/ k - Tiistaina, tammik. 27 p. - - Tuesday, Jan. 27;Canadan huffalojen I hidas "comeback'' FARMARIEN PIYPALSTA l^v.ri"ii Vc.'.:i:o::'a kauan rukupi^V, tv,;, havu-tt;.i cuifalot o',a', suor:!- tjrrias,sa ' conifcbatrz.j.' -Lrii niii.i.r.r.r' etta h.].'i'Ui o;: jo '\.l<^ vahrtn J.uo-' .li^ -<;<3ari, J--jr. huiimoi Kic^.y/iii- kiilan \ oniiiii paans. nii.-i nc- ehka ajaisivat YHDYSVALTAIN UU^MASKANTA T^dd^iovaUa^ ON VHENTYNYT PAUON -Ouauleadakdala fUjan etelpuolella- ifanestyrauj heniman ivta. "Tyomieben*' maaUlousosastoUa | : Kmtenkm, kuten Minnesotan koe- kerroiiuin: ' la rmmlanipaidei i kasvatuksen joh- K c n hyvns ajaiteiee ottaakseen U j a P . A , Anderson ssnoo: "Alkaa ^ j pstak lampana kutea joitakin hyj- Kalkin kytt Abitibin piiriss , : Monessa maatulouspiiris.sa on maaiv -hapF>opitoisuu5 apilan ja alfalfaii tuo. tannon rajoutajana. Vaikka rnaas-^ a^ olisi, kaikki tarvittavat, ravintoa^iftct, i Ja vaikka 5it hoidettaisiin 7)arha alla ! jnahdoHzsella tavalla, mm siitcnkjn i on mahdotonta saada parasra satoa. jos maa on liian happopitomcn^Mork- i keja maan happopuoi.suudesta .saa--i Sonjiin pito ja keinosiitos :eft enomKin laidunmaata Jihapau-i " ^P=''iaan .sr^ten- vuoden 1867 ole ., naa kolr,: :kuin . nautkrjav eik 1 kukaan ole vic-la lytnyt keinoa, mi- HeJMngJs-a ilme^t>\a SKULin ui. buffalolf h:r.u.^ ,',a ^ - ^ a a n maitoa pa^raanenkannattaja Vapaa Sana ! rn^ljeixillr- Jalkau.. a^kctlain otsikosta m i^xu- ' T O .ia=.ia^-.. vnty-la ivp aan ;crrala .samanl^i. varublclun klrjoituk.sen. jonka si- , ajankuluun kuui paiii .d karhun i baJtoon kannattaa tllkin tutus-1 }cai.>.>:a fjik-i bufiaJOci podetaan vain , lua. .Alainiiuiia kirjoituksessa sa-' i:jiuka.'.-n pohjoisen Iihare-trvina m- notaan tn.m. seuraavaa: tiaanoilie ja Ia.';t--n >;(-ka turi.stien Sonnien rnerkitjs carjanjalo^tuk-, "ihinetna * Canadan < lainfarhci'. a j a ' lampaiden lukumr .yhdysvalloissa ollut m m alhainen kuin se on. nyt. Vuonna 1367 oh vain 35 miljoonaa ihmist: symss lampaanlihaa ja kuluttama-ssa vaatetusta. Nyt-on nelj kertaa enemmn.: Lampaiden -vhentminen o i . ole rajoittunut naan eika lanteen eika keskjvaltioihm. Sita on tapahtunut joka puolella maata. . Kaikkiaan iassa-maas.sa on nyt va- evat nekic sentn hoitoa.' Anderson Iisaa: . "Farmari paasee ,nyt lampaiden kasvatuk-sen alkuun verrattain. huo-1 Praba. (ALN>- w sns i maalis- kuussa astuu taalla voimaan, uusi vanhuudenelkelaki. josta |ase jo- kainen perheenemant osa Ihseksi ty- tettyn 5 1010113. K a i k k i '.vakuu- tusyhtit ovat nyt kansallistetut ja vakuutukset kOikevat kajkjden ty- alojen . ihmisi- ;Vakuutusmaksut ei- ivat lisnnyn, silla uuden lam mu- kaan hallstiis maksaa^^/hden kolman- neksen vakuutusmakisuista. kea.sti. Kahden ja kolmen '.-uodeniki- Arabialaisia mennyt .sia lnnen emalampaita saa^ostaa taaS Tajan yli hemmau kuin 33mil joonaa paata lampaita, verrattuna melkein 50 mi l - daan seuraamalla lupnnpnka.sv.ua ja j sessa on arvanitloman suuri: Etu- jjui-stols-sa useinitsemaanlaadusta.multa ainoa, , , , , , , karjanja:o.,:ajat. ;arakkaa: ^ikacn neljst i.ulfalo;asikasta varma keino on maan analy.'=oimi , ovat vonm Joonaan vuonna 1942. Maan happopitoisuus korjfaan jau-j lootukseen unranneet huomaita-..a i jasta v 1^ 73 Allard ja Boblo-buffalo-' ^ " -y^- ^^'""^ aiheuttaneet laman heiun kalkkikiven avulla, multa oji t- . ^.unimia He ovat ostaneet ulkomailta karjasta Milk Ri-Jf'n.s.sa Montana.ssa h^yy"*^ .sanotaan olevan, ettei saa e- tammcn on mys trke .seikka. > jalostettuja .sonneja etupaa.s.sa E n - - i jahclla kausainvali-sta rajaa, saatim ' "^^n kunnolhsia paimema. Lihakarja Makamikussa, Que sijaitsevalla koe- j^^j^j^-^ (ayr.hire.a-. joita sif.en ova:; rUku Canadan JisaantyvalK' bufftilo-' pUaa paremmin huolen Useitaan kum farmilla on Mlden perkkaLsen vuoden ^,.,estykselhsesti kyttneet karjan- karjalle Ta.sta Montanan karja<=ta , lampaat, ja nun monet ovat ryhty- aikana .suoritettu kokeita vuorovilje-, 1907-1912 valilla ( '^ cet ka.svat(amaan kaijaa lanipai- lyksessa m.ssa kasvatettiin yk.^ vuosi, ^^^^ .