Sivu'2
Lauantai, toutoofc 4 p.,— Saturdlay, May 4, 1968
VAPAUS
LIBERTY»
W. Eklund:
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1911
■'manaokr: «. suksi
i''lf;VWj'.   TELEPHONE: OFFIOE ANOdSDITORIAL. #74-4264
^ubilsnetf'tfirice weefcly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Limited, ,100-102 Elna St. West, Sudhury, Ontario, Canada.
Mailing address:iBox:«ö
•^'Vi^cUcftiaing rates upon application, translatlon Iree of eharge
\ uthbrttöd as second class mail by the Post Office Department. Ottawa,
.< .ht.iVij ii;;-    and for payment of postage~ln cash
'm
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT
m(i (hi «iek.$525 :USA:n.
s kk. 8J00 luomeen
i ^»11.00^6 kk. *5.7ft
lv*  11.80, :6 Mk 655
Muistikuva vuodelta 1933:
VAALIT LkPUANLAKIEN VARJOSSA
Vaarallista seikkaik|^litiik^
"Kaikista vetoomuksista ja varoituksista huolimatta Israel
•^iSk!(»vyärJestaS-- tämän viikon lauantaina (toukok. 4 pnä) 20-
vuötispäivänsä sotilasparaatin Jordanille kuuluvaan Jerusale-
min .kaupunginosaan, mitä se pitM 'miehitetJtynä kesäkuun so-
tavaLttonsa perusteella YKai päätöksiä ja maailman yleistä
mielipidettä uhmaten.
Arabimaat pitävät 'tätä Tnielenosoituksellista toimenpidet-
tä osoituksena siitä että Israel ,ei aiioikaain luopua laittomasti
miehittäjistään alueista, pufhuimattaikaan siitä, että se suos-
tuisi kunnialliseen ja hyväksyttävään rauhansopimukseen.
Viitaten siihen tosiasiaan, että Israelin jatkuvat hyökkäykset
Jordania ja muita arabimaita vastaan on nostattanut miltei
ylipääsemättömiä esteitä YK:n pääsihteeri U Thantin puo-
lesta Keski-idässä rauhan hyväksi työskentelevän ruotsalai-
sen diplomaatin, Gunnar Jarringin tielle, /Egyptin .presidentti
Abdel Nasser sanoi alkuviikolla sotavoimiensa ^.pseereMle pi-
tämänsä puheen yhteydessä,'' että uusi sota Israelia vastaan
näyttää välttämättömyydeltä.
Ilmeistä onkin, että jos Israel ei nyt pian kuuntele jär-
jen ääntä ja lopeta sotaista esiintymistään ; arabimaita: vas-
taan, se joutuu siitä lopulta maksamaan kalliin "hinnan, sillä
selvää on, että arabimailla tulee tulevaisuudessa olemaan niin
sotilaallisesti, kuin taloudellisesti ja poliittisestikin monin
kerroin suuremmat voimat kuin" Israelilla.
Sanotaan, että kaakun laatu todetaan syödessä. Näin on
tapahtumassa myös Israelm hyökkäysohjelman suhteen. Mo-
nen monituiset sellaisetkin länsilehdet — Toronton aamuleh-
ti mukaanluettuna — jotka kesäkuussa antoivat avoimen tu-
kensa Israelin hyökkäykselle arabimaita vastaan, joutuvat
nyt toteamaan, että Israel aiheuttaa ystävilleen pettymyksiä
pettymysten jälkeen.
Israel ön kieltäytynyt toteuttamasta YK:n tturvallisuus-
neuvoston päätöksiä asevoimiensa pois vetämisetsi miehite-
tyiltä alueilta; Israel on järjestänyt toistumiseen uusia hyök-
käyksiä arabimaita, viimeksi Jordaniaa vastaan muka "kos-
tdtoiimenpiteinä" väitettyjen arabisissien toiminnasta. Israel
on todella saattanut Gunnar Jarringin aseman ja mahdolli-
suudet vähintään kyseenalaiseen asemaan.
Ja kaiken tämän jälkeen, vastoin YK m ./turvallisuusneu-
voston päätöstä ja monien länsimaisten ystäviensä vetoomuk-
sia, Israel aikoo nyt järjestää 20-vuotispäivänsä sotilasparaa-
tin Jerusalemin vanhaan kaupunginosaan, minkä se on lait-
tomasti miehittänyt.
