Sivu 2
Torstai, kesäk. 29 p. — Thursday, Junfe 29, 1967
VAPAUS
INDEPENDENT LABOR ORGÄN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
EDTT0R: W. CKLUNV •        ' MANAGER: E. SUKSI
telephone: OFPJCE ano EOITORIAL 674-4264
Publlshed thxlce weekly: Tuesdays* Thursdays and Saturdays by Vapaus
.Publishing CoYLimlted, 100-102 Elm St. West^ Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 •
Adl<:rtisiag rates upon application, translatlon free of charge.
Authorized as second class mail by the Post OJfice Djepartment, Ottawa,
and for payment of postage in ,cash. "
CANADIAN LÄ N G U AG E?PR E SS;
■\: TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $525      USA:n:.,
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.76
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
1^
Canadan Mine Mill unionin (International Union of Mine Mill
and Smelter W.orkers Union) ylimääräisessä kokouksessa Winnipe-
gissä hyväksyttiin lauantaina 3—1 Vastaan päätös mainitun union
liittymisestä terästyöläisten unioniin (United Steelworkers Union)
riveihin. Winnipegissä nyt hyväksytty päätös alistetaan Mine Mill
Unionin jäsenten yleisäänestyksen hyväksyttäväksi todennäköisesti
e|okuun 3 päivänä.
Yhteen liittymisen tarkoituksena on lopettaa kaivosalan työläis-
ten uriioiden välillä vuosikausia kestänyt taistelu elämästä ja kuo-
lemasta niin, että työläiset voivat esiintyä keskinäisen kinastelun ja
taistelun asemesta yhtenäisin voimin omien etujensa puolesta.
Uutistietot viittaavat siihen, että Mine Millin edustajat Länsi-
Canadassa kannattivat ehdotusta teräsunioon liittymiseksi, mutta Itä-
Canadan, erikoisesti osasto n:o 598 edustajat vastustivat sitä maini-
tun osaston presidenttiä Böb^McArthuria lukuunottamatta, joka äänes-
ti yhtymispäätöksen hyväksymisen puolesta. ;
Sudburyh osaston kielteinen suhtautuminen yhtymispäätökseen
on helposti ymmärrettävää, mutta ei ehkä niinkään järkevää. Itses-
tään selvää on, että oltuaan vuosikausia teräsuniön hajoitus- ja val-
. löitustyön ("reittauksen") kohteena, tunteet ailahtelevat täällä vielä
korkealla. Kymmenet ja sadat Mine Millin jäsenet ovat antaneet
kaikkensa rakentamansa union tukemiseksi ja puolustamiseksi. Tältä
pohjalta katsoen on,, kuten sanottu ymmärrettävää, että heidän tun-
teensa ailahtelevat. '•'
Mutta kysyä tulee, kuinka järkevää on jatkaa tätä epätoivoista
taistelua olemassaolosta siiloin, jos löytyy mahdollisuus; yhteisrinta-
man muodostamiseksi työläisten etujen puolesta voimakasta työn-
antajapuolta vastaan?
Me emme ole koskaan hyväksyneet sitä käsityskantaa, että union
"suuruus" tai "pienuus" on ratkaiseva tekijä Tärkeätä on sen sijaan
työläisten yhtenäisyys ja työläisten välisten keskeisten hankaluuk-
sien ja taistelujen välttäminen, mikäli se on suinkin mahdollistä,
Unioita — parhäimpiakaan niistä t- ei ole rakennettu "itsensä
union vuoksi" vaan nimenomaan siinä mielessä, että he voivat pal-
vella teollisuusalansa työläisten etuja. Kysymys on loppukädessä siitä,
miten voidaan parhaiten palvella Canadan kaivostyöläisten asiaa —
jatkamalla unioliikkeen välistä riitelyä ja taistelua, mikä kuluttaa
niiden voimia ja varoja, vaiko tekemällä yhdistymispäätöksen avulla
sellaiset järjestelyt, että voidaan keskittää kaikki mahdolliset voimat
toimintaan kaivosmiesten elintason .ja olosuhteiden parantamiseksi.
"Järjestöuskollisuudesta" ja oikeiksi omaksutuista katsomuksista
kiinni pitäminen oh kunniakasta. Mutta se ei saisi tunteiden ailah1
teliin perusteella johtaa "sisutteluun" vain "sisuttelun" vuoksi.
