i l
iity proletariaatin ja kyhin farmarien etuvartion, Kommunistisen Puolueen jseneks
VEHDYS K O L M E T O I S T A VUOTIAALLE
Elkn maailman vallankuinous!
Imperialistinen Canada neuvostovastaisen taloudellisen saarron ja hykkys-
varustelun osana (Jatkoa ens im l se l t sivulta.)
:MM!!i!in!fn!i.i!Jii!iiiiHii!iiinini!iiit;niniiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniii
imme
Canadalaisen porvariston p o m a - sijoitukset Canadassa ovat $10,877,- 000.000 eli 65.2 pros. j a ulkomai.sta y h t e e n s 34.8 pros. E i ole siis e p i - l y s t kn s i i t e t te ik canadalai- nen porvaristo olisi i s n t talossaan.
Canadalaiset poman .sijoitukset ulkomail'a, tanamik. 1 p. 1930 t i las- tojen mukaan jakaantuivat seuraa- vasti :
g < ij '13 a
? o 3 g r g 5 i i - y II
p p 5
^11 P
I jatkuvan ja sitken luokkataistelun kan- | I nalla ole\'ia tyvenluokan tovereita | i Ja Vapauden lukijoita |
SS. ^ P
i i i u r a l l i l l _ .Sainsi Ki!itc'.~
, Ai i ; i i Anni,
A n n i O i - d i i l K i l i i i FA-d T y n j r i l Ifclir.i i Icino I''anny Xici i i i iSaiiiii i i<'in;iiu:il;i Hiliii;i Valdi-in yylvia VJii.sa f i l l l d n S i ^ U I K . M l Minnit- \ ' i i lasaari A u n e J-illuic
. Irene i..in(l(iv'i.-t
:\rartLa Saloranta Hauni Leliti.salo Xelta TaniitM- Jenny -Kallio Sylvia Tanner Anni Skehar VAlcn iCuusisto Hilja Ko.skela Aino Hietala Anni Ki*kkinen Hanna Tynj l Alma Jacobson Katii N t t i n e n Sehna Jrvi Ester Mki Martta Koski
Naisjaosto, Timmins, Ont.
o
P: '
-3 Ci a> t* 'O o o u> o M ii3 00 to o o o </> <o 09 to to
O o o
to s 2 o 2 = o o
>t^ ro g o o o o o o o o
III: I 1 w. P
w </> 2! OI to -7 rf O OI to rf". C3 ' Q O rt) o cj o> o B o o >-* o cn o o o o P= o CP o o o o o o
M 00 C ) OI c 'o in 03 "<p TS o o w o o o ^^ o o o o
o Q o o o o
o> to -4 O 4^ O UI o o o
g o o
ro ^^ CO {A 1^ o> CO - q 5 o o o Q . o o to o s* op ,-3 p o o o o < o o o o o o o o
>- s o i-" i-- CO ^ OI OI o
g s s 3 o o lo o B t=> o o o in
_ - o o o o w o o ^ o o o o P
00 -' 00 o> 01 o VI O s g 8
?ii i>iii! in2Miii i i i i ini i i i i i i i>)}njii i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i inii i i i i i i i ir
ja onnittelun VenjJ^j vallankumouksen 13:sta vuosipivn johdosta
lhett Border Cityn Naisliiton osaston
naiset ToJvos.-a, e t l kaikkien maitten proletaarit voivat pian
y h t y Soviet-Uiiioon.
OSUUSRUOKALAN KULUTTAJAT
Maailman taistelevaa proletariaattia
Kehoittaen tylistovereita yhdist- rni in voimansa kaikilla rintamilla. (> uu-toinii]ita-ala ollen yksi nist. Meil- l k i n tll tuloksena yhdistyneen jouk-
i onui ruokalamme, joka sikli j a tydellisemmin kykenee
trioitu ijuiviiloniaan, mit runsaslukuisem- min yb.dif.l^mme sen ymprille, antaen
":aivatuksemme. M
1 IPPPS1!
49 Third Ave, Box 520 Timmins
N m numerot osoittavat C a n a - dan ulkomaisten sijoituksien olevan $65,000,000 korkeammat ku in v. 1929,
CanadalatsiUa pankei l la haarakont- toreita, kotona j a ulkomaiilla
Canadian B a n k of Commerce ko - toisia, Canadassa j New P o u n d - landissa 788, 1 St. P ie r ress , 4 Y h - dysvalloissa, 1 Cubassa, 1 Mexicossa j a 3 l n s i - I n t i a n saari l la .
Domin ion Bank , kotoisia 137 j a 1 liontoossa Eng. , 1 New Yorkissa .
iBanque Can . Nationale, kotoisia 583 j 1 Pariisissa, Ranskassa.
Invperial B a n k of Canada, kotoisia 202.
