Sivu 2
Tiistai, tammik. 16 p. — Tuesday, Jan. 16, 1968
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANAD1AN9
editor: w. eklund
Telephone
VAPAUS
tLIBERTY) Established Nov. 6, 1917
,:■■ Manageri e. Suksi
Office and Editöriäl 6^4-4264 ~—
PubUaheä thrice "weekly: Tuesäays, Thunsdays tuid Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited; 100-102 Elin St. West, Budbury, Ontario, Canada:
Mailing address: Box 69
Adlirtlslng rates upön applicatlon, translatkra ftee of oharge.
Authorlzed as second cläss mail fcy the Post Office Department, Ottawa,
■ and for payment of postage in cash. \ A
MtMnb(.v,,ortlie'>.
CANADIAN tANGUÄGKPRESS
TILAUSHINNAT:
danadaasa: 1 vk: $10.00, 6 kk. «5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
lvk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
Akateemista "vap&utta"
Viikon lopulla saapui "VVaterlOosta, Ontariosta tieto, että
Waterloon Lutherilainen yliopisto on -päättänyt-: erottaa pal-
veluksesitaian erään nuoren professorin sen vuoksi kun (hän
oin 1) tukienuit ärabilaisia Israelin hyökkäyspolitiikkaa vas-
taan, ja 2) vastustanut Yhdysvaltain likaista' hyökkäyssotaa
pienitä Vietnamin kansaa vastaan. , <
Meille on puhuttu ja kirjoitettu paljon "länsimaiden aka-
teemisesita vapaudesta" yleensä ja erikoisesti Canadan oppi-
ladtostojen oikeudesta tutkia asioita ilman mitään ulkopuo-
lista painostusta.
Mutta nyt riittää professorin erottamisen perustaksi po-
liittinen väittämä* että -hänellä. oin <mufca •.'Vääriä-' - aJjatuikaa'V
joiden vuoksi hänet heitetään pois toimipaikastaan lainkaan
välittämättä siitä kuinka kykenevä mies hän on muuten toi-
meensa?
UutMietojen mukaanmainitun yliopiston hallinto on il-
moittanut tri George Haggarille, että hänen työehtosopimus-
taan ei uusita ensi toukokuussa siksi, kuten mainitun yliopis-
ton■■vt; presidentti tri Henry Endress sanoo, "hän ei ole asi-
oista samaa mieltä meidän kanssamme ,eikä siitä mitä ime
teemme."
, Kuten ylläolevasta näkyy, kysymys on yksinkertaisesti
vain siitä, ettätri Haggar omaa vissejä "vääriä ajatuksia", joi-
ta Water'loon luterilainen yliopiston johto ei hyväksy, eikä
suvaitse. .
Samalla kertaa tiedoitettiin» f että opiskelunsa jälkeen
mainitussa, yliopistossa ollut 22-vudtias Gray Taylor on jou-
tunut tri Haggarin kohtalotoveriksi sen vuoksi kun hänellä-
kin on "vääriä" eli yhdysvalta1!aisvastaisda ajatuksia Vietna-
minsodasta. Mainitulle mr Taylorille ilmoitettiin, että hänel-
tä myöskin loppuu työ mainitun 'opinahjon" seinien sisällä
niissä hän on ollut osa^aikaisena psykologian luennoitsijana/.
Washin'gtonin silmin katseltuna- 32-vuotiaalla tri Hagga-
rilla onkin pitkä ja raskauttava"rikosluettelo".
Julkaistujen tietojen mukaan arabialaissyntyinen tri
Haggar on Ontarion kolmeatuhatta arabilaista edustavan jär-
jestön johtaja ja siinä Ominaisuudessaan hän on tuominnut
Israelin kuusipäiväisen hyökkäyssodan arabeja vastaan viime
kesäkuussa, ja vaatinut Israelin joukkoja vetäytymään ta-
kaisin arabimaiden alueilta.
Esiintyessään televisiossa ja sarioimalehtien edustajien
haastattelutilaisuuksissa hän on tuominnut Israelin keski-idän
rauhan häiritsijäksi, ja vaatinut Canadan liittohallitusta
lopettamaan Israelin hyökkäysohjelmalle antamansa taktilli-
sen tuen, kaiten hän selittää..
Sen lisäksi tri Haggar joultui kansallisesti taantumus-
voimien painostuksen kohteeksi osallistuessaan ulkoministe-1
ri Paul Martinin vastustajana Waterloon lutherilaisessa yli-
opistossa viime keväänä järjestettyyn väittelyyn Vietnamin
sotakysymyksestä, jolloin hän vastusti jyrkästi liittohallituk-
sen ja. ennenkaikkea mr Martinin Vietnam vastaista ohjelmaa'.
