o t a k o r v a u l i s i s t a v a p a u t u n u t u o i n e n m e t a l i i t e o l l i s u u s
Kirj. vuorineuvos Lauri Helenius (Kansallis-Osake-Eankin
Itatsaus no 4, 1952) Talou
talcorvausvelvolllsuudMi t  y t t  - j tuotti v a i ^ u k s i a sodn j l -
Icansantaloudelleinme sen isi, e t t  metaUteolUsuuden ol i
tehitty a ikaisemmin melkein a n fcotmiaan- markkinoita ita toiminnasta s imr i suu i - v i en t i t uo tanuoksLSen k a -
etti oU nostettava nopeassa kaksin- , e r i l l  aloi l la k o l -
ja laivanrakesnhustiuotannossa jotusinkertaisekisi sodan edel- tasosta. iLsta t  s s  rakenhemuutokses-
oii se, ettei se saanut tapahtua llisen kehityksen tuloksena ihtoisesti, vaan o l i ulkonaisen
on sanelema, koska tehtaita o l i Jennatta va valmistamaan juur i aisla koneita j a rakennelmia, jlr Neuvostoliitto vaat i sotakorvauk-
. Tst johtu i e t t  m e i d  n ras- koneteollisuutemme j a laivan-
letuotant^mme kasvoivat suh- voimakkas^ti kun: sensi-
kalutustavaroita valmistava lus Ji keh i ty i ae s s j lkeen, aikoma on n i l l k in aloilla kie-
ollut r i p e a m p   , joten tasaan- on tapahtunut.
.t kansantalousmiehet ovat eet valitelleen tapahtunutta j a
t huolestuneita metalliteollisuu- e tulevaisuuden euhteen, mut-
t^toism puolestani A^itt. ettei- investoiimit siitenktii ole a ina-
in kokonaan olleet vr i i i suun- , vaan ovat ne suiurista p    -
ioituksista huolimatta merkin- valtaisaa edis ty i^kel ta t  m  n
e e r i t t  i n t  r k e  n avai i i - Uisuuden keh i t t mises s . llasConumerot osoittavat; e t t  rau-
kulutus maailmassa vuotta ja  kohden o n viimeisten 50
Iniluessa kasvanut 10-ker- mutta me i l l   u o m e s s a k i i -
lan rautaa toistaisueksi ainoas- 1/5 Yhdysva l ta in j a% Ruotsin
staavasta m   r  s t  . iErs tunnet- teoUisuusmies onk in shnu t , e t t 
vasta o n todellinen rautakausi massa.
mmen metalliteollisuus on viel enta esim. verrattuna Ruotsin ihin. Se saa kasvaa paljon ennen- m saavuttaa sen suuruusluokan,
lnt isen naapurimaamme me- iteollisuus edustaa. Mainit takoon,
s ik l inen metalliteollisuus "vas- myyntiarvoltaan noin kolman-
>ta Ruotsin teollisesta 'tuotannosta ne l j nnes ta koko viennis t: 'Ne
at numeroita, joiden saavuttami- llesi meill o n viel: p i tk matka lessa. S i k l  i nen oma rakaaJne- )hja on tietysi ol lut h y v  n  perus-
TfNTI na Ruots in metalliteollisuuden a. phitykselle, mut ta mei l lk in on tas- r . kaa Ja noin n palvelus.
Soittakaa
I M O 5464 rence A v c
s2 suh tees i mahdollisuuksia. Suo- men kaivostoiminta on nim. mer- ki t tvss kehitysvaiheessa. Vars in- k m viimevuoden aikana oh tehty trkei t periaateratkaisuja, joiden tulokset kyll nkyv t myhemmin.
Vuoden 1951 alussa o l i meill kyn- niss vain 5 kaivosta nim. Outokum- mun, Yljrven. Alja la i i , Ori jrven j a Haverin biivokset, mutta vuoden aikana aloitettihi toiminta ta i sen valmistehit lisksi neljll lydk- sell n im. Makolan nikkeli-kupari- kaivoksessa Nivalassa, O t a n m  e n rauta-titaamkaivoksessa, Metsmon- tun sinkkikaivoksessa muutaman k i - lometrin paassL Aijalasta sek L a m - pinsaai-en sinkkikaivoksessa V i h a n - n i n pitjss.
