Meni of MO r toe Aiateur AUUet:c ada Jaat 3aturdav at
jliten kapitalistit toimivat Kiinan tasavallan hyvksi
* U : convpntion
ly; to handJe
are na t i ona l ccmauitee cnair.T.eri v
track and nei. 3 J f euman or ^v^naso- tocharge of r/n :na , : E-^DT^-n f Vancou.er
Of we ight l i f t ing .
T A C T F U L
dec ided o n a name for bab-- e y o i i n g mother - I s h a n c a J i phrosyne , " v - i
l u s b a n d d i d not care for the 1 b u t was tact ful a d l d . " h e sa:d. cheerfmi,
g i r l I ever loved \vas caUea >yne." .
- , w a s a' bne f silence The. a l i h e r E l i zabe th after m* " h i s wi fe sa id , sternly. '
^NICE F I G U R J N G
1 bought a t:c>et m a as lottery, and ins.sted on t h e t i cket number 5i . ^
out to be the winning hum- i she received $15,000 )orter cal led upon her ard ' W h y d id . you.especiallv wanf
^^rtT 1 """^^^ ni^ta yhteisen valtio., ja yteltj-ise omis- hjcdjiBta jasta -suur-nelja" saivat n;:;sen alaisena. y L i t ^ S u - n a u u . a vaan palavastoin heit ajet- , pasta puolet laitoJ^stat^Senman] ' S ,V r ' " " " ^ f^^i^^tovat valt^oiapltalismin alaisena ^ ^ 0 ^ I
g ^ a n Kansan tasava l l an paamaa- ^ ^ ^ " I l ^ P o r v a r e i t a " . joista M a o , .a.ppiaat tulemat siirtj-niaan sosia-1 uten sen perustuslaissa sajjo- ^ ,^ " ^ . , , ^ - i i S T i m osuustouninnallista lieta. !
. . . ^ . ^ ^ ^ ^ t . ^ " E n e o i m a n j a enemmn kapxtalis-1 cmaisuucs ,n -.aan pmvastoin avust : teUta tulee ksittmn ett tm
f , P^^" : " " " -^ " ^ ^ ^ ^ Ja-loa oikea t ie nyl.yisess-v^^^^^^ loilleen j a laajentamaan laitoksiaan | K u l k i e n ' valtion suunnitelmien m u -
Kirj. Vung LiJig-kwei j jns oD johtava bUnalabien
uioBsUeteilija. joka iolmltta u,ajmast>oti teoUisnodeo j t a - toBdellisten k.^syroyksien alaJU J ,n aiW"t thanffkingissa vuodes- jj 1941 lahtien. '
S l i kemcm tehaa l o p u n r i i s t o s t a r j T f t j y c e s t a ja r a k e n t a a h j - v i n - Jnjaiiien ja onne i l lnen sps i ahs t inen
jiatta vaikka sos ia l inen teo l l i suus o sehittvnvt pa l jon n opeammassa Mi, "y.^-Jtyisten teo l l i suus o n r,'(6 4as;anut K i i n a s s a . Vuodes t a , 4 ;-uoteen 1952 yk s i t y i s t en t eoU i - s asvoi 65 p icsent i la ; , J a . vuonna 1953 joka oli meian S - v u o t i s s u u n n i - jei-in ensunmainsn vuosi , se l i s a a n - jl; -.iel 20 prosentil la.
Kapitalismi ja sos ia l i smi ovat, toi- -en tiedetaan, tisilleen v a s t a k k a i s i a iiousjrjestelmi.; S i l t a . h u o l i m a t t a lyiypivan K i inassa , jossa o l l a a n k u l -
on.
" she sa id , " for se>en nights led of number. 7, and seven re 51, SO I. bought the ticket!"
^ourself us ing T .N .T as he ;\a5 m
. - . used. too mucn. General i n w h i c h this mLsguided c i -
i s l as t seen. headed wou]d t h a t he might no\v te op-
i " d o i t thyself"; harp repair
sosial ismia ' kohden , . niill
i a n s a n j a va l t i on tarpe iden m u k a i - sest i .
Heidn t c i m i n t a n s a o n o l lu t s u u - r eks i avi.i.'.si kansal le , sill tten U - s a t t i m . suures t i tuotte iden mr, tten saa t i in varoja va l t io l la sos ia- l i s t i s t a r a k e n t a m i s t a var ten , : va ra t - t i : n tylisille tyota, j a har jo i t e t t i in ammat t i t a i t o i s i a tylisi j a tyn- johta j ia . .
