i l
L U f i U i l l f | independent LX-i^r Oi^aaj o)C Pmmsh .Canac ians . . E E - tabllshed Nov, tb J917. Auihcr -zea as second class m a i l by t h t P o - i Office D e p a n i n e n t , O i u i u a . P u b - 2i:sbed. thrice weJdy; T u e s. a a y :f'. Tbursdays and Saturda js by Vapaus Pubiif ihing Ck>nipny L i d ; , at 100-102 Ehn St. W.. Sudbur>', O n t , C s n a a a
'L.^jnft.:.,- Bu ' . r . f - i5 Of/ict 4-42G4. f--rj."r.. ' . O f : . ' . - 4-4265. Manager
T - ^ : . i c o r W . E k ; u n d i-IaUmg
Advi:rii.sjrig rat^rs-upon appljcatioa-
T l l A U S H i : v y ; A T . < l ' . . - ; S5 50 O .<> $3 00
3 kk . $1.75 Vnd;0%xJ.oa--,u 1 \k. $6 50 6 k^. $3.50 S a .rr,.,o.-.a i v: $7 00 6 kk S4 00
Tiislaina 13 p _ Tuesday Jan ^Z^^^^ \^\mf^m GSOittaa vuonna 1947 huomattayaa nousua !
. VJimc joulukuun 30 pivn juSkai-vtiin Suonurn Vapaassa Sa.-: nassa. seuraava toimilu.skirj<>Uu.s, Joka osoittaa Suomen taJoasel- man valtavaa nou.sua vuonna 194.7.
".:r^:T.:"\r.:.:. r . .ppuu n i i n rciMi-^a l tk . jo . s ' a
Mutta mit sanoo kansa? -Nuvrasii ja ajeniuvasii i hiiy^vanairx^raiians^Men eo^^^^ pokku-
T'jiJen lIuiohallitufe?en rahani n ; -TI I - J M / . ; ='ir!0! v.irne perjantaina Vew Yon.issa anian-.ansa t]..:< vr-u^fd'--<i. /-jta hailiiu-. f i '
;ijfi-j(.taa Fota-ajan h!.':ia'..jjKr./^]a.i'nt'tciniLi..i . "^am^illa kertaa
n-thuriKnisteri .Abboii yli=Lr Mar^haiiin. .siiuiurK<-].aiaa-..ioinu.*i)piteeksi j!i'k huojentaa Canadan n)r.y.'-a !,i!-.ii-;)r.>bl,^-Tx-ja ja "voi ehk ra'-.aistakin ne*' ku;en CI ' .n iiutl-s'iflo-^i !o-tfttiin.
Katsotaanpa -asiaa ;. vab a n I&i i-e m i n ui. Viime vuonna ministerr . ;\Lb'>ir '-ennusti*', etielinku-staiuiui^mdek.si. nou.vje 145, paikkeilJe ja
.vjV-:-.v2 pyshtyy siihen,, niin h-aii .on iloinen- :siua. X y t virallinen elin-.
ku.-iannusindei:.?; on jo M6 pistotta }'i hinn;jt nou-^ e^vaL yha. Mini .s - . lerj Abbotiiin- o.T.ien: Jriusuntojen mukaan Vhdy.^valloi.sta tuotettu- , jen tavarain hinnat ovat.nou'^.seei. keskuusta J946 lahtien 40 pro-
.sent.illa. Mutta .kaike.s.t.a huolimaua. han kielia.yiyy hiniakontrollin toteuttamisesta!
E n t sitten se ..Marshallin .^suunnitelman .siunau.s? Vajaa k<'iksi . kuukautta sitten liittohallitus juikai.-i .Marshallin .suunnitelman cana-
dalaisen. painoksen/ mik tunnf-taan .-Xhbottinsuvuinitelman nimell. : T s t lyh3'est ajasta huolimatta .-Vhbotiui suunjiitelma on jo antanut
meille seuraavat ''saavutuk.set" : 1Kulutustavarain , hinnat ovat ko- honneet historian korketmnialle ta.solle. ia 2) virailiston tietojen mu- kaan maassamme on nyU 170,000 fyotonla,. luJka-on .suurin mr .^odan pttymisen jlkeen. ^
Selv on, etta Abbo:tin ..suunnjtclma ei huojenna m a a m m e ta-; . lousprobleemeja vaan krjist ja syvent nii?;-l. T(jtta, ett vXbbot- : tin suunnitelma lupaa .meille kansakuntana Vhdy.svaltain: markkinat : (tietysti: Yhdysvaltain ehdoilla;, mutia tn aikana menetetn
; mahdollisuudet rakentaa /n'.sy7.'t// knuppasiihtcct Britannian imperhi- : min, Euroopan, uusif-n demokratiam.-iicU-n, Neuvostoliiton ja muiden
itsenisten maiden kanssa.- Vaikka .siis olettaisimmekin, e t t Abbot- . tin suunnitelma, huojentaisi hflkellise.sii t;dou.s])robleemejamme. ku-
' ten asperiini huoientaapankivis tys t , nim missiin tapaukses.sa .se ei niit paranna, vaan pitkn j)aall('pahentaa.
. Mutta mit sanoo kansa? l'utislieiojen perusteella n y t t sil- t , e t t kautta maan nousee vihastunut kansanliike.r^iik vaatii A b - bottin suunnitelman hylkmist ja Canadan itsenai.syyden.silytt- mist; T m taistelu Abbottin suunnitelmaa vastaan nyt t saar van laaiakanfisen ia monipuolisen luontoenvMolcmmat uniokes-
vkuksemme-. C C L ja T L C . seka niiden johtavat uniot valmistuvat:ak- fiivi.sella.tavalla Dalkkalaisteluihin. M e r k i t viittaavat .siihen, e i t .