Uudet kaivokset tiUevat -Oaajen- tamaan huomattavassa maarm maan raakaainepohjaa mm. raudan, sinkin,
. t i taanm j a nikkehn. osalta j a sit mukaa kun kaivosten tuotteita voi- daan vleda maasta, paranee kaup- papoliittinen asemamme viennin monipucljstuessa. Kotimaisen kehi- tyksen suuntaa m r t t e s s on en- sisijassa pyr i t tv turvaamaan jo olen^^aolevien t e r  s - j a valssilaitos- temme raaka-ametarve.
Vuorityon j a ma lmine t s innn ala l - la on yksityinen yri t tehisyys tar- vittavien pomien puutteessa taan- tunut mutta valtion toimmta on sen sijaan ollut laaijasuuntaista.
Suurentimeen konepaja-, la ivan- rakennus- j a kaapehteollisuutemme raak-aainetarpeen tyydyt tminen ei viime aikona ole ollut helppoa. A i - noa, m i n k  suhten olisimme olleet omavaraisia, on kupari , ellei s i t kauppasopimusten puitteissa olisi jsuduttu. v iemn ulos.
Todettakoon, et ta harkkoraudan tuotantomme saavutti v. 1951 e n n  - tyksen j a yl i t t i ensi kerran 100 000 tcnnia, jota voidaankm nykyti lan- teessa p i t r i i t tvn . Viime aikona on ollut vaikeuksia tersval imoit ten j a -sulattojen romuntarpeen tyydyt- tanusessa^ mutta t  h  n pulaan on Neuvostoliiton kan-jsa solmittu 5- vuotissopimus ja ske t t  in tehty l isa- sopuuus sek Suomen^ Neuvostoliiton ja K i i n a n Kansantasavallan vlill viime syyskuussa tehty kolmikanta- sopunus tuoneet tervetulleen ra tkai - sun, sill n iden sopimusten mukaan saadaan maahamme rautaromua t  - n  vuonna 3,000 tonma ja vuosina 19531955 50,000 tonnia vuosittato.
Edellsen saadaan sielt billettej valssUaitoksien raaka-aineel>ui t  n  vuonna 40,000 tonnia j a vuosina 19531955 50,000 tonnia vuodessa. N  m  ovat er i t t in arvokkaita raaka- aineita teollisuudellemme,' varsinkin k i m niiden saanti muista maista on viime aikoina ollut h y v m vaikeata.
Va ikka valssaustuotteiden tuotan- tomme kohosi V. 1951 enna tysma-
SITTE? okivut voi reumaatti
e, oikealla katkeraa m' a, hiiimaust^ lalista vatsa CREATMES nimmilt w; ensimming Unoastaan
l A S S A
kn,sano^ ivelreumast cottavim^^ itaan, sJetM jkkoIhln,laf Lta i tunteJ alla, selte^ ioaMlZ*S , jakyttoc linoastaan aine muka
Talvella oit viisaampaa matkustaa G R E Y H O U N D I L L A I
TE
sovitettu , mukavuudek-
senne
useiden l|d>- ien v lUl i e l 'ole va jmim-
voi t te vuolffata G r e y b o m u U 
SSS^yksl^ kohtia . ,
Te matkustatte rentoutuneena mie l ly t - t  v  s s  j a l  m p i m  s s  Greyhoundin Su- per-vaunussa. Olette vapaa ajon tuot- tamasta rasituksesta j a i lmahuolis ta , k u n y k s i maai lman parhaimmista a ju- reista hallitsee o h j a u s p y  r   . Grey - houndi l la matkustaminen on m y  s s   s - t  v  i s y y t t  - ci ole halvempia matkoja/ SUDBURYSTA: Yh t i i e TORONTO . . . $ 8.30 O T T A W A . . . . . . . . . . . 8.45 N I A G A R A F A L L S . . . 10.90 G A R Y , IND 18.40 NEW Y O R K CITY . . . . . . . . 19.10 SAXJLT STE. M A R I E . . . . . . . 5.80 Samanlaisia halpoja matkoja kaikkfalle Amerikassa. 10% ss t edestakaisissa matkoissa.
GREYHOUNBIN ASEMA UION BUS DEPOT
151 E l m S i , East l^ah- 5-5671 Sudbury
G R E Y H  U N D
r an . e i se kuitenkaan pystynyt t  y t t  m   n ku in n . 30"^ tarpees- tamme. T  r k e ^ yksityiskohtana voidaan m a i m t  , e t t  la ivanrafcn- nusteollisuudellemme v  l t t  m  t t  - m  n laivalevyn saanti Neuvostoliitol- ta kauppasopimusten puitteissa ta - pahtuviin laivatoimituksiin o n mys - k i n samojen sopimusten pmtteissa turvattu.
