(Jatkoa)
T ^ U X juttua sitten selviteltiin oikeu- dessa tuli i lmi , e t t kansalaisemme
ii keinotellut osakkeilla ky t t m l l jtpisten rahoja. K u n -markkinat sitten romahtivat, tek iv t ne monesta rikkaas- takin imiehesl kyhn yhdel l iskulla. Jutun ksittelyn kestess meni pankin- johtaja kymln ja kun hn t ei siel- t kuulunut takaisin kohtuullisen ajan kuluttua n i in mentiin katsomaan. S i l - loin havaittiin, e t t hn ol i j t t n y t ju- tun selvittmisen toisten tehtvksi . Pieni pullo oli osoittamassa, mist hn oli ottanut lh tryypyn . Hnel le o l i nyt samantekev, miten juttu pt ty i - si .
Kansalaisemme tuomittiin moniksi vuosiksi linnaan, sill kavallussumma nousi kymmeniin tuhansiin. Pankin asioita jivt hoitamaan siihen tarkoi- tukseen koulutetut miehet, e ik se pank- k i en koskaan avannut oviaan. K e i - kaus ei ollut kuitenkaan pahinpia, si l- l loppuselvittelyss tallettajille 'mak- settiin 75-prosehttia saatavistaan takai- sin. Viimeinen e r tosin miaksettiin vasta vuosien kuluttua.
Elorannalle ei juttu smerkinnyt muu- ta kuin sen, et t hn nyt psi eroon maastaan ja veron maksamisesta siit vuosi vuoden jlkeen. K u n selvisi, et- t tuo kansalainen oli p i tnyt verora- han itselln, sapetti se Elorantaa niin paljon, ett hn pt t i j t t maasta huolehtimisen sikseen. Siitkin huoli- matta, e t t oli mustalla listalla eik ty- t ollut saatavissa.
H n ptt i j d toisten tyttmien joukkoon. Kuitenkin hn p t t i kir- joittaa sille naapurille, jolla o l i farmin tapainen hnen maansa kanssa rajak- kain, jotta hnell ol i nyt tilaisuus saa- da lis maata halvalla. H n ilmoitti , e t t kunhan maksaa verorstin ja edel- leen huolehtii veroista, niin maa on hnen . Hn vakuutti , ettei missn tapauksessa tule en huolehtimaan tuosta'maankappaleesta. Y h t ja tois- ta muuta l ist tyn kirjeeseen, hn vei sen postiin.
A i k a vieri ja yh synkemmksi kvi tykansan eln^. Vaalit olivat lhes- tymss ja Hooverin ennustama hyv aika ei vain tullut nurkan takaa. Se ol i nyt kertakaikkiaan p t t ny t odottaa vaalien tulosta.
Aaltavalla enemmistll nesti kan- sa demokraatit valtaan ja sen ehdok- kaan myskin presidentiksi, johon vi r - kaan tuli F , D . Roosevelt. Vaalitaistelu oli kiihke ja tuskin koskaan olikaan k y t y vaaleja sellaisessa ilmapiiriss kuin nyt. Kansalla oli ksi tys entisist demokraattien hallilusajoista, e t t s i l - loin on aina huono aika, mutta huono oli nytkin, ehk vielkin huonompi kuin milloinkaan demokraattien hallituskau- sina. Sen asian tunsivat ka ikki na- hoissaan ja siksi nest ivt demokraat- teja.
\ 'aalien ja presidentin virkaanastu- mispivn vlinen aika miuodostuikin nyt huonoa huonommaksi. Jos pank- keja keikahteli usein ennen, ni in nyt n i i - t ]>yllhteli joka piv. Pankkiir i t o l i - v ,Ti p t tnee t nylke viimeisetkin sen- tit tallettajilta. Siihen asiaan sekaan- tui sitten presidentti aivan ensitik- st^en, julistaen pankki iuhlapivt . jo l - loin karkki pankit olivat ki inni , jolla a i - kaa saatiin aikaan jrjestys, jolla tur- vatti in talletlajain siistt.