. tmn vuoden aikana tulee lukuisia suuria lakkotaisteluia,-; elleivt
tynantaiaf .suostu huomat ta viin. jialkanvlennvksim.: Lnnen - farma- rien ke=kinides.sa nuhnfnan..tans.mvynfilakoma. ia muista taistelume-
- netelmist farmarien oikeufettuien vnaiimusten hyvksi. Kulutta- jien jrjestt "ovat sotatilalla ia vaativ\it pt tvi toimenpiteit hin-"
. takontrollin palavittamiseksi. ' v : M mys siihen, e t l n i i m miljoonia ihmisi
ksi t tvt taloi)delliset"liikeh(imiset.rvlidistvv-iit tavalla tai toisella . poliitdseen taistehnm. On mui.stettava. ettii. vuosi 1948 onCanadas- .sakin. vaalivuosi:. Monessa m;iakun.n;i-ssa suoritetaan lainlaatijakun-' .:f?envaant ja. onpa ennustettu el ra IHtlohnllituksenkin .-.vaalit: voidaan
; pit, joko tn. vuonna, tai ensi vuoden ahi.ssa. T m .sellaisenaan : .-antaa htiono.ssa tilantce-s.sa vmalni^ui mnhdollisuuden.* Canadan kan-.- ..salle., On;vain muistettava, etta inrvpiiolue iisli ensimmisen ky.sy-
- myksen hintakontrolHn peruuttamisesta ja.sen. ett liberaalipuolueen hallitus menetteli nain tarkoiluk^flliM,'sli .aloittaen hintavyrvn mik on vienyt meidt kansakuntana siihen nii.ssrl nvf olemme. Selv on;. e t t molemmat vanhat i^orvaripuolueet ovat t s s asia.s.sa y l ^ mus-
' t ia syntipukkeja. Xemcileinmat T i l i s i s.aatava hville kaikis.sa maa- , kuntavaaleassa ia mys.tulevi,ssa liit.tovaaleissa. Ta.s.sa on molemmille tyvenpuolueillennne > (-CF/lIe ja LI'1':Ile - ~ . ensiluokkainen .
.mahdollisuus ja samalla historiallinen taisteluhaaste; Voivatko ne . ajan-vaatimusten mukai.scsli yhdistaii voiman.sa siten, et t molemmat, porvaripuolueetosaatetaan havioon tulevissa vaaleissa.-' Ilolla on pan-
. .tava merkille tyvenpuolueitteinme viimeaikainen lhentyminen, mutta jos tyvki.mielii voitt;ia:lulevi.ssa vaalei-ssa. niin paattitvmpi toimenpiteit tarvitaan.
. .Mutta vaalit ratkaisevat hintakysymyksen parhaassakin tapauk- sessa. vasta ensi vuonna. Siihen nieimcs.-^a-tyven t y t y y saada pai-
:k.anylennyksia. farmarien- l y t y y saada paremmat tulot tuotteistaan ja hallitus on pakoitettava ottamaan kayianlodn hiniakontrollin mik
. .est senv ett esimerkiksi kaalinkcrsia. niinka vl i t t jt syksyll os- tivat farmareilta 3 seniili pauna, vaaditaan nyt kolmekymmentkin sentti pauna'
i i i i
De Gaullen fasismia Ranskan taanlumu.-porvaiien ' toivo" , kenraali de Gaulle on
/asiallisesti puhuen julistanut, etta hnen tarkoituksena on murskata
Ranskan vapaa unionistinen liike ja muodostaa .Mussoliini^vainajaa
. matkiva korpotatiivinon },h(iist_\- mi--.a i\ nar-Uijat ja tyKuset su-
- lassa sovussa kohotiav.it hintoja aleniaval f>.i[kkoja ja hirt tvt mili-
tanttisia tylisi li^e-^taan beh.ia on . olla tama "ihannelaitos"' yh-
distetn valtioon ja tyrintaman ]iaamieheksi. tulee: joku ranskalai-
nen tyvensyj .
' Tm on kaikes.^a ali-iunuiudei->aan R.mskan nousevan fasismin
t'suunnitelma- tyven. oriuuitaniLseksi ja ne. " 0 5 . i a l i d e m o k r a a t t i 5 e t ' '
;johtopamput. jotka tainan vaaran uhale.s^a h.ajoittavat Ranskan Ainio-.
nistista liikett, autta^al JO'KO l ieiaen tai t ietmttn de GauUen fa - sistinousua.
Mutta eri asia aiu "kuitenkin se. onni^^tuuko de GauUe-ja hnen
"apurinsa Ranskan tyvenliikkeen Ulhoamlsc^^'l ja-ncjuuttamisessa.
Vuosi 1948 ei ole v. 191S jolloin Euroopan tyvki hukiitettiin veri-
virtoihin. Ja sitpaitsi sopii mui.-iaa, ett juuri yllhkuvatunlainen
ohjelma johti lopulta siihen, eiia M u - - o i u n i riippui lopulta k o k o Ita-
lian-kansan vihaamana ja hpai.-e i^ana ialoislaan hirsipuussa.
Paatiymai^a olftva vuosi. on -ollui
Burman itsenisyys Burman 17 .00.000 . kansakunta ai-iitii vuoden alussa itsenisyy-
tens julistautumalla tydellisesti Bnian:iui=:i;a riippumattomaksi, ki l -
tin on tiedoitettu.