Kaiken tämän .johdosta' ryhdyttiin "VVaterloon luterilai-
sessa yliopistossa toteuttamaan "akateemista vapautta" siten,
että tri Haggar päätettiin erottaa toimestaan? Lausunnossa,
missä tiedoitetaan tri Haggarin erottamisesta, yliopiston vt.
presidentti tri Endress sanoo tuntuvan "viisaalta teolta" hä-
nen omien ja myös yliopistojen etujen kannalta katsoen sitä,
että tri Haggar etsii toimipaikkaa jostakin muualta.
Kysyttäessä, että onko tässä tapauksessa kysymys erotuk-
si tulleen professorin poliittisista katsomuksista, tri Endres-
sin kerrotaan sanoneen: "'hän ei ole (asioista) samaa mieltä
meidän kanssamme, eikä siitä, mitä me teemme."
Kaiken tämän perusteella näyttää siis siltä, että se pal-
jon ylistetty camadalaisten "akateeminen vapaus" koskee väin-
pennin'nakkia. Yliopistojen professorit ja opiskelijat voivat
tämän katsontakannan perusteella olla "eri mieltä" esim sii-
tä, pitäisikö luentojen alkaman kello 9 aamulla, kuten yli-
opiston johto haluaa, tai kello 8.45 'kuten mahdollisesti opis-
kelijat ja professorit haluaisivat. Sellaisista asioista voidaan
väitellä ja puhua rajattomasti, jotta voidaan puhua "akatee-
misesta vapaudesta."
Mutta jos joku professori on eri mieltä jostakin perustavaa
laatua olevasta kysymyksestä, kuten esimerkiksi suhtautumi-
sesta Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäyssotaan, silloin loppuu
"akateeminen vapaus" alkuunsa!
Mainittakoon, että uutistietajen mukaan mainitun ylio-
piston opiskelijat sanovat olevansa erittäin tyytyväisiä niihin
luentoihin, mitä tri Haggar on heille pitänyt ja ovat uhanneet
boikottaa luentotunteja,. jos tri Haggarin erottaminen kaikes-
ta huolimatta toteutetaan. v
Itse_ tri Haggar sanoo, että 'kysymys ei "ole -siitä, onkoUiä-^
neBä vääriä ajat/uksia" tai ei, vaan canadalaisten oppilailtos-
tojen akateemisesta vapaudesta. Tässä mielessä tri Haggar on -
vedonnut asiasta Canadan yliopistojen opettajain yhdistyk-
seen (Canadian Association of University, Teachers) jonka
erikoiskomitea tulee tutkimaan tätä asiaa. - —
Me puolestamme yhdymme niihin hyvää tarkoittaviin
canadalaisiin, jotka toivovat ja vaativat, että Canadan oppilai-
tosten akateemisen vapauden tulee olla jotakin syvällisempää
'kuin varjokuvaleikfkiä ja että tri Haggarin eroittamismäärä-
ys peruutetaan samalla ikun mainitun päätöksen tekijöille
annetaan asianomaiset nuhteet fasistisista ajatuksen kontrol-
lia lähentelevistä katsannoistaan.
Presidentti Okkonen:
otamme,eivät olleet tarpeellisia
eivätkä välttämättömiä
Helsinki. — Puhuessaan Hämeenlinnassa järjestetyssä kansalaisjuh-
lassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen kiinnitti huomiota kahteen
tärkeään Ongelmaan: kysymykseen Suomen neljännesvuosisata sitten käy-
mien sotien väistämättömyydestä ja välttämättömyydestä sekä kysymyk-
seen hänen kolmannesta presidenttiehdokkuudestaan? ja demokraattisuu-
desta suomalaisessa yhteiskunnassa. ;i :
— Arvostellessaan sotien edellistä ulkopolitiikkaamme Paasikivi oli
sitä mieltä, että Sotamme eivät olleet tarpeellisia eivätkä sodan uhrit.
Olen Paasikiven kannalla, lausui presidentti Kekkonen edellisestä kysy-
myksestä. -X^'^
^Demokratiaa oh yhä pakko puolustaa valppaasti'. ■ Olen tyajukaif1
presidehltlffä^käyrnirän puolustustaistelua, tahdon empimättä turvata ja
lisätä niiden laajojen kansankerrosten poliittista ja yhteiskunnallista
osallisuutta, jotka ovat olleet verrattain osattomia sosiaalisesta turvasta
ja sivistyksen antimista, totesi presidentti Kekkonen jälkimmäisestä on-
gelmasta.