"Tilanne on selvästi niin suuressa räjähdysvaarassa, että
kukaan, joka haluaa estää uuden räjähdyksen tapahtumisen
lähi-idässä, ei halua ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen mikä
provosoi selkkauksen, joka laukaisee ladatun pyssyn" sanoi
Toronton Globe and Mail lehti keski viikkona ja lisäsi:
. "Tässä on 'tullossa' vuosijuhla, mitä Israelin ystävät seu-
raavat tyrmistyneinä jasuruissaan."
Kuten sanottu, YK:n turvallisuusneuvosto on yksimieli-
sesti vaatinult, että Israelin täytyy luopua tästä .mielettömästä
paraatiaikeesta, mutta voittonsa hurmasta juopuneet Israelin
johtajat haluavat ilmeisesti lyödä lopullisen pisteen kaikille
puheille Israelin "rauhanrakkaudesta".
Ennätys "puolueettomuudessa"
KesMviiikköMaisten uutistietojen mukaan; Yhdysvaltain
hallitus oli jalomielisesti hyväksynyt Indonesian ehdotuksen,
että alustavat keskustelut rauhanneuvottelujen aloittamiseksi
Pohjois-Vietnamin ja Yhdysvaltain välillä, pidettäisiin jonkin
indonesialaisen sotalaivan kamnella Tonkinin lahdella.
.Mutta,- sanottiin. AP:n Washingtonin uutisessa, USA
"hämmästyisi jos Hanoi hyväksyisi tämän ehdotuksen" hyl-
jättyään aiemmin Yhdysvaltain ehdotuksen, että nämä kes-
kustelut järjestettäisiin Indonesian pääkaupunkiin,.Jakartaan.
Indonesian ulkoministeri Adam Malik antoi vihjeen, että
asiasta on tiedoitettu etukäteen WaishingtoniMe ja ehkä Ha-
noillekin, ja hän esitti, että Indonesia on valmis lähettämään
Pohjois-Vietnamin ja Kiinanmeren välillä olevalle Tonkinin
lahdelle keskustelujen pitopaikaksi indonesialaisen sotalaivan;
: Tervehtien ikihyvästi tätä esitystä, USAn presidentti
Johnsonin kerrotaan sanoneen, että "puolueettoman1 maan lai-
va puolueettomalla merellä olisi yhtä hyvä kokoontumispaik-
ka 'kuin mikä tahansa."
Tämän johdosta on vain syytä kysyä kuinka "puolueeton"
paikka se on ja minkälaista "puolueettomuutta" Washington
tässä yhteydessä hailuafa?.. —
Kieltäytyessään hyväksymästä Pohjois-Vietnamin ehdotta-
mia joko Kambodzhan tai Puolan pääkaupunkeja kohtaamis-
paikoiksi, presidentti Johnson on esittänyt neuvottelupaikalle
seuraavat neljä ehtoa: v ■ •
Että se on puolueettomassa ilmapiirissä; että sieltä on
riittävät tiedonantomahdollisuudet; että siellä kaikkien"mai—
deh .uutispalvelulla on täydet vapaudet, ja että sinne voivat
tulla kaikki asiaan kiintyneiden maiden edustajat.
. Miten nämä "puolueettomuuteen" perustuvat kelpoisuus-
vaatimukset sopivat Indonesian sotalaivalla mahdollisesti käy-'
taviin alustaviin keskusteluihin?
Meflle on jatkuvasti väitetty, että Yhdysvaltain likainen
sota i^je^tä Vietnamin kansaa vastaan kohdistuiu todelhsuu-
dessa*Kiinaa vastaan. Tarkoitus on tämän» version mutaan, pi-
tää Viötnamin kansaa vain pelinappulana, jotta voitaisiin "es-
tää Kiinan laaijenemismahdollisuudet", kuten Washington on
lukemattomia kertoja julistanut.
Tältä pohjalta, siis nimenomaan yhdysvaltallaiselta näkö-
kannalta.katsoen Kiinan kansantasavalta on "asiaan kiintynyt
maa, jonka tulisi saada vapaasti lähettää edustajansa neuvot-
telupaikalle."
' Muitta Kiiman ja Indonesiani väliset diplomaattisuhteet o-
Vanhojen arkistojen kätköiltä
löytyi /mielenkiintoinen asiakirja
■—• ote '«Suonenjoen "kunnallisvaa-
lien keskusvaalilautakunnan ko-
kouksen pöytäkirjasta lokakuun
18 Päivöltä v. 1933. •Pöytäkirjan
multaan kokoukseen osallistuivat
lautakunnan puheenjohtaja J. P.
Heikkinen, varapuheenjohtaja Esa
Vainikainen sekä jäsenet Sakari
Rossi, Elias Vesterinen ja 'Niilo
Kortemäki. Kokouksessa^ käsitel-
tiin vaaleihin osallistuvien valit-
sijamiesyhdistysten jättämät eh-
dokaslistat ja päätettiin nUden
kohtalosta.