^^ >.konaan olleet sjrjas.sa i Canadaan 71C buffaloa. Nama olivat' aveme.ta. juurikasveja, 1 vuosi viljaa ja 3 vuotta hein. Juunkasvimaahan kylvettiin 4 tonnia jauhettua kalkkikive eek- kerinalaa kohti ja yksi .sa pello.sta jtettiin .ilman kalkkia. . Viljan yh- teydess kylvettiin heinn siemen, 8 paunaa t imoteit, '5 paunaa alfalfaa Ja 2 paunaa aisike apilaa eekkennala \kohti . Viiden vuoden aikana saatiin keskimrin 1.20 tonnia hemaa maas- ta missa ei ollut kalkkia ja 2,34.tonnia: maasta mihin pantiin kalkkia, lisys ollen siis 95 prosenttia . Maassa; mi - hin ei pantu kalkkia nhti in vain hy- vin vahan alfalfaa, mika kasvoi hei- kosti, oli vriltn vaaleata ja kuoli talven aikana. Kalkitetussa maassa, oh 60 prosenttia alfalfaa. mika kasvoi rehevasti ja kesti upeita vuo.sia. Toi- l^dbp vuosina voitiin-kaataa kaksikin '7toa. . oisun kokeiluihin, sisltyy se, ett on kytetty 1, 2 ja 3 tonnia kalkkiki- ve eekkennalaa kohti, mutta Kapusi kasingissa sijaitsevan koefarmm (II- lustratlon Station.s) johtaja F. Gosse- lin.sanoo,;etta kahden vuoden aikana^ saatuja tuloksia ei voida pita ratkai- sevina. Kaikesta huolimatta Tiaytta silt, etta suurempi maar kalkkia antaa paremmat tulokset. Makamikin puriss alfalfan tuotan- to on tarkea seikka. Sen menestyk- sellinen kasvattaminen riippuu huo- mattavassa maarassa jauhetun kalk- kikiven kytst, mutta maan happo- pitoisuus mrittelee sen kuinka pal- jon kalkkia kytetn. Tst johtuu, et t farmarien tarvitsee kokeilla maansa Saadakseen selville kuinka paljon on pantava kalkkia eekkerin-: alaa.kohti parasta mahdollLsta satou .varten;' .: pienviljelijt ja osak.si ke.skUc()koisct-- kin karjanomistajat. Onhan tunnet- tua, ettli naita rotusonneja ei annettu I astutuk.seen muuten karjojen omis- tajille, kuin oman kartanon karjalle. Nin olle.i ei voinut puhuakaan kar- janjalostuksesta- muissa kuin .karta- noiden karjoissa. Pienviljelijiden ja keskikokoisten maanviljelijiden huomatessa karjan- jalostuksen merkityksen.- olr heidn lledelmtarhurit hyl- kvt entisen tavan ..^Hedelmtarhojen valipaikkojen' vi l - jeleminen tai ; muuten : kyntminen ja estminen on siirtymss mui- naismuistojen joukkoon. Parhaat puu- tarhurit, kasvattavat nykyn . joko pysyvist peitesatoa. kuten alfalfaa ja-s inihema tai sitten kattavat he- delmtarhan oljilla.. hoinilUi tai muil- la sellaisilla .suoja-aincilla. Molemmis- sa iapauksLSsa tulokset ovat-yhta hy- vt ja- menetelmien valinta riippuu kokonaan maan laadusta, .sijaitsemi.s- paikasta: ja muista a.sianhanroista. ' ,' Kumminkin ::naiden' menetelmien kyttmisell, on suuria etuisuuksia hedelmtarhan viljelemiseen nhden. Hyvin vahaniiiaan .sypymist tapah- tuu silloin kuin hedclinatarhii.s.sa on pysy vainen...nurmikko taikka kate-; kerros. Sen Iisaksi maan laatu para- nee huomattavasti ja sen seuraukse- na sadevesi silyy paremmin maassa kuivina aikoina. Maan. baktcnelamfi paranee ja puut, voivat' edullisemmin kytt hyvkseen ..maan hedelmlli- syytt, Maa on viilempi kesll ja lampoisempi talvella silloin kun he- delmtarhassa onnurmikko tai kate- kerros. TURKISPYYDYSTJT HUOIVIATKAA! .Os tan , kaikenlaisia metsclam- .tcn: nahkoja. Lhettk tai tuo-: kaa.saadakscnne korkeimmat hm-' nat. Lhet vskuhit uiakscfaan. Ontario Hyvn ensiluokkaisen sonnm han- kinta-, ruokinta- ja hoitokustannuk- set -tulevat siksi .kalliiksi,- e-tta./-sit. pi yksityisen' pienviljelijn kannata kustantaa. Yhteiso.stolla hankittu sonni sek hoito- ja ruokmtnkustan- nukset jaettuna tasan .iehmaa kohti tulee hyvnkin .sonnin pito kannatta- vaksi picnviJjeli joiden keskuude.ssa. KEi.vosnxos Keinasiitosta on otaksuttu arabia-- Inistcfn kokeilleen hevosella jo 1300- luvulla. -Italialainen Spallangani. suo- ritti kokeita koirilla 1700-luvulla. Hn hedelmitti nartut.keinotekoisel- la sicmennyksellu. Nykyinen kcino.shtos nautaelimil- l on luettava, pasiassa venlis- ten tutkijnn ansioksi. Onhan Ama- i'ikassa harjoitettu koinosiitosta jon- kun verran ja: .siell on tuotu E u - rooppaankin : Icnlotcitse sicmcniies-, tct t.i kokeilulai koitttkscssa. .Kcino.snto.^* Suomessa on va.sta . a l - kuastenlla...Muutumia keino,siiioske,s- kuksiii nn jo - pcnisiottu, - ctupaa.ssa suurviljeliioidcn . kcskuude.s.sa. .. Sn suunnaton..etu karjanjalostuksen kannaltn.-. mik keinosutoksella on CI ole \aluik.si ai vioitava. Hyvast- kcum soiui'Ma emme s ia vuodcss.i lumi 40-50 j . i lkc l . i i ' l a Kcinosuto.sla kytten 'On nihdollisiuis .saada y h - desi -sonnista useita tuhan.sia. jalke-^ lai.sia. edellytten, elta kulkuyhtey- det ovat hyvt. Sonnin- parittelu :yh- della kerralla sivaltaa n 2-4 miliar- dia .sicmensoUia.. eika munan hedel- mittmiseen tani ta kuin jks i elin- voimainen .siemensolu. :Yhdcsl sic- menhei l ast a voi siis hedelmi t l useita kymmeni elaimia.. Sieineaso- lut ta^alll5cstl laimennetaan, sill on otettava huomioon sc hukka... mik joutuu .vlineisiin, ja kohdun limakal- voon- yni.