Suuremman rauta- j a t e rsomava- ralsuuden takia kiinnostavat toteut- tamisvaiheessaan olevat Outokumpu O y : n ja O t a n m  k i O y : n suunnitel- mat suuresti. Outokumpu Oy . suun- nittelee Harjavallassa olevan kupar i - tehtaan yhteyteen raudantalteenot- toa kuonasta j a on tuotannoksi ar- vioitu 30,000 tonnia vuodessa. O tan - mk i O y : n vuosituotannon on aluksi ilmoitettu k  s i t t  v  n mm- 175.000 tonnia rautankastetta vastaten n . 115,000 tonnia rautaa. V a i k k a t  t  ei heti sellaisenaan voitaisikaan j a - lostaa teollisuudessamme, tulee se Luuppaneuvotteluissa auttamaan pyrkimyksimme saada' ulkoa enem- m  n j a halvempaa t e r  s t  . Rau ta - sienen valmistusta ol is i vakavasti harkittava, koska se korvaisi t e r  s - sulatoissamme tarvittavan romun. Myskin Vuoksenniska Oy. o n ke- h i t t ny t m e n e t e l m  n raudan t a l - teenottamiseksi ki lsujt teis t . mutta et ole toistaiseksi saanut tehtaalleen rakennuslupaa.
Sanotaan, etta sotakorvaustlden p ty t ty on metalliteollisuutemme paklo keh i t ty e tupss vientituo- tannoksi^ koska kotimaan markkinat e iv t e n   r i i t ; Tss on tietysti per, mut ta ulkomaisten tilausten tavoittelu ei saa metalliteollisuudel- lemme muodostua ppyrkimykseksi , koska kokemus osoittaa, e t t  var- malla pohjalla toimiva jalostustuo- tanto ehsi- sijassa tarvitsee r i i t t vn suuret kotimaan markkinat voidak;- seen fcuimolla hoitaa huomattavam- paa vienti, joka on aina e p  v a r - mempaa j a ep ta sa i sempaa sek usem hintojensakm puolesta ep - edullisempaa. Es imerkkm maini t ta- koon, etta eras maailmankuulu ruotsalainen metalhalan tehdas, j o - ka vie tuotteitaan y m p  r i maailman, sijoittaa tuotannostaan kotimaan markkinoille 9+ j a vie ulos ainoas- taan M. Tehtaan omasta mielest on tama suhde terve, koska omat markkinat turvaavat tyllisyyden varmemmin k u i n suuri vienti.
Suomi on metallituotteiden osalta hyv in suuressa m   r t o viel ulkoa tapahtuvan tuomiin varassa, jonka' vuolisi metalliteollisuutemme t  r - keimmksi lhi tavoi t teeksi sotakor- vaiistuotanncn pyt p   t y t t y  c n ase- tettava kotimaisten markkinain va l - loittaminen. Samalla on luonnoll i- sesti t eh t v kaikkI m i k  suinkin on mahdollista myskin ulkomaiden markkinain lytmiseksi, jo i ta jo on- k in nkpiir iss . Kypsyyskokeensa: sctakcrvaussuontusten, j  lkeen on- k i n ; suomalainen metalliteollisuus pssy t paljon l hemmks i t  m  n alan kansainvl is t kehitystasoa, joten sil l nyt on paremmat edelly- tykset k i lpa i l l a n i i n kotimaisista kum* ulkomaidenkm markkinoista. Konepajamme ovat varustetut uu- denaikaisilla tykoneilla. Suomessa on tai tavia kons t ruk tre j seka kunnollista a m m a t t i v  k e  j a meill on hyv maine kaikkia l la maa i l - massa.
Vahtettavasti on m e i d  n kustan- nustasomme monissa tapauksissa l i i an korkea. Tama on per in t so- takorvaustis ta , jotka varsinkin a l - kuaikoina laskutdiij- t ee te t ty in tu- livat kal l i iksi k u n menekki o l i taat- tu j a maassa vallitsi ylityolllsyys. Viime vuosina on taloudellisuus k u i - tenkm jo l isntynyt , kun rat ionali- sointi on edistynyt ja hinnoista etu- luteen sovittu.