Pöytäkirjan ote jatkuu:
"Lista nro 14. Tuomainen Kalle,
tilallinen;- Riipinen Macko, -pienti-
lallinen; Koivistoinen Juho, työmies;
Markkanen Gabriel, pientilallinen;
Konttinen Juho, -pientilallinen; Ne-
nonen Aatu, pientilallinen; asiamies
Esa Vepsäläinen.
jonka ehdokaslistan keskuslauta-
kunta päätti yksimielisesti hylätä
nojautumalla kunnallisvaalien 12
•§:n*4 mom. säännöksiin syystä, että
ehdokas Kusti Jalkanen on ollut v.
1930 Suonenjoen kunnallisvaaleissa
kommunistisen ryhmän edustajaeh-
dokas nro 17.
Hylätyt listat n:ot 12, 14, 19 ja
20 alistetaan Kuopion läänin Maa-
herran ratkaistaviksi, sekä ilmoite-
taan pöytäkirjaotteella kyseellisten
listain asiaraiehille lain säätämässä
järjestyksessä."
MIKSI LISTAT HYLÄTTIIN
Pöytäkirjan mukaan keskusvaali-.
lautakunta hylkäsi mainitulla syyllä
kaikki työläisten ehdokaslistat; Por-
variston diktatuuriin perustuvan
"kommunistipykälän" nojalla saivat
ori kuntien keskusvaalilautakunnat
Sysin mielivaltaisesti hylätä kaikki
ne ehdokaslistat, joiden ne katsoivat
vaarantavan porvarien omien eh-
dokkaiden valituksitulon.
Eikä tässä vielä kaikki. Jo yrityk-
setkin työläisten valitsijayhdistysten
perustamiseksi leimattiin silloin
laittomaksi ja "ohranan" miehet
usutettiin kimppuun pienimmästä-
kin syystä. Tämän vuoksi joutuivat
työläiset ja pienviljelijät eri kun-
nissa noudattamaan äärimmäistä
varovaisuutta saadakseen valitsija-
yhdistykset perustetuiksi, niille
riittävän määrän allekirjoittajia ja
paperit jätetyiksi keskusvaalilauta-
kunnille.
Mutta seuratkaamme tuon lista
n:o 14 vaiheita valitsijayhdistyksen
perustamisesta alkaen.
— Lapuanliikkeen pahimpana ai-
kana v. 1930—33 oli kunnallisvaa-
leihin valmistautuminen työläisille
ja pienviljelijöille äärimmäisen vai-
keata, kertoi silloisissa vaalivalmis-
teluissa mukana ollut veteraanitove-
ri Tisakki Manninen, t Syksyllä v.
1930 lapuanliikkeen painostuksesta
häädettiin mm. Suonenjoen kunnan-
valtuustosta 10 vasemmistovaltuu-
tettua. Samana syksynä toimeenpan-
nuissa kunnallisvaaleissa tehtiin työ-
läisten taholta sitkeitä yrityksiä
omien valitsijayhdistysten perusta-
miseksi, imutta turhaan. Keskusvaali-
lautakunnalle esitetyt ehdokaslistat
hylättiin armotta. Oli mahdotonta
saada valitsijayhdistysten ehdokas-
listoille sellaisia 'henkilöitä, joita ei
keskusvaalilautakunan taholta lei-
mattu kommunisteiksi. Niinpä sitten
lapualaiskauden ensimmäisissä vaa-
leissa tulikin valituksi puhdas por-
varillinen kunnanvaltuusto Suonen-
joelle.
VAALIVALMISTELUT
"MAAN ALLA"
Seuraavat kunnallisvaalit' pidet-
tiin v. 1933 syksyllä. Lapualaislait
olivat vielä voimassa; Pula ja taan-
tumus rehottivat. Työläisten valmis-
tautuminen kunnallisvaaleihin nousi
esille entistä polttavampana. Tilan-
ne oli vaikea, imutta yrittää täytyi.
Valtustoon piti saada työväen edus-
tajia, mutta miten. Julkinen järjes-
tötoiminta «li kielletty. Harvat us-
kalsivat avoimesti edes pohtia näitä
kysymyksiä. Sen vuoksi järjestö- ja
vaalitoiminnan tuli tapahtua salai-
sesti.
— Eräänä sunnuntaina elokuun
lopulla v. 1933 sain kutsun tulla Iis-
vedelle neuvottelemaan vaaliasiois-
ta, jatkoi toveri Manninen; Noudatin
kutsua. Kokous pidettiin erään iis-
veteläisen toverin luona. Mettä oli
6^—7 henkilöä.