B a n k of Montreal , kotoisia 650 ja 2 Lontoossa Eng. , 1 New Yorkls-j sa, 1 Pariisissa Ranska , 7 Mexicossa.
B a n k of Nova Scotia, kotoisia 29.' j a 1 Lontoossa, Englan , 3 Y l i d y s - valloissa, 8 Cubassa, 17 L n s i - I n t i a n saari l la.
Banque Provinclale du Canada, kotoisia 333.
The R o y a l Bank f Canada, ko - ' toisia 830, 1 New Yorkissa , 1 L o n - tossa Eng. . 1 Espanjassa, 1 P a r i i ^ sissa Fanska, 43 Cubassa, 26 E t e l - Amerikansa. 27 L n s i - I n t i a n saari l la .
B a n k of Toronto, kotoisia 199. "VVeyburn Security B a n k , kotoisia
30 j a yksityisil l pankei l la y h t e e n s i 9. Y h t e e n s on canadalaisil la pan- t ke i l l 4.223.
Edel lolevat tilastot osoittavat et- t ulkopuolella Yl idysva l t a in ja Suur-br i tannian on Canadan r aha - p o m a n asioimistot tunkeutuneet pas i a s sa E t e l - A m e r i k a n j a l a t i - nalaisen Amer ikan maih in . R a t k a i - sevinta osaa tss n y t t e l e e Roya l pankki , jonka kontrollissa olevat r a - hamiehet ovat myskin ratkaisevas- sa kontrollissa Canadan perusteol- lisuuksissa, kuten puutavarateoll l- suudessa klvihiillteolllsuude.^sa j a n lkke l l i - ja kupariteollisuudessa. Roya l pankin sijoitukset e t e l - A m e - r ikan maissa ovat pasla.ssa y l e i - s i in la i toksi in ja l jyr ikkauks i in . N m seikat m i t .<;elvenimln osoit- tavat Canadan kapital ismin impe- rialistisen luonteen j a sen k i i n t e t suhteet maai lman imperia l ismin s i - sisi in r i s t i r i i to ih in j a kohtaloon. Yleinen kapitalistisen maavlmanta- loiidcn pula ja sotavarustelut ve t siis Canadan kuoleman kuristuk- t:eensa.
va ikkakin Br i t ann i a tuotti u lkomai l - ta $360,000,000 arvosta. Argen t ina ott i huomattavan osan Canadan v e h n n v ienn is t Br i t ann i aan , sa- moin Uu.si Seelanti, Aus t r a l i a . ja I Tanska v e h n n , kauran, voin j a raavasl ihan v iennis t . Y l e e n s eu- ropalaiset tuontituUit ovat huomat- tavasti vaikuttaneet Canadan veh - n n vient i in . '
K a i k k i n m yh e l v m m i n tuo- vat esiin Canadan imperiahst isen kapi ta l i smin osuuden n i i s t r i s t i r i i - toista m i t k t e m m e l l y t t v t j a k r - j i s t v t maai lman kapi ta l i smin v o i - mia.
N m r is t i r i idat mysk in tulevat | se lvs t i Ilmi val takunnan k o n i e - i renssi-ssa, jassa Canadan nyky inen : konservatiivinen halli tus on edus- ' tettund p m i n i s t e r i Benne t t in kaut ta avoimena imperial ist isena hall i tuksena, joka asettaa Canadan Ijorvariston pyyteet kaikessa e tu t i - lalle. osoittaen se samalla yhteen- t r m y s t , jossa ilmenee hajoamLs- ))rosessi b r i t t i l i sen imper ia l i smin liittosuhteissa. ske t t in Canadan parlamentissa hyvk.sytyt t u l l l l i s yk- .set 200 tuontitavaralle j a viel t u l - llmuuto.sprosessln alaisena olevassa 1000 muun tavara la^n ks i t t e lyss ilmenee, e t t k a l k k i ovat t h d t t y n n i i t k i lpai l i jo i ta vastaan (b r i t t i - l i s t j a yhdysvaltalaista), jo iden hvil le joutumista Canadan ko to i - s i l la markk ino i l l a vaat i i Canadan porvariston edut. T m tuo esiin p r i s t i r i i dan m i h i n Canadan por- varisto on sotkeutunut n i m i t t i n samanaikaisesti rajoittaen maahan tuont ia jai laajentaen u losv ien t i . K r k e v taloudellinen tull isota on aseellisen taistelun ede l lkvi j .
Anglo-amer ikala lnen r i s t i r i i t a pe- laa t r k e osaa. ei s i in y m m r - rykse.ss e t t Canada olisi h y h e n - t y h t n n i d e n kahden maan v - li l l, mut ta koska Canadan impe- r ia l is t inen kehitys on sidottuna n i - den maiden kanssa. Lat inalaisessa Amerikassa, mi&s Canadan impe- rialistiset edut kasvavat, joutuu se osall istumaan jo i lmltulcssa olevaan kamppa i luun br i t t i l i sen j a yhdys- valtalaisen imper ia l i smin vl i l l .
