Sivu 2 Tiistaina, syyskuun 14 p.--Tuesday,Sept. 14
f U B E B T V ) Independent Lebor Orgn f Plnnlab Canadlana. B B - cUbllhied Nov. 6th 1S17. Authorized B8 second class ma i l by the Post
*OIfIce D e p a r t m e n t . Ottawa. Pub- ' llshed thrice weekly: T u. e s d a y 8, iTbursdays and Saiurdays.by Vapaus Publishing Company Ltd: , at 100-102
f^m St. W . . Sudbury. :Ont.. Canada.
Telepbones: BmliieM Office '4264. ditorial Office 4-1209. SAuMger . SuluL (Utor W.JUiuid. MaUlnf addresB Booc W. gudbaiy, OnUrlo. Adverttoing rate upon epplloaon. TransJatlon free of c h a i ^ e . ^
TILADSHINNT: Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kJt 3J25
3 Uc 2.00 Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3S0 Saomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25
Niagaran farfflarien sififsjubla pidetn ensi sunnuntaina
E d u a r d B e n e s ja l n n e n i m p e r i a l i s t i t Kirj. Olive Sutton
VeiF York. -^ .Eduard Benesista K . : - saada m n s i v ^ l I a t a i i i t n ^ joitetaan kuolemansa j lkeen kovva: t l l i t toa Iaivitph$a asstaiises3a. . sanoja. He fanovat, e t t h n kiJn:; v Benesin muistelmissa on ko%-ia sano-
.SU Catbarines, Ont, PaikalJjnen! murtuneena si l t .uuresta edisty.sa.--! Yhdysval ta in diplomaateille, jo tka
Haastekampanja alkaa huomenna Vapauden hyvksi jrjestetty erikoisen trke haastekam-
panja alkaa huomenna, syysk. 15 p:n. Tmn haastekampan- jan onnistumisesta riippuu se, voidaanko yiimeaikoina saadut parannukset lehdessmme vakiinnuttaa ja jatkaa pttvsti eteenpin uusia parannuksia ja-saavutuksia tavoitellen. T- mn hintana on se. etta haastekampanjan avulla kertn vhintn S8.000. jolla sunimalla maksetaan Vapauden talon S5,000 kiinnityslaina ens'i kevn ja loppusummalla ostetaan vaunulasti paperia.
Tss on tehtv,: miss tarvitaan Vapauden kaikkien ystvien yhteistyt. Antakaamme siis haasteiden vyry. Ottakaamme ilomielin omat haastemme vastaan ja mytvai- kuttakaamme kukin henkilkohtaisesti siihen, ett haaste- kampanja viedn reippaasti ja pttvsti loistavaan voit- toon.
Torstaina julkaistaan ensimmiset haasteet ja sitten jo- kaisessa Vapauden numerossa kunnes tm trke tehtv: on tytetty!
Ranskan sos. demien vararikko .. Ranskan hykyii^ en hallituskriisin yhten kaikkein surullisimpa-
-na ilmin on '^ osialistipiioluecn tai tarkemmin sanoen se*i oikeisto- johdon tydellinen JKJIIIIIinen vararikklila. Esimerkkin mainitta-
koon Lontoon (Jijscrvcrdehdcn kirjeenvaihtajan Nora Beloffin Parir; sista syyskuun 8 pna lhettm kirjoitus, miss sanotaan mm, seu- raavaa:'.:'.
''Muita jos Ranska n vienossa diktatuuria kolUiy se' johtuu pettymyksest ja kyllstymisest . . . Suuri ja alati
: kasvava Tdrsloosa katsoo, cttahosialistit ja erikoisesti sosia- lnttpuolucni-l>arlanii-ntiij jascnct ovat tmn parlamenttaa- rtsrii pclnt pakmlujur . Sosialistit itse ja erikoisesti sosia- UstipHolucm parlaincntm jsenet ovat tysin tietoisia siit maniccnsa menetyksest nithin he. ovat painuneet
Mainittakoon viola kaikkien vrinksitysten vlttmiseksi, et- tei ylliainattujen rivien kirjoittaja ole kommunisti,, eik vasemmisto- Iinen, vaan tavallisen porvarillisen sanomalehden keskinkertainen kirjeenvaihtaja, joka peikaa kommunismia, mutta -nkee kuitenkin suurimman vaaran hevosella ratsastavan kenraali de Gaullen fasis- . miss.
Kuinka oikeutellii yllalainatlu lausunto Ranskan sosialistipuo- lueen vararikkolilastaon, se ilmenee seuraavista tosiasioista: :
1. Ranskan nykyisen hallituskriisin pohjimmaisena syyn on kansanjoukkojen tyylyniallomyys korkeisiin hintoihin, alhaisiin palk-
' koihin ja kohtuuttoman suuriin veroihin. 2. 'J'asta huolimalta so.sialistipuolueen blumilainen oikeistojohto
.;antor viime perjantaina- kannatuksensa konservatiiviselle Henri Qucr uille, joka yrittaa muodostaa hallitusta sill perusteella, ett tylisten palkkoja ei koroteta, mutta, sen sijaan kansan verotaakkaa listn' ja luonnollisesti hintaia korotetaan edelleen. ''Minun teille ehdotta- mani tie on uhrausten ja kurinpidon tie", .sanoi Henri.Queuille luon- nollisesti tarkoittaen, etta uhrauksia tekevt tyliset, ja talonpojat; Ranskiin suurpoman hyvksi, jonka hallituksena hn heiluttaa suurta ruo.^ kaa kansaa vastaan, Kaikesta huolimatta Ranskan .sosia- listit antoivat kannanik.sen.sa- hnen paaministeriehdokkuudelleen!