Olimme yksimielisiä siitä, että
vaaleihin oli ehdotit omasti osallistut
tava. Tätä tarkoitusta varten pää
timme perustaa kunnan alueelle
kolme valitsijayhdistystä:, Iisvedel
le, Suonenjoelle ja Itä-Suonenjoelle
Sovimme myös periaatteessa siitä,
millaisia henkilöiltä; näille . listoille
otetaan saadaksemme ne keskus-
vaalilautakunnassa hyväksytyiksi.
1) heidän tuli olla myötämielisiä
työväenliikkeen asialle,
2) heillä täytyi olla kunnallinen
äänioikeus,.
3) heillä täytyi olla kahden edel-
lisen vuoden «kunnallisverot «maksetr
luina.
Näiden periaatteiden pohjalta
annettiin itse kullekin tehtäväksi va-
litsijayhdistyksen ~ perustaminen.
Minun tehtäväkseni jäi valitsijayh-
distyksen perustaminen Itä-Suonen-
joelle.
Seuraava kysymys oli, mistä sai-
simme huomiota herättämättä välit;
sijayhdistyksille perustamiskaavak-
keita. Harkittuamme asiaa sovimme
siitä, että minä noudan ne Kuopios-
ta. Matkalla mietin, miten voisin sil-
loisissa oloissa noutaa kolmet asia-
paperit, sillä' meikäläisten liikkeitä
pidettiin tarkasti silmällä. Kuopioon
saavuttuani menin sosdem puolueen
piiritoimistoon ja pyysin tarvittavat
kaavakkeet, koska 'tateilla oh ensi
sunnuntaina valitsijayhdistysten pe-
rustamiskokoukset". Minua pidettiin
ilmeisesti sosialidemokraattina ja il-
man kyselyjä sain tarvittavat pape-
rit. Piirisihteerinä oli,Emil Putko-
nen, jolta lisäksi antoi ohjeita valit-
sijayhdistysten perustamisesta. Hän
kiitti minua kädestä pitäen ja toi-
votti menestystä vaalivalmisteluissa;
Sosialidemokraateilla oli kokous
mainittuna sunnuntaina, joten piiri-
sihteeri yhdisti suoralta kädeliä
käyntini siihen.
Mutta meidän kokouksemme oli
Iisvedellä. Siellä -saimme saamani
asiakirjat. Ensimmäinen tehtäväni
oli nyt kutsua "-maanalaiset" (ryhmä
toverini neuvotteluun. Meitä oli viisi
henkilöä ja kokous pidettiin eräänä
syysiltana Lempyynkylän lähistöllä
sijaitsevassa metsikössä. Syysilta oli
kuitenkin sateinen ja sen vuoksi
siirryimme Saitanrannalla sijaitse-
van talon saunaan. Tukimme ikku-
nat kylpyvastoilla, sytytimme kynt-
tilänpätkän ja pidimme nokisessa
saunassa historiallisen valitsijayh-
distyksen perustamistilaisuuden.
Neuvottelimme ehdokaslistoille
asetettavista henkilöistä aikaisem-
min sovittujen periaatteiden pohjal-
ta. Yö oli jo pitkällä ennen kuin
aimme mieleisemme ehdokaslistan
syntymään; Seuraavana toimenpiteen
(Jatkuu sivulla 3)
Maon "vsllaifkumoMlistius" ja
Känän suurvallapyitoffljlset
Moskova. —Neuvostoliiton kom
munistipuolueen johtava teoreetti-
nen aikakauslehti Kommunist jul-
kaisi tiistaina tähän asti jyrkim-
-män Mao Tse4ungin arvostelun
pääkirjoitutoiessa, jossa eritellään
Kiinan nykyisten tapahtumien
taustaa. -
Kiinan kommunistisessa puoluees-
sa ovat alusta alkaen taistelleet in-
ternationalistinen marxilainen suun-
taus ja nationalistinen pikkuporva-
rillinen suuntaus. Mao Tse-tungin
ryhmä on tietoisesti sanoutunut irti
marxismHeninismistä suurvaltapyr-
kimystensä takia, kirjoittaa lehti.