-. : ..,- Kehityst on kaiketi tmkin alallaan Laitonta viinan keittmist har^ joittaval. henkilt Floridas.sa kayttar vt nyt ultra-violet-sateita havittaak- seen maskisia sen ilmi-aniavan-ha- jun. rippeit nii-sta miljoonista buffaloist jotka aikaisemmin tyttivt preerian 18. vuo.si.sadan puolivliin asti jolloin ne lihansa ja.nahkan.sa vuoksi hvi- .tettim. Nai-sta 716 buffalosta.Canadan buf- faloi ovat 35 vuodes.sa li.saantyiieet 9,250 piseksi karjaksi vaikka samaaii' aikaan on teurastettu 27.000 buffaloa. etta :on karja voitu piiaa suhteelli- sessa koos.sa niiden laidunmaihin nah- den. 'raman ouffalokarjan elinvoi- maisuus on .suorastaan hamma.styt- tava. Sen li.sa.ksi Yhdy.svaltaln buf- 4clokarjo!.s.sa on noin 4,500 paata. Canadan buffaloalue on suun aitaa, maton alue mika tunnetaan Wood BufJalo Parkin nimell, mika sijaitsee ."hajasaarin" . Albertan ja.. Northvvest Territonesin rajan kummallakin puo- len. "Park" eli puisto on jos.sakin maarin harhaanjohtava mritelm silla tama alue on 17,300 neliomaili laaja, miss on mets^ puskikkoa ja suomaata. Tal la alueella on noin 8,- .000 buffaloa.: Naiden buffalojen Iisaksi on toinen; iLsaantyva karja Elk Island kansalli- sessa puistossa, noin 35 mailia Edmon- tonin, itpuolella. Siell on nyt noin 1,203 buffaloa. 400 muusia/ ja 500 hirve (ElkA kaikki .samassa puistos- sa. . E l k Island on todellinen kansalli- nen puisto., mi-ssa on golffikentta ja uimaranta, mi.ssa ke.si.sin.kay lukui- .sia vierailijoita. .Buffalot ovat .siell tulleet nun kesyiksi, etta niila voidaan helposti lhesty, paitsi syksyll k i i - ma-aikana. Buffalot, hirvet ja muu- sit, ovat laitumella hyva.ssa sovu.ss, siten antaen ehka ihmiskunnan eri roduille hyvn le.simerkin.-: Elk Lsland puisto on noni O nciio- mailia Inaju kun Albertan ha]litu.s lahjoitti sillf! a.skellaiM 23 iieliomailia; Noin 50 iiellmailia on aidattu ja l i - s aitausta suoritetaan. Tata 1,200 paista buffalokarjaa kytetn sei-, laisten buffalokarjojcn taydentami. sccn. kuin esim. 30- painen buffalo-^ karja Ridmg: Mountain kansallisessa. puisto.s.sa ja 12 paincn karja: Banflm kan.sanisc.ssa.puisto.ssa. Tana vuonna, lhetettiin kaksi buf falolehmaa ja harka -. Diidlcyn ZoolOKical tarhaan Worcctenin. Englantiin. Sinne saa- puessaan buflalot eivat tosiu anta- neet haastattelua lehtimiehille; mutta 3alamatj'o]ai.set,: jotka, niita kasitteli- vat,. ovat kertoneet,. etteivt buffalot pitneet silta.. North ja South Dakotassa viljav.uo- rict ovat olleet nun hyvt,- ettei far- marit ole : tarvinneet nnta sivutuloja joita he ennen ottivat lampaista, ja niin ovat vhentneet taman vaivan. Toisinaan on ollut ja.-edelleen on liikaa villaa, mutta tuskin tama .seik- ka on vaikuttanut, lampaiden luku- South St. Paulissa viidelltoista dol- larilla. Hyvn taysirotuisen . passin .saa 65 dollarilla. Viisikymment tai vhemmnkin emalammasta ruttaa aluksi. Noin 35, 50 tai 75 lam.masta varaa farmarille hyvn sivutulon, ja kunhan niille varataan hyv laiSun, ne eivat tarvitse paljon viljaa." JOLXU^iX V n P. ljdeUisec i'-?ena:jy'.der; Jn'iar. Kocmtinist-puoiueei; '&t''cvs- komitea on h^Tak^yny:-.historialleen.! patoslau^een xiykyizesi polnttises:?. v tilanteesta; - Snna sar.otaan; .st ta; Mountbatteriin palkinto: on annettu-i meidn maamme kansal-e "e: oikeana, ; aan vaarana ;:s-na:5>T-tena Tamar. palkinnon avulla bri'tilainen Irnpena- { spHisen demokratian sOii^^a Tymi5*>si.-. Seilaten demokraatti^er. ^ ohjelma esitt tydellisu.', tU-TUsra brittilLsest vsltai tydellist : itseiiisyj-:ta, ;de tista - perumislakia, joka kaikkien kansaUisuuk^ier. hallitusvallan muoto ei ole muuttu-i .i^^^^-^^i-Jea lopettamista iimj , kaanla.sta korvausta, maar.:: " _ ' ' . , - . , . 'Lmirtasen viljelijille..tarks^idi'.] Paa:oslausees.-.3 o-oitctaan. etta pe-, . , , i ."-uuiiien kan^^lh=tam^ta ase:J laten . kan.snjoakkoja ja ynteiskun- . . - . .. . ..-.^'1 , , / f dsmokrati^oimista ja ta;.s:-.d nliista vall2s-:u.mQu.sta. on -Intian r . i . . .- -,. - .- -V-*! , - . :....-. ^. ..-.--..