. Ei siis oie ihme. vaikka yllmainittu Nora Beloff puhuukin siit ''pettymyksest ia kyllstymisest'' mik kan.sanjoukkojen. keskuu- des.sa vallit.sec ja kavSvaa sosialistipuolueen oikcistojohcfon vararikkou- tumisen johdosta
M u t t a poliittise.ssa mieless- nir. Blum ja kumppanit ovat u.skol-. li.siatoimeksiantaji]le(^nloj)puun asti. Heidn ''kolmannen tien'' hal- lituksensa tarkoiiuk.-;ena; on kapitalismin ja nimenomaan juuri fasis- tisuutecn turvautuvan kapitalismin vallan palauttaminen Ranska.ssa.
'He selittivt tekoiiyhasti aluksi, etta 'kolmannen tien" hallituk.sen tarkoitus on vastustaa seka fa.sislisla, oikeistoa etta kommunistista va- semmistoa. He jopa :e.sittivat heikkoja protestejakin siit, kun syytet-
.tiin, etta, heidn ohjelmansa auttaa fasistista oikeistoa takaisin val- taan. : Ny tv viime . |)erjaniaina nama - kolmannen tien'v sosialistit tarttuivat avoimesti konraalide Gaullen fasistimieliseen kateen ja - nestivt yhdess hnen kan.s.saan luoitamuslau.seen konservatiiviselle pministerille Henri Queuille'
.Saako Henri fOuciiilIe sosialistien ja de-uaullistien tuella muodos- tetuksi uuden halli(:uk.son ia niiten Ranskan hallituskriisi lopulta |)aattyy. silta ei ole .tuta kirjoiilae.ssavichi tietoa, mutta varmaa on kuitenkin .se; elia kuiiiiialon ja slittv on Ranskan oikeistososia- listien politiikan \.iiaiikko
V.- j a u.-seura on .aanut joidenkin farmarien m rykse s t t eh tvkseen j r j e s t suuren farmanen.syys juh- lan. Sen johdosta-kehoitetaan kaik-r- kla Niagaran niemimaan farmareita .saapumaan A n n i ja Aleks Kyrojar%-en farmille ja tuomaan-mukanaan pie- nen lahjoituksen farmituotteiiaan. Siell .sitten j o l l a k i n . ^ p i v a l l a tavalla katsotaan kuka joutuu m m k i n korin, paketin tai kaaron lopullisekj;! omista- jaksi . TilaLsuus on. j r j e s t e t ty : .sun- nuntaiksi t-k. 19 pivksi , jolloin jo - kainen VOI varmaankin saapua tahan syysjuhlaan.
Tama hanke on l a h t o i s m D u n n v i l - lesta saakka ja tarkoitus on; saada ka lkk i farmarit ja kaupunkilaisetkin yhteen. Jas jokainen tuo tullessaan jotain farmituotteitaan n i i n kertyy silta monlpuotinen valikoima hedel- mi , munia, voita, kanoja yms.
K u n t m n l a a t u i n e n tavaran palr jous k e r t n yhteen kasaan j a tarjo- taan ihmisille, voi melkein takuulla sanoa; e t t : .sinne ke r tyv t myo.skin kaupunkilaiset aina Torontoa j a H a - l i l tonla myten , puhumattakana nyt St. C a t h a r i n e s i s t Ja muLsta pa ikka- kunnista, kilvottelemaan silta kenelle mik in kaaro kuuluu. -
K u n suomalaisen kansan yhteisin voimin j r j e s t e t n t m n l a a t u i n e n suurjuhla, on myskin i t s e s t n selv, etta siell on m^yoskln tavaton maara suomalaisten kahvlkultaa saatavana. K u n mrs. Kyro ja rv i huolehtii kahv i - leivst, on sekin taatusti hyvaa.
Koska- ka ikki valmistelut suorite- taan, huolellisesti ja koska ilmojen hal t i jakin antaa kauni in syksyisen saan siksi paivak.sl nhn ei tarvita muuta ku in rajaton m a a r kaupunki- laisia ja farmareita,' v i e t t k s e m m e rattoisan syksyisen sunnuntain yhtei- sess juhla.ssa.
