Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 11 p. Tuesday, May 11 '"
) Independent Labor Oitan at Finnish Cansdlans. Es- tcbttsbed Nov. 6th 1917. Authorized M tecond c}as ma i l by the Po6t Office Departtoent, Ottawa. Pub- Ushed thrice weeUy: T u e s d a y s , Hiundajrs and Saturdays.by Vapaus Plibll$hlng Company Ltd . . at 100-102 Ebn S t . W., SudbuxV. Ont.. Canada.
Telepfaones: Business Office 4-4204. Edi tor la l Office 4-4265. Blansger E . Suksi . Editor W . E k l u n d . BCaUlflf address Bo 69, Sudbuiy. O n t r t o . Advertis^ng rates upon applleatloQ. lYans la t lon frce of charge.
T I L A U S i n N N A T : Canadaasa: 1 vk. $5>6kk. S3.00
3kk-$L75 Yhdysvalloissa: 1 vk. teJ&O 6 kk. S330 Suomessa: 1 vk. tlM 6 kk. $4.00
mmmm^
ipipiliilil
li
S Y N T Y M - P I V I
Suonien talouden kehitys
Vain Carlin voi voittaa tll '! - GGFrn maakuntahal 1 jtuksen lahkolaisen lyhytnkisy den ja diktatuurisen marnnishalun seurauksesta Sudburyn piiriss on keskuun 7 p:n pidettviss maakuntavaalei.ssa kaksi CCF:n ehdokasta.
Mutta valinta niden kahden ehdokkaan vlill on helppo ja yksinkertainen asiai On ky.syttv ensinnkin: Kummalla
:on paremmat voiton mahdollisuudet^ nykyisell lainlaatija^ kunnan jsenell R. H. Carhnilla, vaiko torontolaisten ehdok- kaalla A. V. "VVhalcnilla? Tll pidetty kokous, miss mr. AVhalen muodollisesti nimitettiin ehdokkaaksi, antaa parhaan vastauksen thn kysymykseen. Varman hvin edess eh- dokkuudesta kieltytyi tri J. O. McDonald Ja vielp sellainen- kin julkisuutta tavoitteleva mies kuin H. Landon Ladd! Jokainen Sudburyn ja ympristn tilannetta vhnkin tunteva henkil tiet, ett R. H. Garlinilla on parhaat voiton mahdollisuudet. Tosiasiassa tilanne on sellainen, ett ainoas- taan R. H. Carlin on tll kertaa sellainen tyvenehdokas, jonka avulla voidaan toivoa voittoa;
Tmn seikan perusteella nousee toinen kysymys: Halu- taanko tss piiriss vaalivoittoa CGF:lle tai ei?
Vastauksena yllesitettyihin ratkaisevan trkeisiin kysymyksiin t>n.se, ett jos emme halua haaskata n-.^ tmme, ja jos emme halua hajoittaa tyven rivej ja* siten auttaa toryjen voittoa, niin mn Carlin on se mies,
V jota on niss vaaleissa kannatettava. ; Mit sitten tulee mr.Carlinin toimintaan kuluneitten
vuosien ajalta, niin se orLbyvin tunnettu asia lehtemme lukija- kunnalle. Puheet mr. Carlinin "kommunistisuudesta" ovat kaikkea per vailla. Mr. Carlin on itse julkisesti julistanut, ett hn on uskollinen CCF:n jsen. LPP:n julkaisemassa
^^ lausunnossa sanotaan, ettei mainitulla puolueella ole %nitn hteyksi hnen kanssaan. Kaikki, jotka ovat olleet lheisem-
inin yhteyksiss mr. Carlinin kan.ssa tietvt sen, ett hn on. uskollisesti puolustanut CCF:n poliittista linjaa huolimatta, siit, vaikka se on aika-ajottain aiheuttanut tervkin arvos- telua komtnunistien taholta hnt vastaan.
Mutta yhdess seikassa mr. Carlin on ollut hqrju- maton: Hn on tinkimtt puolustanut MMSWU:n de- mokraattisesti-laadittua ohjelmaa ja sen yhtenisyytt." Tm on todellisuudessa ainoa "syyts", mink perus- teella CCF:n maakuntaneuvosto vaati hnen sivuutta-. mistn. Tmn yhtenisyyspolitiikkansa perusteella mr. Carlin on. kuitenkin tehnyt arvaamattoman suuria palveluksia sen hyvksi, ett Sudburyn alueen nikkeli- teollisuuden tylisill on nyt sellainen voimakas ja tar- mokas turva, kuin on MMSWU:n paikallisosasto.