Teo l l i suude t jo issa edelleen menes- tyy yksityisi ovat m e t a l l i - j a kone- teol l isuus, k e m i a l l i n e n teoll isuus, r a - kennustarpeet , k u m i , paper i , p u u v i l - l a tekst i i l i t , variainet. ruok i en p r o -
^ sessaaminen, vaatetus, j T i i . M o n e t jiit>-isten teo l l isuuksi l la , , j o t k a tay t r j nist tehta ista o n rakentanut u u s i a tsvt Icansan j a va l t i on f a rpe i t a , on i i - a i ennuks i a j a lisnnyt la i t t e i taan trie osuutensa, E s i m i e h e m m e M a o ^ k u l u n e e n v i iden vuoden a i k a n a . Tse-tung korosti t a t a , heinkuussa. K a p i t a l i s t i s i l l e tuotanto la i toksi l le J949, meidn K a n s a n T a s a v a l l a n a a t - j g u o a a a n icohtuulUnen l i ikevoi t to . M u t - t ; M . kun han s a n o i : |.ta koska muutokse t kansal l isessa t a -
KansallisporVaristo o h h y v i n , tr- i tss vaiheessa. V o i d a k s e e n v a s -
taanottaa' ga vo i t taa impe r i a l i s t i s en painostuksen j a nousta a lha i ses ta t a - loudellisesta asemaata. K i i n a n , tytyy hvraiSeen. kytt k a i k k e a k a u p i m - inaata ja maala is ta k a p i t a l i s m i a j o k a cn hydyllist eik h a i t a l l i s t a k a n - uffielie taioudelle ' j a ;kansan- t o i - Beentulolle.''.. Tmn vi i t tauksen m u k a i s e s t i K a n -
an ha l l i tus . takavar iko i . j a ika i i sa l l i s - tiitti vain ne tuotanto la i tokset jotka, clirat kuuluneet t aan tumukse l l i s e l i e Kuomintanghallitukseile,.. t a i . n i i n tatsutuille byrokraat is i l l e k a p i t a l i s -
there _was the item about_ a ^^u ^oVi& samal la o l i va t K u o m i n - h o sawed o f f a l imb while - --.- J.CWn p r u n i n g . lOk o f instruct ions d idn fsay e of the l imb . to . s tand on : of Informat ion, it might be ame as a very sudden and olt. T h e v ic t im of the '^do. I f . f r e n z y can be.visited at he c i t y hospita ls . two after- week. there vi^as the case of,the a n d wife, happi ly married
, w h o got i n to a t errible ar- bout TVhat color to palnt the
up Tvith h i m slappmg her m h Tvith a f u l l 3"_brushful of arreuse. T h l s case had a d i n g tho coz the feIlo\v con- . is w i fe t h a t the chartreuse . "RTOuldn'! go v i t h her com-. nyway . i k the Story that real ly con- n y tha t "do ing i t yourself' 1 t h a t i ts cracked up to be I a h u s b a n d who vvas fixmg rs w i n d o w s i l l .
to l e an out of the -R-mda^' i j ob a n d f n e n d wife" .-ws s shou lde r g iv ing a l i kinos
h u b b y sa id " i f you don't liSe d o m g ^ do i t yourself. ' So
ihed h i m out. '. appened tha t the garbage ! below t h e wmdow and the landed r i gh t m a pai l . Dut th i s t ime a recently ar- )ts couple passed by the. i saw the husband m the la i l . .... ans . are awfu ' vastefuj u d the husband . laid h i s \vife, "at home ws i l d have thrown h i m .oot, looks good enough to last n years . " i a whoIe f i le fu l l of other- r n b l e examples \vnich have cooled down the '-do it craze around the AVarJ-
now tha t A m y even begin.^ . f some job v;e immea:ately o u r f i le wh i ch e h.ive om " A t t i c s to Ze l .ar . " i p lace our f i le i n fu l l sight ly ask, " i s there some job l o h a v e done dear? " i ow says "No , oh n o . n o t h - Jus t go back and -A-atch,
es t ing footbal l game. Or d l lke to have a nice nap loon . " th i s is rea l l y l i v ing .
eander back to the T V , or 1 the couch we admi t that we do feel a l i tt le t^^-inge ice . B u t after a l i i s n t i t have a htt le consczence
n a l i of the horrifale thjngs n to some foLcs \vho "do i t
tangin hall ituksen virkamiehi. Etupss na iden . joukossa o l i " n e l -
j suurta perhett" - - . C h i a n g K a i - shei, T. V . soong, H . H . K u n g j a CSien veljekset - j o t k a kyttivt v i r - kavaltaansa ha l l i tuksessa o i m e n m o - mpoliensa kehittmiseen. H e i l l e k u u - hjlvat suurimmat p a n k i t , teo l l i suudet , kaivannot j a l i ike la i tokset , j o t k a t o i - mivat, ksikdess u l koma i s en i m p e - rialismin kanssa.
i!Blllll|||IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIH|!lllllllllllllllllllllllll
Parkway Bakers valmistaa ruoka - j a kahvileip Leivoksia, nimipiv- j a hkaak- tuja,. korppuja y .m . l e i p o m o a l a n tuotteita.
PUHELIN E M . 3 -7676 290 Queen St. W . Toronto, Ont.