Pitafcapa mie lessnne ensi sunnun- tai Ja saapukaa kalkin . U ; H .
kelee.=ta, m i n k h n e n kareEan-^ a^ on i 1 auttoivat Mjmcheni i i petoksen j r j e s - helmikuus-sa. He j t t v ' . it.st!p:ntal-.i mamista. Silloisesta Y h d y.svaltain sesti huomioonottamatta, e t t Ber.';r^ i-Ranskan l he t t i l s t W i l l i a m C. B u l - erosi presidentin- virasta huonon tt-rr ' h t i i s -a Benes k i r j o i t t i : . "Itse BuUitt v e y t n . s t a k i a , mik on kiusahjiu*;' antoi tietaa . . . etta han, katsoi P r a - h n t aina Mynchenln hpellisi.'^ a i han olevan. l i i an ty lyn, saksalaisva- pivis t alkaen ja v i t t v t , ettei hf!.n i hemmistoa kohtaan, Bencsin parane .suostunut allekirjoittamaan uutta r--- 1 tumattomaksi - s a k s a 1 aisvastai.scksi rustuslakia. .Tllaisella vristelyl l kiihkokan.sallismieli.<-eksi j a -Benesin
Suuri puutalotehdas toimii Petroskoissa
Pctrosavodsk. Taal la on elokuussa aloittanut t o imin tasa Neuvostoliiton suurin puutalotehdas, joka sarjaval- mistuksena tuottaa kahdeksan asun- non puutaloja seka p ienempik in puu- taloja. Vuosituotanto on nom 4,000 taloa. Tehdas muodostaa kokonaisen noin 25,000 asujasta ks i t t vn kau- pungin j a on sen tuotanto kaikissa vaiheissaan koneellistutettu. Toinen suuri puutalotehdas toimii Letnaja Retshkassa j a kolmatta rakennetaan Ljaskaljaan.
Suojeluskuntien omai- suus valtion haltuun
Helsinki. Kansanedustaja E l l i Stenberg y.m. ovat j t t n e e t eduskun-, nalle toivomusaloitteen, e t t "hallitus i^htyi.si kiireellisesti toimenpiteisun suojeluskunta jr jestl le ja muille lak- kautetuille Jrjestille kuuluvan omai- suuden s i i r tmises t valtion ha l l i n - taan". . Toivomusaloitteessa todetaan,^ e t t lakkautettujen jr jes t jen omai- suusasioiden jr jes te ly ei ole tyydytt--. val la tavalla jr jes te t ty : -
(S>
he y r i t t v t kayttaa Benesia omy.ki hydykseen kolmannen maai lman- sodan valmistelemisessa.
Mut ta Benes jat t i j lkeens histo- rian mika murskaa h e i d n vr i s te - lyns ja osoittaa, etta suta alkaen y-A- loin han v. 1918 tuli ens immisen ker- ran ulkoministeriksi, Benes ks i t t i , et- ta maai lman rauha ja sen demokraat- tinen tulevaisuas r i ippui ys tvyydest Neuvastohittoa kohtaan. . . Tama rekordl ilmenee Eduard Bene- s in muistelmi.ssa,- mitka julkaisti!ii o.sittain 6 artikkelissa National-julkf;:- .sus.sa keskuun 19 j a heinak. 24 pm vlisen aikana. Se julkais taan pian kir jan muodossa. ;
Loppulauseessa Benes ilmaisee .sv- .vallisen. huolestuneisuutensa ei Tshekkoslovakian suhteen sen ny^v i - .sen demokraatti-sen hallitu-s-suunnan takia. vaan tai.stelun kr j i s tymises t idan j a l n n e n Vli l l . .
Aikaisemmin Benes palauttaa muis- telmissaan mie l i in , etta. Tshekkoslova- kia otti yhteyden Neuvostoliiton kans- sa V; 1922: " M i n a en koskaan h y v k - synyt l n n e n demokraattien asennetta mika eristi Neuvostoliiton pitkk.si ajaksi j a . ehkisi sen o.sallistumasta yhteistoimintaan Euroopan ja maai l - man asioissa." ' 'Benes yr i t t i : valttaa natsismin kar
tastrofisen kasvun Saksassa: j a va- kuuttaa lnsivalloille, etta l u t t Neu- vo.stoliiton kans.s oli niille: ainoa pe- lastus, si l la i lman Neuvostoliittoa H i t - ler kukistaa h e i d t ka ikk i . H a n h y l - ks i natsien liittosopimusehdotuksen vuonna 1936. . Benes ks i t t i v ie lp ennen kuin.
muu maailma ryhtyi ulvomaan "puh- d-stuksista', etta H i t l e r p y r k i neu- votteluihin n e u v o s toliittovastaiston vehkei l i j in Tukhachevskyn, Rykovm ja muiden kanssa. " K o k o Euroopan tilanne olisi perusteellisesti muuttu- nut, jos han olisi onnistunut neuvosto- vallan kukistamisessa", h n kirjoit- t i ja lausui: "Mut t a S ta l in toimi ajois- sa."
"Kaikesta huolimatta, Mynchenm tapauksiin asti; mlna en koskaan me^ - nettanyt toivoani", h n kirjoit taa" . . . Mynchenissa . . ; m e i d n valtiotammje j a - kansaamme kapuloi t im p a a h n . " H n kuvailee i t s en . odottaessaan maanpakolaisuuteen menoa "taydelliT sesti henkisesti j a fyysillisesti vsy- neen , sydmeni t y n n sanoin k u - vaamattomia tunteita, miele.?sni mustia aatoksia kauheasta pol i i t - tisesta ja moraalisesta kata.stroofista mika on kietonut Euroopan otteeseenr sa ja voi sen lopulta tuhota".