V Burman tydell ' s ' i tsenisyytt raioitetaan kuitenkin taloudel-
Ii.eki ia poliittisesti. Uutistiedoissa nimenomaan selostettiin, ett
brittili-set kaivos-, ljy- ja muut kapitali.-tit s^ailyttavat entiset ase-
. /mans Burmassa siihen asti kunnes niiden sopimukset p t t y v t , jot-
^ ka'arvattava'sti useimmissa tapauksissa on tehty 99 vuoden ajaksi.
v>;s^ a riittvn- '..Ti^ivaili.vdettylHSii
.".-o.u.su.,. Trnr: iii&kHi on rniniitava, ".f.a od.tllvtyiC.v.:! riou-sun- j&iicumiselle.
rnori'e-..sal:in inihtehnas. .saugtn .mfcrki- i '.-.vat oio noi ta vast; .muut tunee t , ..-/.^ nkas .';oiapol:-u.'kan pa?ja.stj; ru-hjo- r %-:a;kka fcSimorkiK-sj iiifc.pai.sfcn .shk-- rnallfe taiaselamanfimme, - jota a > -rArrnipMlii.ri jrjhuo.^tar--vj^^,ifiteollLsuu- J-O-^TnolliSfisJikaan. jcahd;-j) "<;cn?jj|.sf;n f leni iuo :antoa onkin jouduttu j o n k s S ^ ^ vuoderi .a : ; iana oltu ohdr<.iy .saada Ia-- ' ----^jrrar.Kupr-t^ htt-caan .vj::a ed/iiantene r a u h a n a- ' H u o l u n a f a nauta hy%j>:a yle:tu- .jan^ta-soLlt'.. ; lG;<s3.sra ja fiuOpc:.sia edel]ytyfcfij.st, on . H y v ; n iyyp ;]ii.Tt on ollut taarr^u- i vaiou-sf-lamarrjrnf.' j o u i u n u i k u l i e n k i n muspiiF-en . ja n a i h m h i i i y n e e n oikeas- r-.o/.fima&n vakavia koeitelemuksia j a tohenkLsen; .VJ:-;. dfem. puoluejohdon j jopa vaiheita /criist-ja. T m on j o h - j .svoasanai.set ja u-sein vielapa to tuu- | i tmut paa.sia,s.sa .silta, etta toisaalta .dfinvastai.s*;t .seliitt-lyt nii-sta .suunnat- j.-ff^antumuspuni ja na iacn kanssa l i i t - -
toutunet-t o;keistolai.sfct so.sialidemo-tom:i i la . %'!iikeuk.s:sla, joiden pari-ssa '.-alou.s(;lamainme on- saanut . j a i k u - -vasti kamppai l la , jotka muka-a iheut - tavat- .sen,-etiei laajoille tyola is . ja mui lk ' kuluftajapnreiUe voida taata mahdolli.suuk.sia eimta.son nou.suun. Samanikai.se.sli n a m a . p u n t ovat pyr-SamanaiKa ' inr-r-t^nJji icineet-^alailcmaan ta i vahek-symaan
nut- tasia.sioita, jotka- o v a t v a k u u t t a - vina l<-xl.'.stfcina .sma e rnta in vo imak- kafisia.nou.su.sta, jonka talou-selamam- me on- paatiymas-sa-olevana vuonna, kuten .sila edeltneenkin, kokenut.
Kie l tml l .talouselmmme on. .ollut mone.s.sakin .suhteessa vaikeuk.sj- en ke . ske l la mikapa maa ei .sita- o l i - , .s- kaylyaan;la]oudelli .s)a: voimavaroja suunnat tomasir kulut tavaa "nemu.so- taa." : vuosikausia. Tas ta huol imatta on talouselmmme nousun j a t k u m i - nen ollut kuluneenakin vuonna iJrino-' mainen j a melkeinp a inul laatuinen ; .: -TeollKSUUden tuotanto on kytan- nlli.sesti. katsoen saavuttanut .mdekr- .sm perustana olavan nbrmaalivuoden ' 1935J. ta.son. . K o l i m a r k k i n a l e o l l i s u u - den tuotanto on sen huomattavast i ylittnytkin. Elintrke ; vientiteoll i ' - J5UUS -on pilii.s.syt. lhes 80.. prosentt i in; Teoll isuuden yleinen tuotanto on noussut vume vuodesta 21. 10 prosent-
Teoll isuuaen tuotannon . vo lyymin kasvu ilmenee erikoisesti u lkomaan- kaupas.samme, jota ovat suosineet l i - , saks i suopeat h i n t a k o n j u k l u u n t . Jo marra.skuun t i laston m u k a a n v i e n i i i n arvo nousi 41.4 m i l j a r d i i n ja tuonnin 3y.- mil ja i -di in m a r k k a a n . -Tten on Siis ulkomaankaupa.ssamme saavutet- tu, a ivan poikkeuksell inen tulos, n i m , 16 m;] jardm markan vient iy l i jaama. Sotnvan Viennit nousevat vahan y l r , 9 . m i l j a r d u i m a r k a n , joten ,niiden osuus kokonaisviennistmme oi-i laskenut a l - le 20 prosentin. T a t a seikkaa on er iko i - ststi korostettava, kun muistetaan, et- tii Sotevan osuus .kokonaisviennist o l i es i inerk iks i V. 1945 n . 65 pros. Vuo--, cien lopussa soiakorvaufcia on arviolta .suoritettu n. 50 prosenttia. '
k raa i i t ovat pyrkineet-: kyttmn taloudellLsia te-KijoMa ornien h a m a n e n poliittisten tarkoituksiensa hyvksi j a t.OLsaalta suurnkkaat ovat pyrkineet varaamaan itselleen mammutt iosan . kan.santulon noususta. , - . . -. L i h a n ja .sita seuranneen l iha ja los - teiden .vapauttaminen snnstelyst vastom va.senimiston a n k a r i a vas- {' talau.sena ja varoituksia p a m jo vuoden alKupuoloUa p a l k k a n n t a m a n .sellai.soei-irnyrskyi.sasui liikkeeseen, et- ta tyvenen, veden saavuttaminen el oJe.vicIa lheskn vacn-iaa.: Edel t- vn tu l tu takt ikoint i ja saalisLushalu on m y OS i lmennyt puun .snnstelyn k u - moam:.sessa, maare formin . lo teut taml . st-.ssa.- va l ta la in jatkamisky.symyk.ses- sa. palkkaky.symysien ratkaisujen v i i - vytteJy.s-a ja - vasiustami.sessa, h m t a - saannoslelyn t iukentamisen vastusta- mi.ses.sa ju s i ihen Uitiyva.s.sa h i n t a - vyoryn lpiajamisessa, kansalli-sta- misa.S!an eteenjjainviemisen vastusta- ni-sessa jne; .