ONNI T E R V O
UIHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIMIIIllllllllllllllllllllllllMIHIlllll
CO.MI.VG UP!
t a i n of a sma l l pa-ssenger )ached a miserable look- w o m a n l ean ing over the
for the moon to come ked . !": groaned the g i r l . " H a s come up t oo? "
DU LESLIE SIMON. IHO- JA S U K D P U O L I T A U n E N
ERIKOISLKRI 3 S P A D I N A R O A D
. (B loor in ku lmassa ) T O R O N T O , O N T .
Vastaanotto-tunnit: 2-4 ip ja 6-7 lp.
Puhelimet: Konttoriin WA. 1-6614 Kotiin WA. 2-8015
Ipudessa ovat tapahtuneet j ou tuu i v i ime isen v i i d en vuoden a i kana , h a l - l i tus e i ole vie la aset tanut y h d e n m U - -iaista l i ikevo i t totasoa ka ik i l l e t eo l l i - suuks i l l e .
V a l t i o n kauppala i tokset useasti a n - tavat t a va ra t i l auks i a yks i ty is i l l e t e h - t a i l i j o i l l e j a prosessaaji l le. Tmn k a u t t a kap i t a l i s t i en tuotantola i tokset o va t s ido t tu ja va l t i on ta loudel l isen s u u n m t e l m a a n . H i n n a t suovat l i i k e - vo i t t o j a j o tka ovat .10 prosent ista y l o spam. Teh taa t jo tka ovat i ) a ran - taneet tuotantomenetelmian vo ivat saavu t taa ko rkeamp ia l i ikevo i t to ja . H a l l i t u s p i t aa huo len , e t ta tuotetut ta ipee t ova;^ mritelmien muka i s i a , j a etta t ehta i l i j a e i r i ko p a l k k a - j a m u i t a tysuhteita koskev ia asetuksia.
L i i k evo i t o t j akau tuva t neljn osaan. Y k s i osa l ankeaa va l t io l le t u - loverona, y k s i osa s i jo i te taan l i i kkeen reserv i in , ko lmas menee tylisten h u o l t o - j a boonusrahastoon, ja n e l - js . osa J l i ikkeenhar jo i t ta ja l l e e l i kap i ta l i s t i l l e ,
K a p i t a l i s t e i l l a on oikeus kytt he i l l e l ankeavaa osuus l i ikevo i to i s ta m i n k u m ha luava t . H y v i n useasti he s i jo i t tavat s en taka i s in l i ikkeeseen, laa jentaakseen tuo tantoaan . : (Nm ovat etupss n i i t a j o tka (ymmrt- vt j a hyvksyvt sos i a l i smun k u l k e - m i s en j a jo iden pamaarana ta i . t o i - vomuksena o n j aada l i i kkeenho i ta j ak - s i sen jlkeen k u n liikkeens o n yhte i skunna l l i s t e t tu . - 7 - To im. )
Miili tu leva isuuteen tulee. K i i n a n kansallis3na oh je lmana o n sosialiST m i i n ku lkem inen . Kap i t a l i s t i s t en tuo - tanto la i toks ien kansa l l l s tu t t am inen tulee ehk o t t amaan pitkn a i k a a . Niden k u l j e t t a m m e n sos ia l i smi in tytyy t apah tua va l t l okap i t a l i smu i k a - a t u , j o k a sitoo n a i d e n tuo tannon va l t i on talouteen. :
K u n ensimminen 5-vuot isSutmni- t e lma es i te t t i in Kansa l l i s e l l e kongres- si l le hyvksyttvksi. heinkuussa, 1953, varapres ident t i L i P u - c h u n , j o - k a o n va l t i on suunn i t t e lukomiss i on esimies, l u o n n e h t i a i k a t a u l u n jonka, mukaan yks i t y i s t en tuotanto la i tokset Siirretn sos ia l is t is iks i . .
Vuo teen 1957 menness, h a n v i i t - tas i , en in osa kap i ta l i s t i s i s ta tuo t an - to la i t oks i s ta tulee o l emaan yhdess
icana, he voivat laa jentaa l a i t oks i aan j a tuc t amoaan ja pit i tse l leen l a i l - l isen osuuden omistusoikeudesta.
Tentava on k u i t e n k i n va ikea . M u t - ta suunmte lm ia toteutetaan menes- ty .csellisesti. j a siit hytj-y va l t io seka .vitsityiset. Viimeisimmt ta lous- numerot osoittavat tmn. K a h d e k - sassa, suui-mimassa kaupung issa y k - sityisten la i toks ien tuo tannon ai-vo kohosi 15 prosent i l la h e l m i k u u l l a t a m - m u u u l i u n verra t tuna j a o n noussut keskimrin 3 prosen t i l l a k u u k a u - deisa sen Jlkeen.