"Maon kirjoituksiin sisältyvillä
marxilaisilla käsitteillä on miltei ai-
na kokonaan toinen sisältö, sanoo
lehti. MaoTpuliuu proletariaatin dik-
tatuurista tarkoittaen omaa. ehdo-
tonta valtaansa. Mao puhuu sosialis-
tisesta demokratiasta tarkoittaen ka-
rarmikuria ja ihmisen muuttamista
byrokraattisen koneen ruuviksi. Mao
puhuu imperialismin vastaisesta
taistelusta tarkoittaen koko vapaus-
liikkeen alistamista suurvaltatavoit-
teilleen. Lehti syyttää Mao Tse-tun-
gia edelleen siitä, että hän vastasi
vuonna 1941 syksyllä kieltävästi ko-
minternin suoraan pyyntöön voim is-
taa taistelua Japania vastaan.
Ensimmäisinä vuosina Kiinan kan
santasavallari  muodostamisen jäl-
keen Mao ja hänen ryhmänsä, ottivat
lukuun kansainvälisen eosialisriun
kokemukset, mutta kun suurin osa
puolueesta piti sitä yhteislfunnan so-
sialistisen uudistamisen > (avaimena,
Maoa .ja hänen kannattajia^^JÄS»:
vat ennen kaikkea nationalistiset kär
sitykset, kuten nyt on käynyt sel-
väksi, sanotaan kirjoituksessa; He
halusivat käyttää yhitejstyössj^.. Neu-
vostoliiton ja muiden'v^e^aiäeil
kanssa saavutettua suurta ;4custystä
vat tällä kertaa poikki. Kiinal-
la ei siis ole vapautta lähettää
edustajiaan^ Indonesian sota-
laivalle eikä Kiinan .kohdalta
voi sellaisessa neuvottelupai-
kassa olla "puolueettomuuden
ilmapiiriä".
Kysymys siis on, että minkä-
laista "puolueetonta paikkaa"
Washington loppujen lopuksi
ensimmäiseksi kohtaamispai-
kaksi etsii?
Vai onlkto sittenkin asia niin,
kuten yhä iaajemmissa piireis-
sä katsotaan; että USA jarrut-
taa ja' pitkittää tarkoiltukselli-
isesti keskustelujen alkaimista
siinä hurskaassa toivossa, että
se saisi. • jotertkitn korjatuksi
Tet-operatioiden aikana menet-
tämiään sotilaallisia asemia?
Kysymys ihmisen kyvystä täsmälliseen a-
janmäärittelyyn kiinnostaa yhä. enemmän
psykologeja ja eri alojen asiantuntijoita. Tut-
kimukset siitä, miten aika koetaan eri olo-
suhteissa (lihasten aktiivisuuden rajoittami-
nen, pitkällinen eristys, yksitoikkoinen ym-
päristö) osoittavat, että ihmisen orientoitu-
minen ajassa muuttuu konktreettisista ympä-
ristötekijöistä riippuen: aikavälit arvioidaan
joko liian pitkiksi tai liian lyhyiksi.
Mikä tahansa aivoissa tapahtuva patologi-
nen prosessi muuttaa ihmisen käsitystä-ajas-
ta. Tällaisessa tapauksessa voidaan puhua
"biologisen" tai "aivokellon" koneiston toi-
minnan häiriytymisestä. Jo viime vuosisadal-
la venäläinen fysiologi Ivan Setsenov mää-
ritteli tämän ajan laskemiseen kykenevän ko-
neiston keskushermoston ominaisuudeksi. . .
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet Leonid Vo-
roninin käsityksen mukaan aivot toimivat
"kellokoneiston" tehtävää suorittaessaan yh-
tenäisenä kortikaalis-subkortikaalisena jär^
jesteLmänä. Ärsyyntymis-: ja turtuimisproses-
sien vaihtelut ja niiden väliset jaksot saatta-
vat toimia tässä järjestelmässä "fysiologise-
na kellona".
Luonnollista on, että pitkällisen avaruus-
lennon aikana ulkoisten ärsykkeiden määrän
jyrMsti vähetessä saattaa horjua eikä sub-
jektiivinen a janarvo enää osu yksiin objek-
tiivisen ajanlaskun kanssa. Näissä olosuhteis-
sa saa erityisen' merkityksen tapahtumien vä-
liaikainen johdonmukaisuus, koska - avaruus-
lentäjien Lyö- ja lepojärjestelmä poikkeaa
suuresti normaalista.
Avaruuslentojen kehitys on saanut tutki-
jat kiinnostumaan tästä ongelmasta myös suh-
teellisuusteorian kannalta. On esimerkiksi esi-
tetty olettamus, että kahden avaruusaluksen
kiitäessä toisiaan vastaan tarkkailijat (ava-
ruuslentäjät), jotka ovat suhteellisen liikkeen
tilassa, voivat havaita rinnan muiden muu-
tosten kanssa myös poikkeamia kellon kulun
nopeudessa toisella aluksella. Nämä ajalliset
eroavuudet ovat mahdollisia sen vuoksi, että
avaruus ja aika eivät ole absoluuttisia, toisis-
taan riippumattomia suureita.