A l k o i uusi aikakausi, jolloin Roose- veltin "uusi jako'' nyttel i huomattavaa osaa. TrkeimpaSi o l i h taputiden j r j ^ t m i n e n \ V P A : n alaisuudessa. Tss tyss sai olla 12 {>iv kuu- kaudessa 2 dollarin pivpalkalla. T o i -
Kilpakirjoitus Kirj . Ville Vesa
nen ol i CCC-kmppien perustaminen. Niiss nuoret miehet saivat ty t dolla- rin pivpalkalla. Siit lhetet t i in~ko- t l in 25 dollaria kuukaudessa. , K a r k k i tUo pani ainakin vhn rahaa
liikkeelle j a henki riepu tuli turvatuk- si, sill siihen aikaan sai dollarilla a ika paljon, nykyaikaan verrattuna.. Ksipe- lill suoritettu ty ei suuria merkinnyt, mutta kun paljon miehi ol i tyss tuli kuitenkin y h t j a toista hydyll ist rakennetuksi. Ka ikk ia "uuden j a o n ' hommia on >mahdoton muistaa, mutta kuului siihen myskin teollisuuden el-, yyt tminen. Tuotantolaitokset saivat silloin lainojen nimell miljoonia dolla- reita, joita tuskin milloinkaan makset- ti in takaisin.
Kansan ostokyky l isntyi kuiten- kin jossakin mrin ja sekin ol i parem- pi kuin ei mi tn . Saatiin muutakin
.apua. T u l i esim. jauhoja, joita sanot- tiin Punaisen Ristin jauhoiksi ja n i i t saatiin jonkin aikaa aivan vapaasti. E l- m oli kuitenkin sellaista ' 'ollako v a i ei- k olla ' ' e lm elmn ja kuoleman vli-mailla.
Sitten alkoivat tuotantolaitokset tys- kennell lyhennetyll tyajalla ja pie- ni palkkoja maksaen. Niiss oli t i - laisuus tyskennell mill palkalla hy- vns, sill uniot eivt silloin olleet niin voimakkaita kuin nj-kyn. O l i - han silloin jo olemassa montakin uniota eri tuotantoaloilla. Silloin syntyikin ajatus liitt uniot yhteen ja niin syntyi Congress of Industrial Organization ( C I O ) . Pittsburgin kongressiin, jossa se perustettiin, osallistui pari tuhatta edus- tajaa.
T t ennen oli tehty laajaa valistus- ty t tylisten keskuudessa, jolle an- toi pontta jatkuva tyt tmyys, sill e i - v thn Rooseveltin suunnitelmatkaan ni in kki auttaneet. Sit paitsi un io f olivat pieni ja hajanaisia, mutta ne al- koivat tuntea voimansa uuden yhteen liittymisen, johdosta.
P i tk aika kului tss tyss, mutta sitten tuli avuksi kongressin hyvksy- m Kansallinen tysuhdelaki. T m la- k i suojeli tylisten jrjestymist, sill se kielsi tylisten mustalistaamisen unioon kuulumisen takia.
N y t alkoi synty unioita kaikille en- nen jrjestymttmille teollisuusaloille
ja C I O alkoi jrjest myskin kaivos- tylisi, mutta ensimmisin jrjest- jin p>Tkivt esiintvTttn yht it . Se kuulosti ensin hullulta, kun tyliset saivat kehoituksen liitty unioon mi t pikemmin sit parempi. E i tarvinnut maksaa suurta sisnkirjoitusmaksua ,N vain 25 sentt i vuodessa, eik mitn kuukausimaksuja.
M o n i mies joutuikin ymmlle , saatu- aan postin kautta kehoituksen tulla kir- joittamaan nimens papereihin, joihin oli union nimi p rn t t ty . Jokainen kai- vanto sai oman, osastonsa ja oikeuden nimit t virkailijat. Unioita sjTityi, mutta ne olivat yhtiiden unioita, sen huomasivat tylisetkin aivan alussa. Mutta kun niihin psi ni in vhll ra- halla, ni in tyliset l i i t tyivt niihin. Monella ol i viel pelko, e t t ellei l i i ty, niin joutuu pois tyst.
N y t ol i unio, joka toimi kaikkien reklementtien mukaisesti ja teki sopi- muksia tynantajan kanssa. T m unio- muoto oli vallitseyana useita vuosia, mutta siin rinnalla oli myskin toinen United Steel Workers ( C I O ) , joka jr- jesti tylisi. Sen ty edistyi hitaas- ti, vaikka nyt ol ikin oikeus puhua ty- lisille mustal istusta pelkmt t . M o - net tyliset kuitenkin arkailivat, muis- taen menneisyytt. Kuitenkin edistyt- tiin, sill C I O pystj-i palkkaamaan va- kinaisen jrjestjn isompiin kaivos- kyliin ja jrjestmistyt suoritettiin jopa kaivoksien pllkin. Vihdoin sit- ten toimitettiin nestys mink union tyliset haluavat ja C I O voit t i suurel- la enemmistll.