K i i n a s s a kap i ta l i s t i en , n i i n k u i n ka ikk i en kansa la i s t en , o n katsot tava yle ista hyv ennen omaa hyvaansa , j a heidn o n to imi t tava s i t en , e t ta se pit.-can paalle avustaa koko k a n s a - icuntaa. K u n h a n he v a i n n o u d a t t a - vat hei l le asetettuja sdntj j a mritelmi, n i i n val t io puo les taan suojelee heidn o ikeuks ia . N e j o t k a n n n teke vat tu levat a i n a saamaan tehtvn heidn kykyjens m u k a i - sesti. Heidn h y v i n v o i n t i tu r va taan ja he saavat n a u t t i a samois ta perus- tusla i l l is is ta o ikeuksista ja v apauk- sista jo tka l ankeava t koko k a n s a n osalle. ' .=
Suofflafainen //I Icotielii it
- Pa r i i s i s sa s i ja i t seva E i f e l - t o r n i vahnis tu i v . 1889. Se o n 985 j a l k a a korkea .
Maissin kpj' satelliitineen. K u - ten kuvasa nky tmn vasta- kehitetyn maissinkvyn ymp- rill on useita \'hn pienempi kpyj. Tmn monihaaraisen maissinkvyn on kehittnyt neuvostoliittolainen agranoomi Moienby. Hn lysi Harkovin; alueelta yksikn miss oli p- kvyn rinnalla kaksi pienem- p kpy. Tst Molemby sai ajatuksen kokeilla kuinka mon- ta satelliittia voidaan kasvattaa pkvyn ymprille. Siementen valinnan ja eritten teknillis- ten menetelmien avulla hn on saanut pkvyn ymprille kas- vavien kpyjen mrn nouse- maan kahteentoista. .75 prosent- tia hnen siemenistn antaa monikpyist maissia ja nii- den paino vaihtelee paunasta puoleentoista paunaan asti k- py kohti.
ilelsinki. 3 u o m e n . i lmas ton m u u - tu t tua lmpimksi j a neuvosto l i i t to - l a i s en Jmeren l m m i t t a m i s s u u n n l - t e l inan luvatessa tehd muutokses ta pysyvn h a n k k i huv i l anomis ta j a 11. l . Pur .r i t a l onvahd ikseen n u o r e n t i lke- , r l n . H a n ost i s e n H a m p u r i n e l i i i n t a r -
'hsta j a i ipu.? t i seinlle uuden k o t i - elimen ?a Ja lon s u k u p u u n , j onka l a t - vat peittyivt A f r i k a n p imeyteen.
EnEJ inmuisena typivnn t i i k e - r i p u i i pos t inkanta jaa , v e roka rhua . So tahuudon kaupp ias ta , t a im i en m y y - j i ia , i 3nt i ike5nct te l i j aa j a l opuks i pohis ;a, JO le ton t t ike ino t t eh ja o. l Kayny : K : .n;eleniass.h p j l u s i h a l u s i c su taa R. 1. P u r r i l i e haasteen.
Suomen l a x : e i kiell pitmst t i ike r in kotielimen, .sanoi It. 1. P u i r i
Te kyttte s i t a t a l o n v a h t i n a , po l i i s i vastas i . T a l o n v a h t e i n a p l - detaivn yleens k o i r i a . Tiikereit kos - kevan lamsdnnon puut tuessa on sove l l e t tava , ko i r i s t a anne t tu ja ase- tuks ia . L a i n m u k a a n olette ve l vo l l i - nen k o r v a a m a a n vah ingot j a a m p u - m a a n t n k e r i n .
H y v i n mie l enk i in to i s ta . S a i s i n k o pyyt h e r r a kons taapcha k a n s s a n i tuonne n a a p u r i i n . V o i d a a n s a m a n t i en selvitt m u u a n to inen j u t t u .
Ment i in t a k a k a u t t a ulos j a n a a p u - r i n p i h a a n . P i h a s t a hykksi schfer j a p u n poh is ia .
M i k a h o len i k k u n a s t a n i v o i n u t hava i t a , se o n p u r r u t t a n a a n p o s t i n - k a n t a j a a , v e roka rhua . S o t a h u u d o n kaupp ias ta , t a i m e n : myy jaa ja '^ tont - t ike inot te l i j aa , sanoi, lempesti iR. 1, P u m . V a i n h e r r a kons taape l i en puut tu i luette losta. O l i s i k o h e r r a kons taape l i hyv jsr l u k i s i lakipyk- lns nvyos naapur i l l en i ?
