Sivu 2
Torstaina, huhtik>3 p. — Thursday, April 3,1958
VAPAUS dJBEKTT) — Independent Labor Organ df Pimifeh Canadtans. Es-tabUshed Kot. 9, 1917. Authorfzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa.. Pub-ttshed thrice «eekly: Tueadays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Klm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editoria! Office OS. 4-4266. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Maflmg address:^6ox 69, Sudbury, Ontario.
AdrerUaing rates upon applkation. Translation f ree of charge.
TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75 3 kk. 2.25 Yhdysvalloissa: I vk. 8.00 6 kk. 430 Suomessa: 1 vk. 8J50 6 kk. 4.75
Vaalien jälkimietteitä
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, pääministeri Diefenbajkerin joh-
tama konservatiivipuolue sai maanantaina suoritetuissa valtiollisissa
vaaleissa niin suuren kannatuksen, ettei hänen omat "strategistinsa*
kaari" uskaltaneet sellaista etukäteen toivoa. Tosiasiassa torypuo-
lueen voittoa odotettiin (tai pelättiin) kaikissa poliittisissa piireissä,
mutta silti tuli koko kansakunnalle yllätyksenä tieto, että konserva-
tiivipuolue saavutti nyt suuremman enemmistön mitä on millään po-
liittisella' puolueella maassamme ollut liittovaltion perustamisen
(1867) jälkeen.
Konservatiivipuolue säs sai sen, mij,ä se pyysikin, "ehdottoman
enemmistön", että puolue voisi toteuttaa 'Canada ensiksi" kehittä-
misohjelmansa ja muut vaalilupauksensa.
(Mutta vaikka Canadan kansa suhtautui ylitsevuotavalla luotta-
muksella konservatiivien vaalilupauksiin, niin nähtäväksi kuitenkin
jää, missä määrin vanha torypuolue lunastaa vaalilupauksiaan, ja
täyttää ni.tä toivomuksia, mitä Canadan kansa kaikista pinnallisista
seikoista huolimatta^ näissäkin vaaleissa ilmaisi?
Me toivoisimme olevamme väärässä. Tosiasiassa me toivoisim-
me olevamme ehdottomasti väärässä. Mutta vakaa ja harkittu kä-
sityksemme on, että konservatiivipuolueeseen ja sen vaalilupauksiin
luottamuksella suhtautuneet valitsijat tulevat katkerasti toivomuk-
sissaan pettymään. Lapsetkin näkevät, että Suuri Raha öli^ory-
puolueen takana ja tukena näissä vaaleissa, ja se tarkoittaa että
suurpääomalla tulee olemaan kulissien takana suuri vaikutusvalta
Ottavassa. Ja kun 'kukaan ei voi palvella kahta herraa" — riis-
tettyjä ja riistäjiä — niin tulokseksi jäänee valitettavasti se, että
suuret kansanjoukot saavat edelleen tyytyä niihin muruihin, mitä
isoisten pöydältä sattuu pois tipahtamaan. .
Vaalit osoittivat, että torypuolueen st rategistit laskivat oikein,
järjestäessään nämä vaalit niin, ettei vanhuudeneläkkeen ja lapsilisien
korottaminen, työttömyysvakuutuksen jatkaminen ja muut pikkupa-
rannukset päässeet haihtumaan pois kansanjoukkojen mielistä. Vaa-
lit osoittivat myös, että torypuolueen strategistit osasivat käyttää
äärimmäiseen rajaan asti puolueen hyväksi sekä näitä pikkuparan-
nuksia että pääministerin henkilökohtaista 'vetovoimaa''.
Mutta kaikesta tästä huolimatta on syytä korostaa, että vaalit
eivät ratkaisseet mitään. Työttömien lukumäärä lähentelee vielä vaa-
hpärvän jälkeenkin kolmea neljännesmiljoonaa ja mikä pahinta, työt-
tömien luku lisääntyy yhä. Kauppavajaus Yhdysvaltain kanssa on
edelleenkin peloittavan suuri, eikä mitään parannusta ole nähtävissä.
Ja vaikka maa on taloudellisen lamakauden puristuksessa, rahan arvon
aleneminen, eli inflaatiosuunta jatkuu edeileerr — kiitos ensisijassa
suurille puolustusmenoillemme, joiden vähentämiseksi torypuolueella
ei ole ainakaan tähän mennessävmitään ulospääsytietä tarjottavana.