^ l e t smiehe tk in alkoivat jrjest r i- vejn. Tll vTnpristll ei silloin
ollut suuria kmppi muualla kuia Cleveland C l i f f Iron yhtill, joka tuot. t i kaivoksissa tarvittavan puutavaraiL Nii l t kmpi l t ajettiin union jriest. j t pois vkivallalla. Syntyi oikeusjut- tu, jonka yht i hvisi . Yhti mrt, t i in naulaamaan huomattavat ilmoituk- set kmppien porteille, samoin kuin kai. voksienkin porteille. Niiss sanottiin e t t union jrjestjill ol i vapaus tulla j suorittaa hir i t semt t tytn.
Ts t pahastuneena yht i lakkasi it- se huolehtimasta kmpis tn , jtten ne urakoitsijain haltuun. Urakoitsijat oli- vat pieni yri t t j i j a rakensivat vaia pieni mkkej, joissa miesten piti asua ja itse valmistaa ruokansa. Se vaikeut- t i jrjestmist suuresti. Kuitenkin puh, kes lakko Newberryn, Mich . mets- kmpil l palkankorotuksen puolesta. Palkat olivatkin niin alhaiset, ett rift- t ivt hdintuskin ruokaan.
Lakkolaiset saivat pakortteerikseea suomalaisen tyventalon. Sielt ksi ohjattiin lakkotaistelua j a samalla pidet- ti in yll ruokalaa. E rn iltana sitten monta sataa henkil ksi t tv vigilan-' tien joukko hykksi haalille. Se sr- k i kaikki ikkunat, ovet ja mit ikin si. sil oli ja ajoi lakkolaiset pois kaupun- gista. Ainakin yksi tylinen tapettiin ja toisia mukiloit i in pahoin. Hulikaanit uhkasivat myskin tappaa muutamia yhdistyksen jseni j a niden oli pois- tuttava paikkakunnalta.
Ts t syntynyt oikeusjuttu 'kesti usei. ta vuosia ja lopuksi yht in tytyi ottaa takaisin miehet, jotka oli'karkoitettu ja maksaa heille palkka koko ajalta. '
, Haalia ei sen jlkeen ole en kytet- ty, niutta jrjestymisoikeutta ei siell
jhdoin > lis m ymss en on n ien tan-i Sejakys oli mei lliset 1
k perust jtyhnp} fja ja an n saa
tutkin 'hjvss 1 miehi i OS mies <
oUi ityt,
UUSI H A L P A HINTA Sidottuna ainoastaan ....
ON NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME ILMESTYNYT JO 16 PAINOS
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limited BOX 69 . SUDBUBY, ONTARIO
S. s. "HOMERIC UUSI H O M E LINJAN L I P P U L A I V A
26.000 tonnia
Pikapalvelu Quebecista Le Havre'eii, Ranskaan ja Soulhamptoniinr Englantiin
Tm Home Linjan uusi LOISTAVA lippu- laiva liikenni nyt snnllisesti Quebe- cista Le Hvreen, Ranskaan ja Southamp- toniin. Englantiin. Matka Quebecista Le Havreen kest ainoastaan 6 piv.
Tehk paikkatilauksenne osoitteella: -
riMn VAPAUS TRAVEL AGENCY U n i b V P . o . B O X 69 SUDBURY. ONT.
Kevt- ja keskauden kulkuvuort Quebecista:
Toukokuun 26 p.
Keskuun 14 p.
Heinkuun 1 p.
Heinkuun 18 p.
Elokuun 3 p;
ittiin or ln 1 Tm jn, mutl est -mc vaikka o i. oliko h' lialle vai ;a miiik Ett pitklle, !sti koke [un levisi miehi, lamaan, tamtta' luvat 'hrti m i l l li ohje] lorauta c ei kuuli ptti [ikin sielli p joka h'c Sassin. '1 'iz ei mu nime. [- Matt i h Eloranl pn jo kau [~ Onhan ;aanko n\ - K y l l , :nka vanh, - O l e n t Eloranta -Olettek Olen k;
I''
S UI]
o i/. on s SEN Suor laaji part sink: siin ik vasti kiele
teos ki Insu opisi kiele
V i