^»''^;^ ^^►^'^^f^^j^^^—jj-^^^^r-Qi-^-ijvJVji^j ^r^^xnir^tijrLM^-u-iiijrVTfcjrw»
Ms S" *
■M
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
es
Aovertistng raitea upon applicatton,
- Beoond Olass Mafl
fireo of chsx^s.;
tila'
Dovercöu^-vaalipHrissä Torontossa p^bke^sa fehÄolÖtaanä
oleva konmunisösen puoluee öntjft^öla^onfi^a :WiUiäm Ste>art
on asiallisesti jaajankohttiisesti kjinnit^^
ten huomiota siihen; että ^oriet itelialaista, portugafilfaisiä, kreik-
kalaista ja utoalnaÄ^a öÄ^&'v««ÄriDfe ?i«^€^Iat--.":to3rö9 anoma-
laista) alkuperää olev^
muilla vaaii^ue:^ väeniäskuUä tar-
koitetaan, luonet kieltä iaRäiQiitomät a^u^kaiit: byat eJ^Öettisia
siitä* mistä dn kysymys. Tottuen jp kotiniaissaan epäilemään vir-
kavaltaisia viskaaleita, inonet neistä epäilevät koko väeriiaskun
'tarkoitusta: -c':-r- '...;■
Ja kaikki tämä pääasiassa siksi kun valUovaillai toimesta ei
ole asiallisesti^
kielellään ja., fteidäti omissa s^omalehdisslän,..mistaV pn väenlas-
kussa kysymys ja iv^^0rieitä ovat täten hankltETOrtie^öt
Valtiovallan toimesta asi^ kyllä on selitetty sanoroalendissä
sekä radiossa ja televisiossa englannin ja ramskto kielellä, mikä
sellaisenaan on tieteitfriri hyvä. Mutta mkinessä täpstafeessa on
käynyt myös niin, että v&nl&kunmerk^ystä ja teknisiä seikkoja
on selitetty i^ entuudestaanBn selvillä.
Se on verrattavissa siihen, jos ja kun pappien toimesta keskite-
tään kaikkr maliäplto^
jen pelastamiseen^, jättäen uskcmattPiriät oman onnensa nojaan.
Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: .Monet, sellaiset vähem-
mistö ryhäuen;. l^feid#t. jlbnl^;öBtoa6feKlKUdä;';"ää"' vointinsa ja
mahdolUsuuksiensä mokaan: yrittänyt seibfctaa "jä popiilariaoiäa
väeniaskun merkitystä. Mutta valtiovallan toimesta ei yritetty-
kään käyttää näitä tie%önäÄräl^ hyväksi
julkaisemalla väerilaskuä koskevia ilmoituksia siitä, mistä on ky-
symys ja mitä itse kultakin odotetaan. Jotakin olisi tässä asiassa
tehtävä — ja tehtävä nimenomaan Canadan hyväksi,; niin
että asian edistämiseksi käytettäisiin kaikkia sanomalehtiä ja lai-
toksia yrittämättä poliittisen näpertelyn puitteissa käyttää hy-
väksi vain ystäviä ja kannattajia — kuten on aivan liian usein
lahjomismenetelmää lähennellen menetelty.
neliseh-
inasta syystä sotilaat avasivat
tulen ja surmasivat kaikki viet-
na&ikJMt. , ., . ,..,>'^^^:^''
• Vietnamin sodan veteraani Wil-
liam Marhöun, joka oli läsnä veri-
iö5rlyn tapahtuessa, kertoi Viet-
namin sbtarikpksiartutk^
salais&mnfeale;, '$#$#
yarjop^äÄ Ä
mentfii % ^taljöbnatt' jöuK^eeff
sotilaat ampuivat naiset ja lapset
1'paKsla miiiu^
disTufeensa Ärafivlsti 'eve^ilifttr
hantti- Anthony Herfeert,.;^ M
siihen aikaan prikaatin päätitrkaB-
... __________ ._____. r . tajana:
iäis^siÄJä-hVp^sk tunteroaittp- MörhoMn oli saapnmit tratgfi^
'fishliigton. —. Yhdys
ia ihnoittt vryiiiöae
omurnasca, jossa
ilalsta.: naista
tluÄsa.
k ^ientitÖftöi
k^liefiisp^aflitiin. :ki|nlnva|t^-Mr-
Long Spnia syyskuussa 1968. Tie-
tojen mukaan sotilaat eivät olleet
saneet teiatelukosketusta viholli-
seen ja Iep«lHvät tauolla lähellä
**mi m^eitä mmm
man
,(_____.......oli laskettu mai
hln -rannikolle vähäni matkan
päässä Long Soriin kylästä.