Mutta mitään syytä tappiomielialaan ei kuitenkaan ole, sillä
tosiasia on, että nyt ei ole "Bennettin aikakausi", vaan vuosi 1958,
jolloin teot ovat^pa]jan .tarkein^iä, kuta. j*uheeV/BUrkan .takana; ole-
vasta hyvästä ajasta" ja niihin verrattavista lupauksista. Canadan
kansa voi työväenliikkeen joukkopainostuksen .voimalla pakottaa
valtavan suuren enemmistön saaneen toryhallituksenkin lunastamaan
•vaalilupauksiaan! Mitä tarvitaan on, että ci jäädä odottamaan kädet
ristissä istuen, vaan otetaan opiksi tapahtuneesta ja ryhdytään määrä-
tietoisesti vaatimaan vaalilupausten lunastamista.
Tilanne on tietenkin entistä vaikeampi siinä mielessä, että työ-
väenpuolueiden jalansija on nyt entistä heikompi alahuoneen tarjoa-
man puhujalavan ympärillä. UPP:llä ei ole vieläkään yhtään edus-
tajaa ja CCF menetti pienestä edustajistostaan kaksi kolmannesta.
Mutta jos tämän maan työväenliik^yhdistää rivinsä poliittisten,
taloudellisten ja sosiaalisten vaatimustensa puolesta, niin silloin on
Ottawan kuunneltava myös tavallista kansaa — vaikka Suuren Ra-
han painostus olisi kuinka suuri! Tärkeätä on kuitenkin muistaa,
ettei työväenliike voi ottaa liberaalien paikkaa, kuten herrat Cold-
vreU, Knowles ja kumppanit saivat nyt todeta, vaan niiden täytyy
kulkea peräanantamattomasti sosiaalisten, taloudellisten ja poliit-
tisten uudistusten ja parannusten tietä, mitä kummatkaan vanhat
puolueet eivät voi Canadan kansalle näyttää. Tässä on käsittääk-
semme naiden vaalien yksi tärkein opetus. -
Tervetuloa näytelmäjuhliin
. Täällä, nikkelialueen pääkaupungissa pääsiäispyhinä pidettäviin
suomalaisten näytelmäjuhliin saapuu suuri n.äarä vieraspaikkakunta-
laisia, jotka esittävät täällä kuusi pientä näytelmää. St Catharinelai-
set esittävät "Pirun kelkassa". Torontolaiset kolme näytelmää: "The
Marriage Proposal", "Viimeinen lento" ja ''Protest". Soolaiset esit-
tävät "Suursiivous"-nimisen näytelmän. "Majavajärveläiset" esittä-
väjt'"Kaunis mylly tyttö". Näiden vieraspaikkakuntalaisten lisäksi
esittävät sudburylaiset näyttelijät kaksi näytelmää: ''Prinssi Sulevi
ja Prinsessa Heljä" seka "Kahlehdittu nuoruus":
Kaiken kaikkiaan näiden näytelmien esittäjinä on lähes 50 rooli-
henkilöä sekä lisäksi ohjaajat ja avustajat. Vapaus lausuukin pai-
kallisen suomalaisväestön puolesta näyttelijät ja muut vieraat terve-
tulleiksi Sudburyyn.
Kuten ylläolevasta näkyy, meillä nikkelialueen suomalaisilla
seuranäyttämöjen ystävillä on tiedossa mielenkiintoisia ja hyviä esi-
tyksiä. Me olemme myös vakuuttuneita siitä, että tämä näytelmä-
juhla tulee saamaan hyvän ja innoittavan yleisökaihnatuksen — ja
että vieraspaikkakuntalaiset saavat kerran uudelleen todeta, jotta
sudburylaiset yleensä ovat ystävällistä ja vierasvaraista väkeä.
' _ Toivottaen tälle suurelle näytelmkjublalle hyvää menestystä,
näyttelijöille rakentavaa vuorovaikutusta ja suurelle yleisölle nautin-
torrkkaita tilaisuuksia aina perjantaisista tervetuliaistansseista lauan-
tai-fltaiseen ja sunnuntaipäiväiseen näytelmäesityksiin asti, me lau
summe vielä uudelleen kaikki vieraspaikkakuntalaiset lämpimästi
tervetulleiksi Sudburyyn!
en
GaUup-ydinase-
kokeklen kiellosta
BrysseL —- Brysselin kansanäänes-
tysiiistituutti on pannut alulle, kan-
sainvälisen mielipidetutkimuksen
ydinasekokeiden mahdollisesta kiel-
loista.
