Sivu'2 Lauantai, toutoofc 4 p.,— Saturdlay, May 4, 1968 VAPAUS LIBERTY» W. Eklund: INDEPENDENT LABORORGAN OF FINNISH CANADIANS Established Nov. 6. 1911 ■'manaokr: «. suksi i''lf;VWj'. TELEPHONE: OFFIOE ANOdSDITORIAL. #74-4264 ^ubilsnetf'tfirice weefcly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdaysby Vapaus Publishing Co. Limited, ,100-102 Elna St. West, Sudhury, Ontario, Canada. Mailing address:iBox:«ö •^'Vi^cUcftiaing rates upon application, translatlon Iree of eharge \ uthbrttöd as second class mail by the Post Office Department. Ottawa, .< .ht.iVij ii;;- and for payment of postage~ln cash 'm CANADIAN LANGUAGE-PRESS TILAUSHINNAT m(i (hi «iek.$525 :USA:n. s kk. 8J00 luomeen i ^»11.00^6 kk. *5.7ft lv* 11.80, :6 Mk 655 Muistikuva vuodelta 1933: VAALIT LkPUANLAKIEN VARJOSSA Vaarallista seikkaik|^litiik^ "Kaikista vetoomuksista ja varoituksista huolimatta Israel •^iSk!(»vyärJestaS-- tämän viikon lauantaina (toukok. 4 pnä) 20- vuötispäivänsä sotilasparaatin Jordanille kuuluvaan Jerusale- min .kaupunginosaan, mitä se pitM 'miehitetJtynä kesäkuun so- tavaLttonsa perusteella YKai päätöksiä ja maailman yleistä mielipidettä uhmaten. Arabimaat pitävät 'tätä Tnielenosoituksellista toimenpidet- tä osoituksena siitä että Israel ,ei aiioikaain luopua laittomasti miehittäjistään alueista, pufhuimattaikaan siitä, että se suos- tuisi kunnialliseen ja hyväksyttävään rauhansopimukseen. Viitaten siihen tosiasiaan, että Israelin jatkuvat hyökkäykset Jordania ja muita arabimaita vastaan on nostattanut miltei ylipääsemättömiä esteitä YK:n pääsihteeri U Thantin puo- lesta Keski-idässä rauhan hyväksi työskentelevän ruotsalai- sen diplomaatin, Gunnar Jarringin tielle, /Egyptin .presidentti Abdel Nasser sanoi alkuviikolla sotavoimiensa ^.pseereMle pi- tämänsä puheen yhteydessä,'' että uusi sota Israelia vastaan näyttää välttämättömyydeltä. Ilmeistä onkin, että jos Israel ei nyt pian kuuntele jär- jen ääntä ja lopeta sotaista esiintymistään ; arabimaita: vas- taan, se joutuu siitä lopulta maksamaan kalliin "hinnan, sillä selvää on, että arabimailla tulee tulevaisuudessa olemaan niin sotilaallisesti, kuin taloudellisesti ja poliittisestikin monin kerroin suuremmat voimat kuin" Israelilla. Sanotaan, että kaakun laatu todetaan syödessä. Näin on tapahtumassa myös Israelm hyökkäysohjelman suhteen. Mo- nen monituiset sellaisetkin länsilehdet — Toronton aamuleh- ti mukaanluettuna — jotka kesäkuussa antoivat avoimen tu- kensa Israelin hyökkäykselle arabimaita vastaan, joutuvat nyt toteamaan, että Israel aiheuttaa ystävilleen pettymyksiä pettymysten jälkeen. Israel ön kieltäytynyt toteuttamasta YK:n tturvallisuus- neuvoston päätöksiä asevoimiensa pois vetämisetsi miehite- tyiltä alueilta; Israel on järjestänyt toistumiseen uusia hyök- käyksiä arabimaita, viimeksi Jordaniaa vastaan muka "kos- tdtoiimenpiteinä" väitettyjen arabisissien toiminnasta. Israel on todella saattanut Gunnar Jarringin aseman ja mahdolli- suudet vähintään kyseenalaiseen asemaan. Ja kaiken tämän jälkeen, vastoin YK m ./turvallisuusneu- voston päätöstä ja monien länsimaisten ystäviensä vetoomuk- sia, Israel aikoo nyt järjestää 20-vuotispäivänsä sotilasparaa- tin Jerusalemin vanhaan kaupunginosaan, minkä se on lait- tomasti miehittänyt. "Tilanne on selvästi niin suuressa