Julkaisemme seuraavassa tasaval-
lan presidentin puheen hieman ly-
hennettynä.
Kun Paasikivi marraskuussa 1944
tuli pääministeriksi ja joutui väs-
äämään Suomen ulkopolitiikasta
menetetyn sodan jälkeen, hän säät-
iöi lähteä samoista pyrkimyksistä,
;otka olivat olleet suuntaa määrää-
viä hänen vanhasuomalaisena kau-
tenaan . Suomen ulkopolitiikassa on
kaikkea hallitsevana suhde Neuvos-
UUDENVUODEN TERVEHDYS
On taas juhlittu joulu ja kaikki
siihen kuuluvat pyhät. Iloa ja rie-
mua on ollut yltäkylläisesti. Onhan
se. luonnollista,, että ihminen, ja
vallankin sellaiset, joilla ei ole va
raa juhlia useammin, juhlivat jou-
luna sitä perusteellisemmin. Onhan
jokaisella oikeus unohtaa puutteet
ja raskaat velvollisuudetkin: kerran
vuodessa 'ja elää muutaman päivän
huolettomasti, tuntea kerran vuo-
dessa olevansa ihminen ihmisten
joulkossa. .
Uusi vuosi on taas alussa ja siltä
toivomme kaikkea hyvää osaksem-
me. Toivomme, että sodat loppui-
sivat ja että saisimme rauhassa teh-
dä työtä tämän maailman eteenpäin
viemiseksi ja kehittämiseksi; Olisi-
han se kauniimpi katsella ehjänä
ja hyvin järjestettynä, kuin murs-
kattuna ja hävitettynä. Miksi tap-
paa siviili-ihmisiä ja lapsia sodassa?
Lapsethan ovat maailman tulevai-
suus. Eivätlhän lapset ole- loukan-
neet-ketään. 1
Rauhan työ on siis -tärkein tänä-
kin vuonna ja niin kauan kunnes
rauha palautuu koko maailmaan; Sit-
ten' ikun sodat ja riidat loppuisivat
niin ihminen kohtaisi ihmisen ys-
tävänä ja toverina, eikä pyssy - kä-
dessä tähtäysasennossa tiellä vas-
taan tullessa. Kun katselee tuota
"loliotinta" niin sellaista tapahtuu
kuvissa ja myös elämässä, vaikka
ei sotia ja joukkomurhia ota huo-
mioonkaan.
Uusi vuosi on alkanut kauniina.
Täällä "robin" räkätteli jo joulu-
aamuna pihapuissa. Maa on valkoi-
nen tänä aamuna mutta aurinko
paistaa kirkkaasti. On ihana talvi-
aamu. .
Nyt koputtaa joku ovelle. Aukai-
sen oven, siellä seisoo mies ja pik-
kupoika. He keräävät rahaa jolle-
kin lasten yhdistykselle. Täytän hei-
dän pyyntönsä, he Mittavat kauniis-
ti ja lähtevät, mies pikkupoikaa ta-
luttaen, poika kantaen pulloa mis-
sä keräykset olivat.
Toivon onnellista uutta vuotta
kaikille.
Elli Maria,
Nanatmo, B.C.
töHittorin^Ulkopoi Miikka kulkee sisä
politiikan edellä. Meidän täytyy saa-
da Neuvostoliitto vakuutetuksi koko
Suomen kansan vilpittömästä pyrki-
myksestä pysyväisiin ystävällisiin
suhteisiin sekä luottamukselliseen,
rauhalliseen yhteistyöhön maittem-
me välillä..
Kun olen selaillut Paasikiven pu-
hekokoelmaa, on huomioni kiintynyt
hänen puheeseensa sanomalehdistön
tiedotus-tilaisuudessa 11. 2. 1946.
Paasikivi sanoo havainneensa maan
yleisen mielipiteen jatkuvasti ole-
van sillä kannalla, että sodanaikai-
nen politiikkamme on ollut oikea,
ainoa mahdollinen, ieikä mitään ereh
dyksiä ole politiikassa tehty. Tähän
vastaa Paasikivi: ■• ...
''Tämä väite ja kanta on minun
mielestäni jotenkin.rohkea sen jäl-
keen kun on.nähty, mihin maa on
joutunut. Ja historiassa tuskin ta-
paa sellaista, että erinomaisen vai-
keiden monimutkaisten ja järkyt-
tävien tapahtumien jälkeen, jois-
ta tulos on ollut-huono, poliitti-
nen johto voi J^noa: ei ole mis-
sään kohdin erehdytty, kaikki on
ollut oikein ja hyvin."