O n . ymmrrettv, ett se r u m a peli; johon oikeLStoja tois inaan koko porvan-sto . yhde.ssa .sos:aluIemok- raatt ien kanssa o i i syyl l i s tynyt t a l o u - dellisia kysymyksi ratkaistaessa, on Uivattomasti. vaikeuttanut hykyisen hall i tuksen . mahdolli.suuksia saavut- taa-niis.sa koko kan.sal!e ja kansanta - loudelle parhaita mahdol l i s ia tu lok- sia. O n . a i v a n , ilmeist, e t t . t aantu- i muspiirei l lamnie, johon on ollut, luet- ! lava. inyos^sosdem. oikeis iosi ipi , on. o l - lut tarkoituksena G-staa v a l i r a u h a n - teon jlkeisen' uuden j a ' d e m o k r a a t t i -
Tulipalo tuhosi skettin pahasti tmn sekatavarakaupan Toron- aiheuttivat liikenteen pyshtymisen monen tunnin ajaksi ja tuhan- tos.sa ja aiheutti noin $200,C0O vahingon. Palokuntalaisten autot net ihmiset seurasivat palokuntalaisten taistelua, tulipaloa vastaan.
Palkat ja hinnat NeuvoMiitossa Nev.- Y o r k T imes in toimitta ja , ' New York , . U S A . , ' . -. .:. S ir .
Jou lukuun. 21 paivana ."Voice of America"-radiolaa ja l lukseen oJj^lii- t e t t y . T h e Ne-vv Y o r k T i m e s i n ^ i t ^ i k - kelista osa, jossa verrattain.Neuvosto- l i i ton ja Y h d y s v a l t a i n tylisen talo- j a j a menoja .r S i i n a la inat tu jen n u - meroiden m u k a a n on Yhdy.svaltain tylisten elintaso pal jon - korkeam- mal la k u i n Neuvostohiton tylisen.
M i n a . Moskova.ssa olevan O r d j o n i - . kidzen konetyokalutehtaan y l i - n i s i - noor i , o l in useita vuosia Y h d y s v a l - loissa : j a tunnen - todellisen t i lanteen .=iella. M i n u a ki innost i ne k u m m a l h - .set johtopaatokset j a aloin tutkia , r a - diolaajallukses.sa annettuja numero- tietoja.- M i n a t u l i n sellaiseen p^ tokseen jos "Voice : o A m e r i c a " l a i - nasi numerot o i k e m ett .sun ta - l ial l isestl yr i te t t i in joh taa , ihmiset
skettin julkaisi New-York Times artikkelin, jossa" verrattiin ame* rikkalalsen ja venlisen tylisen elintasoa, jonka tklinen Vapaa Sa- nakin lainasL Siin selitetn kuinka monta tuntia venlisen ja ame- rikkalaisen.. tyi>lL<ien tytyy tehd vissinlaisen elintarvemrn ostami- seksL Seuraavas.sa julkaisemme pitkn aikaa: Amerikassa asuneen ven- lisen insinrin vastauksen mainitun \ew York. Timesin kJrjoi<.uk.sen johdosta.
M i t a tulee maatalouden tuotantoon palkkatyvestlle ja k u i u t t a j a p i i - karsi .se .sodan johdosta rappiotappi- ^.^^^-^^ Q ku lunut vuosi ollut edelleen, o ina viel pal jon enemmn k u m te- , ^^ ^^ .^^ ^^^^ Palkankor6tuk*set eivat olhsuus N i i n p a se ei Qlekaan pssyt I lheskn korvanneet Kintvy- elpymaan yhta nopeasti ja teljok- ; M i s t a a n elintason noususta ei kaasu k u i n talouselmmme " i o n i , ^ ^ j ^ ^ ^ ol lenkaan puhua, vaikka tuo- m u u haara . K u n kui tenk in lannoi t - , ^asvu olisi tehnyt sen m a h - teiden ja vakirchujen tuontia o n ja t - ^oll-.seksi Laajojen tyolaispi inen ei
, , , . , : , . . . . . . . . . V uarhaan. eika. valiteta oikeita tietoja Sf n hallitusbuuntauksen l y m s t it- '
naiden kahden maan .vaalia. . " -.' Tarkastakaamme, ni t numeroita . Te ' sritte,. ett/tylise^^^^ ,rihen -pikk .Neuvostoliitossa:; i^. 2 ruplaa 40 kopeekkaa. T m on h y - v i n lhell keskinkertiseii-; amm'tti- taitoiseh tiylaiseh.paikkaa.; T^^^^^ kuitehkari/osoita sit^ ett-;-Neuv.s^ tpl-iitfln. D a l k k a j r j e s t e l m ' t a k a a ty:^ Iiselle,; p.aljiv.;k^^^^^ jos: hn .ylitt tyBhrmlnsa. l M i h u h ' ; , tehtaassani. :tylaiset tyt- : 1 tyt ^ tybhormihs-:; keslciiiirln;^ .j prosenttia-/ja: muut.am;tV:2b
.seaan l a p i : mys;taloudellisella,alalla^ Valheelli-sella ja. valtaval la propagan- dal la on yritetty est kansaa saa- m,asta selvaa a.sioiden todellisesta t i - lasta -ja syytelty totuudenvastaisesti vasemmistoa kaikis ta vaikeuksis tam- me sek kytnnss pyri t ty vaikutta.'- maan . taloudellisten a-sioiden r a t k a i - suihin k a i k i n . tavoin negatiivisesti kui tenkin omistavien-pii'rien..edut t u r - \ alen.