Me sanomme tämän ahtamatta^ainkaari periksi siinä; että Mine
Mill on mielestämme tehnyt täällä kunniakkaan työn kaivosmiesten
järjestämisen ja heidän elintasonsa parantamisen hyväksi. Meidän
lehtemme ei ole koskaan ollut sen paremmin Mine Millin kuin min-
kään muunkaan unionin kontrollissa. Mutta kuluneitten vuosien aika-;
na on Vapaus jatkuvasti antanut vapaaehtoisen tukensa Mine Millin
arvokkaalle työlle kaivostyöläisten elintason ja työolosuhteiden pa-
rantamiseksi sekä taistelulle hajoitus- ja vaHoitustyötä vastaan. Meille
ei ole siinä suhteessa mitään katumisen aihetta eikä anteeksi pyydet-
tävää keneltäkään. Päinvastoin lehtemme on iloinen voituaan siten
antaa osaltaan vaatimattoman panoksensa Canadan ja samalla Sud-
buryn seudun kaivostyöläisten järjestämisen ja heidän olosuhteidensa
parantamisen hyväksi. Meidän lehtemme, kuten sadat kaivosteollisuu-
dessa työskentelevät kansalaisemmekin, tulevat kauan, kauan aikaa
kunnioituksella muistamaan sitä työtä mitä Mine Mill on täällä suo-
rittanut. ''■'<
Me emme ole sitä mieltä, että ^'enemmistö" on aina ehdottomasti
oikeassa. Mutta kun erikoisesti tätä yhdistysmisasiaa käsittelemään,
kutsutun ylimääräisen edustajakokouksen noin 150 edustajasta äänesti
yhdistymispäätöksen puolesta 95 edustajaa ja vastaan 31 (toisten
ilmeisesti ollessa pois kokouspaikalta tai pidättyessä äänestyksestä)
niin se osoittaa, että valtavan suuri enemmistö Mine Millin jäsenistä
kannattaa tehtyä yhdistymissopimusta. — Ja huolimatta s
enemmistökin voi olla väärässä, työväen piireissä on totuttu aina
kunnioittamaan enemmistöpäätöksiä, sillä vain siten menetellen väl-
tetään vieläkin suurempia virheitä; ja jos virhe tulee kuitenkin teh-
dyksi, se ön kymmeniä kertoja helpompi korjata silloin, jos on me-
netelty enemmistöpäätöksen mukaisesti, ja kunnioitettu sitä.
Tältä pohjalta katsellen me kehoitamme kaivosteollisuudessa työs-
kenteleviä kansalaisiamme harkitsemaan .tätä asiaa avoimin mielin:
Ottamaan huomioon sen, mitä tapahtuisi, jos. joku Mine Mill osasto
jäisi yksinään pois teräsunionistä, joko itsenäiseksi osastoksi tai liit-
tyisi johonkin muuhun kuin terästyöläisten unioon. Tällöin voidaan
varmuudella todeta, että se ei ainakaan voimistuttaisi kaivosmiesten
asemaa yhteisesti. Ja siinäkin tapauksessa, vaikka kävisi niin, että
sTvuuri jäämisen avulla saataisiin joitakin hetkellisiä etuisuuksia,
pitkän päälle ne tulisivat kuitenkin menetetyksi, sillä ehdoton tosi-
asia on, että yhtenäisyydessä on työtätekevien" voima.
Me uskomme, että tämä yhteenliittyminen yoi avata mahdolli-
suuden uusille voitoille ja uusille saavutuksille, jos se johtaa käy-
tännössä todelliseen yhteistyöhön kaivosmiesten elintason korottami-
seksi ja työolosuhteiden parantamiseksi.
Niille ystävillemme, joilla on vaikeata antaa joko tunne- tai
muista syistä periksi, on syytä palauttaa mieleen Mine Millin vara-
presidentin, Harvey Murphin VVinnipegin edustajakokouksessa. esit-
tämä mielipide, että jos johonkin muuhun unioon halutaan liittyä,
niin teräsunio on ainoa mahdollinen, koska vain siten menetellen
voivat kaivosteollisuuden työläiset valtaosalta toimia "saman katon"
alla. Kiiten ilmeisesti* mönj muukin Mine Millin jäsen, mr. Murphy
sanoi pitäneensä "vaikeana puristaa" terästyöläisten union Canadan
osaston johtajan William Mahonyn kättä, "mutta minä puristin sitä
halutessani voimakasta unioliikettä. Tämä on päivä, jonka hyväksi
olen elänyt. Älkää antako minkään olla yhtenäisyyden tiellä."
Me uskomme; että tunteet sivuun heittäen, jokainen asiaa syväl-
, lisemmin harkitseva kaivosmies ystävineen tulee samanlaiseen loppu-
tulokseen.