-... .;.noUisella palkalla,-seka vh-ei; suurb-.snes ryhtvnytyhteistyonon i m - f -JenisaknL Viikonvaihteessa me-r ^ ni noin 750 univonmupukuLsta arabia- penali5min;kan5sa ja tten nyttelee - laista .sotilasta Palestinau rajan yli i Tubasin kyln kohdalla: keski-Pales- ! tmassa. Bnttilainen armeijaosasto i maarattun heti lhtemn paikalle. Rajan yh menneen arabialaisen osaston komennossa sanotaan olleen 'Kunhan hyvaa vuoroviljeiystahar- ' korkea-arvoiisen Irakin armeijan up- joitetaan", jatkoi Anderson, "niin a i - seerin. . - na on laidunta-alkuisin,. ja sitten hei -- nanteon jlkeen on niityt lampaiden FjI iDDi inJen u n i o n i s t i t kytettvn Se ajatus, etta lampaita * ^ " ! . P P " " * ^ ^ U l l l O n i S U I ei SOVI pitaa lehmien kanssa samalla CStavat r i k k u r i t v a r a m laitumella on aivan vaara, ^os l a i - i ' ' p y y n n i n . dunia on riittvsti, lampaat tulevat toimeen- lehmien mukana yhta hyvin kuin Itsestn. Maaliskuu-ssa ja huh- ilkuus.sa ja- viela toukokuun alu-ssakin .syntyneet karitsat kasvavat mrtyn. 90 paunanpamoisiksi lokakuun, pup-. reiden psemst rakennukseen^ livaliin menness h i vli laitumella unio on kieltytynyt ksittelemst Manila. .(AL.N) Filippiinien Communication Workers union toi- mesta on asetettu lakkovartioita M a - ckay Radio-yhtion konttorin ymp- rille tarkoituksella estaa lakonnkku- ilman viljan .syottamLsta." , ; I mitn Ma.ckay yhtin t a y a r o i t t u - Emalampaat tarvitsevat vahan v i l - . keakseen.tten lakkoilevia amerikka- mrn vhenemiseen.. Hallitus on jaa talvella. Jo.s ne saavat ola,-maissi- i^^^ia veljin, tukenut villan hintaa. Commodity | pellolla ja saavat he in , talvilaitu- Credit Corporation lakkasi ostamasta villaa, viime huhtikuussa, mutta elo- kuun 15 pivn jlkeen kannatusoh- jelma otellun. uudelleen kytntn. K a i k k i .seikat huomioon ottaen, on hyv .syyt otaksua, etta-Yla-Michi- ganissa. Wisconsinis.sa, . M.innesota.ssa: ja kumpaisessakin Dakota.ssa lampai- den kasvattaminen tulee- olemaan kannattavaa: hommaa yhta. kan- nattavaa kuin mika hyvns muu far- maaminen. ; Asiantuntijat sanovat lampaiden tuottavan enemmn hyd-. ty kuin lihakarja: ja niist on .va- men lisksi, ne eivat tarvitse muuta rehua kuin kolmen kuukauden aika- na ennen karit-soimista. Sitten.miilo pit olla antaa hyv palkohein, ja noin kuusr viikkoa ennen karitsoi- mista puoli paunaa Viljaa pivas.sa.. . Anderson, kuten jokainen lammas- Shell-yhti yritt kirist gasolinin hinnan korotusta Vancouver.. Shell Oil Co:n B C : n varapresidentti N . Y . Knox sanoi t l - l viikonvaihteessa, etta hnen yhti- ."antikan3lli.s.ta" .o=aa. Sama pitaa paikkansa Paki-staniin nhden. . E n - koisesti juuri vume elokuun 15 paivan j lkeen- In t i ankansa lhsen kongressin ja Moslemien hiton edustajat ovat ryhtyneet solmiamaan taloudellisia ja sotilaallisia hittoja anglo-amerikka- laLsen imperialismin kanssa".. Kommunistipuolue on kehoittanut kaikkia edistysmielisi aineksia muo-. dostamaan. imperialismivastaisen de- mokratian rintaman, jonka pm- rn on-aikaansaada Intian ja PakiSr: tanin hallitusten perusteellinen- uu- delleenjrjestminen,- - mika takaisi I. ". .. . .. ..;~. /. V,... . ,, - .~7i\ i J f U R I A V A T T U j KHERRYSLIIKE I Pitkaikainen kokemus, huolelli- j nen . tyo ja: kohtuullLset hinnat. S u i k eu d u n s u o s i oo n n e. TERTTU LAHTINEN . Puhelin G L 9604 238 Pape Avc. . Toronto, Ont. ekspertti .sanoo, matojen poLssapidon^ons suunnittelee gsolinituotannon lampaista olevan: trket. Lampaille vhentmist, ellei maakuntahallitus pilaa antaa matasatsi juuri talven, suostu gasolinin hinnan korottami- tulless, ja sitten lopun vuotta niille seen. pitaa varata suolan.seassa yksio.sa i . B C : n oljy-yhtit ovat anoneet polt- phenothyazine yhdeksn osaan suo- j toaineen.kontrollikomitealta hintojen laa. Kanoilla voi olla suolan tarve 'JO se. on .suolan. tarvCi joka saa kanat ryhtymn raatelemaan toisi- aan, niin miksi- ci rehunvalmLstait pane enemmn suolaa maskiin? Help- po tehtv ei -ole panna suolaa, juo-, ma veteen : silloin kuir, huoneessa oiv juokseva vesi." Nain kirjoittaa eni?. kanafarmari/ ' Hnelle vastattakoon: ensiksikin, se lei aina ole^ suolan puute, joka saa pu- sen veroviraston pllikk : Joe - Hi l l on ihnoittanut. -etta hanen.inie.hon.sa, relttasfvt 400-gallonan: .: viinapoHti- mon, Hillsborough-kauncissa ja taka- varikoivat 1 200 ma.skia. Viinapolttunon kehittyneet -'yk.si-- tyisyriuajat", kyttivt; sadelamppu- jen patteria maskista nousevan hajun hvittmiseksi T H E W O R K E R S ' C O - O P . . . USKOLLINEN KAIVOS-JA METS^ TYLISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA KOKOUSKUTSU Ganadan Suomalaisen Jrjestn South Porcupinen OS. VUOSIKOKOUS i pidetn osaston haaHlla tulevan helmikuun: 1 pivn, alkaen kello 6 illalla. Kokouksessa esitetn toiminta-ja tiliraportitr sek vali- : X toiminnan komiteat.. .: South Porciipiucssa, Oittariossa, tammikuun 19 pn 19-io. J O H T D K U . N T . A . ' Tampa.