K . I. P u r r i onn i s tu i j a t k a m a a n t- 'ta k ieroa pe l i a kokona isen v i i k o n . H a n . h a n k k i nimittin avukSeen as iana ja jan , j o k a est i l a m k o u r a a t a r t t u m a s t a t i i k e r i n k u r k k u u n . J o k a pa iva h a n t a l u t t i k o n s t a a p e l i n j o n - k u n n a a p u r i n p i h a a n , ja. j o k a p i h a s -
sa oU %lvoIU8uudentuntolnen ficM{r. VUkon ituJuttua pidettiiu huvUsyh '
dyskunnossa kojranomistajlen ko- kous, joka lhetti ] h e t } ' s t u n i m i 8 o miehen luo. Lhetyst esitti kirjel- mn. j c x E s a virkavaltaa vaadittiin pe- ruuttamaan huvilanomistaja B . J . Furrla vastaan nostetut, laittomat syytteet.
! . M u t t a herra nalikn. eihn pe- toelimi saa pit irrallaan, nimis- mies sauol. Miten t perustelette tllaista vaatimusta?
Se on kesy tiikeri, sanoi lheiys-: tn johtaja liukkaasti. SUIJI on hieno sukupuu. Herra Purri aikoo .ru- veta maksamaan silt veroa. :
Samassa nimismiehen schfer hykksi huoneeseen ja puri lhe- tyst, '
Taidatte Olia oikeassa, sanoi n i - mismies.. Tulen pitmn huolta s:it, ett .syytteet peruutetaan.
w _ Vatupassi.
I. S. G O R S H A K O V :
Mishurinin syntymst 100 vuotta
D R . E . C . A H O - Hammaslkri HUONE 640 PHYSIC IANS ' & S U R G E O N S ' B U I L D I N G
86 Bloor Street \Vest ' Toronto, Ontario Puhelin WA. 2-8237
Tnn tulee ku luneeks i 100 vuot - t a kuu lu i san venlisen t i edemiehen I v an V l a d i m i t r o v l t s h M l t s h u r i n l n syntymst miehen , j o k a t ieteen histor iassa tunne taan s u u r e n a l u o n - nonuudis ta jana .
M i t s h u r m i n tu tk imukse t j a k o k e i - lu t to ivat Neuvosto l i i ton p u u t a r h o i h i n uus ia hyvsatoisia j a a r v o k k a i t a he - delmlajeja. Hn k e h i t t i y l i ko lme - sataa uu t t a omenar , pryn-, k i r s i k - k a - , l u u m u - , m a n t e l i - , ap r ikoos i - , p i h - la ja - , p a h k m a - , vunirjT3ale-, vade l -
tekoisessa kehittmisess. M i t s h u r i n i l a i s e n per iaa t t een j a m e -
netelmn m u k a a n t apah tuva kasv i en va l i t seminen , n u o r t e n r i s tey te t ty jen l a j i en s u u n n i t e l m a l l i n e n k a s v a t t a - m i n e n seka s a m a n l a j i n e n yksiliden j a e n la j i en risteyttminen avaava t laa ja t mahdo l l i suude t neuvos t c lu t t o - l a i s t en t iederhiesten, maatlousfyn- tek i jo iden j a koke i l i j o iden tyhe. . j
Kasv in j a l o s tuksen ke skus l abo ra t o - ! n o n j a M i t s h u r i n - n i m i s e n hedelm- j v i l j e l yn tutkimu-s la i toksen p u u t a r - 1
m a - , v i i n i m a r j a - , k a r v i a i s m a r j a - j a ho issa j a koepa ls to i l la o u m o n i e n v u o - mans ikka la j i a , s amo in uus i a v i h a n - nes-, r e h u - j a kor is tekasv i la je ja .
M i t shur in i l a i s e t k a s v i l a j i t j a M i t - s h u r m i n jlkeens j a t t a m a t h y b r i i - d l t luovat poh j an neuvos to ln t to la i - selle kasvit ieteel le seka ovat lht- koh tana m i t shur in i l a i s i l l e k a s v i n j a - lostaj i l le j a maatalousspesia l is te l l le s i m a tyossa, j o t a he suor i t tava t k o - hot taakseen v i l j e lyskasv ien s a t o i - suut ta .
Mon ivuo t i sen tutkimustyn j a k o - kei lu jen jlkeen M i t s h u n n k e h i t t i kokonaisen opp i suunnan , j o n k a p o h - j a n a ovat hnen r i s t ey t t amls t eo r i an - sa j a -menetelmns, kasv i en kasva t - t amis ta j a v a l i n t a a koskevat t e o r i an - sa menetelmns.
M i t s h u r i n p a n i er ikoisest i p a i n o n risteyttmtseiie ja lostaessaan u u s i a r a v in t o - j a rehukasve ja r aken taen oppinsa u lkopuol is ten tekijiden v a i - kutukse l l e nuoren b y d n i d i n muovau- . lumiseen j a asteettaaLseen k e h i t y k - seen, s a m o i n k u i n mys teorial le , e t ta kasv ien perinnllisyys- J a m u u t t u - vaisuusprosesseja vo idaan t ietoisesti j oh taa . M i t s h u r i n p i t i risteyttmist
s ien a i k a n a .suoniettu k o k e i l u j a , j o t - i k a ovat aut taneet m i t s h u n l a i s t e n l a - j j i e n kasvat tamisessa, s i jo i t te lussa j a ta rko i tuksenmuka i sessa hyvak . s iKay- tossa. . .