On mys tunnustettava avoimesti Ja-suoraan, ett lain- laatijakunnan jsenen mr. Carlin on rehellisesti, pelkmtt jarperiksiantamatta puolustanut Sudburyn piirin asukkaiden,
4ylisten,.farmarien ja pikkuliikemiesten etuja. Kuinka te- ihkkaasti hn on tyskennellyt tmn alueen vestn hyvksi Jilaatijakunnassa, se ilmenee parhaiten siit $100,000 apu- rahasta, mink Drevvn hallitus oli pakoitettu vaalisyttin Sudburyn kaupungille lupaamaan siin foivossa, ett Carlin
'saataisiin tappioon!- ^ 1 K on itsestn selv asia, ett : tryt ja muut taantumusvimat pelkvt Ja vihaava^ mr. Carlinia ja haluavat hnen syrjyttmistn. Mutta siit rtvys johtuu, ett tmn alueen/vestn tulee yhdist rivins ja huolehtia siit, ett mr. Carlin valitaan entist suuremmalla nten enemmistll lainlaatijakunnan jseneksi. >
Me puolestamme suosittelemme, ett maanmiestemme ;tss vaalipiiriss tulisi aktiivisesti osallistua kynniss ole- vaan vaalitaisteluun; perustaa ''Carlinin vaalikomitcoita", tehd tyt hnen valitsemisekseen ja siten tytt kansalais- velvollisuutensa omaksi Ja koko alueemme vestn hyvksi. Muistakaamme, ett vain Carhnilla on voiton mahdollisuudet tss piiriss. ,
Lihan korkeat hinnat Canadan PackersLtd:n torontolainen edustaja A, G. Hall
"ennusti" viime perjantaina alahuoneen hintakomitean istun- nossa, ett enntystasossa olevat lihan hinnat kohoavat edel- leen, johtuen se muka silt, etta liha on vhiss kuten taval- lista thn aikaan vuodessa.
Nin kaikki tapahtuu sus normaalisessa tahdissa, "ky.syn- nn ja tarjonnan lain'1 mrmll tavalla.
Mutta Dominion Bureau of Statisticsinsilytysjaoston Johtaja Raoul Pierre Lafleur kumosi perusteellisesti tmn "kysynnn ja tarjonnan lain" teorian pan piv aikaisemmin selittmll, ett Canadassa on tll kertaa enemmn raavaan- ja sianlihaa kuin milloinkaan - ennen vuoden 1926 jlkeen. Hallituksen tilastojen mukaan huhtikuun 1 p:n 1948 Cana- dan lihavarastoissa oli 35,900,000 paunaa raavaanlihaa ja 86,- 900,000 paunaa sianlihaa, mika tarkoittaa, ett lihavarastoissa; bli lhes 10 paunaa valmistettua lihaa Canadan jokaista ai- kuista ja lasta kohden! f ^ Vaikka varastoissa on enemmn lihaa kuin mill^ ennen niin sittenkin monopoliasemassa olevat lihanpak|caajat suunnittelevat lihan vhittishintojen uutta korottamista; muka lihan "vhyyden" takia; Onko tm tarpeellista* ja kuka siit hytyy?
Canada Packers Ltd:n presidentti J. S. McLean joutui CGF:n Jsenten painostuksen johdosta pahemman kerran nurkkaukseen viime torstaina alahuoneen hintakomitean is- tunnossa. Hn joutui myntmn,: ett edustamansa lihan- pakkausliike kiskoi maaliskuussa-1948 pttyneen talousvuo-; den aikana lihakaupasta $2;178.000 voitot. Edelleen hn Joutui myntmn^ ett mainittu, yhti ei ole k^oskaan aikaisemmin vuoden 1936 jlkeen saanut nin suuria voittoja lihakaupasta. Mr. McLean puhui mys "kysynnn ja tarjonnan lain" aiheut- tamasta hintojen kohoamisesta.; Mutta kun komitean CGF.^ n jsenet saivat, hnet .nurkkaukseen., niin mr. McLean:- heitti 'tekopyhyyden pois Ja sanoi suoraan:"Menestyksellisen.liiker toiminnan ppyrkimyksen on saada mahdollisimman suuria^ Voittoja.'', Ja hn selitti yhtins ohjelman olevan:
Ostaa karjaa mahdollisimman halvalla Ja myyd li- haa mahdollisimman korkeasta hinnasta.
Nin Canada Packers Ltd; ''farmaa'.' niin farmareita kuin kaupunkilaisiakin.
Jotta lihanpakkaajamonopolit voisivat ostaa farmareilta mahdollisimman alhaisella hinnalla karjaa farmareilta kielle-^
Hebinfci.^ ,. ( D L P ) >Maamirie so^ ahjlkeis<st Jiehitykscsta ;liik):uu ulkomaiisSa.ieridiRsa xnrrrienlaLsia v i r -
C^ppc-r C l i f f . v a 70 -...ott. Pa.var. { ^ ^ ^ f hietoja .Vaad.n t.etolaht.:- sankarin kunniak. , oh Jr jes te t ty . y n - ^"^^ alkuper on y^^mjnl^ t apau . - t v m a p r . a j u h I a h a n c n t > - t t r e n . s a m r J ^ ^ ' ^ ^ hamara. _ OJkeLstopunen / ^ x r-,,^ !..>,i V.,, taholta valitetaan va
Eil'?n ryUi mrs. A l m a I-ahtinen {
Irja Klvj.-5<?n kotiin,"johon Jukui.sat s u - kulaiset ' ja tultavat olivat kokoontu- neet v i e t t m n tala merkk ip iv . ;
Mrs. I^hvincn on yk.si Sudburyn seudun tunnetuimpia a.sukkaita. Han fin asunut CopperCliffi.s.sa 36 vuotta, eli koko ajan, jonka han on Caiiada.s- a ollut. Lentemme yhtyy n i i h i n o n - nentoivotukiiiin, joita: paivan .'ankari
on merkk ip ivnn .saanut.
Pakinoinfia Vancouverista
Kevt on ollut taalla kovin ky lm ja sateinen-;' mutta jarjestoihmi.set Juotr tavat vakav;i.sti kauniiden ilmojen tu - loon. Niinp meill onkin kevaan vihreyden kCkella en.simmainen "pik- nikkimme" .Seymour-puistossa t m n kuluvan toukokuun 23 p ivn .