Pääministeri Aleksey Kpgygaa:
stadilaiset
vallatuilta a;
Jos analysoidaan lähi-idän tapah-
tumat, on pakko tulla siihen tulok-
seen, että Israelin ja arabivaltioi-
den välinen sota ei myöskään ole
tulps mistään väärinkäsityksestä
taikka osapuolten riittämättömästä
yhteisymmärryksestä. Se ei myös-
kään ole pelkkä paikallinen selk-
kaus. Lähi-idän äskeiset tapahtumat
Israelin ja arabivaltioiden välisen
aseellisen selkkauksen aikana bn
nähtävä nimenomaan yleisen kan-
sainvälisen tilanteen yhteydessä, sa-
noi pääministeri Aleksei Kosygin
puheessaan.
KRIISIN TAUSTAA
•Miltä -oli luonteenomaista viime
vuonna Israelin jä arabivaltioiden
Välisille suhteille? Jatkuva jänni-
tyksen kasvu ja mittasuhteiltaan
yhä suuremmat hyökkäykset Israe-
lin joukkojen taholta milloin mi-
täkin naapuria vastaan.
Marraskuun 25. päivänä 1966 tur-
vallisuusneuvosto syytti Israelin
hallitusta siitä, että se oli huolel-
lisesti suunnitellut "laajamittaisen
sotatoimen" Jordaniaa vastaan ja
rikkonut siten YK:n peruskirjaa
vastaan,sekä varoitti; että tällais-
ten, toimenpiteiden toistuessa tur-
vallisuusneuvosto on pakotettu: har-
kitsemaan "pitemmälle meneviä ja
tehokkaampia peruskirjan edellyt-
tämiä toimenpiteitä". Israel ei kui-
tenkaan halunnut ottaa sitä opik-
seen.
. kuluvan vuoden huhtikuun 7.
päivänä Israelin joukot ryhtyivät
hyökkäykseen Syyrian arbitasaval-
lan aluetta vastaan. Tämä oli suu-
ri sotilaallinen operaatio, jossa käy-
tettiin lentokoneita, hyökkäysvau-
nuja ja tykistöä^ Sen jälkeen Israel
aiheutti uusia sotilaallisia välikoh-
tauksia Jordanian vastaisella ra-
jalla.,
oukot poistettava
ueilta viipymättä
ja
Wilma ja Walter Harju, Palo Altos-
ta, Kaliforniasta, pistäytyi tiistaina
lehtemme toimituksessa "valtojen"
uutisia kertomassa. Heidän päämää
ränään oh Expo 67 maailmannäyttely,
Montrealissa, mistä sitten alkaa pitkä
(noin 3000 mailia) kotimatka New
Yorkin osavaltion kantta.
^ SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
«f^L-^B^ ^&T-.~~*^*~ ^Sr-__
Uuno Männistö, Wawa. Ont:, täyt-
tää perjantaina, kesäkuun 30 pnä, 69
vuotta.
Hulda Saari, Port Arthur. Ont., täyt-
tää sunnuntaina, heinäkuun 2 pnä 72
vuotta. ■. A---
Alfred Saari,  Port Arthur, Ont..
täyttää maanantaina, heinäkuun 3 pnä
77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttayain
onnentoivotuksiin.
■ ■
Toukokuun 9. päivänä 1967 Israe-
lin parlamentti myönsi Israelin
hallitukselle valtuudet suorittaa so-
tilaallisia , operaatioita Syyriaa vas-
taan. Alkoi israelilaisten joukkojen
keskittäminen Syyrian vastaisille
rajoille ja suoritettiin liikekannal-
lepano.
Niinä päivinä neuvostohallituk-
selle ja uskoni mukaan myös muil-
le hallituksille alkoi: tulla tietoja
siitä, että Israelin hallitus oli mää-
rännyt toukokuun lopulla suunnat-
tavaksi nopean iskun Syyriaa vas-
taan sen murskaamiseksi ja sitten
siirrettäväksi sotatoimet Yhdisty-
neen; arabitasavallan alueelle.
Kesäkuun 5. päiyänä Israel aloit-
ti sodäh Yhdistynyttä arabitasaval*
taa, Syyriaa ja Jordaniaa vastaan.
Israelin hallitus loukkasi Yhdisty:
peideh Kansakuntien peruskirjaa
ja kansainvälisen oikeuden norme-
ja sekä osoitti, että kaikki sen rau-
hantahtoiset lausunnot olivat olleet
läpeensä valheellisia.