räjähdysvaarassa, että kukaan, joka haluaa estää uuden räjähdyksen tapahtumisen lähi-idässä, ei halua ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen mikä provosoi selkkauksen, joka laukaisee ladatun pyssyn" sanoi Toronton Globe and Mail lehti keski viikkona ja lisäsi: . "Tässä on 'tullossa' vuosijuhla, mitä Israelin ystävät seu- raavat tyrmistyneinä jasuruissaan." Kuten sanottu, YK:n turvallisuusneuvosto on yksimieli- sesti vaatinult, että Israelin täytyy luopua tästä .mielettömästä paraatiaikeesta, mutta voittonsa hurmasta juopuneet Israelin johtajat haluavat ilmeisesti lyödä lopullisen pisteen kaikille puheille Israelin "rauhanrakkaudesta". Ennätys "puolueettomuudessa" KesMviiikköMaisten uutistietojen mukaan; Yhdysvaltain hallitus oli jalomielisesti hyväksynyt Indonesian ehdotuksen, että alustavat keskustelut rauhanneuvottelujen aloittamiseksi Pohjois-Vietnamin ja Yhdysvaltain välillä, pidettäisiin jonkin indonesialaisen sotalaivan kamnella Tonkinin lahdella. .Mutta,- sanottiin. AP:n Washingtonin uutisessa, USA "hämmästyisi jos Hanoi hyväksyisi tämän ehdotuksen" hyl- jättyään aiemmin Yhdysvaltain ehdotuksen, että nämä kes- kustelut järjestettäisiin Indonesian pääkaupunkiin,.Jakartaan. Indonesian ulkoministeri Adam Malik antoi vihjeen, että asiasta on tiedoitettu etukäteen WaishingtoniMe ja ehkä Ha- noillekin, ja hän esitti, että Indonesia on valmis lähettämään Pohjois-Vietnamin ja Kiinanmeren välillä olevalle Tonkinin lahdelle keskustelujen pitopaikaksi indonesialaisen sotalaivan; : Tervehtien ikihyvästi tätä esitystä, USAn presidentti Johnsonin kerrotaan sanoneen, että "puolueettoman1 maan lai- va puolueettomalla merellä olisi yhtä hyvä kokoontumispaik- ka 'kuin mikä tahansa." Tämän johdosta on vain syytä kysyä kuinka "puolueeton" paikka se on ja minkälaista "puolueettomuutta" Washington tässä yhteydessä hailuafa?.. — Kieltäytyessään hyväksymästä Pohjois-Vietnamin ehdotta- mia joko Kambodzhan tai Puolan pääkaupunkeja kohtaamis- paikoiksi, presidentti Johnson on esittänyt neuvottelupaikalle seuraavat neljä ehtoa: v ■ • Että se on puolueettomassa ilmapiirissä; että sieltä on riittävät tiedonantomahdollisuudet; että siellä kaikkien"mai— deh .uutispalvelulla on täydet vapaudet, ja että sinne voivat tulla kaikki asiaan kiintyneiden maiden edustajat. . Miten nämä "puolueettomuuteen" perustuvat kelpoisuus- vaatimukset sopivat Indonesian sotalaivalla mahdollisesti käy-' taviin alustaviin keskusteluihin? Meflle on jatkuvasti väitetty, että Yhdysvaltain likainen sota i^je^tä Vietnamin kansaa vastaan kohdistuiu todelhsuu- dessa*Kiinaa vastaan. Tarkoitus on tämän» version mutaan, pi- tää Viötnamin kansaa vain pelinappulana, jotta voitaisiin "es- tää Kiinan laaijenemismahdollisuudet", kuten Washington on lukemattomia kertoja julistanut. Tältä pohjalta, siis nimenomaan yhdysvaltallaiselta näkö- kannalta.katsoen Kiinan kansantasavalta on "asiaan kiintynyt maa, jonka tulisi saada vapaasti lähettää edustajansa neuvot- telupaikalle." ' Muitta Kiiman ja Indonesiani väliset diplomaattisuhteet o- Vanhojen arkistojen kätköiltä löytyi /mielenkiintoinen asiakirja ■—• ote '«Suonenjoen "kunnallisvaa- lien keskusvaalilautakunnan ko- kouksen pöytäkirjasta lokakuun 18 Päivöltä v. 1933. •Pöytäkirjan multaan kokoukseen osallistuivat