Metalliteollisuutemme tulevaisuu- den kannalta ovat edel lmaini tu t Neuvostohiton j a K i i n a n kanssa teh- dyt kauppasopimukset t  rke i t  asia- kirjoja, koska ne turvaavat tylli- syyden suurelle osalle raskasta kone- teollisuuttamme j a lalvanrakehnus- tuotannolle. Tama o n mielihyvin todettava, sill vientipyrkimyksil l on omat valkeutensa, koska kalkin maailman maat kulkevat teollistu- mista kohti j a joka paikassa on ole- massa pyrkimys omavaraisuuteen. Mut ta kun.teoll istuva maa tarvitsee yh e n e m m  n jalostettuja teollisuus- tuotteita tratta omaa tuotantoaan synnyt tkseen . ei se sulje pois m u i - denkaan maiden myyn t i  t  h  n maahan.
Voidaksemme k  y t t   hyvks i t  l - laisia uusia mahdollisuuksia on mei- d  n kye t tv joustavasti mukautu- maan uusien ostajamaiden asetta- m i i n vaatimuksUn Ja pys ty t t v tar- joamaan sellaista teknil l is t asian- tuntija-apua. Jenka ptevyyteen esim. uuden teollisuuslaitoksen suun- nittelija ostajamaassa voi luottaa. Tekni l l i s ten .koeis to jen j a laitteiden myynti ulkomaille ei nato ollen ole- kaan tavallisten kauppamatui :a- jien, vaan erikoisammattimiesten Ja insinrien ty t  .
T  h  n a s t t o e n kokemus osoittaa, e t t  me idn koneteollisuutemme on kilpailukykyisin selluloosa- Ja pape- riteoinsuuaiJjneldett avulla, mutta monilla mui l l ak in konelaaduilla ny t t   olevan mahdollisuuksia. Vaihtelut maailmanmarkkinoil la
Torstaina, tammikuun 29 p. ~ Thursday, Jan, 29,1953 Siva^ 5;
" M a u - M a u " on sana, joka vilahte- lee taman tasta porvarillisten lehtien n.iss monissa uutisissa, jotka p i t  v  t kovaa melua K e n i a n veritapahtumien johdosta. (Rahalla ostetut sanoma- lehtimiehet y r i t t v t saada lukijansa uskomaan satuiin sa laper ises t iMau-Mau"ryihteisst, joka on aset- tanut p   m   r  k s e e n muka ka ikkien eurooppalaisten tuhoamisen Ken ia s - sa..,.
O n selv, e t t  porvarill isen lehdis- tn lev i t tml l tkerl l valheella on tarkoitus pe i t t   n i i ta verlf r ikok- sia, j o ih in englantilaiset ovat Ken ia s - sa syyllistyneet.
Aseettoman neeke r ives tn . raaka kohtelu, Kinkaisuretkikunnat, ratsiat, vangitsemiset, murhat, koirien usut- taminen neekerilasten k i m p p u u n . . . K a s t  s s  se, m i t  Keniassa nyt t a - pahtuu. T  t  e iv t englantilaiset s i l r - tomaaorjuuttajat kykene salaamaan.
K e n i a on suun maa. Sen pinta^ ala oh "puolta suiurempi ku in E n g l a n - n m Keniassa on n . 5,400,000 asukasta, joista 5-218,000 neekereita.
K e n i a n neekerit e lvt h i rv i t t vs - s kuriuudessa j a oikeudettomuudes- sa. He i l t   maan alkuasukkailta '  on riistetty maa, he eivt saa m i n - kn la i s t a l kr inho i toa . Ja h e i d  n keskuudessaan raivoaa tuberkulobsi
ovat itseln jyrkki . Joten tulevai- suutta on katsottava p i tk l l t  h t  i - mel l .
Suurta haittaa kilpailussa tekee myskin se. etta useat maat sovelta- vat raudalle j a terkselle kaksois- hintoja oman maan teollisuuden saa- dessa raaka-aineensa paljon halvem- malla kuto ulkomainen ostaja. S a - mal la m y  n n e t   n valmiiden tuot- teiden viejille preemioita, ve ronhu- jennuLssia, lamoja jne., joita el mei l - l tunneta.
V a i k l S metalliteollisuutemme on verrattain uusi tulokas vientimark- kinoil la , n i m on sen vienti jo varsin huomattava teki j ulkomaankaupas- samme sivuuttaen vanerin, karton- gm j a hienopaperin vientinumerot. Se kilpailee sahatavaran Ja selluloo- san viennin j lkeen sanomalehtipa- perin kanssa kolmannesta sijasta j a tydel l syyll voidaan odottaa sen numeroiden yha kasvavan.