KYSVMYS SOTIEMME
VÄLTTÄMÄTTÖMYYDESTÄ
Tällä Paasikiven mielipiteellä on
yllättävää njarikohlaisuutta tänään,
kun äärioikeiston taholta on jatku-
vasti tsf-tetly-,'mielipiteitä,..et!ä. so-
tamme ovat"' olleet •• -'-väistämättömiä..
Nä:llä väitiellahän kokoomuspuolue
katsoi tarkoituksenmukaiseksi aloit-
taa presidentinvaalitaistelun kesällä
1967. Kokoomuspuolueen entinen
puheenjohtaja Paasikivi: oli nämä
väitteet vuonna 1946 torjunut. \
Tarkastelkaamme aluksi sotiem-
me välttämättömyyttä. Puhees-
saan 11. helmikuuta 1946 Paasiki-
vi esitti käsityksenään, että talvi-
sotamme ei ollut väistämätön, B%
olisi voitu ja se olisi pitänyt väit-
tää. Meidän olisi pitänyt syksyllä
1939 myöntyä tiettyihin Neuvostö-
JiUon^vaatimuksiin, Varioi Päaslki-
vi ja' jatkoi: "Se olisi ollut valtio-
viisautta, niiit a sitä meillä ei ol-
lut eikä (sitä ollut myöskään mi-
nulla. Minä sen vuoksi nöyrästi
tunnustan; että olen ollut mukana
näissä poliittisissa virheissä, jotka
osoittivat kaukonäköisyyden puu-
tetta. Ulkopolitiikka ei ole niin-
kään, helppo taito."
Tämä oli Paasikiven kanta. Pj.
Virkkusen\kanta taas on: että talvi-
sota oli väistämätön. Siinäovat Paa-
sikivi ja Virkkunen vastakkain. Olen
sanonut, että minä en tiedä', kumpi
he:stä: on oikeassa, mutta en silti
väitä, että pj. Virkkunen on vää-
rässä; Tämä siis koskee sotieonme
väistämättömyyttä. ..
Mutta jäljelle jää vielä pj Virk-
kusen käsitys, että sotamme ovat
olleet a) tarpeelliset ja b) vält-
tämätömät. Olen ilmoittanut ole-
vani toista mieltä pj. Virkkusen
kanssa. Näillä toisistaan jyrkästi
poikkeavilla kannanotoilla on tä-
nään ajankohtaista merkitystä. .
Sota on niin kauhistuttava asia,
että sellaiseen filosofiaan, joka pitää
'otaa tarpaellisena, vain harvoin nä-
kee yhdyttävän. Yhtä vähän sotam-
me ovat olleet välttämättömiä, siis
sellaisia, että kansamme olisi ollut
jotakin vailla, jollei sotia olisi ollut.
VIRKKUNEN EI TARKISTANUT
KANTAANSA
Messuhallin puheessani oletin, et-
tä pj. Virkkuselle oli tapahtunut
erehdys, lapsus, kun hän on esittä-
nyt mielipiteenään, että sotamme
ovat olleet tarpeellisia ja välttämät
tömiä: Tarjosin hänelle tilaisuuden
■tarkis*aa käsityksiään. Koetin osoit
taa hänelle, että hän ei ollut voinut
ajateilla ajatustaan loppuun, sillä sen
joka pitää sotiamme tarpeellisina
(Jatkuu 3 sivulla)
PUNAISEN MULLAN MAA
Neuvostoliiton aluksen pommittaminen
Haiphongissa oli harkittu teko
Lain "puolueettomuutta"
Torontolaisessa poliisioikeudessa havaittiin viime viikol-
la ruokatavarain kettjukauppa Knob Hill Farms Limited syyl-
listyneeksi painojen ja laatu lajittelun vääristelyyn.
Maakunnalliset tarkasta|jat olivat löytäneet (liilkkeesitä)
200 perunasäkkiä, joissa kaikissa oli "10 paunaa nettopaino",
;mer%intä mutta ne diivat kuitenkin viisi unssia alapainoisto.
Samasta kaupasta ja samana
päivänä tarkastajat löysivät
neljännestonnia omenia, joissa
oli "fancy grade" laatumerkki,
mutta ne olivatkin kuitenkin
laatuomenalajia huonompia..
Hallituksen < tarkastajat to-
distivat, että Itämä oli ensim-
mäinen syytös mainittua kaup-
paa vastaan, mutta toinen syy-
, tös asianomaista yhtiötä vas-
taan. Tarkastajat huomioivat
^oikeudessa myös sen, että hal-
lituksen maatalousministeriö
oli lähettänyt tälle yhtiölle kir-
jeen, missä mainittiim mädän-
näisyyden määrä yhtiön joiden
kin tuotteiden joukossa.