lama instituutti, joka on Brysse-
Iissä toimiva koko maailman kasit-
tavi tutktmusjärjestö, on julkaissut
kyselykaavakkeen, jossa vastatta-
vaksi esitetään eräitä kysymyksiä,
mm. tämä: Uskotteko, että kansat,
joilla on ydinaseita, heti lopettavat
kokeensa kansainvälisen valvonnan
alaisina?"-
Kaavake, joka on painettu eng-
lannin, ranskan, saksan, venäjän,
japanin ja ruotsin kielellä, sisältää
joukon muita ajankohtaisia kysy-
myksiä, esim.: Onko teidän mieles-
tänne varattava osa valmistelukus-
tannuksista elintason kohottamiseen
takapajuisissa maissa? tai: Luulet-
teko, että maailman ongelmista voi-
daan kysyä neuvoa maailman väes-
töltä mielipidetutkimuksen avulla?
Kaavake päättyy seuraaviin sanoi-
hin: Parempi on olla aktiivinen tä-
nään kuin radioaktiivinen nuo-
mennä.
i SYNTYMÄ- :
• PÄIVIÄ i
Ali (Aleksander) Rauhala, Wa-
ters Tovraship (nyt Sudbury Sana-
toriumissa), Ont, täyttää lauantai-
na, huhtikuun 5 päivänä 70 vuotta.
Lauri IL Puittinen, Port Arthur,
Ont. täytti maaliskuun 25 pnä 76
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Automatisoinnin vaikutus alkaa tuntua
"VÄHÄN ROHKEUTTA" JA
SAMALLA JÄRKEVYYTTÄ
Lontoo. — . . . Työväenpuolueen
ulkoasiain puhemies Aneurin Bevan
pyysi (pääministeri) Mcmillania
"osoittamaan hieman moraalista
rohkeutta" ja käyttämään hyväksi
"tätä suurta mahdollisuutta" aseis-
tariisunnan hyväksi.
"Ettekö ymmärrä" kysyi mr. Be
van, "että' tässä maassa on hyvin
erittäin syvällinen halu saada nos-
tetuksi ihmiskunnan yllä oleva (va-
rustelukilpailun) varjo . . .— New
York Timesin uutistietp missä ker-
rotaan Työväenpuolueen vaatineen
toryhallitusta seuraamaan NL:n
esimerkkiä ydinaseiden kokeilujen
lopettamisessa.
ADLAI STEVENSON SANOO:
"Valitsijoita pidetään asiakkaina,
joita voidaan huumata, viekotella ja
taivutella." — Toronto Daily Starin
artikkeliotsikko. (Tässä artikkelis-
saan Yhdysvaltain demokraattipuo-
lueen entinen presidenttiehdokas
Adlai. Stevenson kirjoittaa: ". '.
Republikaanit"pitävät kansalaisia
asiakkaina, joita voidaan huumata,
viekotella ja taivutella — "to be
bemused, beguiled and mani pula
ted"! ... Tämän hallituksen histo-
riana on häpeämätön harhauttami-
nen ja puolitotuuksien käyttö, joil-
la on vain vähän edeltäjiä poliitti-
sessa historiassa . ..)
Useita eläimiä katoa-
massa sukupuuttoon
United Nations. — Yli sata villiä
eläinlajia on kuollut sukupuuttoon
viimeisen 150 vuoden aikana ja 600
muuta on katoamisen partaalla, tie-
doitettiin äskettäin julkaistussa
YK:n koulu-, tiede- ja kulttuurijär-
jestön "Courier"-nimisessä julkai-
sussa.
Viime vuosina on kuitenkin eri
maiden hallitukset ryhtyneet toi-
menpiteisiin eläinten-pelastamiseksi
perustamalla suojelutoimintaa val-
vovia departmenttejä.
Mutta ellei enemmän tiedemiehiä
ja luonnon rakastajia tee tarmok-
kaampaa työtä harvinaisten eläin-
ten pelastamiseksi, niin monet eläi-
met kuolevat sukupuuttoon.
Julkaisussa huomautetaan kuinka
aasialainen leijona, joka aikoinaan
eli Vähässä-Aasiassa ja Intiassa on
melkein sukupuuttoon häviämässä.
Noin 250 näitä elää suojeltuna met-
sässä vähän matkaa Bombaysta luo-
teeseen.
Vuoristoseeproja elää enää vain
noin 100 Etelä-Afrikassa suojelu-
alueella. Niitä oli aikoinaan miljoo-
nia, mutta niitä metsästettiin nahko-
jen takia.