kuvasti l istty.r- erityisesti kuluneena vuotena ^ siten, etta ne vastaavat . jo r a u h a n ; a jan m a a n a , ei suurmaata - loustuttajien vaikertelua- maata lou- den . 'kannattamattomuudesta," . v o i - da lheskn ottaa tayuesta. . Kesn ankaran kuivuuden johdosta ei salo muodstuiiut: n n n hyvksi k u i n o l i odotettu. : V i l j a s t a ja muista viljelyrs- ksveista saat i in keskinkertainen, ja ioktpukses.sa.. viimevuotista h u o - nittavasti parempi sato. Ainoastaan rehujen osalta koett i in vtrkava vas- touikyininen. : Kokonaisuuteen kat:- s^oen voidaan kui tenkin^ todeta, ett val t ioval lan mytvaikutuksella j a t u - c l lmaataloutemme nousulle o n luotu .-..uopeita cde l l i tyks ia pal jon suo- peampia k u h v :mita-: auurmaatalou.s,-. tuottajat " t i lastoineen" esittvt. My*; metstyt onnistuivat . .viime h a k k u u k i i u d e l l a - h y v i n ja turvasivat
pid kui tenkaan hell itt sita ponnis- telujensa- otetta, jonka aV.uUa talous- elmmme on noussut ja-.voi j a t k u - vasti nousta. M u t t a toisaalta-on k o - kemuksista otettava oppia. Mikli ty- lisjoukot ovat ei-imiehsia-ja- riitelevt ke.skenaan. . koituvat tuotantomme nousun ja talouselmmme ylei-sen e l - pymisen hedelmt yks inomaan suur- , poman j a muiden omistavien p i i - r ien hyvksi.- Se yhteisty,, joka o n Vlt tmtn- palkkatyvestlle vo i t - tojen saavuttamiseksi po l i i t t i se l la . r in - tamalla , on yht ehdoton m e n e s t y k - sen edellytys mys taloudell isella a l a l - la, t ,
. " ;Cal i fornian yl iopiston palkkat i las- to vuodelle 1944 (ja tm o l i ka ikke in korkeimpien pa lkko jen a ikaa osoittaa, etta 80 prosenttia A m e r i k a n perheist sa i tuloja alle $3,000 (vaikka perheiss teki an.siotyta enemmn kiun yk.si henkil) .ja M o n t h l y Labor Review No, 6 vuodelle 1947-osoittaa, ett 50 prosenti l la A m e r i k a n perheiir oh t u - lot al le $2,500 vuodessa. Nm nume- rotiedot on julkaistu- Yhdysval loissa ja .ne voi.helpo.sti . tarkistaa. .
M i t a tm k a i k k i merkitsee? Se tarkoi t taa .sit, etta te olette-ottaneet' puolet pois Neuvostohiton tylisen palkasta j a lisnneet A m e r i k a n ty- lisen pa lkkaa 25-30 prosenttia. .
M i k s i .teitte nin? K u n New Y o r k ' T imes ju lka is i ja k u n "Voice of A m e - r i c a " laa ja l t i t a m a h m i n r . e ,e ivat varmaankaan ajatelleet,, etta luki ja t j a kuuntel i jat hyvksyvat nm nu-^ merot tekemtt kysymyst. Tllaisr ten tietojen ju lka iseminen ei aina- , k a a n kohota. Y h d y s v a l t a i n "lehtien mainetta Neuvostoliitossa. . O l e n t u l - lut , thn tulokseen huomioi l lani , j o i - ta : olen tehnyt radiokuuntel i joiden joukossa m i n u n tehtaal lani . :
Vielkin kummall isempaa on ver-
la inen . vastaa ammattitaitoisen ty- lisen vi idenkymmenen tunnin tyota. Neuvastoliito5.sa samanarvoisen asun- non vuokra on 100-110 r u p l a a . k u u - kaudessa,. jonka tylinen ansaitsee j laan. M i n u l l a on. my.s Sharkova poi no in vndentoista . tunnin tyll.,. Neu-_|.kansa .kanssa,, joiden yhteiset- an.=;i vostoli i ton tyllisen menoi-ssa vuok- noasee noin 3,000 ruplaan. Seilaisi
kahden maan elintasoa voida a n ' ver rata ot tamalta huomioon .sodan vai kutusta?
M e olemme, verranneet joidenk': tylisten. palkkoja . NeuvuotoiiUo.s.-j on .hyvin yleista, et t kaksi tai kolmi perheest kay tyss. M i n u n teh- taassani on konetyokaluasentai; jonka n i m i . o n -Mosin,- jonka tytti kytt konetta ja poika-on m.ekanik. ko. -Taman perheen yhteiset tulo vaihtelevat 2,500 ruplasta 3,000 rup
perheit on pal jon meidn maassani me. M i k s i e i na i ta oteta huomioon:
M i n u n on'.sanottava, .sir, etta sellal .set art ikkel i t k u m kysymyksessa ole.