E n s i m m i n e n bu&si l h tee sinne klo 11.30 Hasting.s- ja Ca.s.siar-katujen kulmaista, Jatkuen kuljetus a ina kello, 3 saakka. Sama bu.ssi kuJjettaa myo.-;- kin ylci.son kotunpainkin. K y y t i on. SIIS valmiik.si ratkaistu.
Meill on .sellainen varma u.sko. etta; Jokainen Vancouverin .suomaiaincn. tapaa toi.sen.sa tss pikniki.s,sa. Se m i - ten kaikki on j r jes te t ty puistossa, ei kaipaa erikoista mainostu.sta,,silla jo- kainen t ie t cnne.staan,. etta kylla^ .siell aika kuluu ni in ruumiin kun sie- lunkin ravinnon puolesta; Olemme taasen lh tenee t matkaan .suomen- ruotsalaisten toverien ka n.ssa yhteis- voimin: Olemme JO j r j e s t n e e t hei- d n kan.ssaan monet tilaisuudet ja o l - leet tyytyvisi -yhte is tyskente lyyn. Nain toteutamme edustajakokouk.sem- me paatoksia kaytann.s.sa, omaksi ja toveriemmc tyydytyk.seksi. Toivotam- me jokai.scn tervetulleeksi na ih in en- simmisi in juhli imme.
Lieneek kylmien ilmojen tai val ta- van Innostuksen asioita se, etta mei- d n n y t t m t y m m e teki j t ovait taytta hyorya n y t e l m n harjoituksen kimpussa. "idin perinto"-nimmen ny te lm saa pa ivapa iv l ta li.saa var- muutta sanottavaan.sa. Ni inp tou- kokuun viimei.senh sunnuntaina,' eli t.k. 30paivana saamme taasen nauttia ny te lmn esi tyksest. .
Ta l l a kertaa onkm hyv s is l t inen tyven ny te lm , jota seuratessa jaa jotakin ajattelcmi.sn aihetta, h lyn - plyt ovat palkallaan joskus, mutta n l ihm va.syy p i t e m m n paalle. Fanny ja Ar t tu ovat yhteisvoimin: johdos.sa Ja. he ovat onni-stuneet taasen saanjaan uutta ja nuorta voimaa mukaan, an- taen mielcnkiintonsta. naiitavaa.
'Nyt m y y d n t ike t te j e tuk t een suomalaisis.sa pakaroissa. Ar tu l l a ja Glinton-haali.s.sa, maksaen e tuk t een 65c ja^ovella 75 sen t t i . Esitys alkaa thsmalleen kello 7.30 i l la l la . Voimme vakuuttaa yleislle, etta tata ny t e l - m kannattaa tulla katsomaan; Sa - malla annamme taasen tunnustuksen toverien uhrautuvalle tylle. Olkoon lama ens immisena halyytyksena las- ta arvokkaasta tilaisuudesta.
Teiveht ien M S
ar is te l ty ja k u - vauksia maamme oloi.'-ta. T r k e i m - min t l la is ta ilmenee poliittisten olo- jen varistelyr-sa. Ulkomaisi.ssa leh- di.s.sa saatetaan "tosj" uuti-sena kertoa silkkaa pty, e t t maassamme val l i t - .see tydel l inen pakkovalta, jonka .si- slln .sanelee Neuvo.'5toliitto,, ja e t t "Suomi on miehitetty neuvostoliltto- laLsilla soti lai l la" tai etta 'maastamme karkoitetaan kansalaisia Siperiaan"; Si i t kjsityk-sesta, joka on syntynyt taaniumuksellLsen lehtipropagandan vaikuluk.se.sra ulkomaalai-sille, kuvaa mainiosti seuraava tapaas,: Yhdysva l - lOLSta .saapui joukko, turisteja t n n e eniLseen kotimaahansa.. Viela la iva l - lakin heille kerrottiin edellaesitetyn- laisia, morkojuttuja. K u n he sitten saapuivat Turun satamaan,, matkus- tivat sielt Hel.5inkim ja olivat olleet jo puolLsen viikkoa taalla, n i m he kummis.saan ky.sehvat meilt:- ' M i s - s Neuvostoliiton miehity.sjoukot ovat, kun emme ole n h n e t y h t n pupa- armeijalaista?
Ne pi ir i t , jotka aikai.semmalla pol i - t i ikallaan kielsivt tyvenjr jes tjen toiminnan, j r jes t iv t ; fa.SLstisen l a - , puanliikkcen- ja . johtivat v i imem maamme .sotaliittoon natsi-Saksan kan.ssa, tekevt nyt kaikkensa va i - keuttaakseen rauhanomaista, edistyk- sellist kehi tys t uutta demokratiaa kohti .
Polutti.sella alalla demokratianvas- tainen esiintyminen ilmenee sellaisissa rikollisissa edesottamuksissa ku in o l i - vat fasustien salainen .sotilaallinen toiminta ja siihen liittyneet a.sektkot Taman salaliiton tarkoitu-sperat o l i - vat se lvt : Syytetty majuri Hanni la kertoi kuulustelu.ssa: "Koko a s e k a t k - Jutun ja .siihen li t tyvlen muiden teh- tvien takana oh sLsaisen sodan j r - jestely vuoden l 17 kapinan muka i - .sesti." Monet muutkin syyte ty is t ovat esitelleet tarkoitusta vi i t taamal- la vuoden 1917-18 tapahtumiin ja to i - sena moti ivina on ollut sotilaallisen
t o i m 1 n t a valmeuden k e h i t t m i n e n Neuvostoliittoa vastaan.