Addo-elefantteja, joita aikoinaan
kulki suurina laumoina Afrikan ta-
sangoilla, elää enää ainoastaan eri-
koisella suojelualueella Port Eliza-
bethin pohjoispuolella.
Valkoisia .antilooppeja elää 40—
100 välillä Rub El Khalin aavikolla
Arabian pohjoisosassa ja niiden
eloonjääminen on hyvin kyseen-
alaista.
Tito ja Kadar
neuvotelleet
Belgrad. — Jugoslavian presi-
dentti Tito ja Unkarin työväenpuo-
lueen sihteeri Kadar ovat viime päi-
vinä käyneet Karadjordjevossa neu-
votteluja molempia maita yhteisesti
kiinnostavista asioista, sanotaan tie-
donannossa, joka julkaistiin Belgra-
dissa lauantain vastaisena yönä.
Virallisen uutistoimiston Tanju-
gin mukaan neuvottelut olivat suju-
neet toverillisessa hengessä. Kum-
maltakin puolen niihin osallistui
joukko puolueen toimitsijoita.
Kymmenen vuotta pysyi työpaik-
koja poistavan automatisoinnin seu-
raukset suurelta osalta verhon pei-
tossa päääoman laajentunusaallon
vyöryssä Useissa tapauksissa tuot-
teiden kysyntä* oli niin ihmeellistä,
että vanhanaikaiset tuotantolaitok-
set pidettiin käynnissä vielä senkin
jälkeen kun uudenaikaiset automa-
tisoidut tehtaat oli rakennettu val-
miiksi. Ja yksinpä sielläkin, missä
uusi teknologia työnsi työläiset si-
vuun, uusia työpaikkoja löytyi ku-
koistavan talouden muilta aloilta.
Poikkeuksena olivat vain "yli 40-
vuotiaat työläiset".
Nyt kuitenkin aletaan tuntea au-
tomatisoinnin isku ja vaikutus täy-
dellä voimalla työläisten keskuudes-
sa. Työstäerottamisia ja tuotannon
vähennyksiä johtavissa teollisuuk-
sissa on seurannut tuotannon kes-
kittäminen automaattisiin laitteisiin.
Se epäilemättä oli tekijänä siviili-
työvoiman nopeaan laskuun tammi-
kuun aikana. Vaikka esim. Yhdys-
valtain kauppa- ja työdepartment-
tien yhteisten tilastojen mukaan
työttömyys lisääntyi tammikuulla
1,100,000, niin työllisyys vähentyi
samaan aikaan 2200.000:11a. Viral-
lisen selityksen mukaan eroavaisuus
johtui perhevaimoista ja muista,
jotka menettivät työpaikkansa ja
"vetäytyivät pois työmarkkinoilta".
Jos kukaan epäilee automatisoinnin
roolia tässä asiassa, niin hänen tu-
lisi tulla tuntemaan tosiseikka, että
tehdasteollisuudessa työllisyys laski
tuon kuukauden aikana 450,000:11a
kokonaismäärään 15.9 miljoonaa.
Siliä se on tehdasteollisuus, jolla
alalla automatisointi on tähän men-
nessä suurempia edistysaskeleita
ottanut
Automatisointi on samalla epäile-
mättä vienyt johtavaa osaa viime-
aikaisissa liikelaitosten vararikko-
jen nopeassa nousussa. Mutta se
kaikki on vasta alkua sille "ravis-
tukselle", jonka automatisointi saa
aikaan. Carl Dreher kuvaa sitä kir-
jassaan "Automatisointi, mitä se on,
kuinka se toimii, kuka voi käyttää
sitä". Monet kapitalistiset liikelai-
tokset, jotka säilyivät nousuaikana,
vieläpä vanhanaikaisine laitteineen,
tulevat nopeasti kukistumaan ja ka-
toamaan taistelussa automatisoi-
duin kilpailijainsa kanssa. Niinkuin
Chrysler-yhtiön Mr. Newberg aivan
oikein sanoo: "Automatisointi aset-
taa karkeita, mutta yksinkertaisia
ehtoja: automatisoi tai kuole!"
Selailimme kahta kirjaa, joissa
käsitellään automatisointia. Toinen
niistä on "Ihminen ja Automati-
sointi", kirjoittanut Landon Good-
man tavallisia lukijoita varten ja
toisen nimeltä "käytännöllinen au-
tomatisointi" ovat kirjoittaneet Les-
ter R. Bittel, Morley G. Melden ja
Robert S. Rice kapitalisteja varten.