Laskuvarjojoukot eivät kohdan-
neet vastarintaa, kolska mitään
taseJst$tt^vlllolli8taf!
"Minä olin kunnostamassa ra-
dioaö^Aiaa ifö^läikkf alkoi*^, ker-
toi Ktirhöuö. Ammunnan IöpÄä
tän näki, et^m^;i4vijliMWv|t
kuolleet. Marhöun ä^öHmbltta%
tapah,tungesta^^ kork^ai^all€j4pääl
iystölle, miitt^ eräs upseeri uhka^
ki häntä jrajigs^tuksellä.
öttömien
aamisesta
Joukkotiedu8välinein pitkän aikaa ylläpitämän taitavan ja hy-
vin järjestetyn, ettemme sanoisi ovelan ja läpeensä epäinhimillisen
aivopesun jälkeen bn valtapiireissä tap^tuniit vissinlaista ryh-
distymistä työttömiä ja erikoisesti sosiaaliavun varassa olevia
työläisiä vastaan.
Mainittakoon tässä yhteydessä kolme viimeisintä tapausta
täältä Ontariosta. Pormestarien ja kunnahesimiesteh yhdistyksen
kokous päätti North Bäyssa, että. kalkki työkykyiset sosiaallaytls-
tusta saavat henkilöt on pantava,: avustuksen s^aim^ksi työhön
union paikkoja maksaen. Jos tällaisesta työstä kieltäydytään, ju-
listettiin pormestarien kokouksessa, siiloin lopetetaan avustuksen
antaminen. Sanomatta -jätettiin, minkälaisia töitä on tarkoitus
"kehittää" kuten sanonta kuului, ja samoin se, montako työtuntia
viikossa vaadittaisiin vuoroin sanokaamme jonkun kuopan kaiva-
miseksi ja sitten sen täyttämiseksi,
Taitavana ja hiottuna poliitikkona Ontarion sosiaali- ja perhe-
huoltoministeri Thomas WeUs kieltäytyi Thuhder Bayssa viikon
alussa- olleessa Ontarion kunnallisten huoltövifkailijain kokouk-
sessa pitämänsä puheen yhteydessä antamasta kannatustaan eabllä-
läairiittin pormestarien yhdislyksen päätökselle, jdhkanrakaän työ-
kykyiset henkilöt pn päkoitettava työhön, jos he mielivät saada
sosiaaliavustusta; Hän totesi, ettäi Ontarion nykyisten lakien mu-
kaan ei voida ketään sosiaalihuollon; varassa olevaa pakottaa työ-
hön. Tämä tosiasia perustuu toteamukseen, että sosiaa^inublto —
mitä Vapaa Saha pitää maailman pahimpana "kultaisena vasik-
kana" -~ kuuluu oikeutena (eikä armopalana — V) kaikille sitä
tarvitseville, selitti mr Wells. Häh tähdensi, että huöltomenojen
nykyinen nousu johtuu työpaikkojen puutteesta, eikä avustetta-
vien laiskuudesta.
Vaikka mr;fykiUtAn:"& 'Hain
rikitömisen" tähö!anheeh pormestarien yhdistyksen kokouksen
s^Iaföet, mr Wells päätyi ThuriderÖayh puheessaan kuitenkin sa-
manlaiseen lopputulokseen e\ieiiämainittujen pormestarien yhdis-
tyksen kanssa.
Todeten, että työttömyyden lisääntymisen johdosta bn sb-
siaällhuolloh menot nousseet 75-prosenttise'sti kuluvan talousvuo-
den aikana, sosiaaliministeri Wells ei ilmeisestikään tieaä mitääh
uusien työpaikkojen järjestäinisestä ja hankkimisesta. Sen sijaan
hänkin esitti, että hallituksen tulee "tiukentaa" sosiaaliavun saan-
timahdollisnukBia jä käeitää avustuksen antamisen kokonaan niil-/
tä, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan työpaikkaa, "vaikka se
olisi Pdnjois-ÖntaribBsa".