Näistä rikkomuksista Knob
Hill Farms Limited sai $35.00
sakon.
Samana päivänä viiden lap-
sen äiti, leskirouva Ellen
Collins tunnusti syyllistyneen-
,sä veikkauksien vastaanottoon
puhelimitse. Poliisit olivat löy-
täneet muästiinpan^papereita
jotka osoittivat* että nainen oli
ottanut sinä, päivänä vastaan
$26,00 arvosta veikauksia,
r Tästä rikkomuksesta mrs
Collins sai kaikkiaan $100.00
sakon, • .■.'-.■■:■, i -
Hanoi. — Neuvostoliittolaistii
kauppa-alusta 'PereSlavlj-Zalesskiä'
va s taa n H a iphongis >a t amm i ku u n 4
päivänä kohdistettu hyökkäys oli
harkittu ja huolellisesti valmistettu
teko, sanotaan erityisen tutkijalau-
takunnan antamassa selonteossa,
joka jaettiin lehdistölle Hanoissa
eilen. Amerikkalaiset koneet suorit-
tivat paikalle useita tiedustelulento-
ja ennen hyökkäykseen ryhtymistä.
Hyökkäyksiä tapahtui usealta suun-
nalta, ja kun otetaan huomioon kir-
kas sää on mahdoton ta olettaa, että
kyseessä olisi erehtyminen kohtees-
ta.
Lausunnossa todetaan edelleen,
että hyökkäys 'Pereslavlj-Zalesskia'
vastaan . kuTFlinr osana suunnitelr
maan, jonka tavoitteena on sotkea
Vietnamin demokraattisen tasaval-
lan ja muiden maiden väliset kau-
pankäyi]tiin liittyvät merenkulkuyh-
teydet.
Haiphongin tiheään asuttujen
k;vupunginosien; pommitukset ja
hyökikäys neuvostoliittolaisen aluk^
sen kimppuun liittyvät Vietnamin
sodan eskalaatioon ja merkitsevät
myös haastetta maailman; yleiselle
mielipiteelle, joka tuomitsee voi-
makkaasti USA: n Vietnamia vastaan
harjoittaman hyökkäystoiminnan,
sanotaan lausunnossa, jossa vaadi-
taan Vietnamin demokraattisen ta^
savaltaan kohdistuvien pommitusten
ja koko Vietnamin sodan lopetta-
mista, USA:n ja sen liittolaisten
poistamista Etelä-Vietnamista sekä
Vietnamin itsemääpäämisoikeuden
kunnioittamista.
Niagaran putlfÄsista puhutaan
paljon,' muitta, po3i|^Äi-gemtiiQassä
sijaitsevat melkein kfei kertaa suu-
remmat. Niitä ympäröivä värikäs
luonto on vaikuttaja: punainen mul-
ta ja melkein myirkynvilhireä rehevä
kasvisto. Vesiiputouiksissa veden vä-
ri vaihtelee melkein tunti tunnilta.
Mutta ennen kuin Olemme päässeet
näin ptikättie ofemime taivaltaneet
1200 kilometriä Buenos Airesista
lentokoneella ja bussilla halki vii-
dakon,
.Mjsiones on Argentiinan trooppi-
sin: ösävalttö, jonlfca eräänlaisena' -kä
slvaritena" .työntyy Paraguayn ja
Brasilian väliin.. Lentokoneella pää-
see alueen pääkaupunkiin Posada-
siin,. joinka puista lentoasemaa ym-
päröivät banaanipuut, kuuiluisa pu-
nainen multa; hehffcuu voimakkaan
vihreän vastakohtana ja vain niuir
taman metrin päässä alkaa aarnio-
metsä. Tanköittiksetnxne -lon, jatka?
buissilla j^joiseen Eldorado-nimi-
seen käuipiinlkiih, joka sijaitsee käy-
tännöllisesti katsoen viidakossa, ja
sieltä edelleen kolmen valtakunnan
•ajalla sijaitseville Iguazun vesipu
touksille.
Sankka kasvillisuus kuin seinS
reunustaa aarniometsään raivattu?
tietä. Palmut ja puuit ovat 20 ja 3f;
•metrin korkuisia ja niitä peittävät
tiheänä köynnökset ja muu alakas-
viHisuus. Viidakkoon voi nähdä kor-
keintaan metrin päähän.