K u n Daladier muodosti v; 1938 Rans- kan i ia l l i tuksen mika m y h e m m i n anr tautui natseille, . Benes huomautti : " T t e n va in Neuvostoliitto ja m e i d n maame j i le ir i in , mika on perusole-. mukseltaan ja avoimes11 fasismin- j a natsismmvastainen. Ja han kertoo.
ohjelman vaaralliseksi, Euroopan_rau- halle. H n e n kantansa t n a ikana ja : m y h e m m i n maarasi pas i a s sa h n e n persoonakohtainen v ihamle l i - .syytensa Neuvostoliittoa kohtaan."
Yhdy.svaltain Saksan lhe t t i l s j a .sittemmin Herbert Hooverin l he inen ystava Hugh Wi l son . esitti ajatuksen, etta "Gor ing ei halua sotaa vaan to i - mi i selvsti rauhan hyvks i" .
Noina vuosina Benes oli vahan a i - kaa opettajana Chicagon yliopistossa, matkusti Lontooseen j a lopuksi P a r i - siin; H a n keskusteli F r a n k l i n Roose- veltin j a Winston Church i l l in kanssa- H a n ky t t i kaiken voimansa saadak- seen h e i d t varustautumaan sita aikaa varten, jol loin h n tiesi H i t l e r i n hyk- k v n Neuvostoliiton kimppuun. H n oli mie l i ssn sii ta, etta Roosevelt oh h n e n kanssaan samaa mie l t .
Benesin huomautukset n i i s t asiois- ta, jotka: horjuttivat koko maailmaa, o.soittavat h n e n olleen jatkuvasti tie- toisen Euroopassa toimineista voimis- ta, jotka lopulta t ek iv t toisesta maa.^ ilmansodasta vapaussodan.
"Neovostolilton-Suomcn fota tar- koittaa", kirjoitti Benes, "ett Neu- Tostoliitto haluaa - saada turran Saksaa vastasin ja on va lh i i so t t a -
. maan edesvastuun siita.. . M i n vaadin kumppaneiltani... ett he eivt saa antaa perilcsi Neuvosto- liittoa vastaan kohdistetulle propa- gandalle mit .\menkasta levitet- tiin ulkomaille'.
Han oli valmistannt Neuvosto- liiton Saksan sopimuksen varalta.
: ".Min katsoin Neuvostoliiton- Ranskan-Englannin n e u v o t telut selvsti pttyneiksi ja uskoin, et- t Neuvostoliitto orientoituu yksin-Jt omaan omaksi edukseen ja turval- lisuudekseen..."
Vuonna 1492 Benes teki sop:muksen Neuvostolnton kanssa. ^'Meidn sopi- muksemme Neuvostohiton kanssa, m i - ka on e n s i m m i n e n alal laan sodan a i - kana, murs i : osittain ne esteet,, mi tka olivat l n n e n j a Idan val i l la" , kir joit- t i Benes j a ja tkoi : ' 'He i i sen j lkeen nousi terava vi t te ly sii ta. Englannin , Amer ikan ja joidenkin muiden maiden konservatiivit arvostelivat me i t s i i - t .
"Saksan propagandakoneisto syssi tulta j a tul ikive kertoessaan kansalr lemme; e t t mina ol in myynyt oman maam Stal ini l le ." .
Tl l kertaa "tulta Ja tu l ik ive" t y n n e t n ulos Washingtonista. M u t - ta, ennen kuolemaansa Benes naki Tshekkoslovakian tulevaisuuden tur- vattuna.
Snice Magnuson, LSMWU:n Ontarion neuvoston sihteeri antoi arvokasta vpua juuri pattynei.<;s palkkancu-: -rotteIu'ssa sanovat metsmiesten vi- rallLset edustajat yksimielisesti. ,
Hi
Jack Qu'nn LSMMU .n Port i osaston cdjstaja juur. p
I .ialkk2neuvottclui':sa.
Sanoo Puolan kommunistisen puoiiieen hytyvn vaihdosta
Kirj. Joseph Starobin Praha..: Puolan tyvenpuolueen
huomattava vakiintuneisuus j a lujuus saa taalla suurimman, huomion siin" yh teydess kun v i ikon vaihteessa teh- t i i n puoluejohdossa muutoksia juur i
.aikana, jo l lo in r y h d y t n toteutta- maan uutta maatalousohjelmaa ja tyvenpuolue valmistelee yh tymis t ' so.silistipuolueen kanssa.,
V l a d i s l a v Gomulka erosi yleissih- teerin t e h t v s t Ja Puolan presidfent- t i Boleslaw Bierut otta haltuimsa t - m n avainaseman. Nama ovat tulok- sia kolme, kuukaut ta kes t nees t kes- kustelusta, m i k on suuresti lu j i t ta- nut, e ik h e i k e n t n y t , Puolan t y - v e n p u o l u e t t a j a sen osuutta^ maan haHituksess . :
N y t voidaan sanoa, etta t y y t y m t - tmyys Gomulkan tyohon nousi esiin JO ennen k u i n K o m m f o r m ju lka i s i ar- vostelunsa Jugoslavian puolueesta, n i - m i t t i n k e s k u u n alussa pidetyss Puolan puolueen pleenumissaja t m t y y t y m t t m y y s te rvi ty i kun Puolan kommunistinen puolue ryh ty i sulatta- maan itselleen K o m i n f o r m i n jul is tuk- sen m e r k i t y s t . . .