Tässä .vaiheessa astui esiin itse Ontarion konservatiivinen pää-
ministeri Wiij|aiit: 'DayiU ■ tMlitULea:- 'fnicätestaati viime maanantaina,
että hänen hallituksensa ei aio lopettaa sosiaaliavustuksen anta-
mista, kuten mrWelWutikasi, niU
lähtemästä kbtikaupun^ niuuälle — eaimer-
kilisi Hattjitohistä r''#ikka 'P^qÄjöis-Öntäriobn". Pääministeri Öavis
tuoihitei niin osittain oman ''sosii^iäiniste^ns^ esityksen:— ekkä
lähestyviä ma^htavaaiejä^ siiinallä pitäen ~ mutta siitä huoli-
matta hän antoi sivustatukea työttömien herjaajille väittäen mi-
tään tilastotietoja esittämättä; että "jotkut" (a humbbf) työky-
kyiset miehet ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan heille tarjottua
työtä.'.; .-
Huomioonottaen inbimiliiset heikkoudet ja sen, että työttö-
mistä puhuttaessa on kyöymya ihmisistä, mikääh maaiirfianlbpuh
vaara ei tule Biitä:jos^oletetaan, ett| jotkut harvat yksilöt yrittä-
vät Isolöia seumten keihötelläabs^^^
Ne iivät kuiteniiiin vain aniha^
selliUsia suinkaan W^^r^ni»n^^Pfn Ontarion johtaja Stephen
Lewis aivan oikein totesi lajnlaatijakunnan istunnossa.
Kysymys on vastoin omaa tahtoaan työttömiksi jtlututieideh
ihmisten e^vaan tpaiasjass» haMituksen aloitteesta ja hallituk-
een tahdon vuoksi työttömiksi joutuneiden ihmisten hengen ja
färlisi, -u 3. kesäkuuta
Jki£BSjprf«S»lBaäi^ 'iÖI^-_. ^vvol.t» "Känsäih-
väuseii" iuomisesta.
.Pariisissa ,,erMssä Montmart-
re k^rtteiissa, taiossa. niimerd
78 i:0j^tÖB^i. icesäkuuflsä i§71
Rainen |.runoiiya .^ifgeri
ieiv joUa. .pi;jpBa&i8^fit1te;
temun san|^|^
inuunin viimeisillä^^iMSbiMiL.
Ilän^kaii : rp^
oli "hukitunut vere^. Piisin ka-
ä juhlivat Versailleöin soti-
JyÖveiit.
.;...Nfamä traagisina päiyiriä Eu-
gen Pöttier kirjoitti "Kansainvä-
lisen" sanat. Kommuunin häviön
jälkeen Pöttierin onnistui mat-
kustaa Englantiin* myönemmiri
;l^tdysyaiiomin vainoojiaan pa-
koon. .
i P^at^uaan vuorina 1879 rtaris-
kaan^ Eugen Pottier ryhtyy uu-
jdefieeri poliittiseen taisteluun.
Hän kuoli vupnna 1887. Hänen
p'ariism kommuunin nauhalla ko-
ristetun arkkunsa jäljessä kulki
IÖjOÖÖ työläistä.
; vuosi Eugen ' Pöttierin kuole-
man jälkeen lilleiäinen työläinen
Pierre Degeyter löysi "Iriterna
tioriaälin!' sanat kokoelmassa
"Vallankumouslauluja".
Kolmessa päivässä hän sävel
si musiikin lauluun; Erisi kerran
"Internationaali" esitettiin heinä-
kuussa .1888 Liliessä sanomaleh-
tityMfsteri airimattiliitpn juh^
lissa.
j ^yskuussä 1910 kansairiväii-
sessä kongressissa Kööpenhami-
nassa laulu valittiin kaikkien
maiden työtätekevien hymniksi.
.■'■■.?^V''Ä'H!V, 1 ..... .....■. . .....
yatn^^kho^-kajiftua siitä vi-
ha^iZ
ghetoissa käiiita maan. Viran-
omaiset pelkäävät, että kasva-
va työ)
rmuorison
f-M..-..........._______________
järistyttivät Baliimorea,wMh
pPuorfÄilf
kUerto"je^ kltdiliiia, 6n yjiteiskuri-
S$WseUe? »le nyt ^a W
«Jmmät edellytykset kuiii kos-
kaan vuoderi IÖ88 'sTuUmÄi ke-
ra;
rista ei voi löytää käyttöä, toi-
mmtetermolleen. _ '-; ■ •
omalla suurimpien kaupun- .
kien: :kMpiu^in^lfi
tavat rahavaikeuksien johdosta , ;
muutenkin vähäisiä työttömyys- •
avustuksia. j „
vlSaiklpi Ä^ojtte^; ettäo.
va#t! ionV jn^dbäi^ gäiieen :»>;;
siirtymiyä; yhteenP pi^ään^v^
maan kesään. Time-lehti toteaa,
«ttä ghettojen , asukkaiden Öpä-
toivo voi olla jbpä vbim^dtaam-.'