Goodman on brittiläinen insi-
nööri, joka kaikesta päättäen on
niellyt kaikki kapitalistien kehumi-
set automatisoinnin suurista yhteis-
kunnallisista ja taloudellisista etui-
suuksista ja vaikutuksista. Ja niin-
kuin kirjoittaja itse sanoo, hänen
kirjanpa "huomattavasti korostaa
yhteiskunnallisia, taloudellisia ja°
järjestöllisiä näköaloja..." Niinpä
siis hän ajattelee, ettei automati-
sointi tule aiheuttamaan työttömyyt-
tä, vaikka hän tunnustaakin, että se
aiheuttaa "väliaikaisia työstä pois
joutumisia". Samalla kertaa automa-
tisointi tekee työn mielenkiintoi-
semmaksi ja yleensä tulee olemaan
suorastaan herran siunaus työväelle.
Goodman pahoittelee tosiseikkaa,
että Amerikan mielipiteen äänestyk-
sessä Detroitissa, jossa ihmisiä pyy-
dettiin luettelemaan pelkonsa sen
mukaan, minkä he katsovat suurem-
maksi, asetettiin "Venäjän pelon"
jälkeen "automatisoinnin pelko".
"Satunnaisista kärsimyksistä" huo-
limatta hän uskoo, että "mitä no-
peammin muutos tapahtuu, eräiden
rajoitusten mukaan ja kaikkien
muiden seikkain ollessa tasavertai-
sia . (?.), sitä parempi se on maal-
lemme".
Tulee muistaa, että tämä kirja
painettiin viime vuonna ennenkuin
Yhdysvaltain talous alkoi aivastella.
Tämä selittää osittain, miksi siinä
on samaa makua, joka kulkee va-
kaannuttajien tehokkuuteen usko-
vien mukana. Niinpä Goodman viita-
tessaan Britannian menneeseen mai-
neeseen työllisyyden epävakaisuu-
PIENIÄ TEKOKUITA El
KANNATA LÄHETTÄÄ - NL
Selostaessaan yli 400 kilometrin
korkeuteen lähetetyn tutkimusrake-
tin antamia tuloksia Pravda-lehti
valottaa myöskin tiedemiesten lä-
himmän ajan tavotteita.
Neuvostoliiton geofysikaalisten
rakettien ja tekokuiden erikoisuute-
na on niiden hyötykuorman suu-
ruus, joka on esimerkiksi toisessa
tekokuussa yli 500 kiloa tieteellistä
tutkimusvälineistöä, kirjoittaa Prav-
da.
Pienentämällä tuo paino muuta-
maan kiloon voitaisiin suorittaa
lento .planeettamme luonnolliseen
seuralaiseen Kuuhun asti, joka
on 384395 kilometrin päässä Maas-
ta. Sellaisen kokeen tieteellinen
merkitys olisi kuitenkin vähäinen
juuri siksi, että painonsaastönäkö-
kohtien vuoksi raketissa ei voisi olla
kovinkaan paljon varteenotettavaa
välineistöä, joka suorittaisi tieteel-
listä tutkimusta, merkitsisi muistiin
saadut tulokset ja lähettäisi ne
Maahan.
Rakettitekniikan edelleenkehit-
tyessä Kuun saavuttaminen ja sel-
laiseen liittyvien tarpeeksi vakavien
tieteellisten tutkimusten suoritta-
minen voidaan toteuttaa lähivuo-
sina.
Nimenomaan suurempipainoisten
tekokuiden rakentamisen tietä pääs-
tään pikemmin ratkaisemaan kierto-
tahtien välisen matkailun ongel-
ma, mitä ei taas millään muotoa voi
ratkaista mikrokooppisen pienten
tekokuiden'avulla. Sellaisten käyt-
täminen tieteellisiin tutkimuksiin]
on rajoitettu. — DPL.
desta, kysyy kaunopuheliaasti saat-
taisiko automatisointi aiheuttaa
työllisyyden suurempaa epävakautta
tulevaisuudessa. Hän jatkaa sitten:
"...Kysymys on sellainen, jota
on katsottava kasvoihin. Siihen voi-
daan vain vastata selostuksella, että
kaikki poliittiset puolueet Britan-
niassa omaksuvat täystyöllisyyden
politiikan — täyden eikä jäädyte-
tyn — ja että päivän hallituksella
on määrättyjä nykyaikaisia työväli-
neitä käytettävissään sen takaami-
seksi. Esimerkiksi nykyaikainen tie-
to" ekonomian alalla, yhdistettynä
suunnitelmallisuuteen, tulee jyrää-
mään aaltoilut pois kansallisella
tasolla..."