P k y s y m y k s e n ei ollut ainoastaan Gomulkan eparomti Puolan edusta- j a i n kannan hyvksymisess Ti ton asiassa, vaan mys h n e n - epselv asenteensa kahdessa .ava inkysymyk- sess : Historiallisessa arvioinnissa Puolan sosialisti- j a kommunistipuo-
miten tuloksettomia olivat yritj\-.sensa 1"^^^^" ^^nen vastahakoi-
taen sen kommunismivastaiscn mielialan vtikh nyt Icviaa.Ca-. nadassa. Ei ole lainkaan mahdotonta, etta toinen unio nou- scr. yls paperipuu-, paperi- ja metsteollisuudessa: : Silloin mr.Mai^nuson lytisi itsens samanlaisesta asemasta miss ovat CSU n punaiset johtajat."
^ suudessaan hyvksy hall i tuksen l u - j cmpaa ohjelmaa tuotantorosuuskun- tien muodostamisessa maaseudulla ja vas ta to imenpi te i s s uudesti syn tyv kapital ismia vastaan Puolan taloudesT sa.
Valmistuessa Puolan tyvenpuo- , lueen j a Puolan sosialistipuolueen y h -
Onko herrojen AVhalenin ja Ijaddin"^lWA:n 'unioiVv'. Sudlniry' Daily Starin unelman mukainen laitos; mika on verrattavi.ssamr. Sul-
aen-.
. -\Vorkers Union) ja Ontaru)n metsanhakkauttajien vliset neuvottelut jatkuivat Torontos.sa ilnieisesii kireiss olosuhteissa, viime- viikolla saatiin lukea m.m.: \apaudenkin palstoilla, etta Fieldiss. Sudburyn piiris.sa on pidetly Imernational \\'ood\vorkers of America Union Sudburyn osaston .neuvottelukokmis. miss on puhuttu ensi talvena muka .suometlava.sta uiriestaniiskamixinjasta mihin toivotaan saata- \an ^uurI iia.tra jai ie-lajiai.
:,: MainiML.s,sauuii.siiedo.>s:v.01 sattuvasti kyll- sanottu mist naita: jrjestji .toivotaan .saatavan, suuressa, nvaarassa.:- alutta
.parissa tyov;ien, ruitanian hajoiltajana- Ontarion maakuntavaaleissa: ollut entinen katuvaunuyhtion- tylinen.: vaalien aikainen liikemies-- ,ja nykyinen ,A :,n budijuryn osaston :luottamusmies mr: ,V. \Vhalen ^ ole .Fieldissa pidetyn nietsamiesien'":: kokouksen, puheenjohtajana ja- amniattihajoiitafa. H . kandon Ladd; joka on tuskin pokasahaa nh- nyt, olisamaa kokouksen paapuhujana..Saivatko kokoukseen osallis- tuneet; metsmiehet .sanoa.miiaan.tai oliko siin kokouksessa yhthan metsmiehi se on edelleenkin hamaran j^ eitossa. .- . .: Tunnettu tosiasia on kuitenkin tama: Paikallinen Sudbury Daily
-Star. lunnelaau peraanantamaiioinana-tyven syjn, joka ei tyydy sen vhempn kuin siihen, etta itse" George'Dre^-sta tehdn tory- puolueen.kransallinen johtaja. ,> :Tni: Siar-lehti julkaisi jokin -aika-: sitten, tarkemmin sanoen hcin:ikuun 3 p:n 1948.johtavantoimi(us- kJrjoilukse .^:-.jos5a vniusiaiiiaalaltiJn niahdol^
rion metsiylaisten :unioa ja sen yht htiomatuinta- toimitsijaa Bruce' ^faeinusonia. .^lar-lehii kirioitti silloin:
''"llncn.f.Uaj^iiiisoninlj^^ asema Lumher and Saii>mill Workcrs Unionissa ci ole liian turvattu huomioonotr
livanin perustamaan rikkuriunioon? kuten Starin yllalamatussa nu.stuksessa"" sanotaan.
On valitettavaa,, ett .sellai.set- edesvastuuttomat; tyvenl i ikkeen hajoittajat kuin herrat Whalen ja Ladd kaytlavat lW.-\:n hyvaa m- mea hyvkseen- valmistellessaan maaper Ontarion metsmiesten
: union rivien hajoiltamiseksi.: On valitettavaa, joskin hyvin ymmr- rettv, etta taiahajoilustyota suunnitellaan taalla: Sudburyn piiris- s, miss meisatyolaisten unio on- nuorin, jsenistn' kokemukset va-^
. haisimmat ja hajoitusmahdollisuudet siis vahan paremmat. On vali^ tettavaa. etta naissa hajoitussuunnitelmissa kytetn I\VA:n hyvn
.nimen Iisaksi inyos niit varoja, jotka lWA:n.jsenet BVitishGolu^^ bia.ssa kersivt eivt Ontarion metsmiesten union: hajoittamista varten, vaan: Quebecin jrjestymttmien metsmiesten jrjestmi- sen h\ vaksi.