Viime vuosina on ilmestynyt joukko tutki-
muksia, jotka on omistettu "ajan paradoksil-
le" biologisten kohteiden kohdalla: Oletetaan,
että suuriin nopeuksiin päästäessä biologiset
prosessit tulevat tapahtumaan avaruusaluk-
sella hitaammin kuin Maassa. Tämäntapaiset
teoreettiset tutkimukset nostavat esiin jou-
kon ongelmia, joiden ratkaisulla on käytän-
nön merkitys pitkien avaruuslentojen menes-
tykselliselle suorittamiselle.
Tässä suhteessa ansaitsevat osakseen huo-
miota sellaiset tutkimukset ajan kokemisen
selvittämiseksi olosuhteissa, joissa jäljitellään
avaruusaluksessa oleskelua, mm. eristäytyriei-
syyttä ja rajoitettua liikkumista. Saadut tu-
lokset osoittavat ms. "ympäristötekijöiden"
vaikuttavan säädettyjen ajanjaksojen toistu-
misdynamiikkaan.
Mielenkiintoisia ovat myös tulokset, jotka
on saatu subjektiivisista ajanmäärittelyistä
eristetyssä tilassa, kun on puuttunut mahdol-
lisuus kontrolloida ajankulkua kellosta. Rans-
kalaiset luolantutkij at ovat saaneet esimer-
kiksi tuloksia, jotka osoittavat ajantajun ka-
toavan oltaessa maan alla täydessä yksinäi-
syydessä. Niinpä Michel Siffre ilmoitti ennen
63Trpäiväisen kokeen loppumista puhelimitse,
että hänen laskelmiensa mukaan oli elokuun
20. päivä, vaikka elettiin, 14. syyskuuta 1962.
Toinen tutkija Antoine Senni' oli hämmästy-
nyt, hun hänelle hänen 122; luolassaolopäivä-
nään 2. huhtikuuta 1965 ilmoitettiin kokeen
pian päättyvän. Hänen laskelmiensa mukaan
oli vasta helmikuun 6. päivä.
Englantilainen David Lafferthy, joka saa-
vutti vuonna 1966 maailmanennätyksen maan
alla oleskelussa täydessä yksinäisyydessä
(130 päivää), erehtyi hänkin ajanmäärittelys-
sään. Kun häneltä ennen kokeen päättymistä
tiedusteltiin päivämäärää, hän vastasi 7. hei-
näkuuta. Silloin oli jo elokuun 1. päivä.
Jotta pystyttäisiin menestyksellä selviä-
mään pitkällisistä avaruuslennoista on erit-
täin tärkeää selvittää ihmisen mahdollisuus
sopeutua orientoitumaan ajassa vuorokauden
työrytmin muuttuessa ja eräiden muiden te-
kijöiden vaikuttaessa samanaikaisesti.
NL:ssa onkin tätä silmälläpitäen suoritettu
tutkimus siitä täsmällisyydestä, jolla koehen-
kilöt pystyvät määrittelemään ajanjaksot 15-
vuorokautisten kammokokeiden aikana. Kol-
me koehenkilöä (samat molemmissa kokeis-
sa) joutuivat elämään olosuhteissa, joissa vuo-
rokausirytmi oli muuttunut, ja uneen, työhöni
ja aktiiviseen lepoon varatut, jaksot olivat eri-
laiset.
Uneen, aktiiviseen lepoon ja työhön varat-
tu kokonaisaika oli molemmissa kokeissa yh-
täläinen, imutta eri ajanjaksojen vuorottelus-
sa oli huomattavia.erojai. Ensimmäisessä ko-
keessa otettiin pohjaksi 24 tuntia uneen, le-
poon ja työhön, mutta toisessa otettiin käyt-
töön keinotekoinen 18-tuntinen vuorokausi
(6 tuntia uneen, lepoon ja työhön). Jälkim-
mäisessä tapauksessa siis ehntoimintojen pe-
rusjaksojen vuorottelu oli tiheämpää. Tämä
seiktoa antoi mahdollisuuden havaita eräs koe-
henkilöiden käytöksen muuttumisessa esiinty-
vä perusmomentti.