^i.ji&in kaikkein töjuimpfen.niel-
lakPidenr aikana fcitakih vuosia r
sitten. Joitakin purkauksia tulee ,
luiiltayasti yäis^ämättömästi.: Ne -
veivät,
l^ewär&in tasoa, mutta ovat luul-
tavasti : uibkaavimpia vuoden 1968
jälkeen. -;--v'" ^■^'■'.l.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Martti Wirtaiieh, Wawa, Ont
täyttää lauantaina, kesäkuun 12
pnä 74 vuotta.
August Aho, Wanup, Ont. täyt-
tää, sunnuntaina, kesäkuun 13
juiä 73 vuotta.
. Arvi Sandholm, Whitef ish, Ont.
täyttää maanantaina kesäkuun 14
pnä 73 vilotta.
Leo Laine, Toronto, Ont. täyt-
tää tfistalria, kesäkuun 15 pnä 71
vuotta.
Fanny Haapalainen, Montreal,
Que. täyttää lauantaina, kesä-
kuun 19 pnä 70 vuotta.
; Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vien onnentoivotuksiin.
Moskova: ~ UÄTO:n Lissa-
böfiih kokous ei vastaiihuttieu
vosioliiton tarjouksiin aloit-
taa neuvottelut tteski-EUrbo-
päsia olevien joukkojen ja ä-
seistdksän supistamikästä. Asi-
asta vallitsee NÄfO-mäiiieh
Kiskeh erimielisyys jä .iHärsn-
Ke^ttmöHetiiinr palattavan iiii-
mm -ftu&im teos-
kbvässä lauantaina kommentoi
taessa tfATO:ri ulktimihist^
kokousta.
Kokouksen pito Lissabonissa
on täällä aikaisemmin todettu
NÄTÖ :ri tueksi Portugalin siirto-
maapolitiikalle Ja.; lauantaina
Pravdat Jälleen korosti, että NA
TO on aggression jä uuskolonia-
lismin (ase.. NATOrn^utiden pää-
s^teerin Jpseph turisin nimityk-
sen osalta kiinnitettiin täällä en-
simmäisissä ^ommiriteii^a hnp^-'
miota närien sympatipuiinsa Por-
tugalia kohtaan.
Euroopan tiirvallisuuskbkouk-
sen koThdalla huoriiautettiin Mos-
kovassa rvariskan ulkoministeri
Maurice Scliuniännin myoriteises-
tä kaririäriotosta. Edelleen todet-
tiin eri yhteyksissä, että Nor^ä,
Tanska ja Canada krrtisbivat
Lissabonissa Pörtiigiaiiri siirtb-
maapolitiikkaa (ja samalla kiinni-
tettiin huomiota afrikkalaisten
edistyksellisten piirien kielteisiin
reaktioihin Lissabonin kokouksen
johdosta. ;' ■ ^,r,
.Ylivoimaisesti eneten
TO.m:., u^kpniinister^oj^uksKai
moskovalaisissa kommenteissa
kuitenkin; esillä . kokoukseni s ^uh-
tautuminen Le,6riid M Bre^ne^n
tuoreeseen '^tjouks^en aloittaa
neiiyipttefut a^v^imlen !.f^ma.^
mises^ä Euroöp^
fi ^ÄTOrjn feikoukseflSa'ankarat-
asiaan jselvää vastausta, totesi
mm. Pravda lauantaina.
.pSÄ :n uit^mm
Lissabonissa, -että Pentagon ai-
koo säilyttä^, Europpassa asevoi-
mansa .". riy^iseiiä tasolla 'jja. va-
roitti pieniä liittolaisia irinostu-
main liikaa neuvotteluista ^
lististen maiden kanssa. Englan-
nin ulkömhiistefiri todettiin vaa-
tineen 'Varovaisuutta" kesktiste-
luissa: sosialististen maiden kans^
sa, Länsi-Saksan kannan toet-
tiin bicivän e^dbilirien mutte'ka-
malla kiirinitettiiri huomiota iiil-
kommisteri Walter Schoilin huö-J
mautukseeri, että BfezhneViri Se\i
vottelutarjous on "paljon hipda-
va".
Työttömyystaso n
' keskuudessa ^n ^meBieln f 0 pro
senttiä yerj^f^una v^feiiiöen väeS
Wn |Wo^"ntt|in. Monissa fefl-!