i va, aiheuttaa Neuvostohiton ihmistei:
ramenot tekevt keskimrin 3,4 pro- senttia.-,' -
Te ette ole vertailleet tata; Te ette p u h u m i t a a n si l ta , etta amer ikka la i - sen tylisen laakarimenot vakavien sairauksien a ikana . on>-'ke5kimaarin i keskuudessa juur i pinvastoLsen vai $15 kuukaudessa. ja k u n leikkaus . o n , kutuksen k u i n mi ta te luulette. T! toimitettava vhintn $100. j o k a , lkonetykalutehtaal la olevat virka merkitsee kahden, v i ikon palkkaa . . veljeni .sanovat, et t jos "Voice o! Lkrin hoito j a . sairaala Neuvosto^ ; A m e r i c a n " ja- A m e r i k a n lehtien ia. Uitossa o n vapaa. holta esitetn tllaista vristely
Te ette myskn puhu mitaan m m se johtuu si i ta , etta vielp tall^ mist menoista mi ta kuluu jos aikoo hetkell, k u n me vasta olemme ta.n antaa lapselleen yliopistosivistyksen, taneet puolet viisivuotissuunnitelmas Teill ei ole minknlaista vertaus- ^ tamme, naiden kahden m a a n tjolais kohtaa, koska amerikkalaisel la tyo- , ten elintason vertai lu on jo epedul Iisell ei ole. mahdoll isuutta antaa i Usta teille. lapsilleen yliopi.s,tosivLstyst,kun. sen-, ; j ^ j t ' se tulee olemaan vi is i vuotis si jaan Neuvostoliitossa oppilaat saa- guunnitelman ptytty, k u n maam. vat 'St ipendej val t iol ta ' ^ e kansall istulot ovat nousseet pai
Ottakaamme esille lasten huol tami - ] korkeammalle j a Yhdysvalla: nen . . Vielp. Y h d y s v a l t a i n tyode- partmentTn virallisissa t i lastoissa t u n -
,kamppailee, k r i i s i n ' kynsiss? . ^Olism i lo inen- jos julkaisisitte ta
nustetaan, ett perhee.ss, jossa ei ole | ,nan kujeeni New Y o r k Timesin pals $84 , vukkotuloja- .(joka on melkein kaksi kertaa keskinkertaista pa lkkaa v
osuudessa 900 ruplasta 1,000 ruplaan .tuksiin, lomaan jne.? M i k s i ette p u - kuukaudeisa. Jo tlt perusteelta l . iht ien teidn -laskelmanne ei pid paikkaansa . - .-Neuvostohitossa on h y v i n - , laajalle levinnyt . se tapa, . ett kun, tehtaan kuukausiohje lma on p a a t t y n y t , i i i i n tylisille annetaan huomattava m- r palkkiota , .Meidn tehtaamme t - n vuonna (1947) sai seitsemn; ker- taa palkkiota yhteens-1,000.000 r u p -
t ia . , - i,-: taus A m e r i k a n ja .Neuvostohiton-tyo- Keskinkertaiseiv a m m a t t i taidon | Iisten menoista. : . "Voice 'of America"-
omaava tylinen; jonka peruspalkka ! vertasi leivn, maiden ja miesten,pu- on (virallLsten tietojen mukaan) ,480 kuten hintoja.,: . E n t a muut menot;-,l ei voida kytt lapsia alkeiskoulus- n i p l a a kuukaudessa, ansaitsee todel- i kuten vuokraan, valistukseen, v a k u u - ' e a . Nen.vostoliitossa lapsen yllpito
tulee maksamaan. 50-60 r u p l a a k u u - .kaudessa, joita -vsta 15 l i m h i n ty- tl '^^ ;; ' - ' r . ) . : :
.Vin .tehdv .vertailuja: edell j a mainita ; lonia-ajah palkasta, vapas- tal.-iepokddista tylisil le, : ja heidn lapsilleen,, ' valt ion - maksamasta v a f kuutiiksest,. /kryauksesta; suurlper-. .heisille ideille^ jne;', mutta . s i t ' v a r - ten en .kir joita tt kirjett.- ; . ' : S a i l i k a - a ' ; m i n u n , tehd^ ^
Kysymyksess levSs art ikkelissa neiiypstotylisen pa lkka oii', katkais - tu yhteen kolmannekseen j'a menot suurenneltu mpnehkertaisesti . A m e - r ikkala isen -tylisen tulot on, koiro-
h u m i t a a n nist kuluista? Katsokaamme ' ensiksi mit- nume-
roita, joita te e s i t t t e . Niill on .vissi tarkoitiLsper; H e vertaatte Y h d y s - valtain : $30,- pukua j a - s e l i t t t e , sen maksavan. Neuvostoliitossa 1,400 r u p - laa. Mill perusteilla? .Teidn j u l - kaisemassa, hintalistassa ,- sanotaan selvsti, ett hyv p u k u , "pyhpuku", korkeinta luokkaa maksaa 1,400 r u p -
laa . 'Tm palkkio jaet t i in tehtaan f-laa. Onko nm sellaisia, mita m y y -
Suomen kansalaissodan 30. \^otispivn tilai- suus Port Arthurissa
tylisille- j a Virkai l i jo i l le . : Joka inen tylinen sa i vhintn 400- ruplaa pa lkkiota vuoden . a ikana . :. , K u n k a i k k i tm otetaan huomioon,
n i i n tylisen keskimrinen t u n t i - p a l k k a e i ole 2 ruplaa 40. kopeekkaa, vaan vhintn 4 ruplaa 50 kopeek- kaa. . .Toiselta puolelta te selittte; e t t
Y h d y s v a l t a i n tylisen keskinkerta i - . . P o r t . A r t h n r , . Suuren yleisn,-ja
punakaar t i ia i s ie i i ; toi- . j -Tj j i ' merkitsee; ri^ mesta,vSupmen luokkasodan^0;- ,vuo--iQ ; :>; ;^all ik^
j u n e i a . p L t . X ^^ ^^ ^^ ^.^a tllkin p i d e - I ta ja on tarkoit tanut tunt ipa lkkaa) . kauM on a k a m u .MUUm pi i r te in odo ^ ^^ ^^ ^ punakaart i la isten t o i - 1 ^ j ^ , n,PrV,f.PP nnin ^3 100 vnositu- tet t i in , tuloksin.
T innl i sks i .on huomattava; etta kuluneenakin vuotena on suoritettu .suuria ja perustavaa laatua olevia sir joituksi.-mctalliteollisuutepn- j? . -vpir nialni toksi in . - joiden . hedelmt k u i - tenkin .p.<:evat nkyviin vasta ensi. t a i sit seuraavina -vuosina, S a m o i n o n uudistettu mys m u u n teollisuuden koneistoa, kauppalaivastomme tonnisr to on saavuttamassa sotaa edeltneen tason., autokantamme on..- hyv (se ylitt jopa rauhan a jan tason k u o r - ma-auto jen .osalta) , .uudistuksi l la . ja kor jauksi l la ' : on ::maanteita ja r a u t a - tieliikennett \ parannettu. - ^ L a p p i a jl leenrakennettu ja s i i r toyakea-si joi - te-tlu asumaan.