Koehenkilöiden tarkkailu -ja heidän toimin-
tansa ajanmäärittely osoittivat, että jälkim-
mäisessä kokeessa eräiden operaatioiden suo-
ritus supistui huomattavasti. Ensimmäisessä
(Jatkuu siv. 3)
toteuttaakseen heeemoriiatavtötteen-
sa: .    . ;
"VALLANKUMOUKSiiN <•«.: '
SAAVUTUKSET VÄÄRÄSSÄ"
Sissisodan aikaisen. poUtiikan dog-
maattinen noudattemiBien ^»osialis-
mia rakennettaessa johti tällä kau-
della katastrof aaiisiin.j-pei^auksiin.
Tammikuussa 1961 Kiinan kommu-
nistipuolueen johdon oli; pakko ryh-
tyä harjoittamaan realistisempaa
talouspolitiikkaa. Sen : seurauksena
alkoi elpyä myös laajempaa .demo-
kratiaa haluavat voimat.,Maon auk-
toriieetU ja usko hänen erehtymät-
tömyyteensä alkoi samalla,;laskea
puolueen piirissä ja kansan keskuu-
dessa, kirjoittaa lehti.
Vastauksena tähän suuntaukseen
alkoi maassa valtiollisen/ demokra-
tian kaventaminen, yhteiskuntaelä-
män sotilaallistaminen, armeijan
osuuden lisääminen, kansalliskiih-
kon lietsominen ja Maon kultin toi-
mittaminen, sanotaan kirjoituksessa.
Samaan aikaan alettiin avoimesti
parjata muita sosialistisia maita.
Suoritettiin sotilaallisia provokaati-
oita tavoitteena kansainvälisen ti-^
lanteen kärjistämisen ja esitettiin
vallankumouksellisia tunnuksia.
Näin haluttiin kääntää kansan huo-
mio pois sisäisistä vaikeuksista ja
toteuttaa Maon hegenioniahaaveet.
Kommunistisen liikkeen kansain-
välistä kokousta valmistavan neuvot-
telun aattona julkaistussa kirjoituk-
sessa sanotaan edelleen, että Kiinan
suuren kommunistipuolueen ole-
massaolo on joutunut uhan alaisek-
si ja että vaarassa ovat myös Kiinan
vallankumouksen sosialistiset saavu-
tukset, :
VIETNAM
VIETNAM —
RENGAS KETJUSSA
Vietnamin sota ei, ole erillinen il-
n"«iö. Se on näkyvin tulos ja samalla
verisin osoitus yhtenäisestä kan-
sainvälisestä politiikasta joka kos-
kee viittä maanosaa. Yhdysvaltain
hallitus on osallistunut Guatemalan
ja Indonesian, t Laosin ja Bolivian.
Korean ja Kolumbian, Filippiinien
ja Venezuelan, Kongon ja Domini-
kaanisen Tasavallan aseellisiin selk-
kauksiin. Tämä luettelo ei ole täy-
dellinen. Monia muita valtioita hal-
litaan Amerikan tukiessa sorron,
korruption ja nälän, voimalla. Ku-
kaan ci voi enää tuntea olevansa
turvassa, ei Euroopassa eikä Yh-
dysvalloissa.
Kirjailija Hans-Magnus Enzens-
berger kirjeessään, jonka hän jätti
Wesleyan yliopiston rehtorille siir-
tyessään USA:sta Kuubaan, tammi-
kuun 30. päivänä 1968.
KEHITTYNEET JA
ALIKEHITTYNEET
Meidän pitäisi kutsua vallanku-
mouksellisia maita kehittyneiksi
maiksi, ja länsimaita, jotka ovat,
yhä säilyttäneet luokkamuodostuk-
seen ja riistoon perustuvan yhteis-
kuntajärjestelmänfä, ' puolestaan
alikehittyneiksi... Yhdysvaltoihin
iverrattuna Vietnam on kehittynyt
maa. Yhdysvaltain yhteiskuntamuo-
to .sisältää atavistisia, taantumuksel-
lisia ja epäinliimillisiä aineksia
rotuviha on elossa* 'mahtiryhmät
hallitsevat kansakunnan enommis-
löä- ;.
Näytelmäkirjailija Peter Weiss,
Tricontinental 2/67.
PÄIVÄN PAKINA
HARVOIN KAKSI KOLMAHNETTA
YK:ssa Yhdysvaltain suurlähetti-
läänä toiminut Arthur Goidberg
erosi toimestaan noin viikko sitten.
Tämä sellaisenaan palautti mie-
leemme otsikossa olevan vanhan
virkkeen, vaikka onkin totta että
se ei sovi aivan saumattomasti näi-
hin liitoksiin.
Kirttfn muistetaan, vuodesta toi-
seen ratkaisevia voittoja Vietna-
mista lupaillut kenraali AVcstmore-
land sai siellä olevien USA:n ase-
voimien komentajan paikalta pot-
kun "yläkertaan".