lautakunnan puheenjohtaja J. P. Heikkinen, varapuheenjohtaja Esa Vainikainen sekä jäsenet Sakari Rossi, Elias Vesterinen ja 'Niilo Kortemäki. Kokouksessa^ käsitel- tiin vaaleihin osallistuvien valit- sijamiesyhdistysten jättämät eh- dokaslistat ja päätettiin nUden kohtalosta. Pöytäkirjan ote jatkuu: "Lista nro 14. Tuomainen Kalle, tilallinen;- Riipinen Macko, -pienti- lallinen; Koivistoinen Juho, työmies; Markkanen Gabriel, pientilallinen; Konttinen Juho, -pientilallinen; Ne- nonen Aatu, pientilallinen; asiamies Esa Vepsäläinen. jonka ehdokaslistan keskuslauta- kunta päätti yksimielisesti hylätä nojautumalla kunnallisvaalien 12 •§:n*4 mom. säännöksiin syystä, että ehdokas Kusti Jalkanen on ollut v. 1930 Suonenjoen kunnallisvaaleissa kommunistisen ryhmän edustajaeh- dokas nro 17. Hylätyt listat n:ot 12, 14, 19 ja 20 alistetaan Kuopion läänin Maa- herran ratkaistaviksi, sekä ilmoite- taan pöytäkirjaotteella kyseellisten listain asiaraiehille lain säätämässä järjestyksessä." MIKSI LISTAT HYLÄTTIIN Pöytäkirjan mukaan keskusvaali-. lautakunta hylkäsi mainitulla syyllä kaikki työläisten ehdokaslistat; Por- variston diktatuuriin perustuvan "kommunistipykälän" nojalla saivat ori kuntien keskusvaalilautakunnat Sysin mielivaltaisesti hylätä kaikki ne ehdokaslistat, joiden ne katsoivat vaarantavan porvarien omien eh- dokkaiden valituksitulon. Eikä tässä vielä kaikki. Jo yrityk- setkin työläisten valitsijayhdistysten perustamiseksi leimattiin silloin laittomaksi ja "ohranan" miehet usutettiin kimppuun pienimmästä- kin syystä. Tämän vuoksi joutuivat työläiset ja pienviljelijät eri kun- nissa noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta saadakseen valitsija- yhdistykset perustetuiksi, niille riittävän määrän allekirjoittajia ja paperit jätetyiksi keskusvaalilauta- kunnille. Mutta seuratkaamme tuon lista n:o 14 vaiheita valitsijayhdistyksen perustamisesta alkaen. — Lapuanliikkeen pahimpana ai- kana v. 1930—33 oli kunnallisvaa- leihin valmistautuminen työläisille ja pienviljelijöille äärimmäisen vai- keata, kertoi silloisissa vaalivalmis- teluissa mukana ollut veteraanitove- ri Tisakki Manninen, t Syksyllä v. 1930 lapuanliikkeen painostuksesta häädettiin mm. Suonenjoen kunnan- valtuustosta 10 vasemmistovaltuu- tettua. Samana syksynä toimeenpan- nuissa kunnallisvaaleissa tehtiin työ- läisten taholta sitkeitä yrityksiä omien valitsijayhdistysten perusta- miseksi, imutta turhaan. Keskusvaali- lautakunnalle esitetyt ehdokaslistat hylättiin armotta. Oli mahdotonta saada valitsijayhdistysten ehdokas- listoille sellaisia 'henkilöitä, joita ei keskusvaalilautakunan taholta lei- mattu kommunisteiksi. Niinpä sitten lapualaiskauden ensimmäisissä vaa- leissa tulikin valituksi puhdas por- varillinen kunnanvaltuusto Suonen- joelle. VAALIVALMISTELUT "MAAN ALLA" Seuraavat kunnallisvaalit' pidet- tiin v. 1933 syksyllä. Lapualaislait olivat vielä voimassa; Pula ja taan- tumus rehottivat. Työläisten valmis- tautuminen kunnallisvaaleihin nousi esille entistä polttavampana. Tilan- ne oli vaikea, imutta yrittää täytyi. Valtustoon piti saada työväen edus- tajia, mutta miten. Julkinen järjes- tötoiminta «li kielletty. Harvat us- kalsivat avoimesti edes pohtia näitä kysymyksiä. Sen vuoksi järjestö- ja vaalitoiminnan tuli tapahtua salai- sesti. — Eräänä