■^y^^C se; on ;htibina%ta^^
ii|u\ varsinkin nuörisori
..... w>. jösa^i Tjjött&nyys neeke--
mnop^k Los: An-
|«[e|ifi^.-ti |»£issa muissa maan
stiunnimTssa' kaupungeissa •koho-'
aä 30 ^roserittiin. Timen arvion
rirakaän etiJii 1,800^00 nuorta
rsmerikkalflista tänä kesänä'työ-
tä. . Toiveet löytää.. työtä., eivät
suoraan, sanoen pie .loistavat.
Chicagossa kaupungin yirariomai-
set, myöntävät vira4l^ea[ti,piettä'
kolme; viidennestä tyttömistä-nuo
Limohod aloitti
• Moskova. — NeiuyxätD^i^
atitamactt!tifee3e bumu)l»& LuDohod-
,Ä!ö on. koMitianut;: kaJhdeksas ^kuu-.
päivä. Se on. rybtyinyt jäQJeen tie-,
tesiShfa tuä^dksiiii. ■ • /ry
■:; Plcfriwn^2äHEib2nia oleen. ; radioyn-
teyden aikana ' avattiiia aurinkepa-.
ri^t ja taricasteÄ laitteet TeJe-
n^rkten tfeiajeai mufeaon Kuun yön
'aikana 4af35teelt ovat- saaaieet tarpeel-
lisen määrän, lämpöä. Tyariteosastos-
sa on 20 calsiusastieeai lämpöt^a ja
,743 min hg pa^.. TlkteeilliiDen koe
Sstedäea merellä jatkuu.
Orjatyötä teetetään
lanaus, Brasilia. — Brasilian
pohjoisosan kuriiiviljelmiilä työs-
kentelevät ihmiset joutuvat elä-
mään miltei- orjuutta mu^
Vissä oloissa, kertoivat Manauk-
seen hiljattein paianneet.kaksi ul-
komaalaista pappia, jotka olivat
viettäneet 18 päiyP Brasiliari
luoteisosan viidäkkoseuduilia.
Ranskalainen pappi Julio Vitte
ja amerikkalainen fransiskaani-
munkki Julio.Hebinck olivat luo-
vuttaneet keräämänsä aiheiston
sanomalehti Journal do Brasilille,
joka julkaisi .tilanteesta yksityis-
kohtaisen artikkelin.
■Papit olivat kulkeneet Jcanoo-
tilla pitkin Amazon-jokea Roose-
velt-joen yhtymäkohtaan ja mat^
kanneet tämän jälkeen 580 km
pitkin Roosevelt-jokea. Lisäksi he
olivat tehneet 1,420 kilometrin
taipaleen Aripuanan maakunnas-
sa lähellä M&to Orasson osaval-
tion räjaav v-
He -kertoivat, että''\kerättyään
tonnin kumia kumi vii jelmiilä
työskentelevän ph heti luovutet-
tava siitä -30 Jprjgs, jplantaasin-
omistajalle maksuksi oleskeluoi-
keudesta plantaasilla.
Jäljelle jäävästä kumista hän
saa maksuksi noin 30 senttiä ki-
iplta,. mutta tämä korvaus on mi-
tättömän pieni, sillä hän joutuu
ostemaan kaikki tarvikkeensa
plantaasinoml8tajan myymälöistä.
f Journal do Brasil kirjoitti, että
työläisiä houkutellaan kumi viijel-
mille antainalla lupauksia nppeast
ta rikastumisesta. Monet kuiten-
kin menehtyvät jo ennen riiääraii-
päänän saapuinista ja toiset, jou-
tuvat plantaasiriomistajieri orjik-
si, lehti kirjoitti.
, Johannesburg. _ Huolimatta
kasvavasta sisäisestä, .yB^tustuk-
sesta sensuuria tiukennetaan E-
Afrikassa. Maan parlamentin ala-
huone hyväksyi äskettäin lakiesi-
tyksen, . jolla .ennestäänkin tiuk-
kaa sensuuria lisätilan. ^ Sen mu-
kaan painotuotteiden valvonta-
Iauta^mnnan toiminta, bn salais-
ta ja lautakunta saa perustaa
oman, .'^tkimusosastpnsa".