Vikkaut-aliiotaloutemme. on : mys ollut- vaikeuksissa^ :on. . taUakin: psaluv, seUiydytty tyydytta%asti V a l t i o n ve l - k a ei ole a i o u s s u t . k u m vahan yli- 10 mi l j a rd ia markkaa . T a t a ; v e l a n kas- v u n "hidastumista : voidaan vpitaa-v,a.T kutumiSen. merkkin...:vaikka se : e.i luonnoll isest ikaan sinaiisa, \-iela l o -
s ipaivan -johdostaT- vapaa - o h j e l m a l l i - nen ,-.tilai.suus. lauantaina t.k. 24 pi- vn. Taha n muistotilaisuuteen h a n - k i t a a n monipuolii-ien. .ohjelma,, :josta syyst o l i s i to ivot tavaa , etta m a h d o l - j
^lisimman lukuisat entiset p u n a k a a r t i - laiset asalUstuisivat.ohjefnian suori t - tamiseen. ; T a i n a n ajatuksen kaytan n65s toteuttaminen: on jokaisen en- : tiseii^ punakaarti laisen, kunnia-asia-;
Luonnollisesti ' , toivomme suuren yleisn- osall istuvan ; tahan: t i l a i s u u - t e e n j a - i ie iyst i myoskm jokaisen entisen' punakaart i laisen. Siis terve- tuloa jokainen. . joka , k.y,nnelle_ k y k e - nee. _
Tilaisuus o U j ^ J : n osaston haal iUa ja alkaa klo S SOHTalla.
ei "letavall inen:amerikkalaisen ty- lisen p a l k k a .
dn Yhdysval lo issa 30; dol lar i l la? O l e n ollut Yhdysval loissa , ja mak-
sanut $30 pavusta. ; ; ; N n n . huonosta aineista .ei' tehd p u k u a : Neuvostol i i - tossa, mutta jos te haluatte verrata A m e r i k a n 30 do l la r in p u k u a n i i n selr la inen maksaisi osapuilleen 430 r u p - laa j s i t tenkin se. olisi paremmista aineista k u i n amerikkala inen 30 dolr l a r i n puku.
S a m a a n tapaan leivn h i n n a n te olette; korottaneet 33 prosentilla jne. K u k a uskoo sellaiseen "laskutaitoon"?
M o n t h l y :Lab<^;Re\-ie'n ja toisten julkaisujen m u k a a n on vaikea loyta
toiUa..- Sen julkaiseminen,voisi-inah. doUisesti auttaa lieventmn; totuu- den-puutteesta , johtuvaa vaikutusta, j o k a - o n nnn- voimakkaast i , vaikutta nut venlisiin, jo tka ovat; tutustu neot edell maini t tuun artikkeli in.
:: Kunnio i tukse l la teidn, -Dmitn Shisehyey, .-:
M c s k o v a n Ordjonikidzen . - konetyokalutehtaan . . .
yli-insinri. :
Vin Vuolijoki on kuollut 75-vuotiaana
Hels inki . Jouluk. 12 p : n kuoli kot i t i la l laan H a u h o l l a H u g o Herbert Va ino Vuol i jok i , j oka ol i aikomaan y k s i . huomatuimmista Suomen sosia l idemokrat ian oikeistolaisista.: Haa
tettu 25-30 prosenttia ja .varsinaisia-j olisi kahden pivn, kuluttua tayita menoja ei esitet. . S i t ten -te sanotte i nyt 75; vuotia . Toinut tuaan noin 15 tata objetiiviseksi, j a vakavaksi a n a - lyysiksi !
vuotta opettajana, n imi te t t i in haneJ Tokoin senaatt i in elintarveasiai.n
Jos se sit on, sitten te voisitte ehk:: huoltajaksi . V v . 1926-27; o l i hn.Tan: sanoa m i n u l l e miks i te.-kutsutte. tie-.: ner in hal l i tuksen jsen j a toimi myo- toista numerojen vristely! h e m m i n . Suomen, edustajana Berli ; E n : ole m a i n i n n u t : teidn unohta-::j:iiiss,. V i e n i s ^ ; , ^^ maanne "toisarvoista: pikkuseikkaa"- ; ! Hn ;ii -y^ ^^ jlkeenyuseineaui- . kuten j u u r i pttynytt;sotaa,:.-Sota,Jikurinan^iisen ja useat v-udet:seh'pii-
. - . JPka r ikastutt i Yhdysval to ja , : to i Neu-^l heritiehenl, Hn-siirtyi v . l ^ I asuntoa 50 d o l l a r i n vuokralla ja sei- vostolutolle kauheaa tuhoa. K u i n k a i keelle.
, -. Hels inki . ' Val t ioneuvoston; p a a - toksella - on jlleen luo.vutettu kolme tyventaloa oikeisi in kasi in , S K D L : n paikal l i s i l le ; yhdistyksil le :Piehinoissa.-
PIVN PAKINA
Suomen Valposta ja kunnallisvaaleista skettin j u l k a i s t u n t m n m a n -
tereen samaistetuissa lehdiss k u i n k a V a l p o n miehi l le on valrmstettu pukuja Englannsta ostetuista.kankaista. T l - la inen toimenpide ei meidn mieles- t m m e olisi - o l lut ; m i k a a n vaara- :kun tiedetn; ett Suomessaon vaatetus=, t i lanne; ;;ikire, Julkaisipa;- Suomen Sos ia l idemokraat t i s in tmn saman
Loimaan . Ko jonperal la ~ja Snl i jarven pull ista vakautumista takaa, V i i m e k - i Kuus lahde l la
Sen Iisaksi "tydellisesii itsenistyneen" Burman kanssa on
tehty sopimus, jonka perusteella Britannialla on oikeus pit sotilas-"
tukikohtia tss troopillisessa Aasian maassa. Luonnollisesti selite-
tn, etteivt brittiliset sotilaat sekaannu eniui Burman sisisiin asi-
ihin, nnitta historiallinen totuus on. e t t mikn maa ei ole eik voi
olla tysin vapaa,-silloin kun vieraan maan sotavoimat ovat >^ en kama-
ulia.