sunnuntaina elokuun lopulla v. 1933 sain kutsun tulla Iis- vedelle neuvottelemaan vaaliasiois- ta, jatkoi toveri Manninen; Noudatin kutsua. Kokous pidettiin erään iis- veteläisen toverin luona. Mettä oli 6^—7 henkilöä. Olimme yksimielisiä siitä, että vaaleihin oli ehdotit omasti osallistut tava. Tätä tarkoitusta varten pää timme perustaa kunnan alueelle kolme valitsijayhdistystä:, Iisvedel le, Suonenjoelle ja Itä-Suonenjoelle Sovimme myös periaatteessa siitä, millaisia henkilöiltä; näille . listoille otetaan saadaksemme ne keskus- vaalilautakunnassa hyväksytyiksi. 1) heidän tuli olla myötämielisiä työväenliikkeen asialle, 2) heillä täytyi olla kunnallinen äänioikeus,. 3) heillä täytyi olla kahden edel- lisen vuoden «kunnallisverot «maksetr luina. Näiden periaatteiden pohjalta annettiin itse kullekin tehtäväksi va- litsijayhdistyksen ~ perustaminen. Minun tehtäväkseni jäi valitsijayh- distyksen perustaminen Itä-Suonen- joelle. Seuraava kysymys oli, mistä sai- simme huomiota herättämättä välit; sijayhdistyksille perustamiskaavak- keita. Harkittuamme asiaa sovimme siitä, että minä noudan ne Kuopios- ta. Matkalla mietin, miten voisin sil- loisissa oloissa noutaa kolmet asia- paperit, sillä' meikäläisten liikkeitä pidettiin tarkasti silmällä. Kuopioon saavuttuani menin sosdem puolueen piiritoimistoon ja pyysin tarvittavat kaavakkeet, koska 'tateilla oh ensi sunnuntaina valitsijayhdistysten pe- rustamiskokoukset". Minua pidettiin ilmeisesti sosialidemokraattina ja il- man kyselyjä sain tarvittavat pape- rit. Piirisihteerinä oli,Emil Putko- nen, jolta lisäksi antoi ohjeita valit- sijayhdistysten perustamisesta. Hän kiitti minua kädestä pitäen ja toi- votti menestystä vaalivalmisteluissa; Sosialidemokraateilla oli kokous mainittuna sunnuntaina, joten piiri- sihteeri yhdisti suoralta kädeliä käyntini siihen. Mutta meidän kokouksemme oli Iisvedellä. Siellä -saimme saamani asiakirjat. Ensimmäinen tehtäväni oli nyt kutsua "-maanalaiset" (ryhmä toverini neuvotteluun. Meitä oli viisi henkilöä ja kokous pidettiin eräänä syysiltana Lempyynkylän lähistöllä sijaitsevassa metsikössä. Syysilta oli kuitenkin sateinen ja sen vuoksi siirryimme Saitanrannalla sijaitse- van talon saunaan. Tukimme ikku- nat kylpyvastoilla, sytytimme kynt- tilänpätkän ja pidimme nokisessa saunassa historiallisen valitsijayh- distyksen perustamistilaisuuden. Neuvottelimme ehdokaslistoille asetettavista henkilöistä aikaisem- min sovittujen periaatteiden pohjal- ta. Yö oli jo pitkällä ennen kuin aimme mieleisemme ehdokaslistan syntymään; Seuraavana toimenpiteen (Jatkuu sivulla 3) Maon "vsllaifkumoMlistius" ja Känän suurvallapyitoffljlset Moskova. —Neuvostoliiton kom munistipuolueen johtava teoreetti- nen aikakauslehti Kommunist jul- kaisi tiistaina tähän asti jyrkim- -män Mao Tse4ungin arvostelun pääkirjoitutoiessa, jossa eritellään Kiinan nykyisten tapahtumien taustaa. - Kiinan kommunistisessa puoluees- sa ovat alusta alkaen taistelleet in- ternationalistinen marxilainen suun- taus ja nationalistinen pikkuporva- rillinen suuntaus. Mao Tse-tungin ryhmä on tietoisesti sanoutunut irti marxismHeninismistä suurvaltapyr- kimystensä takia, kirjoittaa lehti. "Maon kirjoituksiin sisältyvillä marxilaisilla käsitteillä on miltei ai- na kokonaan toinen sisältö, sanoo