TURVALLISUUSNEUVOSTON
TOIMENPITEET
Täällä Yhdistyneiden. Kansakun-
tien järjestön seinien sisällä muis-
tutan vain siitä, miten röyhkeästi
Aalloilleen päässyt hyökkääjä 'igno-
roi turvallisuusneuvosto. vaatimuk-
set tulen välittömästä lopettami-
sesta. '
Kesäkuun "G," päivänä turvallisuus-
neuvosto ehdotti, että kaikki vihol-
lisuudet lopetettaisiin ensimmäise-
nä askeleena rauhan palauttami-
seen. Israel .laajensi operaatioitaan
rintamilla.
Kesäkuun 7- päivänä _turvallisuus1,
reuvosto määräsi ajankohdan, jo-
hon mennessä sotatoimet oli vii-
meistään lopetettava. Israelin jou-
kot jatkoivat hyökkäystä, Israelin
ilmavoimat pommittivat rauhallisia
.irabikaupunkeja ja -kyliä.
9. kesäkuuta — turvallisuusneu-
voston uusi kategorinen vaatimus,
joka edellytti tulen lopettamista,
Israel ei piittaa siitä. Israelin ar-
meija aloittaa hyökkäyksen Syy-
rian '.-..puolustuslinjoille päämäärä-
nään murtautua tämän valtion pää-
kaupu nkiin — Damaskokseen.
Tarvittiin vielä yksi — turval-
lisuusneuvoston neljäs päätös,
tarvittiin eräiden valtioiden ta-
holta tapahtunut diplomaattisuh-
teiden katkaiseminen Israeliin,
tiukka varoitus pakotteiden käyt-
tämisestä* ennen kuin Israelin
joukot lopettivat sotatoimet. Sju.U-
rl osa nyt tosiasiassa Jsraelin mie-
hittämästä arabivaltioiden aluees-
ta vallattiin vielä sen jälkeen,
kun turvallisuusneuvosto oli teh-
nyt päätöksen sotatoimien viivyt-
, telemättöniästä lopettamisesta.
Tosiasiat todistavat kumoamat-
tomasU, että vastuun sodan alka-
misesta, sen uhreista jäsen seu-
rauksista kantaa Israel. v.-'-?'
Mutta jos joku vielä tarvitsee to-
disteita siitä, että lähi-idän sodan
ripit I Israel, että se on hyökkää-
jä,, hiin tällaisen todisteen on Israel
antanut itse. On mahdotonta tuiki-:
ta toisin Israelin hallituksen kiel-
täytymistä tukemasta Neuvostolii-
ton ehdotusta YK:n yleiskokouksen
ylimääräisen istunnon koolle kut-
sumisesta. Jollei Israelin hallitus
olisi tuntenut itseään syylliseksi
maailman kansojen edessä, se ei
olisi sillä tavoin pelännyt meidän
tuomiotamme ja niitä, päätöksiä,
jotka yleiskokouksen on määrä
tehdä.
Kun on kysymys sodasta ja
rauhasta, kansojen oikeuksien
suojelemisesta, ei politiikassa tu-
le olla sijaa polveilulle. Saattaa
tietenkin olla niin, että valtioil-
la on jonkin tietyn kysymyksen
ratkaisemiseksi useita mahdoili-
sia teitä. Mutta yleiskokouksen
ylimääräisen istunnon nyt käsit-
telemän kysymyksen kaltaisissa
tapauksissa ei ole olemassa vaih-
toehtoa hyökkääjän ja sen taka-
na seisovien voimien tuomitsemi-
selle, vaihtoehtoa aggression seu-
rausten likvidoimiselle. Muutoin
ei päästä aggression lopettami-
seen eikä seikkailunhalun riistä-
miseen niiltä, jotka' haluaisivat .
ryhtyä sellaiseen tulevaisuudessa.
EI ISRAELIA VASTAAN
Voidaan kysyä, miksi Neuvosto-
liitto esiintyy niin. jyrkästi Israe-
lia vastaan? Ei, hyvät herrat, ei
Neuvostoliitto esiinny Israelia vas-
tiari, vaan tä/.än valtion johtavien
piirien harjoittamaa aggressiivista
politiikkaa vastaan.
30,000 MIU00NAN DOLIARIH
VAJAUS YHDYSVALTAIN BUDJETISSA
Israelin talouselämälle ennen so-
dan syttymistä oli ominaista erit-
täin voimakas työttömyys. Israelin
talouden kasvuvauhti on ollut kor-
keimpia maailmassa, mutta viime
vuosina viranomaiset- asettivat
ylikuumentumiselle sulun ja laski-
vat kasvuvauhdin keskimääräisestä,
10 prosentista 1,5 prosenttiin.
Luotonannon ja julkisen kulutuk-
sen voimakas supistuminen aiheut-
tivat sen, että taistelun syttyessä oli
'käytettävissä runsaasti vapaita re-
sursseja. Myös ruokaa ja raaka-ai-
neita oli "varastoissa hätätilannetta
yarten. Liikekannallepanon alkaess
siviilituotantoa pystyttiin jatka-
maan 50,000 työttömän avulla en-
tisessä laajuudessaan.