Hyvien tulosten saavuttamiseksi j a kehi tyksens turvaamiseksi laajentu- nut metalliteollisuus toivoo selU v a l - Uovallan e t t  suuren yhelsdn taholta e n e n u n  n uskoa omi in voimiimme Ja etta lopultakin ps t is i in kaiken u l - kolaisen ihailusta. O n masentavaa todeta, etta sen j lkeen k u n me olemme hyvl l menestyksel l Suo- messa valmistaneet tekniikan kor- kealaatulsunpia tuotteita: mm. len- tomoottoreita sek monimutkaisia koneistoja j a Juuri nyt k u n n i a l l a selvinneet sotakorvauksistamme, jot- Lrjt Helsingin viranomaiset tuovat Julki epi lyns esim. sen Johdosta, ettei taalla muka pysty t t is i hitsaa- m a a n Kulosaaren siltaa, vaan se olisi t i lattava ulkomailta. Hto taky- symykset ovat erikseen, mut ta n i i s - tuKin yleens sovitaan, kunhan vain ka lkk i tek i j t otetaan huomioon, eilc,. tuholaisen propagandan lumoissa e i - t e t  asioita vrss valossa.
Metalliteollisuus e i pyyd m i t   n kohtuuttomia erikoisetuja. Se t u t ^ kyll toimeen j a menestyykto, jos vain tuo tan toe lml l emme yleeils mytmiel inen suuntaus psee va l - lalle virallisessa tcolll8UuspolitilL!.is- samme.
O n mr t ie to ises t i py r i t t v s i i - hen, e t t  kansanteiloudeliset n  k  - kohdat saavat ol la teollisuutemme suuntauksessa ensi sijassa m   r   - v in Ja e t t  valtiovallan sek pol i i - t ikkojen ajatukset saadaan suuntau- tumaan y r i t t  j  to iminnan yleisien edellytysten vahvistamiseen luonnbl- lista keh i tys t seuraten ei ainoas- taan Fohjois-Suomeesa, Joka nyt d  - kyy erikoisesti olevan valokeilassa; vaan yleens maassamme. Mikl i nain tapahtuu ollaan oikealla t iell, joka vie varmasti s e k  metall i teoll i- suutemme, etta Ljko kansantalou- temme yleiseen byvtovointi in. ' Suo- men metalliteollisuudella o n viel paljon k  y t t  m  t t  m i  mahdol l i - suuksia. Jos n i i s t vain Jrkevst i huolchdftaan.
j a malaria. K a i k k i parhaat maat ovat eurooppalaiset ottaneet itselleen.
Ken ian neekereiden poliittista.: sor- toa olttaa jo sekin, e t t  he i l t  en tosiasiallisesti riistetty- nioikeus . Mainittakoon, e t t  v i i t^ i l joonalf i ta neekerivest maan lak ias tvss neuvostossa edustaa vain- kuusi k u - vernrin n i m i t t  m   edustajaa. Sensijaan 30,000: eurooppalaista sa- massa neuvosiossa edustaa l4 valittua Ja 25 n imi te t ty edustajaa.
i ^n i a s sa ' 'vallalla^' ojpvat rtul^iit ovat saattaneet neekerit orjan ase maan.
Nf jker i voidaan mi l lo in tahansa p i d  t t   ja l  h e t t   pakkotyhn . TosiaUisesti palkaUiseUa vestll; e i ole Oikeutta ammatilllsetti j  r J e i t y -
> KaUcesta- huolimatta (Kehtan iva- -p&ltttiakaistva knsni ole koskaan lannistunut' sUrtomaao^JuuttaJien e d e ^ .
Sodan j lkeen sen^ kan$alllnei|.'va* pauBliike on voimistunut. N y t tata taistelua Johtaa Ken i an neekerien
;Uitto, joka vaa t i i , oikeudenmukaista maanjakoa; vh immispa lkan ' m   - ritteienfUst, ammattililttorolkeukslen ^ o j e l e m i  t a , rotulakien kumoamista Jai kansan eUnehtoJen parantamista. T  m  l i l t t o on'monia kertoja l  h e t t  - nyt edustajiaan Ldntooseen.Ja, k l r je l - mlSh Englannin hllitukseUfe. Sen vaatimuksiin ei ole, m i t e n k   n vas- tattu.