lehti. MaoTpuliuu proletariaatin dik- tatuurista tarkoittaen omaa. ehdo- tonta valtaansa. Mao puhuu sosialis- tisesta demokratiasta tarkoittaen ka- rarmikuria ja ihmisen muuttamista byrokraattisen koneen ruuviksi. Mao puhuu imperialismin vastaisesta taistelusta tarkoittaen koko vapaus- liikkeen alistamista suurvaltatavoit- teilleen. Lehti syyttää Mao Tse-tun- gia edelleen siitä, että hän vastasi vuonna 1941 syksyllä kieltävästi ko- minternin suoraan pyyntöön voim is- taa taistelua Japania vastaan. Ensimmäisinä vuosina Kiinan kan santasavallari muodostamisen jäl- keen Mao ja hänen ryhmänsä, ottivat lukuun kansainvälisen eosialisriun kokemukset, mutta kun suurin osa puolueesta piti sitä yhteislfunnan so- sialistisen uudistamisen > (avaimena, Maoa .ja hänen kannattajia^^JÄS»: vat ennen kaikkea nationalistiset kär sitykset, kuten nyt on käynyt sel- väksi, sanotaan kirjoituksessa; He halusivat käyttää yhitejstyössj^.. Neu- vostoliiton ja muiden'v^e^aiäeil kanssa saavutettua suurta ;4custystä vat tällä kertaa poikki. Kiinal- la ei siis ole vapautta lähettää edustajiaan^ Indonesian sota- laivalle eikä Kiinan .kohdalta voi sellaisessa neuvottelupai- kassa olla "puolueettomuuden ilmapiiriä". Kysymys siis on, että minkä- laista "puolueetonta paikkaa" Washington loppujen lopuksi ensimmäiseksi kohtaamispai- kaksi etsii? Vai onlkto sittenkin asia niin, kuten yhä iaajemmissa piireis- sä katsotaan; että USA jarrut- taa ja' pitkittää tarkoiltukselli- isesti keskustelujen alkaimista siinä hurskaassa toivossa, että se saisi. • jotertkitn korjatuksi Tet-operatioiden aikana menet- tämiään sotilaallisia asemia? Kysymys ihmisen kyvystä täsmälliseen a- janmäärittelyyn kiinnostaa yhä. enemmän psykologeja ja eri alojen asiantuntijoita. Tut- kimukset siitä, miten aika koetaan eri olo- suhteissa (lihasten aktiivisuuden rajoittami- nen, pitkällinen eristys, yksitoikkoinen ym- päristö) osoittavat, että ihmisen orientoitu- minen ajassa muuttuu konktreettisista ympä- ristötekijöistä riippuen: aikavälit arvioidaan joko liian pitkiksi tai liian lyhyiksi. Mikä tahansa aivoissa tapahtuva patologi- nen prosessi muuttaa ihmisen käsitystä-ajas- ta. Tällaisessa tapauksessa voidaan puhua "biologisen" tai "aivokellon" koneiston toi- minnan häiriytymisestä. Jo viime vuosisadal- la venäläinen fysiologi Ivan Setsenov mää- ritteli tämän ajan laskemiseen kykenevän ko- neiston keskushermoston ominaisuudeksi. . . Neuvostoliittolaiset tiedemiehet Leonid Vo- roninin käsityksen mukaan aivot toimivat "kellokoneiston" tehtävää suorittaessaan yh- tenäisenä kortikaalis-subkortikaalisena jär^ jesteLmänä. Ärsyyntymis-: ja turtuimisproses- sien vaihtelut ja niiden väliset jaksot saatta- vat toimia tässä järjestelmässä "fysiologise- na kellona". Luonnollista on, että pitkällisen avaruus- lennon aikana ulkoisten ärsykkeiden määrän jyrMsti vähetessä saattaa horjua eikä sub- jektiivinen a janarvo enää osu yksiin objek- tiivisen ajanlaskun kanssa. Näissä olosuhteis- sa saa erityisen' merkityksen tapahtumien vä- liaikainen johdonmukaisuus, koska - avaruus- lentäjien Lyö- ja lepojärjestelmä poikkeaa suuresti normaalista. Avaruuslentojen kehitys on saanut tutki- jat kiinnostumaan tästä ongelmasta myös suh- teellisuusteorian kannalta. On esimerkiksi esi- tetty olettamus, että kahden