Israelin pankin johtaja David
Hörovvitz ilmoitti Jerusalemissa he-
ti aselevon solmimisen jälkeen, et-
tei Israelin talouselämä ole kärsi-
nyt lainkaan sodasta. Parina ensim-
mäisenä taistelupäivänä esiintyi
ruoan hamstarausta. mutta tämä-
kin lakkasi pian. Mihinkään sään-
nöstelytoimiin ei ryhdytty.
Israelin hallitus aikoo maksaa
sodan ja estää inflaation nostamal-
la 10 prosentilla tuloveroa, laske-
malla liikkeelle 250 miljoonan mar-
kan lainan, vähentämällä siviili-in-
vestointeja 100 miljoonalla markal-
la ja nostamalla polttoaineveroa.
Näistä supistamistoimenpitcistä nuo
limatta rauhanteon viivästyminen
luo mukänaa voimakkaan inflaation
ja siviilituotannon laskun.
Ensi heinäkuun 1. päivänä alka-
vana budjettivuotena USA:n budje-
tin vajaus nousee sellaiseen fantas-
tiseen summaan kuin 30,000 miljoo-
naan dollariin. Se on suurin sitten
vuoden 1945. toteaa kongressin; yh-
teisen talousvaliokunnan puheen-
johtaja, senaattori William Proxmi-
re äsken senaatille antamassaan lau-
sunnossa.
Wisconsil;iinen senaattori Proxmi'
re, demokraatti, kehotti senaattia
supistamaan menoja 5,000 miljoo-
nalla dollarilla tulevana varainhoi-
tovuonna. Senaattori mainitsi edel-
leen, että todettavissa oleva mam-
muttimainen budjettivajaus yh-
distettynä ankaraan inflaatiopainee-
seen pakottaa jälleen korkokan-
nan : jyrkkään nostamiseen; Tämä
taas aiheuttaa investointitoiminnan
ja tuotannon supistumista. Senaat-
tori Proxmire lausui lopuksi, että
veroja on myös korotettava, multa
erisi sijalla on menojen supistus..
Tähän asti viimeisen virallisen
arvion tulevan budjettivuodtn va-
jauksesta on antanut USA:n finans-
siministeri Henry Fowler toukok.
15; päivänä Fovvlerin mukaan bud-
jettivajaus jäisi 11,000 miljoonaan
dollariin. Vietnamin sodan aiheut-
tamien menojen kasvaessa on ollut
yleisesti tunnettua, että finanssimi-
nisterin arvio budjettivajauksestn
ei pidä alkuunkaan paikkaansa.
Fowlerin jälkeen on ensimmäisen
kerran todellisen tilanteen paljas-
tanut senaattori Proxmire. Viime
vuonna tehtyjen arvioiden mukaan
Vietnamin sotalaskut nousivat 21,
OOÖ mijJoonaan dollariin. Jo nyt
ollaan selvillä, että tämä arvio ei
pidä ollenkaan paikkaansa, vaan
nousee tuntuvasti suuremmaksi.
Vietnamin paisuvat sotalaskut
merkitsevät lisämenojen ja kireän
rahan ohella myös sitä, että pre-
sidentti Johnsonin "Suuren yh-
teiskunnan" -ohjelman mukaiset
sosiaaliset uudistukset on pantava
kautta linjan "jääkaappiin".
Koko 50-vuotisen historiansa ajan
Neuvostoliitto^ bn suhtautunut kun-
nioituksella kaikkia kansoja —
suuria ja pieniä kohtaan. Jokaisel-
la kansalla bn oikeus oman riip-
pumattoman kansallisen valtion pe-
i ustamiseen. Tämä on yksi Neu-
vostoliiton politiikan perusperiaat-
teista.' -
Pitäen lähtökohtana nimenomaan
tätä me olemme määritelleet suh-
tautumisemme Israeliin valtiona
äänestäessämme vuonna 1947. YK: n
päätöksen puolesta perustaa Eng-
lannin entisen siirtomaan Palestii-
nan alueelle kaksi riippumatonta;
valtiota — juutalainen jä arabilai-
nen, Tätä periaatekantaa noudat-
taen Neuvostoliitto solmi sitten
Israelin kanssa diplomaattisuhteet.
Tukien kansojen oikeuksia it-
semääräämiseen ; Neuvostoliitto
tuomitsee yhtä /jyrkästi minkä
tahansa valtion yritykset har-
joittaa aggressiivista politijkkaa
muiden valtioiden suhteen —
vieraiden alueiden anastukseen ja
niiden kansojen orjuutukseen
tähtäävän politiikan.