Englantilaiset imperjallstit, menet- tessn asemansa Egyptiss. Josta h e i d  t vUte l l en ajavat ))ols amerik- kalaiset " y s t  v  t ' , y r i t t v t t e h d  Ken ian t  rke imms t  satamasta Mmbsus ta  -"toisen JVleltsand- r ian" . K o v a l l a kiireell he rakenta- vat strategisia t e i t  ; j a len tokent t i . On t ys in jTumrrettv, e t t  eng- lantilaiset i m p e r l  l i s t t ' py rk iv t sa- malla ^turvaamaan tss maassa "rauhallisen selustan". Si l t syyst he ovat kansallisen vaiiauslllkkeen voimistuessa Keniassa, p   t t  n e e t yhdel l iskulla tehd- selvn Jatkuvas- t i l i sn tyvs t kansan tyy tym t t - myydest .
J u u r i t  m  n yhtcytlcssa on synty- nyt sa lape r nen sana "Mau-mau"; Lyhyess ajassa 'salaisesta terroristi- sesta" yhteisst.
Ens immisen kerran s i i t maini t - t i in * kesll, mutta jo lokakuussa englantilaiset -viranomaiset ' { l i ^ u - Mau ta" vastaan k  y t  v  n taistelun varjolla ott ivat Keniassa k  y t  n t   n m i t  ankarimmat lait, Jotka toslaslal- llstoti k ie l t v t neekeriJrJestOJen kaiken toiminnan j a kohdistavat nee- kerivestn m i t  Julmimman terro- xin. . 1
Lokakuun 20 p n  jurs tc t t l ln koko maassa poikkeustila. T l l in a lkoi - vat mys Joukkovangltsemiset, k i m - lustelut Ja pahoinpitelyt. Ken iaan lhe te t t i in siirtomaaorjuuttajien so- tajoukkoja. - '
A i v a i i ensi tyksi hyk t t i i n K e - nian neekerien-li i ton johdon k imp- puun. 20 t  m  n jr jes tn Johtajaa
vangit t i in syyte t tyn osallistumisesta '(Mau-Mau"-liikkeeseen. Samal la ve- rukkeella teljettiin vankilaan tuhan- sia neekerel t , joukossa suuri m   r  naisia, vanhuksia^ja nuorisoa. '^Mau- M a u " jsen iks i julistettiin melkein koko miljoonainen kikujuheimo, jo- k a t  m  n johdosta Joutui julmasti vainotuksi.
Siirtomaaorjuuttajlen terrorlstitol- mintaa Keniassa henkildkohtalsesti Johtanut Englannin slirtomaaminis- teri Lytt leton i lmoit t i alahuoneessa, e t t  Keniassa on kuukauden aikana  poikkeustilanteen vallitessa . van- gittu 8,500 henke . Samaan aikaan joutui "tutkittavaksi", ts. kuulustel- tavaksi j  piestvksi 31,450 h e n k e  .
Marraskuun 25 p  i v  n  Lytt leton i lmoitt i , e t t  K e n i a n tilanne on v l i - .mea&oina "huonontimut" Ja e t t  Ken i an er iden seutujen ves t koh- taan tullaan soveltamaan rankaisu- keinoja. Tuhansia neekere l t karkoi - tetaan etisille seuduille. Neekere l t  'rangaistakseen' ' viranomaiset -veivt h e i d  n karjansa^ Joka on monien nee- keriperhelden ainoa to imeen tu lo lh- de.
Lehdet kertovat, e t t  englantilaiset rankaisujoukot k  y t t  v  t neeker iv- e s t   vastaan  t y k i s t   . . .
.Keniassa alkanut taistelu jatkuu. S i t  k  y d   n e l  m  s t  j a kuolemalta englantilaisten s'irtomaaorJuuttaJIen Ja neekereivestn vli l l v i imemai- n i tun puolustaessaait maataan, v a - pauttaan j a ihmisarvoaan.
Buotsalainen juoksija sairas- tunut Yhdysvalloissa
Philadelphia.  Ruotsalatoen kes- kipi tkien matkojen juoksija Ingvar E r l c l . w n on sairastunut kurkkutaji- t l ln , i lmoitettiin t l l maanantaina. H  n e n ti lansa el ole vaarallinen j a uskctaan, e t t  h  n voi osallistua torstaina New Yorkissa ma i l in juok- suun.
Sairautensa takia h  n c i voinut osallistui t l l viime perjantaina pidetty}:n Juoksukilpailuun.