avaruusaluksen kiitäessä toisiaan vastaan tarkkailijat (ava- ruuslentäjät), jotka ovat suhteellisen liikkeen tilassa, voivat havaita rinnan muiden muu- tosten kanssa myös poikkeamia kellon kulun nopeudessa toisella aluksella. Nämä ajalliset eroavuudet ovat mahdollisia sen vuoksi, että avaruus ja aika eivät ole absoluuttisia, toisis- taan riippumattomia suureita. Viime vuosina on ilmestynyt joukko tutki- muksia, jotka on omistettu "ajan paradoksil- le" biologisten kohteiden kohdalla: Oletetaan, että suuriin nopeuksiin päästäessä biologiset prosessit tulevat tapahtumaan avaruusaluk- sella hitaammin kuin Maassa. Tämäntapaiset teoreettiset tutkimukset nostavat esiin jou- kon ongelmia, joiden ratkaisulla on käytän- nön merkitys pitkien avaruuslentojen menes- tykselliselle suorittamiselle. Tässä suhteessa ansaitsevat osakseen huo- miota sellaiset tutkimukset ajan kokemisen selvittämiseksi olosuhteissa, joissa jäljitellään avaruusaluksessa oleskelua, mm. eristäytyriei- syyttä ja rajoitettua liikkumista. Saadut tu- lokset osoittavat ms. "ympäristötekijöiden" vaikuttavan säädettyjen ajanjaksojen toistu- misdynamiikkaan. Mielenkiintoisia ovat myös tulokset, jotka on saatu subjektiivisista ajanmäärittelyistä eristetyssä tilassa, kun on puuttunut mahdol- lisuus kontrolloida ajankulkua kellosta. Rans- kalaiset luolantutkij at ovat saaneet esimer- kiksi tuloksia, jotka osoittavat ajantajun ka- toavan oltaessa maan alla täydessä yksinäi- syydessä. Niinpä Michel Siffre ilmoitti ennen 63Trpäiväisen kokeen loppumista puhelimitse, että hänen laskelmiensa mukaan oli elokuun 20. päivä, vaikka elettiin, 14. syyskuuta 1962. Toinen tutkija Antoine Senni' oli hämmästy- nyt, hun hänelle hänen 122; luolassaolopäivä- nään 2. huhtikuuta 1965 ilmoitettiin kokeen pian päättyvän. Hänen laskelmiensa mukaan oli vasta helmikuun 6. päivä. Englantilainen David Lafferthy, joka saa- vutti vuonna 1966 maailmanennätyksen maan alla oleskelussa täydessä yksinäisyydessä (130 päivää), erehtyi hänkin ajanmäärittelys- sään. Kun häneltä ennen kokeen päättymistä tiedusteltiin päivämäärää, hän vastasi 7. hei- näkuuta. Silloin oli jo elokuun 1. päivä. Jotta pystyttäisiin menestyksellä selviä- mään pitkällisistä avaruuslennoista on erit- täin tärkeää selvittää ihmisen mahdollisuus sopeutua orientoitumaan ajassa vuorokauden työrytmin muuttuessa ja eräiden muiden te- kijöiden vaikuttaessa samanaikaisesti. NL:ssa onkin tätä silmälläpitäen suoritettu tutkimus siitä täsmällisyydestä, jolla koehen- kilöt pystyvät määrittelemään ajanjaksot 15- vuorokautisten kammokokeiden aikana. Kol- me koehenkilöä (samat molemmissa kokeis- sa) joutuivat elämään olosuhteissa, joissa vuo- rokausirytmi oli muuttunut, ja uneen, työhöni ja aktiiviseen lepoon varatut, jaksot olivat eri- laiset. Uneen, aktiiviseen lepoon ja työhön varat- tu kokonaisaika oli molemmissa kokeissa yh- täläinen, imutta eri ajanjaksojen vuorottelus- sa oli huomattavia.erojai. Ensimmäisessä ko- keessa otettiin pohjaksi 24 tuntia uneen, le- poon ja työhön, mutta toisessa otettiin käyt- töön keinotekoinen 18-tuntinen vuorokausi (6 tuntia uneen, lepoon ja työhön). Jälkim- mäisessä tapauksessa siis ehntoimintojen pe- rusjaksojen vuorottelu oli tiheämpää. Tämä seiktoa antoi mahdollisuuden havaita eräs koe- henkilöiden käytöksen