. ^Lakiesitys oli jo toistamiseeri
parlamentin;: käsiteltävänä. Sen
nostattama julkinen kohu ensim-
mäisellä kerralla aiheutti sen, et-
tä esjtys vedettiin okaisin ja
sitä iieveimettiin emiin.töistä yri
tystä^Tä|f^ se kuiten-
kin sai osakseen paljon arvoste-
lua. Opposition puhujien, mieles-
tä lautak^ta oli Mela-Afrikan
sivistyselämän diktaattori. Se oli
lisäksi rii& nurskasteleva ja äh
daariiblineri,' että siitä pii tullut
yleinen pilkan kphde. Hallituksen
laaja parlamentaarinen enemmis-
i papeille sa^purieerisä viljelri___
liO mleiieri ryjiöjiäji n^ukäria. Täs-
tä jöilkoöta oli kuitenkin äinoas-
ile.„ Ku^^jöiinilie jouduttuaan
työiäisilläel ole ju iiri muuta vaih-
toehtoa kuin ;alifltiiä kohtalobnsa,
sula rÄtääks^n^ orjuuden hei-
: däii ;b'ilsi. ylitettävä perän 22 vaa-
rallista vesipu^usiä. . (
Äripyinaai *id$e^'&$e: koulu-
ja, ei lääkäreitä 'e'^&^asil(ä^
kireitä. Tu^M
anemia ovat Jpkai)fiiväisia taute-
ja, minkä Uöäksi löpöikuoileiauuB
on huomattava. PeAeiden lapsista
kuolee keskimäärm vjoltä' toinen,
Muuan työläinen oli kertonut. kertoivat alueella MyireetS pltpii
tp teki kuitenkin esitykaeri läpi-
viemisen mahdoRiseksi.
Lakiesityksestä keskusteltaes-
sa maan varasisäministeri julis- -
ti, ettei Etelä-Afrikassa ollut
sensuuria. Kaikesta huolimatta
sisäministeri ilmoitti viime, hel-
mikuussa, että 5,758 painotuot-
teen julkaisu oli kielletty sitten
vuoden 1963.
Lisäksi on hallituksen viralli-
sesta lehdestä kerättyjen tietojen
mukaan Etelä-Afrikassa kielletty
lähes 13,000 kirjaa. Samoin on
kielletty elokuvia, aikakauslehtiä
ja näytelmiä tai sallittu niiden
iseminen vain poistojen"jäl-
keen. Syytä ovat olleet politiik-
ka, alastomuus tai väkivalta —
tärkeysjärjestys on tavallisesti
juuri tämä.
Mikään eri rotujen kanssakäy-
tai kommunismia käsitte-
levä aihe ei tule kysymykseen-
kään, ei myöskään amerikkalai-
nen miesteniehti "Playboy" tai
sellainen elokuva kuin esim.
"Bonnie ja CJyde".
Vuoden 1963 painotuotteita ja
viihdettä koskeva laki — jolle
sensuuri perustuu — käyttää 800
sanaa "epäsuotava" -käsitteen
määrittelemiseen. 7
Dusi laki antaa yalvontaTauta-
kunnälle mahdollisuuden oman
tarkastajävoiman perustamiseen.
Tarkastajien on määrä valvoa,
ettei . lä!kiä rikota. Opposition
eidratejjieh; mielestä he ovat
"Nuuskijaosasto".
Uuden lain mukaan Valvorita-
5autekunta voi tehdä päätöksen-
sä niitä julkaisematta tai perus-
telematta millään tavalla tuo-
miotaan.
PÄIVÄN-PAKINA
ruumiin yhdessä pitäriiisestä so
siaaliävun turviri, riiikä kuuluu
heille ''Piketftenä" eikä minään
armopalana^ kuten mr Wells ai
van oikein Thurider Bäyh kbkbuk
sessa totesi.
Heidän vastaväitteistään huoli
matta pääministeri Davis.^ sosiaa-
li- jä perhenuoltoÄiriisteri Wells
ja inyös "pbfmestarieri yhdistyk-
sen kpkdus fijyyllistyivät yiläriiäl-
riltuiliä laustirinblllaan työttiimieä
jä siis hädänalaisten ihmisten
herjaamiseen. Mr Wellöin Thun-
dfef-Bäyssä esittämä fierjäus työt-
tömiä vastaan on sanan värslhai-
sesää mielessä "prbypkäatibmäis-
ta taahttiiriusmätää", kuten mr
Lewis äiyan dikeih totesi. Ja pää-
miHisteri Davisin riir WellsiUe an-
täiriä osittainen sivustatuki ori
suurta edesvastuuttomuutta,kor-
keimman hallituspprtaari miehel-
tä Ontariossa, missä ei varäjen;
luonnonresurssien ja työtaitojen
kannalta ei ple pienintäk|än syy-
tät mikai tässä maakunnassa saisi
olla- '^^atu^änsia' työttömiä.