Rautavaltauksista makseittu $275,000  Toronto.  T   l l  i lmoitett i in v i i - kon lopulla; e t t  Dominion G u l f Co., Joka o n yhdysvaltalaisen G u l f O i l C o : n a layh t i on \>stanut Charles Marshal l in perheen J  n n i l t  y.m. 55 rautaoonvaltausta kaikkiaan 275,000 dollarin hinnasta. Valtaukset si jait- sevat Boston townshipissa, noin k a h - deksan mail ia e t e l n K i r k l a n d (La- kelta. Tihn mennes s on Yaltauk- sista maksettu vasta $27,900 Ja seu- raava suoritus lankeaa maksettavaksi kesak. 1 p n  Ja loput sen j lkeen k u n valtaukset on patentoitu.
 - C o l o m b i a . Joka o l i lEspanJan a- lusmaa 30d vuotta, sai i t senisyyten- s vallankumouksen avulla, Jonka
S i m o n Bol ivar a lkoi 1810.
Suomslaisef o\m\ ylivoimaisia Garmis- cliih kansaivntisfen 15 lan. Jiiilidossa G a n n l s c b . K a n s a i n v  l i s e n h i i h -
toviikon 15 k m n hiihto suoritettiin t.k. 22 pn . csanottaj ia o l i yh t eens 43 vi idest eri maasta. Soomaiainen hiihtojoukkue ol i suosiicki ennen k i l - pailun alkua. Suomalaiset korjasi- vatkiu s i t ten. kolmoisvoiton. Tuloka- sia: 1) Tapio Mkel , Suomi 48.00; 2> Maj rUl Lautala^ Suomi 48;24; 3) Paavo Jy)tiLf.la., Suomi 48.55; 4) E g - ger. Saksa 50,07; $>A{cher, Saksa, 50,41; 6J K o p p , Saksa 50,47; 7> M c r - mct. Ranska Ja Dah l , Nor ja ilfii; 9) Bck, Saksa 52.41.
10 yhdlstetynkUpailun miest^ l h t i taipaleelle varsinaisten 19 k m n . ' h i i h - tjien m u k a n a . Numerolla 26 l  h t i mkikilpaUussa toIseMl sijoittunut Eeti Nieminen . ' 4 min . h  n e n J l - keens ^starttasi Niemisen, pahin k l l - paiUJa :6epp SthUtner, Joka voltt i edelliseo p  i v  n  yhdJstetyn^fl iki- kiipaUuo; j N i e m i n ^ 97Btyl h  n e t voittamaan hiihdossa selvSstl Ja sel-
viytyi yhdistetyn ki lpai lun volttajaksii PlLumatkal la suomalaisten suksien
luisto o l i hyv . K a i k k i olivat kovassa kurmoesa h i i h t  e n laaditun aikatau- lun mukaisesti. R a t a o l i hyv , ke l i luistava. Joten hUhtJiUe k i lpa i lu to- della maistui . Suomalaiset h i ih t iv t tasaisesti Ja ka lkk i saivat ajan sa- malle minuutil le. Jos o l i suomalais- ten hiihto tasainen, o l i se m y  s k o l - mella seuraavalla. N  m  mahtuivat myskin saman minuutto isn ollen viidennen Ja kuudennen miehen ero vato 6 sekunttia.
Ee t i Nieminen Suomesta tu l i k ah - dennelletolsta sijalle a ja l la 52.59 Ja voltti siten yhdistetyn ki l i ta i lun. H  - nen loppupist. olivat 441.5 (mki m 7 Ja 19 k m 230.8) Tolsekol tu l i i t va l t a l a inen Sepp ScMffner pistein 435.8 (212.7-223.1) Ja kolmas norja- labien EUer t D a h l pis te in 431.7 (193.3^-238.4).
Yleis oU ki lpai lumatkal la erlt- t  i n nmsaastl .
USAm lTvastoii koneita ammuttu alas
F c a r l Uarbor.  l a i v a s t o n pvi<^ rastosta iU^oltettlin t.k. 19 pn< e t t  kiinalaiset rannikkopatterlt ampuivat alas laivaston lentokoneen Formosan skness . K u h toinen lentokone me- n apuun tu l i se myskin alosammu- tuksi.   '
Xtannlkkcpattcrlt avasivat tulen myskto palkalle saapunutta yhdys- valtalaista h  v i t t  j   vastaan.