muuttumisessa esiinty- vä perusmomentti. Koehenkilöiden tarkkailu -ja heidän toimin- tansa ajanmäärittely osoittivat, että jälkim- mäisessä kokeessa eräiden operaatioiden suo- ritus supistui huomattavasti. Ensimmäisessä (Jatkuu siv. 3) toteuttaakseen heeemoriiatavtötteen- sa: . . ; "VALLANKUMOUKSiiN <•«.: ' SAAVUTUKSET VÄÄRÄSSÄ" Sissisodan aikaisen. poUtiikan dog- maattinen noudattemiBien ^»osialis- mia rakennettaessa johti tällä kau- della katastrof aaiisiin.j-pei^auksiin. Tammikuussa 1961 Kiinan kommu- nistipuolueen johdon oli; pakko ryh- tyä harjoittamaan realistisempaa talouspolitiikkaa. Sen : seurauksena alkoi elpyä myös laajempaa .demo- kratiaa haluavat voimat.,Maon auk- toriieetU ja usko hänen erehtymät- tömyyteensä alkoi samalla,;laskea puolueen piirissä ja kansan keskuu- dessa, kirjoittaa lehti. Vastauksena tähän suuntaukseen alkoi maassa valtiollisen/ demokra- tian kaventaminen, yhteiskuntaelä- män sotilaallistaminen, armeijan osuuden lisääminen, kansalliskiih- kon lietsominen ja Maon kultin toi- mittaminen, sanotaan kirjoituksessa. Samaan aikaan alettiin avoimesti parjata muita sosialistisia maita. Suoritettiin sotilaallisia provokaati- oita tavoitteena kansainvälisen ti-^ lanteen kärjistämisen ja esitettiin vallankumouksellisia tunnuksia. Näin haluttiin kääntää kansan huo- mio pois sisäisistä vaikeuksista ja toteuttaa Maon hegenioniahaaveet. Kommunistisen liikkeen kansain- välistä kokousta valmistavan neuvot- telun aattona julkaistussa kirjoituk- sessa sanotaan edelleen, että Kiinan suuren kommunistipuolueen ole- massaolo on joutunut uhan alaisek- si ja että vaarassa ovat myös Kiinan vallankumouksen sosialistiset saavu- tukset, : VIETNAM VIETNAM — RENGAS KETJUSSA Vietnamin sota ei, ole erillinen il- n"«iö. Se on näkyvin tulos ja samalla verisin osoitus yhtenäisestä kan- sainvälisestä politiikasta joka kos- kee viittä maanosaa. Yhdysvaltain hallitus on osallistunut Guatemalan ja Indonesian, t Laosin ja Bolivian. Korean ja Kolumbian, Filippiinien ja Venezuelan, Kongon ja Domini- kaanisen Tasavallan aseellisiin selk- kauksiin. Tämä luettelo ei ole täy- dellinen. Monia muita valtioita hal- litaan Amerikan tukiessa sorron, korruption ja nälän, voimalla. Ku- kaan ci voi enää tuntea olevansa turvassa, ei Euroopassa eikä Yh- dysvalloissa. Kirjailija Hans-Magnus Enzens- berger kirjeessään, jonka hän jätti Wesleyan yliopiston rehtorille siir- tyessään USA:sta Kuubaan, tammi- kuun 30. päivänä 1968. KEHITTYNEET JA ALIKEHITTYNEET Meidän pitäisi kutsua vallanku- mouksellisia maita kehittyneiksi maiksi, ja länsimaita, jotka ovat, yhä säilyttäneet luokkamuodostuk- seen ja riistoon perustuvan yhteis- kuntajärjestelmänfä, ' puolestaan alikehittyneiksi... Yhdysvaltoihin iverrattuna Vietnam on kehittynyt maa. Yhdysvaltain yhteiskuntamuo- to .sisältää atavistisia, taantumuksel- lisia ja epäinliimillisiä aineksia rotuviha on elossa* 'mahtiryhmät hallitsevat kansakunnan enommis- löä- ;. Näytelmäkirjailija Peter Weiss, Tricontinental 2/67. PÄIVÄN PAKINA HARVOIN KAKSI KOLMAHNETTA YK:ssa Yhdysvaltain suurlähetti- läänä toiminut Arthur Goidberg erosi toimestaan noin viikko sitten. Tämä sellaisenaan palautti mie- leemme otsikossa olevan vanhan virkkeen, vaikka onkin totta että se ei sovi aivan saumattomasti näi- hin liitoksiin. Kirttfn