Neuvo5;tovastainen imperialLstineii hykk-ys torjuttava
Ede l l olemme havainneet Cana - dan porvariston pyyteet, jotka ka ik - k i tapahtuvat Canadan tyven luo - kan kustannuksella. Neuvostoliitto on proletaariaatln d ik ta tuur in maa, jossa t l l he tke l l .suoritetaan so- s ia l i smin rakentamista viisivuotis- suunni te lman "toteuttamisella ne l - j.ss vuodessa". Viel s i ihen saak- ka k u i n viisivuotissuunnitelman laa- t iminen tu l i kysymykseen epi l t i in r y h t y ratkaisevaan kapitalististen y r l t t e l l j in , "kulakkien h v i t t m i - seen'' teollisuudessa ja maaseudulla, koska proletaariaatln val ta perustui uuden talouspoUtiikan ky t tmise l l e vallankumouksen aseene, n i i n ka-iran ku in oli taattu mahdollisuudet tek- ni l l i s i l le v l t t m t t m y y k s i n ^ ja yk- t,ltyl.syrlttelllsyyden ajatusmaailman kytnns-s, elmiiss j a to imin- nassa murtamiselle. "Vitsivuotissuivn- ni te lman perustana on sosialismin tpknill lston iierusieiden k y t n n s - s rakentaminen, j a pohjistuu sa s l l l ^ leninistiselle vakaumukselle, jota vastaan troi.skilaisuus kohosi, ^ t t t m r a k e n n u s t y voidaan suo- l i t t aa Neuvostoliitassa k a n s a i n v l i , sen tilanteen takaamaan h e n g h - dysajan kuluessa. T m n suunni - te lman toteuttamisen tuloksena j maahan sosialismin tydelliselle to- teuttamiselle ja luokkattomaan kommunismi in siirtymiselle v l t t - m t t m i i t j a soveliaat voimat, pro- letariaatti , ja sen liittolaisena ky- h - j a keskivarakas talonpoikaisto. Suunni te lma on -siis ankaraa toi- .sen luokan likvidesraamista. T t e n jmu-itetaan pois imperia l ismin s i - s i n e n l i i t tolainen Neuvostohitosta. J u u r i t-st seikasta johtuu kaik- kien imperial ismin voimien l i i t toa-
Canadan Kominunistipuolueen Vancouver, B. .
Suomalaiset Ryhnat No.5 jaNoJ
TERVE ?!?i^ .^."^ '^ ^^ ^^ t^aiamme uljas, suun Jalkias seuraten murtuu rahavallan
muuri.
JolmKay^ 448 Queen St. W., Toronto, Ont
K n t y k minun puoleeni kaikissa Vapautta kn.Uv- asioissa. V l i t n rahaa, t i k e t t e j , kirjallisuutta, y t m y ^
Tylisnaisten Liiton Vancouverin Osasto
naisten Sointulan Osasto
Tylistoveri! Oletko jo tSannat VapdeD! C p P P E L L , ONT.
U . Rajala _ . , Hilda ja ^VilJam Rajala J . S y n g e l m F . Ollila
D U N B L A N E , SASK.
G I D E O N M A U N U
MISS J E N N I E L A U K K A N E N
H . L A U K K A N E N
T. R A N T T I L A
J . L A H O N E N
A . K O S K I
Liisa Laukkanen Mrs. A . Koski Emi l West Mary West M . West Wm. Maunu Wm. Rapakko ' Alex Hatt
B E L L E V U E , A L T A . Sanna ja Matt Mattson
perheineen Fiina Carlson John Suni Otto Vilen
tuminen Neuvos-toliittoa ^ vastaan Canadan iniprrial is t inen luonne ilmenee sen riippuvaLsuudessa p.^- oman ja tavarain ulosvientiin n h - den, joka on t i i ikas l i sidottu maa - i lman kapi ta l ismin r is t i r i i to ih in . C a - Canadan imperialist i t pelaavat joh-
" p y h n r i s t i ro tken" , sotilaallisena provoseerauksena ja taloudellisena saartona'.