Mutta Goodman ei ole täydelli-
sesti naivi. Hän kirjoittaa kevyesti
elektronisesta laskukonetekniikasta
valtion talouden (osakkeiden, työn
edistymisen, y.m>) pitämisessä tark-
kailun alaisuudessa ja parannuksel-
lisesta toiminnasta, "johon ehkä
ryhdytään niin pian kuin lamakau-
den merkit ovat lähestymässä". Hän
yksinpä esittää, että "yhteistoimin-
taa hallitusten välillä (joita se saat-
taa koskea) tullaan ehkä käyttä-
mään kansainvälisessä mittakaavas-
sa maailman kaupan lamaannuksen
välttämiseksi". Mutta hän tietää, et-
tei "kauppa, ja kauppa yksinään va-
raa työllisyyttä". 7
Me emme voi pahoittaa meren-
takaisia maita ottamaan^yastaan
meidän tavaroitamme; me voim-
me vain myydä, ja meloimme
tehdä sitä vain jos olemmXkil-
pailevia". [j
Edelleen hän kirjoittaa:
"Automatisoidut tehtaat ja kont-
torit voivat työskennellä vain sil-
loin kun on olemassa kuluttajain
ostokykyä taotettujen tavarain
ja palvelusten ostamiseen. Kor-
keat työllisyystasot ovat elintär-
keitä jo yksinään tältä näkökul-
malta".
Ja hän jatkaa väitteitään, että au-
tomatisointi tulee takaamaan kor-
kean työllisyystason!
Tämä kaikki vain osoittaa, kuin-
ka hyvä insinööri — ja Goodman-
nilla on paljon opetuksen antamis-
ta lukijalle automatisoinnin teknil-
lisistä puolista — voi saada jalkan-
sa sopimaan suuhunsa silloin kun
hän lähtee seikkailemaan taloudel-
lisella alalla varustettuna vain ka-
pitalismin taloudellisilla niittaus-
nauloilla. Sillä itseasiassa hän sanoo
korkean - työllisyyden varaavan
markkinoita ja automatisoinnin va-
raavan korkeata työllisyyttä. Tä-
män, jos se pitäisi kutinsa tulisi siis
kaiken mukaan tuoda loppumatonta
hyvinvointia. Mutta mikä onnetto-
muus, että kapitalismin kuolettavat
ristiriidat työskentelevät yksinpä
silloinkin, kun työllisyys on korkea,
sillä jos työläiset luokkana voivat
ostaa enemmän tuotteitaan "hyvin-
voinnin" aikana, niin samalla kertaa
on totta, että sellaisina aikoina hei-
dän tuotteensa ovat suhteellisem-
min suurempia. Täten siis, ne ovat
korkean työllisyyden ajat, jolloin
tavaran ylijäämät karttuvat kaik-
kein nopeammin ja tämä lopulta
johtaa laskukauteen. Mitä taas tu-
lee siihen että automatisointi ta-
kaisi korkean' työllisyystason,«niin
se on satua, jota on vaikea saada
lapsiakaan uskomaan. Se kylläkin
on yleinen kapitalistien propagan-
dalinjan väite — mutta ihmisen sitä
uskoakseen täytyy olla joko täysi
hullu tai ainakin narri.- <
Loppuluvussaan Goodman palaa'
takaisin laskukauteen. "Sanomatta-
kin on selvää, että on välttämätön-
tä välttää laskukaudet", sanoo hän
lisäten uskovansa, että automati-
sointi vähentää laskukausien mah-
dollisuuksia.'Mutta hän on halu-
kas "harkitsemaan automatisoinnin
mahdollisia vaikutuksia lamakauden
tapauksessa". Koska automatisoidut
tehtaat on sovitettu joukkotuotan-
toon, ne eivät ehkä voisi vähentää
tuotantoaan nopeasti ja."tämä saat-
taisi avustaa lamakauden tuloa".
Huolimatta tästä puolivillaisesta
toiveajattelusta Goodman antaa kir-
jassaan jotakin, joka kannattaa lu-
kea, varsinkin ne luvut, jotka on ku-
vitettu ja siten antavat verrattain
tarkan kuvan siitä, kuinka auto-
matisointi toimii teollisuuksissa.
Esipuheessaan Goodman käsittelee
useita automatisoinnin määrittelyjä
ja tulee lopulta esille omalla mää-
rittelyllään:
"Automatisointi on automaatti-
sen työskentelyn tekniikkaa, jossa
kistttelymetoodit, prosessit ja
prosessoitujen materiaalien kaa-
vat ovat yhdistetyt Ufrttimiin
hyviksi niin täydellisesti kuin ta
loudellisesti oikeutettua ajatuk-
sen ja pyrkimyksen mekanisointia
tarkoituksella saavuttaa automaat-
tinen ja joissain tapauksissa itse-
säännöstelevä prosessien ketju".