Israelin nyt arabimaita vastaan
aloittama ";aggressiivinen sota ön
suoranaista jatkoa politiikalle, jo-
hon johtavat äärimmäisyyssuuritaa
edustavat piirit ovat pakottaneet
maansa koko Israelin ,valtion ole-
massaolon ajan. Ja juuri tätä ag-
gressiivista politiikkaa 'Vastustaa
Neuvostoliitto lujasti ja johdon-
mukaisesti yhdessä muiden sosia-
lististen ja kaikkien rauhantahtois-
ten valtioiden kanssa. Yhdistyneet
kansakunnat järjestön velvollisuu-
tena on saada Israel alistumaan
kansojen vaatimuksiin. Jollei YK
sitä tee, se ei täytä korkeaa vel-
voitustaan, jonka nimeen se perus-
teltiin, ja kansoilta riistetään usko
tähän järjestöön.
Vairi kulkemalla: rauhan tietä,
vain naapurivaltioiden suhteen har-
joitetusta aggressiivisesta politii-
kasta luopumalla^ Israel voi vah-
vistaa paikkansa maailman valtioi-
den keskuudessa:
ISRAEL NOJAA ULKO-
PUOLISEEN TUKEEN
Me emme olisi johdonmukaisia
ja oikeudenmukaisia Israelin po-
litiikkaa arvioidessamme, jollem-
me toteaisi kaikella määrätietoi-
suudella, että Israel nojautuu toi-
menpiteissään ulkopuolelta, tiet-
tyjen imperialististen piirien ta-
holta saatuun tukeen. Kaiken li-
säksi näiden vaikutusvaltaisten
pihien taholta annettiin lausun-
toja ja ryhdyttiin käytännön toi-
menpiteisiin, jotka israelilaiset
äärimmäisyysuunhan edustajat
saattoivat ymmärtää väin yhdel-
lä tavalla —- suoranaiseksi sy-
säykseksi hyökkäystoimien suo-
rittamiseen.
Miten voidaan muulla tavoin esi-
merkiksi arvioida se seikka, että
Israelin hyökkäyksen aattona USA
jä Englanti laativat kiireesti suun-
nitelman — josta ilmoitettiin laa
j a lii lehdistössä ±- kansa i n välisten
merivoimien perustamisesta painos-
tamaan arabivaltioita? Miten voi-
daan muulla tavoin. ymmärtää
USA:n 6. laivaston sotaiset mie-
lenosoitukset arabivaltioiden ran-
nikoiden tuntumassa ja Englannin
i.':ivaston ja ilmavoimien voimistu-
minen Välimerellä ja Punaisen me-
ren alueella tai nykyaikaisia aseita
ja sotatarvikkeita käsittävien toimi-
tusten laajentaminen Israelin ar-
meijalle?
Arabimaita ja niiden johtajia
vastaan tähdättyyn kiillotuskampan-
jaan ryhdyttiin varsinkin USA:ssa
ja Länsi-Saksassa. Saksan liittotasa-
vallassa ilmoitettiin mm. diskrimi-
noiviin finanssitoimenpiteisiin ryh-
tymistä arabivaltioita vastaan. Eri
Länsi-Saksan kaupungeissa ryhdyt-
tiin värväämään ns. vapaaehtoisia
Israeliin.
Luonteenomaista on, että sota-
Mojovassa on
'syrrtyrnäpäiväjufila'
Canadan ttnMsI
Moskova. — Canadan historian
suurin Canada-päivän vastaan-otto-
juhla Moskovassa on perjantaina,
kesäkuun 30 päivä. '
Moskovassa oleva Canadan suur-
lähettiläs ja mrs. R. A. D. JTord
ovat isäntinä vastaanottotilaisuu-
dessa johon odotetaan 500—700 kut-
suvierasta.
Vieraiksi on kutsuttu Neuvostolii-
ton hallituksen ja kommunistisen
puolueen johtavia jäseniä, taiteen
ja tieteen edustajia sekä diplomaat-
tikunnan jäseniä: ja vierailemassa
olevia canadalaisia. Vastaanottoti-
aisuuden jälkeen on canadalaisten
illanvietto ja tanssitilaisuus; -
Vastaanoottotilaisuus on järjestet-
ty Canada päivän aatoksi siksi kun
vieraaksi kutsutut ovat normaalises-
i pois kaupungista lauantaisin, mi-
kä on nyt heinäkuun 1 p.