Sa t o j en tuhans i en h e h t a a r i e n l a a - j u i s i l l a a l u e i l l a kasvaa kylmyytt kestvi j a h e r k u l l i s i a m i t s h u r i n i l a i - s i a omena- , p a a r y n a - , k i r s i k k a - , l u u - m u - y m . hedelmlajeja, M i t s h u r i n i - l a i s i a v i ini i -ypale la je ja viljelln jo
Neuvosto l i i ton Euroopanpuo l e i s en a lueen keskiosassa j a sen v i l j e ly a l o i - t e taan mys a l a - j a k e s k i - V o l g a l l a , B a s h k i n s s a , A l t a i l l a T a m b o v i n , M o s - kovan , Vo rone zh in , K u r s k i n j a K u i - byshev in a lue i l l a . V e n a j a n S P N T : s s a j a e n luttotasavalloi-ssa o n h e d e l m a - puuta imls to ja , ; jo issa kasva t e t aan p a r h a i t a m i t s h u r i n i l a i s i a la je ja j a m u l t a Neuvosto l i i tossa ja los te t tu ja hedelm- j a mar ja la j e ja . . T u t k i m u s l a i t o s t e n j a . m i t s h u r i n i - l a i s t en hede lmanja los ta j i en l a a j a n tyn ans iosta o n pelkstn.Venajan S F N T : n a luee l la hyvaksyCty v i l j e l yk - seen y l i 500 u u t t a hedelmlajia. M i t s u r i n - n i m i s e n . t u tk imus l a i t oks en , e r i vyhykkeiderf t u t k i m a ' : - J a t u k i -
"Tuntematfoman Sotilaan" viides llietys saapunut!
V I N L I N N A N S U U R I S O T A R O M A A N I
TUNTEMATON SOTriAS ON NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME 443 SmiA HINTA SID. $3.80
I L M E S T Y N Y T
J O 14 P A I N O S
Eniten myyty kirja Suomessa
Suomessa Vin Linnan T U N T E M A T O N fOTILAS filmataan ja kirjoitetaan ny- telmksi. ^"rjan kustantamisesta Ruotsin-, Tans- kan-, Englannin- ja Saksan kielelle, ovat "painittujen maiden kustannusliikkeet teh- neet sopimukset.
VIN L INNAN suuri sotaromaani, T U N - T E M A T O N SOTILAS, on realistinen ku- vaus suomalaisista rintamamiehist jatko- sodan verisiss taisteluissa. Se on hertt- nyt aivan poikkeuksellista huomiota Suo-
. messa kaikissa piireiss. Siit puhutaan ' kaikkialla.
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED B O X 69 SUDBUHY, ONTARIO
j i en t a i m i a kasva t e t aan k o l l e k t i i v i - j a va l t i on t i l o j en ta imis to i ssa . Labo ra t o - r ioissa kasvate t tu jen t a i m i e n j a y m p - paykseen kytettvien oks ien avu l l a vo idaan m l t s h u r i n l l a i s i a la je ja viljeL mys 'Neuvosto l i i ton k e s k i - j a p o h - jo isos ien k o l l e k t i i v i - j a neuvostot l lo - j en puu ta rho i s sa . Labora to r i o p i t d a y?teytf k y m m e n i l n f u h a n s l l n pai 'hai- sr,n maa ta l ous t yon t ek l j d ih in j a m i t - s h u r i n i l a i s n n koeviljelijihin.
K a s v i n j a l o s t u k s e n keskus labora to - r i on s u o r i t t a m a n tutkimustyn t a r - .:oitu.isena on j a l o s t a a . a r v o k k a i t a j a runsassa to i s ia maata louskasve ja- >a luoda teoree t t inen pohja s i l l e m l t s h u - r in i l a i se l l e tutkimu-i tyo l le , j o t a s u o r i - t e taan h y d n i d i e n kasvattani i .seksi mrttyyn s u u n t a a n j a t a l oude l l i - sest i a r vokka iden r i s tey tys la j l en se l - vittmiseksi:
U u d e n l a j i n j a l os taminen p e i n s t u n risteyttmiseen va l i t tu jen kasv i en pe - nnnllisten omina i suuks i en perus tee l - l i seen tu tk imukseen seka m i t s h u r l n i - l a l s t en r i s t cy tysmenete lmien j a h y b - r l i d l k a s v i e n ho i tomenete lmien sove l - tamiseen .
Ensimmisen k e r r a n koko m a a i l - m a n kasvinjalostustys.sa on m i t e h u - n n i l a i s i a menetelmi nouda t taen o n - n i s t u t t u s a a m a a n a i k a a n parj'nan j a o m e n a n h y b r i i d i . Joka k a n t a a hede l - m, s a m o i n k u i n mys m a n t e l i n j a pe r s ikan , v a l k ean v i i n i m a r j a n j a k a r - v i a i s i m a r j a n , mu.stan j a puna isen v i i - n i m a r j a n y m . hybr i ide ja .