Tätä ennen joutui USA:n sota-
ministeri Robert McNamara sivuu-
tetuksi toimestaan.
Ja sitten ilmoitti itse president-
ti Johnson, että hän ei ryhdy enää
puolueensa presidenttiehdokkuutta
tavoittelemaan, ja että hän on an-
tanut määräyksen Pohjois-Vietna-
min alueiden pommituksen rajoit-
tamiseksi.
Nyt tuli sitton mr." Goldbergin
ero YK:n edustustehtävistä.
Mr. Gold berlin ei'0'ei tullut ai-,
vun yllättäen, sillä «iilä on suutu
huhutietoja jo muutamia viikkoja.
Yleisesti myös tiedetään,-_ että
mr. Goidberg ei ole enää ollut eri-
koisen mieltynyt toimeensa. "Hy-
vänä lakimiehenä" ja hallituksen
palvelukseen sitoutuneena diplo-
maattina hän on tehnyt kaikkensa
Yhdysvaltain veriruskeiden toimen
piteiden ja likaisten ohjelmien
puolustamiseksi, mutta yleisesti
tiedetään kuitenkin, että henkilö-
kohtaisesti hän ei ole pahimpia
sotahaukkoja.
Surkuteltava tilanne hänen koh-
daltaan on vanha toteamus, että
kun annetaan paholaiselle, tässä
tapauksessa sotapaholaiselle, pikku
sormi, niin se vanha rienaaja vie
pian koko käden.
Näin kävi luultavasti mr. Gold-
bergillc. Sen sijaan, että hän olisi
voinut diplomaaltiasemastaan aut-
taa Vietnamin asiaa, mitä uskom-
me hänen sydämensä syvyydessä
toivovan, mr. Goidberg joutui jat-
kuvasti puolustamaan ja puhtaak-
si pesemään sodan uusin eskalaa-
tioita.
Eronsa yhteydessä mr. Goidberg
sanoi:
"Minä olen yrittänyt parhaani
(Vietnamin rauhan saavuttamisek-
si) huomioonottaen virkapaikkani
rajoitukset . . . 01erT"hyl eronnut
uskoen, että minä voin parhaiten
edistää näitä tavoitteita olemalla
vapaa Yhdistyneet Kansakunnat
jänjestön . suurista velvollisuuk-"
sista.".
Uskomme, että mr. Goldbergilla
on tulevaisuudessa enemmänkin
"katumuksen" ja "pahoittelun" sa-
noja, vaikka hän yhdistikin väitök-
set crimielisyyk:;istä Johnsonin
hallituksen kanssa.
Toisaalta, kun presidentti John-
son esitti tiedon mr. Goldbergin
erosta tavanmukaisia kiitoslauseita
esittämättä, mitä on pidetty meik-
kinä siitä, että lopullisen eron
edellä oli ollut kulissientakainen
yhteenotto Vietnamin asioista.
Mr. Goidberg, tunnettu am-
mattiyhdistysliikkeen asianajaja,
sai henkilökohtaisesti kokea kuin-
ka kiitilämäiön on solahullitus pal-
veli joilleen, joita ei voida syystä
tai toisesta enää käyttää. Milteinpä
. hänelle sanottiin, "Mauri on työn-
sä tehnyt, Mauri saa nyt mennä."
Huomiota on kiinnitetty myös
siihen, miksi mr. Goidberg eroaa
nyt, jolloin on toiveita siitä, että
sotatoimien jatkuvan eskalaation
~asemcsta Washington voi ryhtyä
neuvottelemaan rauriän .asioista
Vietnamissa?.
'■ Yhtenä syynä tähän voi olla se,
että poltettuaan aikaisemmin sor-
mensa, mr. Goidberg saattaa epäil-
lä Washingtonin nykyistäkin "rau-
hanrakkautta". .
Jokatapauksessa mr. Goidberg
näyttää vetäneen sellaisen johto-
päätöksen, että ei hän, joka pitää
itseään oikein tai väärin, rauhan
miehenä, vaan. joku muu tulee joh-
tamaan Yhdysvaltain rauhanneif-
voiteluja, jos ja kun tällaiset neu-
vottelut saadaan'käyntiin.
Tämä kaikki on sellaisenaan mr.
Goldbergin mielestä verrattavissa
siihen; jos avoimeen verihaavaan
hierotaan kovakouraisesti suolaa.
Uskomme, <stitä mr. Goidberg on
nyt melko pettynyt mies, mutta
vasta tulevaisuus näyttää mitä'hän
oppi diplomaattiuvaltaan vai oppi-
ko hiin mitään. — Käuätauua. :