e r i t t in .suotuLsasti. S e n s i j ^ n maa- taloudes-sa 01 ole vastaavanlaista nou- s u a t a p a h t u n u t . O n puuttunut, valt- t m t t m t apulanta- j a vakirehu- m r a t , .sensijaan on elintarviketuo-' tannon nousua hidastuttanut maata- loutemme takapajuLsuus . mekaniseri tyn alalla- Haitalli.se.sti vaikuttaa mys maatilojen pienuus, si l la y l i 7 0 ^ Suomen maatiloista on aivan l i i an pienia omavaraista3ouk.sik.si. :
Va ikka taloudellises.sa e lmss on.; km nousu ollut varsin suotuisaa, ei .sen hyty - ole koitunut tyt tekevien hyvksi Hinnat ovatnousseet j a tku- vasti ja'.suurpaaomapiirit harjoittavat' h i k i l e m t n t taloudellista kir is tys, t . E l le i he idn hmnankorotusvaati- muksiinsa .suostuta, he pysy t t v t tuotannon j a aiheuttavat siten vah in - koa edistyk-selli-selle kehitykselle. Suuromistajat varastoivat teolhsuus- ja maataloustuotteita aihelittaen pu- laa markkinoi l la j a vaativat altuisia hinnan korotuksia. Elinkustannus-. indek.si onkin noussut 196% ja siihen la.skettu veromdeksi kokonaista 537^c. Samaan aikaan ovat pohjapalkat nousseet va in O-^ ^ ja teolllsuustyolais- ten ke.skiansiot n. 102%. : Tylis ten elmtason. voidaan arvioida nykyis in olevan n. 60-70% sodanedellisesta ta- sosta.
Jos kapitahstlpiirien taantumuksel- lisen poli t i ikan mukaan olisi yksipuo- lisesti hoidettu maan asioita, olisi s i l - ta ollut seurauksena kansan elintason valtava kurjistuminen. Samoin olisi mys poliittisesti jouduttu tavatto- man suurin valkeuksiin. Ty t t eke - vien j a edistyksellisen sivistyneistn -r- kansandemokraattien vaikutus on kui tenkin kyennyt torjumaan taantumuksellisten eppoli i t t iset m a - nveri t ja e h k i s e m n s u u r p a - omanomistajien .h i l l i t tmn ruston- halun. Voidaankin sanoa, etta juuri k a n s a n demokraattien toiminnan kautta on kyetty e s t m n maan jou- tuminen sekasortoon, johon oikeiston poli t i ikka . k i e r t a m a t t m s t i johtaisi.
Suomen kansa on vakuuttunut sh t , etta ulkopolit i ikkamme perustana tu - lee olla se ys tvl l i s ten suhteiden l u - j i t taminen . Neuvostoliittoon- j a s is- politiikassa :on noudatettava johdon- mukaisesti kansandemokratian per i - aat?teita. Sellaiset perustavaa laatua
.Aavikljomaakunnissa on ollut suuria tulvia kuten t sk in nkyy, rissa j i t kadulle.
Tulvinut joki on kuljettanut D
'He tulevat i^in maailmaan krsimn
Rikosjauuha kuitenkin paljastui j olevat .sopim.uk.set kuin suurten teol l i -
Toronton pakinaa Toronto. Don-haalm N y t t m n
viimeinen halyytys torontolaisille, ta- man n y t n t k a u d e n saavutuksista!
Joku voi letkauttaa, etta eihan n i i t saavutuksia vicla; ole ollutkaan; M i k s i , C l ! Jokainen ajattelee omalla tavallaan ja siihen on oikeus ja toivot- t a v a s t r m y s k i n kohtuus! Ennenkaik- kea on syyt ajatella, mista vcren- vahyys nayttamollamiiic johtuu! E i - kolian olekm kuolettavin syy juur i sen kannattavaisuudcssa? > O n var- sin vaikeaa .muutamalla sanalla ku - vata ny t te l i j n ; mielentilaa, kun h n monien uhraustensa j a vaikeuksiensa j lkeen pelstyy oman aancnsa ka i - kua puoli tyhjss kats^iimossa!
: Siksi onkm syyl nyt halyytykseen: koska monen monta nayttamon. kan - nattajaa ncntaa r jo v i e t t m n va- paa-aikaansa- kesnvie t topaikkoihin , etta he omaantuntoonsa vedoten luo- vuttaisi vicla yhden, vapaa-ajan nain kevatke-sasta nay.ttelijoittcn seurauksi. Samalla todetakseen, etta ny t t e l i j t saavat kyll; elinvoimaisia tuloksia, JOS heil l; on elinvoimainen vastaan- otto;'.; Se on juur r sita. jonka vuoksi kannattaa luikata vaivat. ja monet iltamyohaisci- he tkens ! ;
Ensi sunnuntaina SIIS kello 6 i.p. iTarmolan txlkoovaki - e l i t i i myskm p i r i s t mn itsens n a y t t m h u v i - tuksella !.> Se on: "Laivaston pikku morsian".jo.ka sil loin huvittaa-jokais- ta joka. huvia kaipaa; lauluilla,- tans- seilla ja -moninaisilla- keinoilla. S i l - lo in on myskin tilaisuus-lausua' aja-
rikolliset p idte t t i in . Oikeudessa pa l - jastett i in .rikolliset ja, syyllisyys tuli todetuksi, mutta ^fasisteille ; sympaat- tinen oikeuslaitos vapautti huomatta- via pteki j i t . T l l a inen rikollisten suosiminen on no.stattanut t ys in o i - keutetun vaatimuksen maamme ' o i - keuslaitoksen puhdLstumisen vvl t t ; t -
ma t tomyydes t , . . Keskusteltaessa Suomen j a l i i t tou-
tuneiden kansakuntien vlill solriTiE- tavasta rauhansopimuksesta oli maas- samme henkili t , jotka julkisesti es i t t iv t vaatimuksia j a varsin voima- kasta Neuvostoliitolle v ihamiel is t propagandaa. Samanlaatuista oli o i - keiston esiintyminen ns. Mar sha l l - konferenssin aikoma. Maamme o i - keistopiirit olisivat haluneet alistaa Suomen taloudellisesti ja poliittisesti imperialististen maiden holhouksen alaisuuteen. Tamakin oikeiston suun- nitelma tuli torjutuksi kansandemo- kraattisen joukkoesiintymisen vo imal - la. Nyt Jlleen, jol loin on esill kysy- mys ystvyyssopimuksesta Suomen j a Ncuvostohiton vali l la , kaydaan oikeis- ton taholla h i k i l e m t n t parjaus- ja vaaristelykamppailua Neuvostohit-r toa Ja uusia demokraattisia mai ta vastaan.