^^a .Mjaitscvifn liittohallituk, | letit yr i t tmn syoda toinen toisiaan ' On monia, muitakin mahdollisia syua, Viimek.si .toimitetut: tutkimukset;0 : tya t.: e t t jo~ i-ehussai ei.:qle riittvsi: t i . erit prteihiaiheU^^; alkavat ka- nat tuntea taipumusta kannibalismiin. Lihjtteeti^minitanv sell^ neiksi,' joiden':puiittuinirieh aiheiitta :knhibalismia.^.--I;: :-;.:.;-r.:;.:^^V V"'- .: Toisaialta ;;taasviulhneh,:^sula nos^oiVVrllis:ta..Se voi saatte . nn siraiysi ja :'j6p:tappaakin-sen^^^ Kaksi 'p.auna:.suoi^ rehur punSs.'ph:hian. suiiri ai^ ^ j ^ puolentoista-'pi^^^ oikea nir. :: Kplmhneksi.; vaikka.}se- orikin> vair vbj: vaativa; teii^ ^^ ^ pj^yttNjuokseva vesi ;piwleksi'pi-; v- j' kant';.S^ seen kannibalismiin soriuiieille: ka- noille ; suola kulir i i i ; ; K y 11 aka yksi ruokalusikallinen;: siip%a: j pkaisk5'v^^ sigallbna kohti. Antakaa- niiden juor da l i i in jiljoh kuin.haluavat.- . ' Juuria yli 90 km. pivss , U.skomattomalta tuntuu: vaite, ett jonkin kasvin juuri, voisi edullisissa olosuhteissa kasvaa yh 93 km vuoro- kaudessa. Amerikkalainen kasvitietei- lij H . J . Dlttman on kuitenkin suo- rittanut erittin huolellisen tutkimuk- sen, joka osoittaa, etta tllainen on mahdollist. T-utkimus suoritettin ta- vallisella: syysruknlla, jonka annettiin neljn kuukauden ajan .kasvaa erit- tin edullisissa olosuhteissa kasyihupr nee-ssa; .mink jlkeen multa :varo- vaisesti erotettiin juurista veden : ja hienon siveltimen avulla. Senjalkcen ryhdyttiin jttilismiseen tehtvn: mittaamaan kasvin.kaikkien juurien yhteenlaskettua pituutta. Tulo.s oh yllattav.i Yhdell ainoalla. ka.sviyksildlla to- dettiin olevan seuraava .'juuristo: .143 suoraan .kasvista, erkanevaa juurta, ns; li-sjuurta (niknlla e i . m m . ole pjuurta I , joiden yhteinen : pituus oh 0,065 km. hsak.si 35.607 edellisist lhtev toisen asteen. 22296651 iiais- t lhtev kolmannen. asteen ja e- dclleeu 11483271 neljnnen ..asteen jtiurta, joiden yhteenlaskettu pituus oli- vastaavasti - kussakin ryhmss 3 53. 175.1 ja 622 km Vumeksimai- niiui.ssa <522km:ss juuria oh .yhteen- .s: .i433556U288 juurlkarvaa. joiden p i - tuus oli 0.7 1.0 mm., jolloin juu- rikarvojcn yhteenlaskettu . pituiis oli 10623 km. Juurien koko piiUa-ala ilman juu- uk.u\oja oh 237 m Juunkarvojen koko pinia-ala oh 401 m K u n leh- tien pinla-ala on 4.7 m, oh juurien yhteenlaskettu - l>inta-ala niin .muo- doin 130 keilaa suuiempi. ,Jos kasvu ohsi -jakaantunut ta.sai-- scsti koko' 4 kuukauden,.ajalle olisi jpk piv muodostunut 114,179 luit- ta juurta j 1.18;475. 737 uutta , jiUH rikarvaa'.': -Koko pivittinen juurien, kasvu keskimrin teki 4.99 km, juu- ria- ja 88:5: km jutinkarvoja. Is. yh- teens pivittinen maanalaisten: osi- en pidentyminen oh 93.49 km. .-r^ Ty- kansan Sanomat.,:- : : , : . . , Vritetyn munan keltuainen Nyt ne yrit tvt saada-- kanat mu- ' kuun ,8 pivn lista, turvallisuutta .tyolaLsilli Paatoslause loppuu^ :eun 'Yllolevan^ ohjelman toteutt riippuu koko Intian. Pakisi kaanluetttma, kansan -vhteni ta, vapaudesta ja hyvmvomni Kirj. Bori _.-., :i Euroop -,- Mjracon i -.^-LIU-IU on V0-:1 ;-/->i , oiiria vaki -:..c-.i Iliaista. . heili '.:v,T.ii<-ne.s. joka ;;5P<'?.]na5: halli tJ :v'.:=?;T sijainen,- -e-'; \:.=tetyn a, pror.ctp-^ apostol raa.r. -pannen pcs-orumi.. -kai i. - T - Ennen aikaan miehet kaikki, osat draamoissa mutta - dettu.: etta naiset esiintyivt: nyttmll, JO ennen v. 1.5.50 : Ki-emh rakennettiin v: i3irl KOKOUSILMOm CSJ:n Toronton osa [varsinainen kuukausilto pidetn jokaisen kui deji ^ensimmisen .taina, kello 8 illalla, osa j huoneistolla Don haalii]; JOHTOKl E D E S f A K A I S I A LAIVA- JA LENTOMATKOJjJ SUOMEEN TANSKAAN NORJAAN RUOTSIIN Y. 51 ^ Tehlcaa p a i k k a t i l a u l c t e n n e n y t m y h a i i t * irktya j a . 19t8 vaj-ira.