: . Me haluaisinune varoittaa erikoisesti Sudburyn piirin -metsmie- hi kaikkia hajoitiisyriiyksia: vastaan huolimatta -lainkaan .siita kuin-
ka dema^o^Msina Muetsamieslen ystvin " nama hajoittajju esiintyvt. On aina muisteltava se kiertmtn tosiasia.: etta naita .uusia mets- mie>ten >stavia ' ei nkjnxt silloHi missn kun metsmiesten palkat olr^at alhaalla ja heilt riistettiin alkeellisin-kmatkin oikeudet On mustettavia, etta juuri LSWU n pernantamattoman taistelun ja toiminnan avulla Ontarion metsmiehet: ovat -Saaneet., suhteellisesti s'uurcmpia palkankorotuk.^ ia ja muita parannuksia kuin minVaan muun teollistuisalan t\olaiset. Hallituksen virallisten tilastojen mu- kaan met.samiesten palkat kohosivat keskimaain 110 pro^eniiisesti vuodelta 1941 \uoteen 194S menness, \iikkoansioi^sa laakien laraa tarkoittaa etta metsamie?ten ke>kiarvopalkat kohosivat S l Q vukko- pnlkoista ^40 viikkopalkkoihin.
Hajoittajat ja heidn toimeksiantajansa voivat puhua -punai- suudesta": ne voivat- mustamaalata Ontarion, metsmiesten: unioa : ja.: kehua omaansa: ne voivat dcmajjogisesti esiinty omalaatuisina ra-
pmr on vain yksi: Metsmiesten union rivien hajoittaminen, jotta met.smiesten' palkat voitaisiin painaa taas nikrajaan.jv:A'arokkaa:sii5^ myrkky-!-'
k i r i
distamista varten tyvenpuolueessa on ky ty perusteellinen uudelleen ar- vioint i kommunistien j a sosialistien suhteista n e u vostovallankumouksen ajasta alkaen.
Gomulkan . m r i t t e l y pyrk i aliar- vioimaan Puolan kommunistisen puo- lueen roolia vuoteen 1932- asti y l l - p ide t t ess marx i la i s - l en in i l i s t I in-, j aa samalla k u n h n p y r k i . liioittele- maan vasemmistososiallstien roolia. Taman . seikan perusteella y k s i n n ol i I lmeist, ettei h n ole luotettava henk i l johtamaan yhd i s tyny t t p u o - luetta, minkaj perustamiseksi k i i t s i t kongressi kokoontqnee aikais in ensi vuonna.
Toisessa kysymyksess .-..-taistelussa kapitalist ivoimia vastaan maaseudulla; Gomulka*.horjui sen tosiasian edess, etta .62 prosenttia Puolan ves ts t on edelleen plentuotannossa, m i k jat- kuvasti synny t t kapitalistista va iku- tusta, samalla kun 14.prosenttia ves - ts t o n ' asialhsesti yksityisll ikkeiss tilanne, mika.on val lan toisenlainen muihm. uusiin demokratiamaihin ver- raten
Kuten : teollisuusministeri . H i l a ry M m c alleviivasi -puheessaan viipie hei- n k u u s s a , ja :yiimek5i pidetys-s. plee- numissa, Puolan sosialismin edistymi- sen,, nopeistuttammen vaati i p t t - . Via a lku to imenpi te i t : t a lonpoik i s t - louden muuttamiseksi.
; M i n c alleviivasi erikoisesti, e t t l n - sivaltojen lehtien puheet: pakollisesta kollektivisoinnista : ovat p e r t t m i Tosiasiassa tyvenpuolueen ohjelma ede l ly t t seuraavaa: Talonpoikain. rohkaisu esimerkeil l, eik pakolla; i t - se p t t a m i e n s tuotanto-osuuskun- tien perustamiseksi; halli tuksen apua traktorien y m . . koneiden muodosisa
Ontarion metsmiesten sopin antaa $1,825,000 listulot
Uui sopimus mrittelee tarkemmin vapaiden tykalujen saannin ja antaa lis lomia: ruoan hinta nousi $1.65 pivlt
Toronto. Lahes nel j vi ikkoa kes- t ne iden tiukkojen neuvottelujen j l - keen allekirjoitetti in taal la vnme per-, jantaina Lumber and Sawmil l Wor - kers Un ien in ja 21 y h t i n vlill uusi tyeh tosop imus . T m n uuden sopi-^ muksen mukaan Ontar ion lahes 30,000 mets tyo la i s t a saa 10 prosentin yleisen palkankorotuksen, mutta samalla ty- l is ten ruoka- j a asuntomaksut k o - hoavat $1.65 p ivss entisen $1.20 asemesta. T y n a n t a j i e n arviointien mukaan Ontar ion m e t s m i e h e t hy ty - vt t s t yhteenlaskien noin $1,825,000 vuodessa, vaikka palkankorotus kun huomioidaan: ruokamaksun kohoami- n e n ei olekaan union e r iden vir- ka i l i ja in arvioinnin mukaan muuta ku in 3 prosenttia;:
Tieto . t s t : tyoehtosop:muksesta
nii l le talonpojille, jotka muodostavat tl laisia .osuuskunt ia ; : asteettain. l i - s n t y v verotus kulakeille . . . .
Luonnollisesti tama k a i k k i : vaatii joustavaa mutta samalla lujaa, johtoa tyvenluokal ta , : s ek Neuvostoliiton j a muiden maiden kokemusten: apua ja ennenkaikkea tyvenpuolueen , l u - j i t tamista.
Bierut ia on jo ehdotettu yhd i s tyvn tyvenpuolueen puheenjohtajaksi.