ijuiiseh. Siin selostettiin, ettjvliti rtaantiunuksellinen. joka: jttisi kaik- t jn o n ' o l lut ; kansanhuoltoministe,- ri ja ett pu\-ut on valmistanut H e l -
<5Singin U u s i Pukutehdas. ' s k e t t i n Tyokansa in Sanomat oli
kntynyt asian johdosta : kansan- huoltomimsterion: puoleen j a - tiedus-, tellut t t asiaa, Siela ei sut t ie- det mitn; . E l -myskn Valpossa tiedetty asiasta eika U u d e n P u k u t e h - taan \ o n t t o r l s s a : tiedetty mitn p u - k u jen-^valmistaniisesta: V a l p o n i m i e - hiUe.
Tllaisen uutisen liikkeelle laskemi- sella o n vissi tarkoituksensa; Se; ol i yks i niist lukuisista yrityksist saada Valpo ,.mustatu,ksi siksi , koska se to imi i sisministeri L e i n o n v i ras ton alaisena N y k y i n e n sisministeri on saanut o- sakseen Suomen fasistien vihan koska hnen johdol laan on kyty tarmok- kaasti ksiksi asektkijihm ja vakoin Ujo ih in . Jos sisministerm olisi joku
k i fasistiset puuhaajat : rauhaan, - n i i n s i t ten kyll .Valpo saisi; ostaa pukuja j a se Piisi iknkuin J u m a l a n lahja Suomen kansalle. : S u o m e n : k u i m a l l i s v a a l i t olivat huo- m i o n kohteena skettin. V a a l i e n tu-- loksista on p a l j o n , puhuttu sen j l - keen. Taantumus o n ollut riemuissaan siksi , ett tyvki hajanaisena krsi tappion. ' K u i t e n k i n S K D L : n v a a l i - tappiota pyritn tll suurentele- m a a n . K a l k k e i n huvi t tav in on P i -
' valehdess j u l k a i s t u : S u o m e n ; kirje, f iossa selostetaan vaali tuloksia, ! Tss kirjeess sanotaan, etta por-
v a r i t voi t t ivat 705 pa ikkaa j a saivat k a i k k i a a n 7,866 pa ikkaa valtuustoissa. K i r j o i t t a j a on katsellut Suomen : k u n - na l l i svaa l i en . tuloksia voimakkaan suurennuslasin lpi siJcali k u i n : por-: vrien vaalitulokset ovat kysymykses-; sa. Tosiasiassa porvari t saivat 4,788 paikkaa j a voi t t ivat 541 paikkaa; :Ts- s on seurattu fasistien snt, etta; k u n valehtelee, n i i n valehtelee ren- , nosti .
Samassa 7 kir joituksessa sanotaan SOS. demokraatt ien saaneen 2,140 p a i k . kaa ja voittaneen 200 p a i k k a a . : S i t ten k u n kir jo i t ta ja on; tarkastanut S K D L : n vaal i tuloksia , n u n h a n v a r m a a n - k i n o n kyt tnyt pienennyslasia. Sen m u k a a n on S K D L saanut 1,657 p a i k - ' kaa j a m e n e t t a n y t 345 paikkaa. : T o s i - asiassa sos: demokraati t saivat 1,949 paikkaa j a voittivat 36 p a i k k a a . S K D L ; sa i 1,782 paikkaa: j-menett i 243 paik^ kaa .
Tosin k i r jo i t ta ja sanooi ett tiedot- ovat vasta 523^kunnasta k u n taas kokp; maassa on 548 kuntaa . Tstkin h u o - : l imat ta hnen esittmns numerot porvarien paikkojen, s a a i m i s l a : : o n melke in :kaksikertaisettu; K u n kir- ' .
joittaja tlt perustalta .tekee johto- ptksens, n i i n hn tulee penn kummalliseen tulokseen,;- Hn kirjoit taa seuraavasti :
' . 'Vasemmiston;yhteenlaskettu voinia kuntien;,valtuustoissa- on siis naideii tietojen perusteella 4,170 porvarillisten puolueiden 7,866 palkkaa vastaanrJoi taas vedamme ra jan kommunistien ja muiden vlille, j ensimamittiHe 1,930 pa ikkaa muiden .puolueiden 10,: 00( vastaan, ; i. Kansandemokraateilla ei siis ole viidett osaakaan kmuiaii-
;valtuustojen kokonaispalkoista . . ; . " O n sanomattakin - selv;: etta ty-: vaen; tappio Suomen kunnallisvaaleiS; sa-on. otettu-vakavasti huomioon.. JQ: katapauksessa- S K D L : n . animaara kasvoi. O n k u i t e n k i n selv, etta jos sosdem. puolueen johtajat olisipa: l i ittyneet v a a h h i t t o o n . S K D L : n . kans- sa, n i m ; tulos ohsi o l lut pinvastainen Sen sijasta sos^dem. puolueen oikeis- tojohtajat kayt t iv f k a i k k i propagan- dsvlmeens . -vasemmistoa vastaan j o k a s a i koko: taantumuksen myskin
niskaansa. Ol ipa mi ten hyvns, n i i n kaksi
edell mainitsemaamme;;tapausta o- soittavat mi ten Suomesta visseille lehdlUe, lhetettyihin k i r j o i t u k s i i n tu lee suhtautua. U o t i .