Jos tuo kuulostaa sekavalta ja
monimutkaiselta niin se johtuu
siitä, etta itse automatisointi on
monihaaraista ja monimutkaista
teknologiaa. Mutta kirja säti huo-
limatta antaa riittivin kuvauksen
automatisoinnin pääpiirteistä. Jo-
ka kaikki viittaa, että insinöörien,
samoin kuin suutarien, tulisi py-
syä lestissään.
Toinen teos, josta alussa mainit-
simme, oii tarkoitettu käsikirjaksi
kapitalisteille. Siinä ei oteta huo-
mioon mitään muuta kuin automati-
soinnin etuisuudet suurempien voit-
tojen tuottajina. Luku "Ihmisten
hallinta automatisoinnin alaisuudes-
sa" on erikoisemmin paljastava, sil-
lä se heittää valoa "käytännölli-
seen" ja kylmäveriseen kantaan,
jonka kapitalistit ottavat riistämän-
sä ihmisiin nähden.
SITÄI
IIII
TÄTÄ
JO KÄYNYT OPIN
"Odottaako miehenne, että sinun
tulisi palvella häntä ja olla hänelle
kuuliainen", kysyi mrs. Pulliainen
naapurin emännältä. ,
"Ei suinkaan, sillä mieheni on ol-
lut jo kerran aikaisemmin naimisis-
Vapaus ei ilmesty
lauantaina 5 pnä
Vapaus ei ilmesty tämäa vii-
kon lauantaina, huhtikuun 5
päivänä, - sillä perjantai 4 päivä
'on virallinen juhlapäivä ja myös
Vapans-lchden työläisten vapaa-
päivä.
EI MAHDOLLISUUTTA _ s
PAHANTEKOON
Pikku Jussi oli juuri palannut
koulusta ja äiti kyseli, että onko
hän muistanut olla hyvä poika.
— Mitenkä muuten? Kuinka sitä
joutuu pahuuteen kun on seistävä,
nurkassa koko päivän? _ .
Nova Scotiassa
halutaan romuut-
taa eräs sivuranta
Kentville, N.S. — Canadian Paci-'
fic-rautatie on pyytänyt transportti-
lautakunnaita lupaa lopettaa liiken-
nöiminen eräällä 14 mailin mittai-
sella rataosalla hedelmärikkaassa
Annapolis-laaksossa. Syyksi ilmoite-
taan se, että yksityiset kuorma-autot
kykenevät tyydyttämään paikallis-
ten hedelmäfarmarien tarpeet.
Dominion Atlantic Railwayn
(CPRn alayhtiö) insinööri Donald
Hiltz sanoi, että radalla olisi suo-
ritettava $70,000 korjaustyöt seu-
raavan viiden vuoden aikana. Sivu-
radan romuuttamisesta saataisi
$80,000.
40 kehnoa vastausta
Viikon vaihteessa valettiin paljon i asekokeilujen lopettamisen suhteen,,
kannuja Moskovasta silloin odotet- mutta mikään niistä ei kelpaa. Kurt-
tavissa olleesta tiedoituksesta, että sitoista niistä (40:stä vastausluon,
x, 4...... . 4. .... noksesta—K) on Venäjää loukkaa-
Neuvostolutto lopettaa yksipuolises-1 . - . - , ... . .....
r j *• i via ja mina olen iloinen snta, etta
ti ydinaseiden kokeilut. Siitä puhut-1 ne tulivat hyljätyksi,
tiin maailman tumilla paljon enem- j "Mutta me emme voi sanoa *mai-
män kuin näistä canadalaisista vaa- niota, se on hyvä ajatus' sillä sil-
leistä, vaikka vaaliasia olikin pää-,loin kysyttäisiin meiltä, että miksi
Eräässä Moskovan laboratoriossa tiedenainen Ada Kotov-
sky suorittaa tutkimuksia koirien kanssa ja totuttaa niitä
avaruuslentoja varten. Koirat vaativat jonkun verran
koulutusta, koska lennon ajaksi niihin kiinnitetään koe-
laitteita, joiden avulla saadaan tärkeitä tietoja lennon
vaikutuksesta elollisiin.
kysymyksenä meillä täällä kotona.