T s s vaiheessa G o m u l k a j a i puo- lueen keskuskomitean jseneks i , mutr ta h n e n ministerivirkansa on kyseen-: alainen.
Sunnuntai- i l tana pidetyss, tyven- puolueen Varsovan osaston, toimitsi- ja in y l imr i sess kokouksessa, minr ka puheet laajallettun kuatta- maan, Gomulka istui B ie ru tm vieress kun viimeksimainit tu selitt i puolueen, plce- numm paatoksia. Sen j lkeen G o - mulka puhui itsearvostelun merke iss ja hyvksyi pleenumin paatokset, seka lausui suosionosoitusten raikuessa:"
" M i t a hyvns. , v i rhe i t muia olen tehnyt, te voitte sanoa quo lan . tyo - vaenluokalle, etta Gomulka on aina tyven puolella, eika koskaan sita vastaan. M e i d n puolueessamme ei ole tilaa sellaiselle :fyhreriklikil le, mir ka on Jugoslaviassa.
: H e l s i n k i . E l k , :17 .pna pi stadionilla:klipaiiut, joissa tailt" lirnies-'; Rautavaara ipiitui'
. . . Puolan tyvenpuolue on teh- 1 keihaanheuos^ Vesterisen -o" nyt trkei t , muutoksia kolme kuu- kautta kes t neen keskustelun ja v i t - telyn j l k e e n j a nama muutokset eivat :Voi muuta k u m lujit taa Euroopan de- mokraattista blokia. - Vastakohta J u - goslaviaan verraten on , i lmeinen ja selv.
saatiin 'yhte^iKesI; iiisurinosti; allekirjoittajana tvnantaj^ en' on Earl Ro\ve, sek tvlisten A: Cooper ja .Bruce Magnusba:.
Tehd\n sopimuksen niukaas dostettiin,;' tynan.tajien: ja 'x' yhteinen .kpini-ea', - jonka
. toimii Jack Qumn Port' komitean muina tvvened Marc 'Leclerc Timminsista'ja: McClure Sudburysta.': Tm' jatkaa juuri pttyneen konf- tyota tehtyjen sopimusten t panoksi K.Tiiren;-' u'-kotaan, p i a n t.vonsa valmiiksi. Telity on. taahnghViVa: sikli, ett.se voimaan .syyskuun l pivst
'Metsteollisuuden alin' palkka' tariossa .'.on: thn :a:ti ollut'fSjJ nyt- S7.1. : . iPaattyneissa.pa 1 -tkaneuvo"
oli ;ty;nntajien eaustajina^ -se loa, jotka toimivat 21 yhtin Union edustajina oli,2D henkinfa vottelukomitea..
Sopimus:;mritielee S-tunniii paivan, penaatieen entisen 43 tyviikon- .a.>emesta ja: vlityost se taan tavailisten ta^Ksojenrcu
Huomattava parannus saatas etta urakkatyolaisteil saamat" tykatut^niritelm'.tu vemmaksi. ' : PalkallLsta lomaa koskevam t a a n ,-saatiin sellainen parannB, silt hytyvt. kai.^.KrtyolaHt, ovat: olleet 75 paivaa tyossa j tynantajalla. -Tama antaa tyiisille maksulliseii;kes!omai'
' -'UiiiQ,' voitti.Vrnys^ vpaae! 'check-of^ -systeeriiin : jsferai pbrjnust':varten'; sek etu pa ika 11 isi 1 le; t vlis! He: tyohon ot s a ; i n i k l i . palkallista.,tyovo saatavissa'ja'"senority. eli: musoikeuden. .,;
Olympiamiehct krsivt tappion
PIVN PAKINA
: : tyehtosopimuksesta.
Kul taa , ei kannata kaivauttaa koska tyliset .vaativat l i i an korkeita palk- koja! Se on: JO p i t k n aikaa -ohut: kultakaivosparoonien : j a sanomaleh- dis tn sotahuutona. Li i t toval t ion halhtus paftti sen johdosta j oku a ika takaperin: maksaa vissm tuotantopalk- kion kultakaivannoUle.'^ :
M u t t a tama kultakaivantojen. voitr to-osmkojen: p n k i t t m i n e n ei tyydyt- t n y t k n kultaparooneja.koska voitot eivat sen johdosta l i s n t y n e e t k n iin maar in k u i n oli odotettu.: K u l - , takaivosparoonien. kukkaro-on nht:^. vast ikin . yht . pohjaton k u m entisen papin sakki
: K u n tyven leipavairas kohoaa, p iv i t t in , yha korkeammalle on ku l - ' l ank iva ja in palkkojen korottaminen sen johdosta entista kiperampi kj'sy- mys koska kuponkien leikkaajien voit- ' tojen p i t is i .pysy ent ise l ln,-vie la-- D l i saantyakin . olipa kuUankaiva-; jan leipavarras, :miten - korkealla :ta-:; hansa ., Kultakaivosparoonien edess on. sen johdosta vakava tilanne koska voit- tojen pi tis i edelleenkin: virrata: :Bay Streetin: kasaholveihin: :Torontoon, St: James Streetille M o n t r e a l i i n ' j a W a l i Streeti l le:Ne*; Y o r k i i n . E l le i palkkoja koroteta l h t e v t vanhat- ja kokeneef kullankaivaj"at i i i i j l leen pois j a uusia on vaikea saada h e i d n tilalleen. K a i f vosherrat laskevat:: kuitenkin, e t t suurin osa:,kullan tuottamisessa, tysr kentelevist> tylis is t on juurtunut
i s i in : m r i n kaivantoseuduille,: e t t :
*
. M r ; Smith, puhui kauni is t i j a sanoi ,','kaiyosmiesten krs ivn -koska ^ heill ei ole r i i t tvst i , ostokyky perheiden- s, alituisesti l i sntyvien vaatimus- ;ten tyydy t t miseen pikaisesti kohoa- vien: elinkustannusten vallitessa"; S i i - n h n s ano i . i knku in h n olisi M o s - kovan asiamies.