Työtjtöriiyycleh jojidösta avus-
tettavaksi joutuneiden hädän-
alaisten ihmisten herjauksen ja
panettelun asemesta viranomais-
ten selja, ennenkaikkea hallituksen
yeiyblOsuus.'bn keskittää vbima,ri-
sa,)ä kykynsä— mikä1!! tpryilalii-
tuksejla oij kumpaakaan — uusien
työpaikkojen HahkkimiBeksi työtä
tai^itiseviile ja .häliiäville,' jptka
nyt pvat Biiurimmälte osalta hal-
Htukseh onjelrii&n viiokel vastoin
pmaa tahtoaan spaiaaliaVuil vk-
rassn.
Saatuamme ensimmäiset tie-
dot, että sotaisuudestaan tun-
nettu Israelin pääministeri, rou-
va Golda Meir oli Pohjoismäissä
vieraillessaan suorittanut "yllä-
■ tysmatkan" Rovaniemelle, mie-
leen nousi ajatuksia siitä, että
mitä bn tämän kdhtin yhteydes-
sä jätetty kertomatta joko tar-
koituksellisesti tai muuten yaift.
Ne !äpiriä'lryvät /"y^jäa^u-.
tut". mitä on asiäri |bhdosta'!
Kanadassakin asiasta jiil-
tu, eivät suinkaan ole vä-
hentäneet ensivaikutelmana
noussutta epäilyä.
Ja arvelemaan se on saanut
ilmeisesti muitakin, koska Kan-
san Uutiset-iehden nimimerkki
"Purolainen" pakinoi tästä ta-
pauksesta, noin nimeensä:
Motto: "Tänään James Bon-
dista taas tuntui BiKä,.että:koko
elSriiä oli uhkapeliä, jossa voiton
maHdollisuudet olivat kuuBi nel-
; takaisin napapiirin rajoille, i^aii-
iitus el tiedä mitään, näin väite-
'töän.V/mut^a rduvalla bh kyllä
asiatiomainen viisumi, huoraan
T^khblm(ästa lentänyttä SAS:n
erikoiskonetta on vastassa kaii-
^unglrijblitaja Tuure Sätb, (hän-
kö oli riaamibituriiit' Bond?) roti-
yiheen (netti Mo^ypennyf).
Valpas Siiöjfö on tietysti mtika
fiä
kun
.,T . , W,..-Vir _r_-^rieerisä
yhtä läuäritaientoon ohjelmaa
paitsL ".'
lautta Mä!ovät oäe"et Scholo-
mon, sekä Suopoji jä |Gbld[än
a, samoin l3bs; Int. kök^ukseh—: oMen!'giMö3ekJÄiln^a, nuo 'sa-
aikaiset Goldan turValiisiiusmie- ÄtJer^Mtvieraat'miehet? Öeal
het, jbnkariioipia gpÄjaÄ ÄnylvuVp^^^
itiaässä ei aikaisemmin ole näh-
ty. Hieman aikaisemmin ori Tärri
pereeltä leiitariyt samälrb keh-
täire^sftyiskon^^
laiäperäisiä Herraa jduköfisaah,
kuten selviää, suoriläläileeri
'Tampellan '"äsetefiG^en-ilafiei- "Iän, 'k^fHpartio,;"minkä jöhdbs-
set. suhteet omaava myös.. ijä- .saroli Jtse vuorineuvos„Nykopp.
mainen asekauppias Schlpnib Nyt kerrotaäÄ, etta aseki!ujpa-
Zabiudöivicz. Melkeirfpä flafe- . Vait!e biikl sittenkin ^khvlstu-
mannopeasti paljastuu, settä n^asaa;ja jo eduskiinnassa/asti
Schipmo on Goldän vanha pölka- kysellään asioita. Klumma kyllä
ystävä ja että tajpajui^en p^isi, jos ^efeauppi^
;ää vastaan, kuteri joku ön sä- vittu lähellä Rbvariiemeä ro- «äin monimutkaisia manÖöve
nonut.