L a b o r a t o r i o n kerm a ineh is to ratka isee trkeit kansan ta l oude l l i s i a tehtvi maa ta l ouden a l a l l a . <SIB;
j a kasv ien vahtsemispenaat te i ta te^ h o k k a i m p a n a tekijn kasv i en k e i n o - asemien tyntekijt ovat 18 vuoden
. ' a i k a n a kehittneet lhes m i l j o ona he - ! d e l m a - j a mar j ans t e y t y s t a . H e ovat
antaneet v i l je lykseen 225 u u t t a ome- ^ h a - , pryn-, k i r s i k k a - , l u u m u - y n i .
hedelmlajia. U r a l i n j a S i p e r i a n koe - asemil la^ tyskentelevt kasv i en j a - lostajat ova t nist k i i sve is ta j a l o s t a - neet to i s tasataa u u t t a a r vokas ta , l a r
j i a . '^^ -'-^ ':.<'-'^-]'': M l t s h u r i n l n nime k a n t a v a k a s v i n -
j a l os tuksen keskus laborator io , jo.sta on muodos tunut m i t e h u r i h l l a i s e n t ieteen
1 keh to j a keskus, t o i m i i ny t hedelm-, ' m a r j a - , -/ihannes-, ko r i s t e - j a m u i d e n
k a s v i e n uus ieh muo to j en J a la j i en kasva t ta jana -ja M l t s h u r i n l n t ie tee l - l i sen perinnn kehittjn. L a b o r a - t o r i on puuta rho i s sa j a koepa ls to i l l a p h koke i l t a vana 596 M l t s u r i n i n Ja hnen seuraaj iensa kehittm' h e - de*.m- j a mar japensas la j i a . Niist sado is ta Uusista kasv i l a j e i s ta , j o tka labora tor io on kasva t t anut , o n 75 l a - j i a jo luovute t tu v a l t i o n s i emenkoke i - iulaltoksel le i , j a 35 la j i a o n hyvksyt- t y s t anda rd i l a j i en j o t ikkoon .
Labo ra t o r i o kytt l a a j a l t i hyvk- seen M l t s h u r i n l n kehittmi h y b r i i - de ja , j o i s ta m o n i a kytetn uusien r is tey tys la j i en luomiseen xek t u t k i t - j taessa* m i t e n ulkopuol iset , tekijt v a i - j k u t t a v a t h y b r i i d l e n a r v o k k a i d e n o m i - I na i suuks i en muodos tumiseen . j
I L a b o r a t o r i o n kehittmt uude t he - j de!m-, m a r j a - y p i , kasv i l a j i t ovat
nopeakasvu is ia , hedelmllisi, k y l - myytt kestvi j a m a u k k a i t a .
M i l j o o n i a m i t s h u r i n i l a l s t e n ka f i v i la -
Alkoi levent leip varastamalla
Tukholma. 28-vuotias tu ikho lma- l a i n e n insinri, j oka o l i m a a n a n t a i n a syytccfc-yna k y m m e n k u n n a s t a au t o va r - kaudesta , o l i laskenut ansa i t sevansa CO.OOO k r u u n u a puolessa vuodessa v a - r a s t a m a l l a a u t o n vllkos.sa J a m y y - mll en s i t t en . Po l i i s i t ova t lyt- nee t tllaisen la.<&elman insinrin papere iden joukosta . M a r r a s k u u s t a 1&53 keskuuhun 1955 hn o l i va ras - t anu t 12 autoa , jowta h a n . o l l myyntyt 10 j a h a n o l i .saanut nli-jt 56,000 k r u u n u a . Tekn i l l i s essa k o r k c a k o u l u s - sa op iske leva insinri o l i aukal&<jut auto jen tuu l e tus i kkuna t j a s i t en hn c l i paas-syt a u V j i h i n ,
R l k o k s i e n s a syyli insinri i l m o i t - taa sen, ett hnen v a i m o n s a o l i h a l u r m u t el "le-/esti" J a hn o l i l e n n y t r ikoksensa kohot taakseen h e i - dn e l i n t a s o a a n .
Kustannustoiminta Suomessa v. 1954
Finnish Trade Reviewn elok. n u - meron Julkaisemien tietojen mukaan julkaistiin Suomessa viime -vuonna kaikkiaan 2,046 teest, joisUi 1,564 oli suomenkielisi, 264 ruotsinkielisi ja Icput muunkielisi. Nist ju l - kaisi WSOY noin 450 ja Otava iioln 300 teosta. Suomenkielisist oli 404 knnetty suomenkielelle - ja 193 niist oli alkajaan englanninlclelisl.