Tilaisuus on Canadan suurlähetys-
tössä, vanhassa huomatussa virka-
talossa, mikä on ollut Canadan suur-
lähetystön kotina siitä asti jolloin
Canada tunnusti Neuvostoliiton, ja
kahden maan välille järjestettiin
diplomaattisuhteet. Tämä tapahtui
25 vuotta sitten toisen maailmanso-
dan aikana v. 1942.
Lähelystötalo ja sen takana oleva
puutarha koristetaan punaisilla ja
valkoisilla viireillä ja kukilla.
Lähetystön virkailijat sanovat
että kutsu ön lähetetty NL:n pää-
ministerille Aleksei KosyginiHe ja
NL:n kommunistisen, puolueen pää-
sihteerille, Leonid Brezhneville,
ja että heidän Osallistumisestaan on
hyvät toiveet.
toimien alettua ja Neuvostoliiton
jo astelllsen selkkauksen ensim-
mäisinä tunteina .päättävästi tuo-
mittua israelilaiset hyökkääjät ja
vaadittua häiden valapattoisten
tekojen yleistä tuomitsemista, tu-
len pikaista lopettamista ja sota-
joukkojen poisvetäyttämistä ase-
Iepolinjan taakse, ne samat voi-
mat, joita ei voida nimittää
muuksi kuin hyökkääjien tuki-
joiksi, tekivät kaikkensa auttaak-
seen Israelia voittamaan aikaa
uusien valloituksien ja omien
suunnitelmiensa toteuttamiseksi
käytännössä. Tämän seurauksena .
turvallisuusneuvosto osoittautui
voimattomaksi tekemään ratkai-
sua, jonka saneli syntynyt poik-
keustilanne. Tästä syystä vastuu
vaaratilanteesta lähi-idässä lan-
keaa paitsi Israelin myös niiden
harteille!, jotka näissä tapahtu-
missa ovat seisoneet sen selän
takana. •■'
LÄHI-IDÄN KARTTAA
HALUTAAN MUUTTAA
Parhaillaan Tel Avivin kiihko-
sotaiset piirit haikailematta väit-
tävät, että heidän suorittamansa
arabialueiden valloitus antaa heil-
le perustan uusiin vaatimuksiin
«•.rabimaille ja kansoille. Israelissa
ori meneillään hillitön arabilaisvas-
taipen propaganda, jota eräiden
länsimaiden lehdistö levittää, ase-
voiman ylistys ja naapurimaihin
jatkuva uhkailu sillä, että Israel
ei tule piittaamaan minkäänlaisista
päätöksistä* ei myöskään YK:n
yleiskokouksen meneillään olevan
istunnon päätöksistä, elleivät ne
tyydytä sen vaatimuksia.
Israelin johtajat ovat ilmoitta-
r.eet, etteivät sen joukot poistu
Ghazan alueelta eivätkä Jordanin
joen länsipuolelta. He ovat ilmoit-
taneet Israelin : säilyttävän valvon-
nassaan koko Jerusalemin ja va-
kuuttavat, että elleivät arabimaat
suostu Israelin vaatimuksiin, sen
(Jatkuu sivulla 3.)
PÄIVÄN PAKINA
KOVANAAMAINEN VIERAS
Vissinlaista "puheripulia" sai-
rastava tyyppi tunnetaan loputto-
man pitkistä puheista, joita yri-,
tetään "lyhentää" sanomalla vä-
liin "lopuksi" ja hetken kuluttua
'•sitäpaitsi", ja taas "lopuksi" ku-
ten se entinen harakka, minkä
pyrstö tarttui tervattuun lank-
kuun ja kun se irtosi kiskaisun
voinialla, niin sitten nokka ja taas
pyrstö.
Tällainen puhelias mies, Länsi-
Saksan ulkoministeri ja varakans-
leri Willy Brandt teki äskettäin
kaksipäiväisen vierailun Heisin-
kiiri, Suomen lehtien kertoman
mukaan mr. Brandt oli vakuut-
tanut, että "en ole tullut tänne
ensisijaisesti puhumaan, vaan
kuuntelemaan. Minulla ei ole mu-
kanani matkalaukullista ongelmia.
Olen sen sijaan tullut siinä hy-
vässä toivossa, että voin auttaa
ratkaisemaan ongelmia."
Emme tiedä miten paljon mr.
Brandtilla oli käytännössä kuun-
telun halua ja aikaa. Sen sijaan
Suomen lehtien kertoman mukaan
hän oli puhunut leveästi ja pak-
susti ns. kovan linjan ulkopolitii-
kan oikeuttamisen puolesta.