muistetaan, vuodesta toi- seen ratkaisevia voittoja Vietna- mista lupaillut kenraali AVcstmore- land sai siellä olevien USA:n ase- voimien komentajan paikalta pot- kun "yläkertaan". Tätä ennen joutui USA:n sota- ministeri Robert McNamara sivuu- tetuksi toimestaan. Ja sitten ilmoitti itse president- ti Johnson, että hän ei ryhdy enää puolueensa presidenttiehdokkuutta tavoittelemaan, ja että hän on an- tanut määräyksen Pohjois-Vietna- min alueiden pommituksen rajoit- tamiseksi. Nyt tuli sitton mr." Goldbergin ero YK:n edustustehtävistä. Mr. Gold berlin ei'0'ei tullut ai-, vun yllättäen, sillä «iilä on suutu huhutietoja jo muutamia viikkoja. Yleisesti myös tiedetään,-_ että mr. Goidberg ei ole enää ollut eri- koisen mieltynyt toimeensa. "Hy- vänä lakimiehenä" ja hallituksen palvelukseen sitoutuneena diplo- maattina hän on tehnyt kaikkensa Yhdysvaltain veriruskeiden toimen piteiden ja likaisten ohjelmien puolustamiseksi, mutta yleisesti tiedetään kuitenkin, että henkilö- kohtaisesti hän ei ole pahimpia sotahaukkoja. Surkuteltava tilanne hänen koh- daltaan on vanha toteamus, että kun annetaan paholaiselle, tässä tapauksessa sotapaholaiselle, pikku sormi, niin se vanha rienaaja vie pian koko käden. Näin kävi luultavasti mr. Gold- bergillc. Sen sijaan, että hän olisi voinut diplomaaltiasemastaan aut- taa Vietnamin asiaa, mitä uskom- me hänen sydämensä syvyydessä toivovan, mr. Goidberg joutui jat- kuvasti puolustamaan ja puhtaak- si pesemään sodan uusin eskalaa- tioita. Eronsa yhteydessä mr. Goidberg sanoi: "Minä olen yrittänyt parhaani (Vietnamin rauhan saavuttamisek- si) huomioonottaen virkapaikkani rajoitukset . . . 01erT"hyl eronnut uskoen, että minä voin parhaiten edistää näitä tavoitteita olemalla vapaa Yhdistyneet Kansakunnat jänjestön . suurista velvollisuuk-" sista.". Uskomme, että mr. Goldbergilla on tulevaisuudessa enemmänkin "katumuksen" ja "pahoittelun" sa- noja, vaikka hän yhdistikin väitök- set crimielisyyk:;istä Johnsonin hallituksen kanssa. Toisaalta, kun presidentti John- son esitti tiedon mr. Goldbergin erosta tavanmukaisia kiitoslauseita esittämättä, mitä on pidetty meik- kinä siitä, että lopullisen eron edellä oli ollut kulissientakainen yhteenotto Vietnamin asioista. Mr. Goidberg, tunnettu am- mattiyhdistysliikkeen asianajaja, sai henkilökohtaisesti kokea kuin- ka kiitilämäiön on solahullitus pal- veli joilleen, joita ei voida syystä tai toisesta enää käyttää. Milteinpä . hänelle sanottiin, "Mauri on työn- sä tehnyt, Mauri saa nyt mennä." Huomiota on kiinnitetty myös siihen, miksi mr. Goidberg eroaa nyt, jolloin on toiveita siitä, että sotatoimien jatkuvan eskalaation ~asemcsta Washington voi ryhtyä neuvottelemaan rauriän .asioista Vietnamissa?. '■ Yhtenä syynä tähän voi olla se, että poltettuaan aikaisemmin sor- mensa, mr. Goidberg saattaa epäil- lä Washingtonin nykyistäkin "rau- hanrakkautta". . Jokatapauksessa mr. Goidberg näyttää vetäneen sellaisen johto- päätöksen, että ei hän, joka pitää itseään oikein tai väärin, rauhan miehenä, vaan. joku muu tulee joh- tamaan Yhdysvaltain rauhanneif- voiteluja, jos ja kun tällaiset neu- vottelut saadaan'käyntiin. Tämä kaikki on sellaisenaan mr. Goldbergin mielestä verrattavissa siihen; jos avoimeen verihaavaan hierotaan kovakouraisesti suolaa. Uskomme,