- M7j-mroe etsH, leen o a k i e t i u j a li[>pu]a. jna h a l u a t t e tiiottu u k u l a i i a n n e . Canadaan. Hankimme .piui ^ T l i i u m i t . Pjrytakaa l a h e a i p i a t i e t o j a . - Me vUtmme kaikenlakia V A K U U T U K S I A : Tarkat^ tiedot pyyitttieti O. K . J O H N S O N & C O . Vakuutus-ja mtkaUutoir 51 Gerrard St. W. (Bay'n lhell. . WA. 1403 Toronto 2-0ii| nimaan sellaisia munia missa on joko punainen tai vihre keltuainen. North Carolinan, rehukaupan, osa- omistaja B . E. - Efird kokeilee erikoi- silla: kanaruoiUa ja: h n toivoo sill olevan -.ratkaisevan vaikutuksen: ka - nanmunien, keltuaiseen. - Myhenimm:toivotaan .voitavan ke- hit t muitakin vrej punaisen ja vihren Iisaksi. . On vaikea sanoa mihin.nuta munia vTimmins.. Pakkasista huolimat- , ta on , laulukuorolla, voimistelijoilla ym.. kova: kure. Mutta suurin uutuus ja kure on nyttelijill, jotka har- joittelevat parhaillaan nytelm "Vhmeinen- rikos ja viimeinen ryv- , ys".. Tama nytelm esitetn helmi- kuun 8 pn. Tama nytelm, joka on , katsomisen arvoinen, on- silt- erikoi- nen, ett sen nyttelijt, ovat kolmel- -.. ,, en paikkakunnalta,. K i r H a n d L a -kaytetaan missa on varillinen.kelt.u-. j ^^ j^^^^^^^^^^ ', . ainen, mutta mr. Efridm on .para.sta varoa, etteivt ne sekaannu markki- noille lhetettvien munien kanssa.. KESA- JA TALVIRUOKINTA Tavallisesti, tjos lehmill on hyv laidun, ne.saavat kokolailla rii t tvsti proteiniaineita-ruohosta ja tarvitsevat tiivistettyj lisarehuja vam sen vuoksi kun ruoho ottaa hika suuren tilan vatsassa. Maissijauhetta (kvyt jyvi - neen) ja kauraa .sekaisin on mainio sekoitus antaa lypsykarjalle. laitumen lisksi. :, Nytelm :o.n - ensimminen t n vuonna .ja olisi suotavaa;,et t katso- jia ohsi haalin tydelt, Sill, se an- taisi nyttelijillekin :paremmin: i n - nostusta -kuluvan -vuoden tys.s. E i SIIS unohdeta saapua S J : n T i m - minsin. osaston. haalille helmikuun 8 pna kello 7.30 illalla. - N . T. 957 B R O A D V I E W AVB T O R O N T O , ONTARli DONHALILL JOKA LAUANTAINA KLO 9 IL R A Y H M A N I N ORKESTERI SOITT Ole uskollinen osuuskauppaasi kohtaan! Kananmunien peseminen Jokaisen alan menneisvys on tyn- n -erehdyksi ja vrinksityksi. Siipikar jatalous eu ole sima: poikkeus.. Yhten sellaisena .voisimme .mainita kananmunien - pesemiskysymyksen.. Markkinamiehet .vakuuttavat teille, ett pelkk kananmunan vedell pe- seminen: pilaa sen -ja tekee markki- iioille kelpaamattomaksi, Yleisena: us- kona on, e t t kananmuna on tiiviisti yhteenhitetiv ja etta sen kuoren pe- seminen avaa .reikia, ja :tekee.munan alttiiksi kaikenlaiselle tartunnalle. : Ti&dcmiehct ovat . tutkiimistensa kautta saaneet selville.: etta..munassa on hyytelomaihen hyvin ohut kerros, j onka lviise unkeutu mmen on.. hy- vin helppoa ja .joka sallii^-bakterin. pst kuoren lpi - munaan.,. Jos, ver-, rataan vedell ..puhtaaksi, pesiy iaa.-:. nanmunaa pesemttmn , puhtaa- ^0 pira |lnti f Jatkoa kolmannelta, sivulta)- -symme? Sekoitusta, .jossa on puolet Kcsalla tarvitsee viljarchua antaa ,ehnaa ja puolet ohraa, jonkinlaista vam puolen siita kuin talvella. , soppaa ia pienen-annoksen kasviksia. Sikah kun laidun huononee, kun ^ ^ oita ja maitoa annetaan vain sai- ruoho on tulehtunut ja alkaa kuihtu-,-,ajije tovereilli. Liha ja hedelmt maan. kovasti lypsville lehmille tulee' ^^.^^ erikoisen harvinaista ruokaa. Me antaa protemipito.sta hsarehua vilja- | ^ ^ ^ ^ ^ ^ jlkiruokaa kerran viikossa, rehun Iisaksi. Protemirehulla tarkoi-I ^ 1 , ^ , ^^^^^^ j^^^.^^ kansallinen hall i- tetaan sellaista kuin pumpulisiemen-^ hinlakontrollit. Halhtuk.sen poli- 1 t i ikaii: yararikkoisiius voida ah ha va i t jauho tai soijapapujauhc. Talvella, jos lehmill on hyvia.pal-i kohoinia.(alfalfaa tai apilaa) raskaas-l tl lypsvtkn lehmt .eivat tarvitse.' juuri muuta kuin: yksinkertaista vilja- Tehua, joka sisaltaa osan proteinire- hua. Hyv sekoitus on: 400 paunaa jauhettua maissia..200 paunaa jauhet- tuja kauroja ja lOOpaunaa soijapapu- jauhetta tai muuta proteinijauhetta. Jos heint ovat. huonoji silloin proteinijauhetta tulee olla puolta enemmn rehussa. siit,.