SAN IGNACION RAUNIOT
Hyvä päällystetty tie loppuu pie-
neen San Igriacion kylään, jossa
on parituhatta asukasta. Tämä on
kuitenkin historiailinen paikka, sil-
lä aarniometsäin keskellä ovat van-
han San Ignacion luostarin rauniot
Jesuiittapapit tulivat näille seuduil-
le 400 vuotta sitten ja onnistuivat
saamaan valtaansa, paikalliset gua-
rani-intiaanit perustaen heidän kes-
kuuteensä veljeskunnan, joka työs-
kenteli yerba mate nimisen kasvin
tuotannossa Veljeskunnasta on
muistona vain rauniot. Valtavista
kivijäiikäleistä oli raskennettu luos-
tarit, pihat, kirkot sekä jesuiitto-
jen ja intiaanien kammiot. Viidak-
ko valtaa raunioita yhä enemmän
raivaustyöstä huolimatta.
Jesuiittojen kerrotaan saaneen
intiaanit valtaansa pelon avulla. He
käyttivät .taikatemppuja ja muita
maagisia esityksiä. Vieläkin on jäi
jellä onttoja patsaita, joihin munk-
ki piiloutui puhumaan intiaaneille
alkuasukkaiden kielellä. Jesuiitto-
jen onnistui alistaa intiaanit siinä
määrin, että he soittamalla eri ta-
valla kelloja saivat intiaanit nou-
semaan aamulla, menemään työ-
hön, hartauteen jne.
Nykyään rauniot ovat turistikoh-
teena, ja sinne johtavan polun var-
rella on kioski, jossa myydään —-
coca-colaa. Näiden raunioiden lisäk-
si löytyy muitakin samalta aikakau-
delta, mutta ne ovat unohtuneet
viidakon sisään.
VIIDAKKOTIE
Multatie kiemurtelee viidakon
halki. Silloin tällöin tapaa pieniä
kyliä, joiden kirkkailla väreillä
maalatut puutalot ovat pölyttyneet
punaisesta mullasta; Kaikki nämä
kylät ovat eurooppalaisten siirtolais-
ten perustamia. Siellä tapaa myös
suomalaisen yhteisön, vajaat kaksi-
kymmentä perhettä viidakon kät-
kössä erillään muista. Tummien in-
tiaanien parissa on hämästyttävää
nähdä peHavapäitä ja sinisilmiä.
Tuhansien tropiikin lintujen ään-
tely kantautuu korviimme auton
pysähdyttyä. Tien varrella kulkee
jalan yerba-viljelyksillä työskentele-
viä, joilla on selkäpuolella vyön
alle pistettynä paljaana loistava
"machete" — valtava litteä viidak-
koveitsi. Melkein kaikki ovajt inti-
aanien ja espanjalaisten, aaköitusta.
He tuntevat hyvin sekÄi, sifra heii
dän työnsä vaartii viidakikoon tun-
keutumista. Nämä miehet tietävät,
mistä saa vettä, samoin he tunte-
vat myrkylliset kasvit ja pedon as-
keleista onko kyseessä, puuma vai
tiikeri. *
ELDORADO — YHDEN
KADUN KAUPUNKI
Punainen, aurinko laskee' näillä
alueilla nopeasti ja melkeinpä sil-
mänräpäyksessä on musta yö. Au-
ton lyhdyt leikkaavat valoMUäri. pi-
meyteen, ja aarniometsä bh täytty-
nyt pienistä valopilkuista — tropii-
kin valohyöniteisistä. .
Tie nousee, laskeeja kieimirtelee -
pimeydessä ja yhtäkkiäi 'Saavutaah
'taupäinkiin, jossa on asfalttikatu,
caasulyhdyt ja kirkkaasti''valaistut
läyteilktkunat. Tämä on.Kdofado,
?0,000 asukkaan kaupunki, jossa on
ram yksi katu mutta sitä pitempi
- 45 kilometriä. Asunnot sijaitse-
mat kadum molemmin pubiin, ösoi-
enumeroita ei ole. Jos tiedustelet
Iclkuvateatteri Cine Eldoradoa, sa-
lataan, että se sijaitsee toisella ki-
ometrillä.
Tarina ketoo erään saksalaisen
perustaneen kaupungin '.vuonna
1919. Argentiinan löytämisen ja
Valtaamisen aikoina espanjalaiset ja
poFtugaililaiset nimittivät" Eldora-
doksi erästä inkojen kullasta ra-
kentamaa kaupunkia. Espanjalaiset
etsivät tarukaupunkia, muitta eivät
löytäneet. Tarinan muistoksi annet-
tiin tälle kaummgiHe riimi Eldora-
do.