Eduskunta on muodostunut oikeis- topoliti ikan voimakkaaksi esyntymis- kentaksi. Oikeistopiirit jarruttavat edistyksellisi lakiesi tyksi. . E r i k o i - sesti eduskunnan jarrutus on- kohdis- tunut taloudellisiin asioihin. M a a m - me tyvest ponnistelee r immi l leen taloudellisen tuotannon kohottami- seksi j a sen seurauksena onkin, e t t tuotantovolyymi on noussut huomat- tavasti. K Q11 markkmateollisuuden volyymi-indeksi oh. v. 1945 76, v. 1946 102 j a v. 1947 se oh noussut jo 125:een, vuoteen 1935 verrattuna. Vienti teol l i - suuden volyymi-mdeksi oli vastaavasti V 1945 47 p is te t t , 1946 64 ja 1947 78 p i s te t t
Viennin arvo ol i v. 1945.5.228 mi l j . mk j a V 1947 45,225 mi l j . mk. Tuon- nin vastaavat numerot olivat 6,821 mi l j . mk j a 46,888; mi l j ; mk. Ottaen huomioon rahdeista saatavan valuu- tan oli ulkomaankauppa positiivinen n. 3-5 mil jardi l la markal la . Sotakor- vausten arvo oh viime vuonna 10,4 mil jardia : markkaa., Tasta numeroi- den vertailusta n e m m e , etta taan- tumuksellisten taholla liioitellaan v a i - . lavasti sotakorvausten rasitusosuutta k a n santaloudellemme. > Todellisuu- dessa muodostavat sotakorvausmenot nykyisin vain vajaan 10% koko k a n - santaloudellLsesla tuotosta.
K u t e n edellaolevista numeroista n - kyy, on maamme teollisuus kehittynyt
suuslaitosten kansallistaminen j a pe- rusteellinen maareformi muodostavat toteutettuina kes t vn ; perustan maamme kansanvaltaiselle kehityk- selle. Sik.si: h e i n k u u n 1-2 p iv in suoritettavan-vaalitaistelun keskeisim- mksi kysy myk.seksi muodostuukin kansandemokratian voiton turvaami- 'nen Suomessa.
tuksensa.-, onko . n a y t t m o . kelvollinen viistaamaan sudburylaisten toverien haasteen talla ;-'morsiamella'.:
Toronto valmistuu laulujuhliin
Toronto. Laulujuhlakomitea p i t usein, istuntojaan mu t t a : sit tenkin nayttaa etta juhlat l henev t l i l an nopeasti. Ny t on ojlut pohdittavana haahkysymys s i l l a . Don-haal i a lkaa tuntua l i i an p ienel t ja nhnpa komi- tea tpk :n kehoituksesta.meni j a vuok-; rasi i.somman haalin jossa p ide t n se kuuluisa iltakonsertti hemak. 4 p : n . SIIS nyt sen voipnme jo sanoa ju lk i . Se : konsertti pidetn:, ukrainalaisten haalilla. 300 Bathurs t St. kello 8 ip. Ensin oh ajatus, etta se p i d e t n D o n - i iaal i l la mutta kun siell on jo mo- nasti ollut l i ian paljon ihmisi n i in miksi sulloa heita ahtaalle kun t i laa- kin lytyy. Tervetuloa vain, kyll nyt mahtuu.
Samalla pieni huomautus G S J : n osastoille joille on l he t e t t y juhla-, onnittelun n imienke r j^ l i s to j a , , e t t olisitte hy.ya ja palauttaisitte ne jo hyviss ajom, ennen listoissa olevaa maarapaivaa, silla ne pitaa ol la V a - pauden painossa JO taman kuun lo - pussa. K o m i t e a n puolesta: T.
Canadasta myyt i in Tr in idadi in v i i - me vuonna kaikkiaan nom $35^00,- 000 arvosta tarvikkeita.
Demokraattisen Nuorison M a a - i lmanli i ton valtuuskunta . vieraili syksyll 1946 Kaakkoisr.'\asiassa, josta maikasta se ju lkais i selon- teon, joka valaisee siklisi olo- ja. T h n - malkaan osallistui 4 edustajaa, j a - h e i d n tarkoituksena oli kyd Intiassa ja Viet Namis- sa, mutta Ranskan hallitus esitti
; matkan Viet Nami in .