-ett tm .uoirneiipid sen johdosta, kiin Mahatma Gandhin vaisto sanoi sen olevan oikein. Suurbisnes pn tervehtinyt t t toi- menpidett lnipinisti. Mutta kan- 1 sa tuomitsee sen jyrksti. Enin .s Saiipmaiehdistst oli ' hintakontrl- j Iin poistamista ' vastaan. Ihmisten keskuudessa pn laajallelevinnyt pel- ko joukkonlkiiritymisest,; Tn iltana kokoontui 100.000 ty- laista kokoukseen Kamgar Maidanil- set munat tulisi pest heti, nun pian ] Ie protestoimaan hintakontrollin pois- kum mahdollista, ennenkuin bakteri \ tamisen johdosta. He pt t ivt julis- ehtii paasta. kuoreen.. Ne-tulisi pqsta lmpisess,. juoksevassa .vedess; tai vielkin- parenipi. lmpisess bak-. tenu tappavassa-seoksessa: . Yleisemmin :kaytannossa olevista seoksista on:- puolesta aina yhteen, prosenttiin; keskitetty Jipeakivea .tai sodiumhydoxide ainetta. Jos pestv- n on vam osa laatikollisesta kanan- taa^ vhden- pivn- .yleislakon tk. 29 pn tss kaupungissa. .Keskuspro- vinssien ammattiyhdistykset ovat; e-^ sittaneet :samaa; ^ JOULUKUUN 15 P. Intian .^kauppaministeri. m r . B h a b - ba. joka on bnttilismielinen suurlii-- kemies. on vedonnut Yhdysvaltain hallitukseen, etta: Marshallin : suun- munia, uittaa kaksi tasapaallist tee- nitelma ulotettaisiin myoskm Intiaan TKKATMENT r O M A C M KKMKDY T U O T T A J A N L A U S U N T O : Hyv terveys on sata kertaa kaikkea kultaa ;c| i^mi: /laa arvokkaampi.: Ja. sama pit paikkansa dan .llikkcittcmme suhteen joilla on ollut mm manlaajuincn kysynt vuodesta 1938 lhtien. ' luistettu hyvlaatuiseksi, parhaitten vliti(istc\ naista, antamaan huojennusta sairaudesta kiirsr^ "P. T ; N . ^ Luscoe, M.^LTriiHriri^rck . ' R.USCr TREATMENTRE-MEDY oh hyvlaatuinen lke id tautia, ruoansulatushirit; vatsakaasuja, kaa.sukipuja, ha ja, kuvotusta.tai nnnanalla olevaa kipua, kylkiluitteiiallal tuvaa kipua, vatsan vasemmalla tai oikealla puolella; tuntj kipua, paankivistysta, paanhuimausta.perapukamia taima vikaa vastaan;.liouttaen ja poistaen epnormaalisen virtsahJ vir.t.sakanavista, paiseet jotka johtuvat umpitaudist. heq tuneisuuden, katkeran maun suusta, vatsan : liikkumisen f snnllisyyden...vatsakuumeen. ruokahalun puutteen Jaj inaaitiset kivut. Alkaa viivytelk paivasta toiseen, lkaa tako huomista,ne:.aiheuttavat: vakavia seurauksia--p: ja ^ hemrnin VOI olla jo Inan myhist hoitaa itsenne parhij kaan lkkeill. Me. suosittelemme teille heti otettavaksi sikallinen Rusci Treatmcnt Stomach Remedy-laaketta jokaj va ennen jokaista ateriaa: valtiaaksenne kaikki enemmat vakavat saira ja vaivojenne huojentamiseksi. Tulokset e/isimmaisesta pullosta ani parhaat tulokset. Hinta $5.50 pullo. * c MIZARH-SALVA on meidn parastamme, mikj taa --ihmcenisiav-.-tuloksia- '..ciistoimisest ;.voita Selkkipuihin, kipeisiin- pakottaviin' olkapihin lapaluihin, kipeisiin kasiiii, kyyiirpihin, :raiitq niskaan, kipcaan^ rintaan, Ipnkksrkyyn, luura kylmn vedoii' tai kosteudeii aiheuttamaii kis lantcKssa: kipeisiin.; kankeisiin,' ajettuneisiin m viin polviin, nilkkoihin ja jseniin;-iniesten ja naj suonikohnuihin. kylmiin jalkoihin.ja sellaiseeni t^eseen:kuin muurahaiset kyelisiyt ihon iiahasj Mizarh on.',;vastaarsytyst j aiheuttavaa 'salvaa,: vetaa markaa-sisltvt nppylt-ihon .ph^ inal.]^ ^^ ^ taen siis heti ensimmisen; kytn- jlkeen j hu-j taen kipua paikoissa, kuten ylla on seliieiiy. salvaa ei pitisi kayttaa lapsiin ja se on huolella^ piilotettava lapsilta: arh salva.on ainoastaan aikuisia varten; Tata salvaa kytetn vain I seman paivan perst eika joka palva. Alkaa kyttk Miz-irh s kasvoihin tar muihin .arempiin, paikkoihin. S e o n voimakasta: .salvaa muuta sellaista ole Ganadassa tai Yhdysvalloissa. -Alkaa siis antako ke kaan uskottaa -teille, etta olisi .jotakin; samanlaista salvaa. Hinta tlkki. Jos te etje voi kayttaa Mizarh salvaa, -nun kyttk allaselostt linjamenttia.-:Linjamenttia voidaan kyt t lapsiin. - :. Itisikallista lipeata: Kumihansikkaita .tulee;pitaa ksissn tt seosta ksi- telless j kananmunia pestess., : Seosten.: tulee: olla lampoisenipi kuin pestvt kananmunat ..siksi, kun, munan sisalto paisuu hiukan ja es-, taa baktenn. psemst sislle. Jos kylmaa .vett kytetn, menee sisl- t ..kokoon ja 'omaa .taipumusta, imea bakteri kuoren lvitse, munan sisn:. T ten siis; kaikkein pahin teko on antaa likais^en'.:kananmunlen seist On: myskin ilmennytse .seikka^- ettri Intia tekee. sotilaallisen hiton anglo- amerikkalaisen.: blokin kanssa- kaak- kois-Aasiassa. JOULUKUUN 16 F. Mutta Intian tavalliset ihmiset taistelevat, iskevt:takaisin. Kashmi- rissa . on; kansa asettunut lukemaan populaarista johtajaansa Sheik .'