Tllaisessa tilanteessa keh i t t va t ka ikki oikeiden unioiden oikeat johto- miehet tylisi vaatimaan palkkojen: korottamista,-jonka takia hei t , n i m i -
t e t n varsin usein punaisiksi Mosko- van asiamiehiksi, ulkomaalaisiksi .
toyritykset :ovat luhistuneet dassa siita varsin ,> nken.
kommunisteiksi ja ties vaikka miksi | syyst, otia kuUaa ei ole ollJt Sellainen e i t i e t e n k n sovi mr.
Smithi l le , Canadian Mine "VVorkers" Union edustajalle, koska han on ker- rkn kaivantoparoonien asialla. H a n kehoitti ka ivosmiehi i h a n : p i n v a s t a i r seen ; menettelyyn, p i d t t y m n "ta- loudellisesta s o d a n k y n n i s t " ko-sk "visseiss, tyvenl i ikkeen piireis.sa"; k s i t e t n tyeh tosopimuks is ta neu- votteleminen: "nuijal la paahan lymi- seksi".
Koska kaivontoparoonit ovat ha - vainneet "mil te i :,mahdottomak5i" suostua tyl is ten vaat imuksi in . p H : taisi tyl is ten sen takia luopua, "tar loudellisesta s o d a n k y n n i s t " : j a an-, .tautua "tilanteen vaatimaan j'hteisr, toimintaan.: ja keskiniseen sopusoin- tuun'; . tynanta j ien ja -tyven kesken: Muussa tapauksessa "kul lan ka ivami- nen ei ja tku t r k e n t ek i j n kansan taloudellisessa e l mss . " . . . :
Jos tyliset :vaatisivat palkkojen korottamista, olisi se mr. S m i t h i n mie- lest .nui ja l la - kultakaivosparoonien paahan lymis t . , J a . se:: olisi var-: maankin h n e n mie les tn- kerras- saan kuolettava :isku, jos kul takaivan- not olisivat sen johdosta:, pakoitetut korottamaan kul lankaiva ja in .pa lkko- j a ; jotka n a m sivumennen sanoen ovat
siili- mn,ii::eua sKa 0^ nut kaivaa jo<; ohsi maksefu sille kulloinki::. .vallinnutta,, soa vastaava palfika., :;-:Se^-nuiiari^ :ivmistrJps:htidCpakoitetJ^ , keinh; tyt puolella ^ palfea^ ^ ,kivskipitalisteii!c;'-:ett-:^^^ sen johdosta kohtuu.Iisen ett:',tyli^et';-voisivat ; S i ^
'typtikkns'.r, Seli:inen;:ty olisi luonnollisestikaan p/^^. voinen.
Jos tatr.an n.aan kansar hetkellLset eou' ^aati^ a: tuo kioiden mak5amis-a kullan t,ei;tylisiila'luoniioJlisJ? mitaan sita -.anarn, edel^, tenkiii;^ett^l'I tavalla^^^ tannon on n;?ksetta;a tjo^ Vallitsevanpal^katSoni ^at--^-ei''a!imman yaan;|o '^ tason mukaise-a Ellei sita se tuhlaustaioatta. eis&iR-^ 'ta'kariSantalputta
Nain ollen on C? nadan ^ jam P.^ s^ tta^ a o keutetu^^ mukeissaan pa-.kojen suhteen maikka se Ieuna.__ "nuijalla paahan !\o^^^. dassa on ollut ja on vh
iiantaj!a,.s-v. huomattavasti alhaisemmat k u m , m u i - n - . u a j - -den Canadan kaivantotyolaisten pa i - lukemattomia .
. T a v a l l i n e n : kapitalistisen , vapaan ki lpai lun ks i t e tuotantoasioihm'nahr den: on; e t t : e l l e i j ok in tuotantoala kannata n i i n se saa menn ; vararikr koon kuten on tapahtunut lukemat- tomille , liike}rrityksille: siell j a taalla. j a vielp kuUatuotannon :;:alal-. l ak in . - K a i k k i h a n t i e t v t ja ks i t - t v t i : e t l ; l u k e m a l t o m a t k u l t a k a i v a n -
toaloilla, joita - . . jalla paahan' ennenkuin c
t%o!a:5;en t une t vaatimuksun
Kullankaivajain parsi edelleenkin Muie-M^l-^^y k i kullankanajat muodostuu silta se r.ui..a. ^ - taa palkat
C:ssa ja Sudburyn alueeni- ^
T e r .