Valtuuskuntamme viipyi ; Intiassa kaksi kuukautta, ja - ku lk i se 25.000 km. autolla, ;junalla ja; lentokoneilla. Palasimme takaisin k y m t t . Viet
. NamLSsa, Ranskan hallituksen k ie l - teisen asenteen vuoksi. Taman mat- kan . aikana .Maatoimme vierailla aikataulumme - mukaisesti - kaikis.sa piireiss ja ; nahda kuinka nuoret ihmLiet tyoskcnrcl ivat . -kmnka e l i - v t kaupungeissa- j a - maaseudulla. Saatoimme: keskustella h e i d n kans-
. saan ja- tutkia fieidan olosuhteitaan.
. Meill oh kokpuksia nuorten edus- taj ien. ; kans.sa,V jotka ...osallistuivat SLsa-Aasian . kansallukonferenssiin Delhi-ssa. Ka ik i s sa maissa, jois.sa vierailimme- m e i d t otettiin sydme l - lisesti vastaan... .
Erikoisesti Intiassa meille.huomau- tettiin, etta en.simmaist: kertaa eurooppalaisista -..kokoonpantu val- tuuskunta oh tervetullut. . Ka ikk ia l la^- m i h m menimme,, h a - vaitsimme k i in t e t , toimintaa, joka oli pannut liikkeelle ves tn j a er i -
koisesti nuori.son tai-sieluun - r i ippu- mattomuuden puolesta; - Tunsimme mys nuorten ihmisten halun 'yhty muiden demokraattisten maiden nuo- rison kan.sfea, jotka: halusivat au:taa he i t h e i d n pyrkimyksis-aan. K a i k - k ia l l a nuoret ihmiset joiden kanssa keskustelimme, kertoivat meiUe niis- t- toiveista,. joi ta he ohvat asetta- neet maailmanliitolle. Jos j 'mmar-; '-ramme. mita ,nama ihmiset tunte- vat,; on: vaiSiaa,-etta hitollamme on suunnattomat kehityksen mahdoHl- suudet naissa^^ maissa. Matkamme aikana xutkiessamme naiden maiden nuorison ;,.olosuhteita; havaitsimme tilanteen, suunijpnrteir., .seuraavaksi:.
Taloudellisella alalla!- me huoma- simme naiden-seutujen suuret varat^ ja mahdollisuudet nuden k e h i t t m i - seksi, : Ka ik i ssa naissa maissa on loydettavi-ssa erikoisen kallLsarvoisia raakar ine i ra . - . Intiassa puuvil lan tuotanto on toiseksi - .suurin maai l - massa -ja 95 % . maai lman ; juutista .tuotetaan mys '.siell; o l j y n tuotan--; nossa se on nel js , tuottaa v e h n eniten, sokeriruokoa emien; kumia ja tee t lyde tn niyos sielt.. Eras amerikkalainen teknillinen- ' l he tys t ju lka i s i ; seuraravia tietoja: In t ian osuus maailman knlletuotannosta on 75 ; % >ja .saman l he tys tn .-mukaan Int ia on kolmannella t i la l la raudan.
tuotannossa, j a . v a i n 11 % mahdol l i - suuksista on ky te t ty . Tama, sama lhe tys t panee merkille, etta s h k - energian hyvks iky t t voi kohota 27 mi l j . hv.;; joista ainoastaan 3 % k y t e t n . Mangaanituotannosta 30 % otetaan Intiasta j a bauksi i tm tuo- tanto kohoaa 250 mi l j . tonniin. L y i - jy j a tinaa lyde tn samoin maas- ta
B i r m a . on suurin, r i i sm tuottaja maailmassa. Siel t saadaan mys sokeriruokoa, kumia, .puuvillaa, h i r ss i , ja siell on laajoja mets i .
.. M a a n perusta on r ikas raudasta, l y i - jys t ja petrolista.
M a l a i j i tuottaa 40 % maai lman kumista. Hollanti laisten hykkyk- sen j lkeen Indonesian tasavaltaan kumin hmta on noussut suunnatto- masti Singaporessa. M a l a i j i on ne l - js kopran ja e n s i m m i n e n ananak- sen tuottajista: se tuottaa kahvia, maniokkia jne., t inaa 30 % maai l - man tuotannosta. .
Indonesian saaristpmeri k s i t t 70 mil j . . asukkaan ves tn , ; Se on
jmaan, antimista r i kka in maailmassa. ' V a r s i n . - v a r h a i s e s t a . vaiheesta- lh t i en se. on ollut asutettu.ja kul t - tuurimaa. K u n hollantilaiset saa- puivat sinne 17. vuosisadalla, maa oh JO huomattavassa maarm r a i - vattu j a r i i s i v i l j e l y s val la l la . Jok i a oli Jo alettu k y t t kuljetukseen. Nykyn : Indonesia on . v i iden ten rilsintuotannossa, . k o l m a s .sokeri- ruo 'on-ja kahvin tuottaja j a ne l j s teen . ja toinen kopran tuottaja. Maissia, bataaltia j akaakao ta se -tuot- taa ;jo 90 %. maailman tuotannosta. Kumivil jelykset ovat lukuisat. M a a on rikas ljyst, kivihnlesta. tinasta
. silla on kolma.s s i ja kul lan ja ho- pean .!;uottajana.