Dominion Bridge Co:n voitot lisntyneet
Toronto . 'Dominion Bridge C o : n puhdas voitto o l i vilme^okok. loppuun p   t t y n e e n tilivuoden aikana k a i k k i - aan 4.d4,3t)5 dollaria eU 135,071 dol la- r i a e n e m m  n ku in edelliselt t i l ivuo- delta: Ennen voiton m r i t t e l y oU veroihin <varattu^5.040,25S Ja kuole- tuksiin $I,559,54. Y h t i  n Jakamat- tomien voittojen rahastossa oU t i l i - vuoden lopulla $19,334,467.
^tusortoa harjoitetaan Colombiassa
Bogota. Colombia. ~ TU tiedol- te t i i in torstaina; e t t  tunnetulta nee- kerllaulajattarelta Josephlne Bake- ri l ta o n kielletty psy Colomhlaan, 'Jossa h  n e n p i t i antaa esityksi useissa paikoissa.
M i i a (Baker on esiintynyt Argen* tllnassa useita kuukausia e r i palkols^ sa da saanut osakseen suurta suosio- ta. H  n o n juikjlsestl tuominnut Amerikan rotusorron. : .
Natsirikollisia tuomittu kuolemaan Hanskassa
Aletz, Ranska.  Ranskan sotaoi- keus tuomitsi keskiviikkona saksalai- sen everstr K a r l iBuckto kuolemaan 78 vangin mturhasta keskitysleiri l l. Jossa h  n o l i oUut p l l ikkn . .
Y k s i h  n e n vartijoistaan K a r l Nuss- berger taimittiin m y  s murhast l kuolemaan. Alt i l ta varti joita tuomit- t i in a ina 20 vuodeksi vankeuteen. Murha t tapahtuivat sota-aikana.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Valittavana on edelle^hl^n kolme pakettivaliota i o i ^ kaikissa on, ensiluokan tava raa.  Type "FA" Hinta $9.50
2 Ibs. kahvia ' ^ < 4 Ibs. valkoista, rilfiia 1 Ib. luumuja 3SM oz. tankoji makeata
i suklaata % Ib. Kaakaota ' 100 Chtoterfleld saitukett^ 2 paria Nylon-sukki
(vain koko K6. 10) Kkpmlspaipo vm^.
 Type "FR" Hinta 8.25
Siiklaata , ,  2-A oz. takatila White RkOi'
t ee t 1 paketti kuivattuja hedelmi'^ 100 Chestecfieid saynket^^^ 1 pari Nyloh-sukkla
fvoin koko tfo. 10)*. Kokonafspainp 8 ikt^p^ /
 Type "FC" Hinta $5.95
2 i b , kahv ia , 2 Ibs, valkoista rilslft ' 111 oz. pak. kuiv. AedelnMft ' 1 Ib, luumuja^ ^ l ~ V i OZ' kanelia . . 40 Chesterlied  a v u k e t t  ' < >
Kokonaispano, 8.isfm.
Antakaa me idn h t i o l t  i Teii^' lahjapakettlnne Suomeen.
VAPAUS
, ' ^ ^ N ' - ^ .
_t[ J A C K ST) N B Ai? N A_R D
. . " ' S U D B U R Y - ? J E : ' . . 6-8187-
HAUTAUKSIA ALHAISILLA HINNOILLA HUOLELLINEN PALVELUS
Huomioikaa... KORTHKAHVttAli HALVAT Hir^NAt
2 Prk Chops BOc Small Steak... :.......;80c Roast Pork .....,...60c Sausages ..........;..45c Ham & Eggs ........50c
1 Chop,2Eggs W<{ Vz Steak, 2 Eggs ;..-.80c Roast Beef 60c Sausage & Eggs 50e Bacon & Eggs ...JiOc
Omeletti Any Style  50c Fried Salmon Steak r - 50c
Spaghetti & Meat Balls 55c Stew
I* Pie 35c Beans , 30c lOc Coffee 05c
HYV S U O L A T T U A PUNAISTA L O H T A
N O R T H CAFE P U H E L I N 4-4492''
21 Lisgar St. North Sudbury
HUOMI
AVATTU SUDBURYSSA
 Erikoisuutemme on: Prest-o-lite pattereita^ B.. P; ku^nituotteita, Tumbler kemikaalit, vaihtopalvelus, ja konepajaty.
 Postitilaukset tytetn nopeasti.
HELPERT AUTO SUPPLY P U H E L I N 3^5380 v
163 Van Horne St. Sudbury 4;'