Suomessa toimii yU 600 kh-jakaup- paa, Joista yli 100 tihesti asutuilla paikkakunnilla Ja- loput maaseudulla. Suurin niist on Akateeminen K i r^ jakuppa; Jonka henkilkunta k&ait-, t 220 henkil ja myynnit 552.7 markjitaa viime vuonna. Maan toi - sekSt suurin kirjakauppa on myskin Helsingiss, Suomalainen kir ja- kauppa. Tm lilkse omaa yksinoi- keudet rautateiden kioskeissa ta- pahtuvaan myyntiin, i
Torstaina, roarrasTj. 10 p. Thursto, Nov, JO, i$55 ^ Sivu t
Autoteit uudismaiUe Alma-Ata. (SIB) Kazahstanin
uudisYlljemllle rakennetaan uusia au- toteit. Tn vuonna on jo raken- nettu noin 900 km. ja parin vuoden kuluessa valmistuu nohi 3,000 km. au - totiet.
WALTER'S TAXI P U H . 5 - 8 7 5 3
Walter Kangas
Kotipuhelin 4-3880
N o p e a j a t u r v a l l i n e n pa lve lus
P O n X A R T H U R , O N T
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa
T I I ^ T K A A
F R A N C I S
"KLEAN KOAL" K I V I H I I L T
Dial 5-7394
Kuukausimaksut jrjestetn
Port Arthur Ontario
lut para})ooU5Ula peUeUl, Jotk oVat haUcaisijAltaan 3 m, ovat muuttaneet kuumuuden polttopisteess 3.900>44)00 asteeseen Celsiusta Ja kokeilut aurin kokeittilll Ja hedelmien aur ln l ' kuivaajilla ovat tuottaneet onnlstU' nejta tuloksia, on ryhdytty suuDnittei* iemaan ensimmist aurinkokftyttls t vo!maasemaai NeuvostolUttolai-
f
P ovat ^liMnifnetit
fFMhUictoff. Kauppidig7ar^ menttl tiedoitta, tt yMymMih tehtailijoiden myynnit olivt $27,700| 4aqoo ummassa tfitt&n" yirtfep^ syysicuussa. Tnim& myyntien iroki^ naissuron)a oii liiulcan auuremjii fevih elokuussa Ja' <4.O0O^0,!o sDurempi; Icuin y)'5)cuu85a 1954. \
set tiedemiehet ovat sulattaneet taxm volframia auringon avulla. f
S A A S T A I K A A M A T K A L I P U I S S A
S U O M E E N SAS'in Perhealennuksen avulla! Voitte lent Atlantin yli New Yorkista tai kytt Naparelttla Los Angeles'ista. Menk yht reitti Eurooppaan, palatkaa toista tiet. 8 -A -S ' ln uuden perhealennuksen mukaan ainoafitaan 1 aikuinien maksan tyden hinnan. Talvikauden aikana vaimo ja lapset 12 Ja 25 Ikvuosien vlill sstvt $300 ensi luokan edestakaislipuissa, tai $200 turistiluokan meno-paluulipuissa.
Ottakaa yhteys matkatoimistoonne tai kirjoittakaa :
Scandinavian Airlines System Dominion Square Buildlnc. 1010 St. Catharine St., W..
Montreal, P. Quebec
SNNLLISET HARJOITUKSET KAHTENA ILTANA VIIKOSSA
Tiistai-illana klo 7 ja lauantai-aamuUa klo 9.30, 316 Bay st, (Alartcerrassa)
Uudet jsenet tervetulleita 6 Ikvuodesta IMitlcn
INTERNATIONAL eO-OP STORES LTD; VALISTVSJAOerO
Port Arthur Ontario
O.K. Johnson & Co. Ltd. MatkaUutoImlsto
697 B A Y ST.. T O R O N T O Puhelin E M . 6-9488
Ritari .Travel Matkallntohnisto
7 C E D A B ST; SV0BUBX Puhelin O. 5-5685 <
(10-24-8>
Vapauden joulunumero tn vuonna ilmestyy taasen juhlalllBessa asussaan joulukuun 15 pn. :
Siin julkaistaan tuhansien maanmiestemme joulu-ja uu - den vuoden sckd satojen liikelaitosten onnitelut.
Yksityisten tervehdysten alhaisin hinta on 25c. osoitteen katissa 50c. Myskin julkaistaan 76o ja $1.00 tervehdyksi.
Jos paikkakunnallanne tai tymaallanne ei ole lehtemme asiamiest, ni in kuka hyvns, lehtemme tilaaja tai ystv voi kytt tt listaa kermll siihen naapm^ien Ja ty- toverien Joulutervehdykset, ; '
Kaikki tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa v i i - meistn joulukuun 5 pivn menness.
K E R J N N I M I
P A I K K A K U N T A
K I R J O I T T A K A A N I M E N N E SELVSTI
Nimi 9 .t