Tasta suunnattomasta rikkaudes- ta, huolimatta imperiahsmii jOKa on; monopohsoinut kaiken, ei ole r i i t t - vss .maarin k y t t n y t keh i tys t liyvakseen , teolhstaakseen nama maat. Teollisuuslaitokset:ja r ikkau- den lhteet- .ovat melkein , ka ikk i , ulkolaisten . kapitalistien hallussa; Esimerkiksi Intiassa 90 % k i v i h i i h r kaivoksista kuuluu bri t t i lisi l le . A s - samin , maakunnassa 728- 1.128:sta teeviljelmasta kuu luu : .brittilisille. H y v i n vahainen osa on-maan asuk- kaiden hallussa, s i l la 8 2 % . suur im- mista ..maan viljelysalueista on br i t t i - listen, kasissa. - B i r m a n petrooli on samoin br i t t i l i s ten yh t i i t t en ky - tss ja Indonesiassa oljyyhtioista hy tyv t b r i t t i l i se t / - amerikkalaiset
j a hollantilaiset.
Maaseudulla, nus.sa feodaali jrjes- . telma edelleen vallitsee, talonpojat k y t t v t tyssn alkeellisia maan- viljelysvalmelt.; Kas t e lu j r j e s t e lm
ei varsinaisesti ole olemassa; E i ole la inkaan , h m m s t y t t v , ettei
maa tuota paljoa. Samniia" k i m naiden: maken . - rik ovat ulkolaisten kapitalistien
; s'a,- ;jotka ovat liittyneet to keksikseen, miten parejrimin sivat hyotyaan, naiden - mai-' asukkai-ta tuhoutuu miljoonia n si t tam nalkaan..-. Sellainen or tilanne on lu t i an kansalla, joka -dostaa yh -40 miljoonaa
M i t e n sitten on .nuoriion ten kysymysten tilanne? '
Kaupungeissa; nuoria tylisi' telaan hapeamattomasti. Tyjir' telma on jr jes te t ty surtomaaM" suurinta hyotya silmllpiten T laiset saavat ' tystn - juuri paljon,, etta sil la saavat .rav^ jo l la -kykenevt olemaan tuo' 'sa e iv tk kuole liian nuorena ei ota huomioon keskr-ikaa, joka
-25; vuotta,:, on selvaa, etta nu joka muodostaa vaescon laajlm
osan, 'tyskentelee, vraskaamrain ' on suurimman; riiston alainen.- tiassa nuori ty l inen-saa teh" usein ne l j n annan (siklinen yksikk) pivpalkan, joka on sa maissa kahden uuti-sjulkalsun ta.
Kalkutassa - kcskustchmme sat- matyo^is ten kan,ssa. jotka oh
hakossa,,, mika . oli kestnyt jo ka kuukautta.. H e olivat paren asemassa kuin useinimaf muut t laiset. He ansaitsevat 26 rupeeta
;ja :luontaisetuna 24 rupeeta Ja he pyysivt 40- r :n kuukausipallt seka lucntaisetuiia : 40 r. He toivat .meille, etta .yksi:naula ja-juurikasveja inak.soi jo 2-rp. H dan asuntonsa vuokra oli; nom 17 kuukudes.sa;
Malaijis.sa ja -Singaporessa su osa sa tamatyl is is t on iiuona''- misia," joiden pivpalkka . vaih; 1,85 punnasta 1,54 puntaan ,/niala; j i la inen .dollari. ja yhden aten h in ta on 2; tai ,3 dollaria.- La.Tip'jr3 louhimoissa Malaiji-ssa tyliset .a saitsevat 1,50-1,80 /;dollana paiv^ s. . . Tinakalvoksissa i.volaiset saa 1,60: dollaria j a ammattityolL^et dollaria.
- .Hygieenisi puolia pi ole .lain huomioitu tehtaissa. Meilia .oli : i * suus nahda silkkitehd.is Kashmir. s:. jonka omisti eras- ranskala hikeiliies.; N imme .^ nuorten^ i ' ten : tyskentelevn, huotusainesui- kun alapuolella,' aineen, jota t n silkkiiskoteloiden - a-.aa sa, ja heng i t t vn tuo'a m.vrkylii' huotusnesteen kjllasMmaa flaa sill tehtaassa er ollut,: mitn, letuslaitteita. Eraassa laitocess Madrasissa -nimme nuorten. ten joutuvan ksittelemn i' kaalisia neste i t , jo--:a s}o\r" he idn :ktensa; j a jalkansa, .
M e havaitsimme mjoskm, e'
PIVN PAKINA
Vihdoinkin lysi omansa Si l lo in kun Sudburyn kaivantomie-
het ryh ty iv t rakentamaan unioaan ja kavivat kaikkein vaikeimman tais- telun me emme huomanneet e t t a T o -
. tn oikeus: myyd teuraskarjaa Yhdysvaltain markkiholle,^ mist saisivat parernman hinnan; Nin pidetn farrnareita 'pakkopaidassa'-^ ^^ ^^
,r,hintaa:;niin siiloin pidetn valmis lih siihen asti. kunnes tyliset suostuvat- keinotekoisen ''puut-- teen' vuoksi maksamaan.;yh. korkeampia hintoja. -Nin pide- ' tn kuluttajia pakkopaidassa. Ja seuraus on, ett Canada :Packers Ltd. ja kumpp/voivat;kahmia: enntysmisi voittoja!