IGUAZON PUTOUKSET
Vielä on edessä 115 kilometriä
aarniometsää ennen kuin pääsemme
määrän päähän Iguazun"vesipu-
touksille, joita nimitetääm erääksi
mailamme taipaleella. Ihmiskätten
Maisema on nyt villimpi, viidakko
suljetumpi kuin aikaisemmin kuike- ^
mallame taipaleella. Ihmiskätten
työtä ei juuri näy. Virrat täytyy
ylittää heikkoja puusiltoja pitkin.
Kuumuus tulee yhä ra-sittavammakr
.si. Ilma on suorastaan sakeana kah-
den kämmenen kokoisia värikkäitä
perhosia. Niitä on miljoonittain ja
niitä murskautuu automme tuuli-
lasia vasten. Yhtenään täytyy pysäh-
tyä ja puhdistaa tuulilasi niiden jät-
teistä. Auton äänen hiljennettyä
korva aistii viidakon äänet, huumaa-
van lintujen laulun ja uteäiaitten
pikku apinoitten melun ja mekas-
tuksen.
Iguazin kansallispuisto eroaa
muurta viidakosta vain siinä, että
siellä täällä on metsänvantijain mök-
kejä. Erään edustalla makaa tiikeri
rauhallisena. Iguazun satamassa käy
vuosittain paljon kansainvälisiä tu-
risteja. Hotelli on keidas paahta-
van matkan jälkeen. Suiskussa huo-
maa, ettei vain muita ole täällä
punaista vaan vesikin.:. ■'
(Jatkuu sivulla 3) "
$ SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
se
Maria Rauhala, Waters Tovmship,
Ont.; täyttää keskiviikkona, tammi-
kuun 17 päivänä 79 vuotta. .
Nick Grundsten, "Pikku-Penage"
(Whitefish), Ont., täyttää keskiviik-
kona, tammikuun 17 pnä 77 vuotta,
ta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIÄ LASARETISTA
Toisin kuin naiset, ainakin van-
hemman polven miehet ovat miltei
poikkeuksetta joskus saaneet ha-'
vaita, .-miltä tuntuu se kun on pai-
seita tai joitakin muita pahempia-
näppylöitä kehossa^ Ja yhteistä
ikaikille tällaisille tapauksille on
se, että olkoon paise tai "näppylä"
sääressär-nenän päässä tai jossakin
siinä välimaissa, niin aina tulee
mieleen että kun "sen pitikin tulla
juuri tuohon paikkaan". —-
Samoin rniyös_eräät täkäläiset
.'■■sairaaiapofilaat valittivat vuoden
. vaihteessa "että kun pitikin sairas-
tua juuri joulu- ja luidcnvuodctr-
pyhien ajaksi." " .
Mikäli taas_'on puhti allekirjoit-
taneesta,^- OTiinä&atrauslapaus oh
aina pahasta",'mutta .vuo<lenvaihT
teen pyhien aika on sentään jou-
Jtavinta aikaa lakanain välissä loi-
koilemiseeh.
Varsinainen '."juhlatunnelma' ei
siis ollut potilaiden kohdailta py-
hien aikana kehuttavan korkealla;
Mutta ihminen on ehkä kaikkein
'mmikatituivaisin eläin tällä Planee-
talla. Hän löytää pienitä ilon ju
piristyksen '■aihetta-'-vaikeimmissa--
kin olosuhteissa.
Niinpä eräs naapurimme kertoi
•sairaalassa ollessaan nähneensä
unen, että hän kouli. Järjestyneenä
työläisenä sekä'lehtemme Vapau-
den lukijana hän lensi luonnolli-
sesti kuolemansa jälkeen suoraan
taivaan portllh', intssa" oli ilse
Pyhä Pietari häntä vastaanotta-
massa; Ensimmäiseksi työkseen oli
Pietari kysynyt naapuriltamme,
että "mitä kansallisuutta sinä
olet?"
-Saatuaan uudelta tulokkaalta
hieman omahyväisyyttä heijasta-
neen vastauksen, että "suomalai-
nenpa tietenkin", Pietari puisti su.
rullisesti päätään ja sanoi: "Ei tän-
ne kannata yhtä miestä varten sau-
naa rakentaa. Mene vaan sinne
emissä ovat-toisetkin suomalaiset?'
Toisena esimerkkinä voidaan'
mainita "uuden vuoden juhlan"
""järjestely sairaalassa.
Itse "näyttämölle asetus" oli
mainio. "Yhtäällä sieviä, kauniita
ja näppäriä sairaanhoitajattaria ja
toisaalla*1 jkoko osasto keski-iän
ylittäneitä sydän- tai hengityselin,
potilaita.