. Gpida . Melrin vuorokauden
vierailu Rovaniemellä on kuin
aitpa James Bondia, väifekel: kii-
kääri osaakaan san'oa/;kuKa lojp-
piijeri lopuksi pU Jameö jä missä
'. ovat ruumiit. Tausta jätepahtii-
riiasärja. ovat -kuireinkin eritt-
omaiset mtllo Jännärille hyvän-
sä: salaperäinen itämainen nai-
nen, jolla on suurta 'maailman*
,poliittista vaikutusta ja josta
•suömäiälBet jUu^ovfit-ptäBflcet
onnellisesti irti, saapuu.yllättäen
mänttlsessä irieteätysmajasaa reltä. Olen aina luullut, että nä-
Kärhunpesäsaä,^^ jbnlw, nimi an- mä jutut^hpldiptaan
tää jp tehplman Äritiiniassa . niiriL ^^kosäjav pajtft1 i»aili-
.jutulle yhä syäisempaa, ihp^tpa. t^lim
TpBin se pn Alkon '..Ibyt^htiön'
Yhtyneitten /majpituspaikk?. ja
taitaa,olla varustettu,tkysln pl-
keuks|nkiri. Ransainvaiinen hu-
humylly pyörii. T^ukhpima syöt-
tää uutista ja juttua kuiri turkin
hihasta. ^phjpis-Supnien lehil-
Vaikuttavaa ja tosi tyylikästä
kaupantekoa. Sen se vain sai ai-
kaan, että hallituksen on ilmei-
sesti aiempaa paremmin nyt ra-
.-.j •-f•■., ... portoitaVa julkisuuteen,, että
tavista, asekaupoista. Golda itse minne suomalaissyntyisiä sinko-
tosin kief^ ik^tiken ja kertoo ja, ...kränaatinneittimiä ja kau-
' " """' pitsejä oikein menee ja minne
taas viedään vain pahvituotteita
ja lapinriiuistoja. Kenen aseilla
ammutaan Getzemanen kukku-
lalla?
Aitoa James Bondin pelihen-
keä osoitti kuitenkin se rova-
riiemeläirieri lehtikuvaaja; joka
pääsi taitavasti hiipimään1 Kar-
hunpesälle sisään ohi Gpldari
valppaiden agenttien. Näideri-
hän väitetään jo Sos. Tht. ko-
kouksessa Helsingin Rakennus-
mestarien talossa tarkastelleen
edustajien papereita, mutta Ro-
vaniemellä eivät aluksi pärjän-
neet. Vasta sitten, kun rovanie-
meläinen oli päässyt Goldan ma-
kuuhuoneeseen saakka, tapahtui
repeämä ja kaveri heitettiin ulos
niin, että taklrihihä jäi ägelttt-
tien käsiin. Mitä kaveri sai mä-
kuukammiosta valokuvarullal-
leeri, jää sekin salaisuuksien
joukkoon, sillä mieheltä otettiin
rulla pois. Jos tämä kaikki biisi
tapahtunut jbssain muussa maas
sa kuin, demokraattisessa Suo-
fo&ite, olisi mieheltä voitu 9ttaa
ppis myös henki, ja siinä olisi
piirit tuo kaivattu riiumiis. Nyt
kartonjisia ja MtM& jyrkästi stelyittiin- pei.l(a1m'säik»idy|k^H&
" "J" J';' "' '' " Paljon on, pohjoisessa nähty
ja koettu, mutta Rovaniemen
yftt bli^t Öu^elln mleniä eivät-
tbstä, jotka'alJbitiaii^is^p^ivat'
t^fiaämäau S^raa jä jbilie Säära
kitehtaan miehiä kuin Schibmo-
nfn 'j^i^uiajpe. yuorineuyos
rNyifppp-puhuukin va,in aaliötus-
aMjekau|)at, mutta pmpfy muuttaa
asiat' yhä aamperä^mmlksi.
Lensikö , |braelin,; ^-p^miioiBteri
tpdelfä $Aäih „ erikpiskpneella
yälfi elää hermpja. hjyutjtoyla Äbyanleraon K^Mnp^llesaa
hetkiä. Punutaari Bttiaperu{sistä kd tek'emääri TfyKoppm' kanssa
diplomaattikosketuksista ja vai pahviknuppoja?
riäytelriiä Voittaa urotkin;.' >*
:' •:.:'■'* ' . • o '
Mitä tähän lisättäisiin, se oli-
si oikeastaan pahasta. '
— Känsäkoura.
mm
im-.
"Tr ^ f
■V
«. Xi.
n imi wi>m
F- tv '*
5f«
»il
riS. las **?wlPJ I 1,« 1 *f %i S• -
'/Ai
mmm
- V
liSil
II:
533:.