Nm ovat mielesspidettvi seikkoja lihan hinnasta keskusteltaessa. , ,
rontofi^vapaa Sana olisi puhunut ha-: laistua sanaa kaivosmiesten^ union puolesta. ;; E i smne painkaan. K o k o sodan ajan se on ollut hyv in hi l jaa sikli ku in unio on ollut kysymyk; sessa. Tos in > se on kui tenkin s i l loin talloin, y r i t t n y t salakavalalla tavalla vahingoittaa s i t aun ioa johon se omia lukijoita kuuluu.
Nyt se on innostunut union asiaan. ^ E l si l la tavalla, e t t se auttaisi kaivos-
tylisi; c :Ei ; sinne painkaan. Nyt se kannattaa unioa . j o n k a tarkoituksena on.;, hajoittaa ;:koko kaivostylis ten u h i o , - V a p a a -Sanasta on tullut TimV mins M i n e \Vorkers Organizing komi - tean n e n k y u i a t t a j a . ; V i i m e lauanr taina Vapaan Sanan toimituskirjoi-^ tuksessamainitaan, e t t se on saanut kirjeen t m n skapp iun ion komitean; j sene l t Lieo A . Beh ie l t . joka ' " joh- taa .-kapinaa kommunistista" johtoa, vastaan kansa inv l i sen kaivosmiesten
union keskuudessa". -Tm skppi kehou-taa- Vapaan, Sar.an; kautta, suo- malaisia kaivostylisi l i i t t ymn t - h n , hajoitusunioon.i:: S i t kelpaa ras- kasta : t y ota tekevn .kaivostylisen seurata; "Olemme p i tkn ajan ihme- telleet :;.sita"-V kirjoitetaan ; Vapaassa Sanassa, -.v.etta: kuinka kauan kes t ennenkuin tyliset vsyv t kommii - nistien temppuiluihin." '
-. , Hyvin . -on ' Vapaa Sana innostunut nyt kannattamaan union toimintaa kun on .kysymyksessa skaappiunio. E i kyll pane sormeaan ris t i in kaivosty- lis ten palkkojen - korottamisen puo- lesta, josta on-pkysymys . .; K a n n a t - tamalla s.kappe3'a se p invas to in so- ti i : kaivostylaisteiv : palkkojen - koro- tusta ;yastaan.;--Tam^^ t annss s i t .
Samassa toimituskirjoituksessa soi- mataan Lasidessa olevia Rogers M a - jestic . r ad io t eh taan lakko i l e r t a ty - lisi. S i l la tavalla s i t tj-olisten asiaa a je taan! . . . ^
M e satumme:.'tuntemaan l U M M S W : n asiat koko tarkkaan. Me tie-
d m m e mys , etta Sudburyn kaivos- miesten union osasto on kaikkein suurin mi ta sima-hitossa on. Me. t ie- damme.myoskin, etta va in yksi johto- ' kunnan j sen i s t on L P P jasen. K a i k - k i toiset ovat C C F : n j a s e n i a . K u i t e n - J kaan tama osasto ei hyvksy R a l p h Gar l imn J Vapaan Sanan T i m m i n s i n unioa. E l sita hyvksy mikaan toinen kaivostylis ten union osasto. Se on tuomittu' skaappiunioksi. : Sen i lmai - ; see Vapaa Sanakin i k n k u i n vahinr gossa. Sen." toimituskirjoitukscn lo-r pussa sanotaan seuraavasti: . .
"T immins in kaivosmiesten uloska- vely International Union of Mine , M i l l and Smelter Workersista asettaa h e i l - le kui tenkin er inis i vaikeuksia C a - nadian Gongress of L a b o r i m . y h t y m i - sess. M a m i t t u I U M M S W on n i m i t - t in C C L : n alainen hitto j a b n tuskin luultavaa; etta se tulisi h y v k s y m n j senyy teens T immins in iuuden k a i - vosmiesten union, koska sen jsene t ovat eronneet sen alaisesta hitosta.- Ninol len T immins in uudel la uniol la on; tuskin m u u t a v m a h d o l l i s u u t t - k u i n
hakea Canadian Trades and l b o r C o n g r e s s i n j s e n y j ^ e e n ta ikka pysy aivan ri ippumattomana."
.R i ippukoon vain kaivoskapitalisteis- sa.: Ni iden asiaa se kui tenkin ajaa. M e olenime muuten ; samaa mie l t . : e t t tuskin C C L ; ottaa t t skpp iun ioa jsenyj- teens. "
Meill on kui tenkin sj^j^t uskoa, et-
ta tuskin Vapaan Sanan lukijatJi jotka kuuluvat lUMMSVV.n. teen, kannattavat lelitensa skK- mista. Terve jrkikin jo kieltaa Jokainen kaivostjolamen joka osalUstunut union toim-ntaan t. val lan hyvin, etta heiaan umonsa * kaivostylis ten unio eika JorJS puolueen. Esimerkiksi Sudbun-i "J* to on kokoonpantu en mielipit omaavista kaivostylisist ja "_ nen kaivostylinen tirsaa vallan-. v in etta heill on O1!M: .-nahdolLs korottaa-' palkkansa Jiiun siksi he idn unio-osastostaan ei ole-,
pohittista potkupalloa, kuten es-J kiks i Tunmmsin ja Port Co osastoista, joiden johtajat o a^t neet kapinoimaan lUMMSW-n osastoja vastaan Erinomai-^i merkki on Port Colbornen osasto, vuosi sitten hyvaksj i alemman- ja muitten union osastojen ponnistuksUla saatiin hedanoP* kansa nousemaan ja ,kios..sn,. keaa union jsen ten suuren t n yhteisyydelle.