nadan kauppa v. 1929 oli seuraavaa: ulo.svienti St.120.600,000. tuonti S l . - 249.763,000. T in osoittaa e t t vienti ol i $129,163.000 pienemni^ tuontia sonsijaan e t t edell isin vuo- sina on ollut viel p invas to in , ko- hoten v. 1925 korkeimmilleen, ol i S387.000.000 ja viel v. 1928 ollen $184,'000.000. Canadan ulosvienti su- pistui *ii.s v. 192930 ^ Cmaaliskuu- hun mennes.) $243,449.000. mik, J johtuu pasla.ssa .seuraavien maan- viljely.stuorteitten viennin la^kemi-
tavaa osaa taloudellisen saarron ke- li ittmisess Neuvostoliiton ulkomaa-
pasifistit, y .m. osoittavat suori t- tavansa osansa Neuvostoll i t tovastai- sessa varustautumisessa. T t Joh- tavaa osaa suorittaessaan neuvosto- vastaisessa varustelussaan Bennet- t i n hal l i tus i t s en i ses t i ks i t t e l i " tut- k imuksen" Neuvostoli i ton , v i l j an - m y y n t i koskevana j a kehi t t i o m i - naisen "SeUtyksens" canadalalsille farmareille, joiden dess on n l - k i i n n y t t m i s e n kaut ta t akavar iko i - tuks i tuleminen j a h d t , kansain- v l i sen talouspulan j a - Canadan k a - pi ta l i smin talouspulan osana k r - j i s t yvn maatalouspulan seurauk- sena. .
N i n ollen on se lv , e t t sodan- j lke i sen ko lmannen kauden luhis- tuvan kapitaUsmiri Ja kohoavan so- siaUsmin vl i se t risthrildat saavutta- vat kiehumapisteen, samanaikaisesti k u i n imiJerialLstien k e s k m i s e t r is- t i r i idat johtavat kiehumapisteeseen. K u m p i tapahtuu ensin, ratkaiseva hykkysk Neuvostoli i t toa vastaan ta i imperial ist isten valtojen v l inen sota? Kummass*akin tapauksessa on t y v e n l u o k a n t e h t v muuttaa i m -
sesta: V e h n n $212.771.000. jauhojen j vara- , nafta- j a metal l i t rust i t ovat $19.660.000, juiu^ton .$7.000,009, l i han | mahtavia proletaarisen val t ion trus- $4.150.000. Vuonna 1920 oli C a n a - {tpja. joiden tuotanto tapahtuu so- dan vienti .huomattavasti karjatuot- j siallstlsella yhte is tyl l ja yks i s t n
jteita. mutta nyt kymmenen vuoden j s i i t .syyst kykenee l h e t t m n 1 kuluttua sen tuonti in s is l tyy voi, markkinoi l le halvemmalla k u m yk- savustettu l iha ja lampaanliha. L i - ^ si tyisten kapital ist ien li ikkeet. * hakarjan e l vn vienniss Canadan { Kapi ta l i s t inen lehdist.- p y h t kauppa teki ratkaisevan muutoksen miehet, kapital is t imaiden ministeri t .
kauppaa v.i-staan. Canada ryhtyi pprialistinen sota kansallissodaksi omaa poryaristoaan vastaan Ja val- lankumoukselUsen tylisten Ja ta- lonpoikain hallituksen muodostami- seksi. T m teht\S. edel lytt ty - listen nousemista kapitalistisen ta- louspulan seurauksia vastaan, kal- vosparoonien, puutavaraparoonien. ja koko rahapoman voimia vastaan jokapivisess e lmss tyt-teke- vien ja tyt tmin rintaman yhte- nlstyttmisel l taistelun pohjalla.
toimenpiteisiin "po lkumj 'yn t l " vas- taan, erikoisesti kohdistettuna neu- vostohlllen ja puutavaran maahan tuontia vastaan. Sanva tapahtui " v a n k l t y " va lhe rypyn agitatsionin kautta alkaneella "polkumj'.vnti"- kl lhotuksel la muissa maissa. K u m - ma.ssnkaan ei ollut m i t n muuta ku in luonnolliset t e k i j t vaikut ta- massa. Es im. Neuvostolii ton puuta-
v. 1929. Es im . voin vienti Suur- britanntaan hupeni kokonaan ($340),
sosiallfasclstit. taantumuksellisten smmattiunioiden johtobyTOkraatit,
Kaikille tylistovereille ja -toverittarille
Lydia Anderson Elin Auvin Helen Jokinen Taimi P y k l Tyyne Silver Emilia Wallin Martta Kaipainen Laina M t t n e n Hilma Hill Helvi Koskinen Senia Jarvis Maiju Pirttinen Aino Touikoniemi Helmi Latva Impi Illberg Anna Silenius Tilda Peltonen Alma Wirtanen Lempi Heinonen Hanna Heikkinen Hanna Leppl Ida Lepp l . Hanna-Karhan Selma Aho ': Kerttu P i tkmki M . 'Markkanen; Ida Saarinen Jenny Saarinen Fanny Taipale Kerttu Stolt Hilja Hi l l Alvi Mke l Aino Lahti Elina Koskela Siiri Lahtinen Anna Aro * nni Barck Astrid S j m a n