Suurin osa potilaista oli vuo«
teen omana, kuten oli allekirjoit
tanutikin, mutta osa 'oli jo jal-
keilla, "harjoittelemassa kävelyä
kotiin pääsyä varten", kuten he
selittivät.
Juuiri, nämä miespuoliset toipi-
laat olivat valmiina uudenvuoden
aattojuJilan järjestämiseen. Pu-
heista päättäen illan "pääohjel-
mana" olisi .tyttöjen.-,'(sairaanhoi-
tajattarien)-- "tanssiesitys", mihin
kuului esityksiä minihameissa, hu-
laihameissa ja ehkä ilmankin ha-
meita.
. Mutta kuri 'fcaikkl oli valmiina"
ja ilta saapui, niin sairaalan johto
laski mahidollisimman paljon työ-
läisiään lomalle niin, että loput
sairaanhoitajattaret saivat tehdä
työtä juolksujalassa. Siihen siis
päättyi se paljon puhuttu "uuden-
vuoden tanssi juhla".
Mahdollisesti joku sanoo nyt,
että se oli turhaa huulenheittoa
niiltä toipilasuikoilta. Allekirjoit-
tanut on kuitenkin vähän eri miel-
tä. "Järjestäessään" sitä hienoa
uudenvuoden juhlaa, näillä . toipi-
lailla oli mielenkiintoista keskus-
telun aihetta ja niin meni heiltä
iltapäivä hauskasti jutellen ja sel-
lainen piristää sairasta.
Nyt-voi jdku kysyä, että miksi
oli lehdessä -aluksi mm^JImoitus,
että allekirjoittanut "ei voi ottaa
vastaan vieraita?" -
Vastaus tähän on kaiketi annet-
tava vähän kiertoteitse. Allekir-
joittaneen yhtenä huvina on • ta-
pa näriä puusta, jonkinlaisia veh-
keitä ja vekobtdmia" ja eräällä hy-
vällä puumiesMystävällä on tapa-
na sanoa jonkun uuden närityn
vekottimemme nähtyään, että
"■kyllä se toimittajan tekemäksi
kelpaa".
.Niin taitaa olla myös sairauden
kanssa, että toimittajapoloineh on
siinäkin vähän poikkeusasemassa?
Vakavasti puhuen on tieduste-
luihin vastattava mäin yleisesti kun
yksityisktrjeitten lähetys varmaan
^taas myöhästyy, että all&kiiyoitta-
neen kimppuun hyökkäsi yhteisin
voimin sekä "uusi" flunssa että
vanha ■> astma, eli hengenahdistus..
Ensinmalnittu piti kolmisen vuo-
rokautta kuunnelta 105 asteessa ja
siitäkin yli jälkimmäinen huoleh-
tiessa siitä, ettei makaamisesta tul-
lut mitään, nukkumisesta puhumat- ■-'
■ takaan. ... ■■---.
Tässä tilanteessa lehtipajamme.
hyvät ihmiset katsoivat, että paras-
ta on antaa ukkorähjälle tkaikki
mahdollinen lepo ja siksi tuli se '
"visiittikielto".
Muuten on sanottu, että:lääkä-
rit ja sairaanhoitajattaretvpiuvät
allekirjoittaneesta erinomaisen hy-
vän, huolen. Pyhienkin aikana, joi- -
loin sairaanhoitajia oli vähän ja
heillä paljon työtä, heiltä tuli aina
tarvittaessa apua ja sitä apua tar- .
vittiinkin silloin melko^uisein.
Juokaamme siis ennenkaikkea^
hyvien sairaanhoitajattarien; mal- '
ja.
Lopuksi on kaiketi meidän yh-
teisesti esitettävä suurkiitos Ed- ;
vvinille, Matille, Irjalle Rauhalle ,L,
ja LyylHle siitä, että he hyvin
vaikeissa olosuhteissa huolehtivat ■'.
Vapauden jatkuvasta ilmestymi-
sestä tämän kolmen viikon aikana. .'.
Ja mitä taas allekirjoittaneeseen '
tulee, niin terveys on nyt taas tyy- .
dyttävässä kunnossa. Miltei kukko-
pojan tavoin olemme valmiina
kohtamaan vaikkei koko maailman.
Mutta >toisin kuin nuori kukko—
poika, olemme ihmisenä tietoinen
yksilön vähäpätöisyydestäkoko-
naisuuteen verrattuna, ja siitä, että '
yhteistoiminnassa on voimamme
perusta, toimittaessa hyvien ta-
voitteiden saavuttamiseksi — lu-
keutuen siihen, Vapaus-lehden lu-
jittamlnen ja edistäminen.
Tässä mielessä, terveisiä lasare-
tLsta. — Känsäkoura.