Merkillepantavaa kuitenkin on,
ottä vieraan neuvot näyttävät te-
honneen parhaiten, ei sosialidemo-
. kraattisten aateveljien, vaan van-
han kokoomuksen katraassa.
"Willy Brandt ei tunne Marxia,
vaan edustaa porvarillista radika:
lismia" totesi mielihyvin kokoo-
muksen Uusi Suomi ilmaisten toi-
vomuksen, että Suomenkin sosiali-
demokraatit palaisivat samoille
linjoille.
"Suomalaisten sosialidemokraat-
, tien voidaan katsoa menneinä vuo-
sina edustaneen suunnilleen sa-
mansuuntaista ideologista linjaa,
jonka Willy Brandt on itselleen-
kin omaksunut ja jonka kehitty-
misen ratkaisevana pontena oi-
keastaan oli hätien joutumisensa
kosketukseen skandinaavisen työ-
väenliikkeen kanssa maanpako-
luiskautenaan Norjassa.
"Sosialidemokraattien meillä
jouduttua hallitusvastuuseen ti-
lanne pn; kuitenkin muuttunut.
Riippumatta Marxin nimen mai-
nitsemista tai mainitsematta jät-
tämisestä ön näet todettava, että
sosialistisen yhteiskuntajärjestel-
män esille vetäminen sekä sosiali-
demokraattien viljelemässä teo-
reettisessa keskustelussa että hei-
dän käytännön^ politiikassaan on
saanut ^tykkänään toiset mittasuh-
teet kuin kansanrintamahallitusta
edeltäneenä kautena. Näin ei taas
ole tapahtunut Saksan liittotasa-
vallassa, jossa sosialidemokraatit
ovat yhtenä koalitiohallituksen
osapuolena."
Kuten huomataan, Uuden Suo-
men mielestä Suomen sosialide-
mokraatit ovat "väärässä seuras-
sa", yhteisessä hallituksessa tois-
ten työväenryhmien ja keskustan
kanssa — jotavastoin Brandt on
" "Koalitiossa" kansleri Kiesingerin
edustaman oikeiston kanssa.
JVIahdollisesti on niin että "seu-
ra tekee kaltaisekseen", sillä ku-
ten sanotaan, yksi pahentunut
omena voi pilata koko bushelin
omenoita, ja mr. Brandt on "koa-
litiossa", missä on enemmän kuin
yksi pilaantunut omena.
Jokatapauksessa Uusi Suomi
esittää vielä haikeana sellaisenkin
katsomuksen — niin Paasikiven
linjalla kuin se väittää olevansa-
kin — että Länsi-Saksan sosiali-
demokraattisilla johtajilla on
"enemmän poliittista liikkuma-
alaa" kuin heidän suomalaisilla
puoluetovereillaan!
Mutta Suomen sosialidemokraa-'
Iit eivät ilmeisestikään hyväksy-
neet sen paremmin Willy Brand-
tin, tarjoamaa apua ''ongelmien
ratkaisemiseksi" kuin Uuden Suo-
men isällisiä neuvojakaan, koska
Sosialidemokraatti kirjoitti sa-
noen,   Brandtin  vierailusta pu-
huen, että .Suomessa ei voida
hyväksyä Bonnin vaatimaa yksin-
edustuksen periaatetta.
Ilmaisten uskon siitä, että rea-
listisempi ajatussuunta tulee Län-
si-Saksassa voittamaan. Suomen
Sosialidemokraatti kirjoitti:
"Länsi-Saksan ulkoministerin.
Brandtin saapuessa pohjoismaihin
suuntautuvan ystävyysvierailunsa
yhteydessä tänään Suomeen, on
hänellä tilaisuus presidentin, pää-
ja ulkoministerin sekä sosialide:
mokraattisten politiikkojen kans-
sa käytävien keskustelujen yhtey-
dessä toisaalta tutustua suoma=~"
laisten mielipiteisiin Saksan ti-
lanteen normalisoinnissa, toisaal-
ta esittää välittömästi ulkominis-
teri Winzerin vierailun jälkeen
toisen saksalaisen valtion näke-
mys Saksan kysymyksestä Euroo-
pan turvallisuusongelman keskei-
senä osana... Länsi-Saksan ilmei-
sesti odottaessa Suomen ja Ruot-
sin myötävaikutusta Bonnin idän-
suhteiden parantamiseen, on mei-
dän taholtamme täysin luonnollis-
ta toivoa, että maamme noudat-
tama realistisen rauhan ja ystä-
vyyden ulkopolitiikan menestys
jättää myönteisen vaikutuksen
myös länsisaksalaiseen vieraa-
seen.".
Neuvojen antaja taisi tulla itse
neuvotuksi.
— Känsäkoura.
i