^b- dullahia lymn Pakistaninsuunnit- teleman hykkyksen, sek: lopett^^ maan autokraattisen Maharajahin sir. kylmss vedess ja sit tehdn ylei- H^' Singhin vallan. Taistelut riehu- sesti., vat Hyderabadin valtiossa Nizamin despotismia vastaan.. Bengalissa on- vesimelonissa 92.4. porterhouse stea- } seen munaan, nun kummankin havai- Sanomalehti on mrajoin U- \ istui voimakkaan kansan joukkoliik- taansailyyaii,yh-ai kauan-ja yhta. hy- t^ip^tyvb painotuote, \onka--tarkoi- 5ceen estaa sortavan lainsdnnn kissa 60. turskassa 82.6 :ja .munnassa 74 prosenttia. Ers tulivuori Coliiassa, ;Meksi-: kassa purkaa, jaata. Rakeita putoaa jatkuvasti ympri tulivuoren suuta: j a paikkakunnan,: ihmiset: myyvt niit cliiisLssH ,kaupungciia.~ SUOMi SYNNII (.Jatkuu t ,arvovaUaisesti tolia, ennenkuir 'den ja rauhan 5 23 s Kentt piston puolesta nn silta, etta r : villitiim-me .arm kili venalaisvelj tm oh kaiken makas sivutark sita olisi ollut, meita pappeja... la - pitnyt.. V kunmamerkkeji : "rauhan-evank nosti armeijan taisteluryhti. ; .arkkipiispa m m i ,me puolesta esi jo:-iiakaamme , mlmme onniti seura nyt parhi tvyydcn todisi Piispojen . toim pahtua esimei suuksissa, joita ha on lopulli: osoi.ttasimme', e . papeilla on ec tehd totta M- tjsta.-, , Moninaisten: Kesimme edell mutta alaotsil oikeuden puhu km. ,: :Vaikka nuor: vain .sodanaikf ilmio. niin ser liin liittyvn Meidaiii jotka mieluisan teht loja. on iiska s:lnia.sta siima etta . uudet ir kun-parannus ryhdytty. Jos me sotarikoks kiksi ohjata n han: teille, ni tydellinen, pe tahapatukses jilta. ja nuort joilta-me odot alastoman- r Kun me olem hoa omalle- n kuin mita ny emme.-niin-o koko yhteisku ja kirouksen : Kansankirk iieet; puhuva , mutta eivatp: vmaan erast; Pietil mainit .siveysopissaai kaan .sodan, 1 tava- Jumala: kaan kirkon, nut? Emme km. tavoin yr paaksi.vastui .dillamme koi mun krsimy taisimme, kni mehn ylpe, maailman lu meidn on : etia Jumala ( tuksena on uutisten julkaiseminen Syyn siihen, ett tavallinen pesty ^ erinisten tapahtumien arvoste- muna pilaantuu-pikemmm on se, etta ksitteleminen. Sen takia se muna oli likainen ja bakteri oli jo ^ vmttmtnn kaikille ihmisilU. silloin tunkeutunut sen kuoreen. i lukekaa VAPAUTTA ja ti^atkar on olemassa oikea ja vr tapa ,g itsellenne, ett voitte lukea sit pc.-ta k.in.inmuni.i. Ensiksikin, l ikni- nnlliscsti. hyvksymisen. Eilen jrjestivt Madrasin valtion tyliset .pivn kestvn yleislakon maakunnan : 100,000 hallituksen ty- lisen useampia p i n kestneen l a - kon tukemiseksi. Useat tuomaritkin j . i voronk:-int..i.>at liittyivt lakkoon. Kuuluisia.eurooppalaisia DIAN.-i-TIPPOJA valmistetaanC^j,..^:,^,_ dassa eurooppalaisella .; tavalla. Alkaa karsiko- koko: tal>y ;' ' kesaa yskst ja- kylmettymisest, hengenahdistuksesta, h torven tulehduksesta, nenakatarrista. rintakivusta, heng: misesta, lenvioista tai hammassryst, kylmn vedon: aiho masta:korvakivusta tai kurkkuviasta. jne.. Muutama iippa ^ naa otettuna., Sokeripalan -: tai kuuman .veden: kanssa ^^^^ hyessa ajassa helpotuksen yskss ja kylmettymisess. Tai korvaan pannaan pumpulia, missa on :muutama tippa ,D? tippoja, niin se helpottaa ^korvasryn. Pitakaa pullo Diana; poja kotona, silla se on aina :kaytannllinen olemassa. Sl.OO pullo. LUSeoES RHEUMATIC PAIN RUB peihelinjamehttia tunkeutuu syvlle ihoon, ja lmmit t kipeit;i3aik.koja: heti ensimmisest kytst lieveinten selkkipua, kipeit* koita via olkapit tai lapaluita, kipet, kankeata niskaa- kevia kasia,^kyynrpit, rantei t- tai sormien.'niveiii-k:; rintaa tai selk:lonlikasarkya,. luuvaloa kylmn vec^ kosteuden - aiheuttamaa kipua. : lanteissa; nyrjhtiiE: pakkasen palelluttamaa, kipet;. kankeata^ ajettun.utis polttavaa, polvea; ni lkkaatai nivell; kylmi jalkoja jne;: Iinjamenttia voidaan kyt taa lapsiin, aikuismi ja vanhe: perheess.- Te voitte kayttaa sita kasvoihinne, :phnne j a muihin ffis tulhm paikkoihin.-. Tm;perhehnjamehtt i . on,valniistettu-parhai^^^^^^ tuista:aineista,-valmistettu antamaan-nopean huojennuksen reuma.cs myelreumatismin,-:luuvaln.:ja:lihasvikojen kipuihin.-.Ja;orihyvm nollista v.linjamenttia pita : asunnossa . aina - itsenne - ja mvos lapSi edel^ varten Hinta Sl.OO pullo tai 3 pulloa S2.50. Te voitte kvt t sita ^ . _ . ja illoin. ' " "'"^ .Nit lkkeit myydn kaikissa .hyviss rohdoskaupoissa, kirja- j tavarakaupoissa: Canadassa;.Niit" ivalmista tm kautta maailman: nettu lakeliike: Jumalan tuo iriK-^ et. kun t ^ > lepaa kiroi i he Viikkien":