Ja sitten kun Moskovan radio tie-
doitti maanantaina, että Neuvosto-
liitto on- todellakin kyllästynyt odo-
tukseen ja päättänyt lopettaa ydin-
aseiden kokeilut, niin Wasbingtonis-
ta sanottiin jonkun tuntemattoman
tai nimettömän äiskän suulla, että
Yhdysvallat "epäilee" Neuvostolii-
ton uutistiedon "luotettavaisuutta".
Mutta sitä ennen, tarkemmin sa-
nottuna sunnuntaina ja maanantai-
aamuna saatiin kuitenkin lukea toi-
senlaista uutistekstiä, jonka mu-
kaan Yhdysvaltain valtiodepart-
mentti ja sotapäämaja (Pentagon)
olivat pahanlaisesti huolissaan siitä,
jos Neuvostoliitto todella lopettaa
ydinaseiden kokeilut, sillä siitä koi-
tuisi vakava "propagandallinen tap-
pio" Yhdysvalloille, kuten selitet-
tiin. Esimerkiksi torontolaisen Glo-
ben kirjeenvaihtaja Philip Deane
kertoi maanantaiaamuisessa Was-
hingtonu\ uutisessaan mm. seuraa-
vaa: 1
"... Valtiosihteerin eräs apulai-
nen ... myönsi kuitenkin, että yllä-
mainittu lausunto ei vähennä 'sitä
suunnattoman suurta propaganda-
arvoa' minkä Venäjä saavuttaa kun
se ensi viikolla tiedoittaa — kuten
kaikki odottavat sen menettelevän
— jotta, se lopettaa yksipuolisesti
ydinasekokeilut..."
''Miten me voimme selittää.asen-
teemme aasialaisille?" sanoi tämä
valtiosihteerin apulainen minulle.
"Sillä toimenpiteellä Hrushtshev
panee meidät yksinkertaisesti siihen
asemaan, että me olemme niitä, jot-
ka haluamme (ydinasekokeilla —K)
saastuttaa ilmapiiriä.
"Me olemme laatineet yli 40 vas-
tausluonnosta Moskovasta odotetta-
vissa olevaan tiedoitukseen ydin- ta ja vaatii. — Känsäkoura.
emme me tee myös jotakin sen suh-
teen, enkä minä näe mitään sellais-
ta, mitä me voisimme tehdä. Mitä
tahansa päätämme vastata — ja
meidän mielipiteemme vaihtuu täs-
sä aina puolen tunnin kuluttua —
se ei kerta kaikkiaan ole pätevä."
Kuten näkyy, Washingtonissa oli
etukäteen laadittu Moskovan uutis-
tiedon varalta ainakin 40 kehnoa
vastausta, joista "uskottavammaksi"
katsottiin ilmeisesti se, missä yritet-
tiin "häväistä" Neuvostoliittoa pu-
humalla jonnin joutavia, siitä, että
voidaanko Moskovan tiedonantoon
"luottaa", vaikka lapsetkin tietävät,
«ttä kaikki ydinasekokeet voidaan
todeta heti. Esimerkkinä mainitta-
koon se tosiasia, ettei Neuvostolii-
tolla ole tapana tiedoittaa atomi- ja
vetypommikokeistaan, mutta heti
kun siellä on tällaisia kokeita suo-
ritettu, on Washingtonista ja Lon-
toosta ilmoitettu tieteellisten ha-
vaintojen perusteella, että Neuvos-
toliitossa on suoritettu ydinaseko-
keita silloin ja silloin.
Jos tällaiset toteamukset ovat ol-
leet mahdollisia ennen, niin ne ovat
nytkin ja yleisesti omaksuttu käsi-
tyskanta onkin, että mikään valta ei
voi suorittaa "salaa" ydinasekokeita.
Toivottavasti Ottawa ei hairahdu,
toistelemaan "minä myös" periaat-
teen mukaan niitä Washingtonin
kehnoja vastauksia, jotka eivät pidä
vähääkään vettä. Ottawa voisi kä-
sittääksemme sanoa, että jos ne ei-
vät mieli joutua entistä huonompaan
huutoon Aasian ja Afrikan maissa,
Washingtonin ja Lontoon on paras-
ta seurata Moskovan esimerkkiä ja
suostua myös ydinaseiden kokeilu-
jen lopettamiseen, mitä ihmiskun-
nan valtavan suuri enemmistö odot-
PÄIVÄN PAKINA
Tuleekohan niistä vaalilupauksista
nytkään mitään todellista totta?
Heräsimme aprillipäivän aamuna
radion tiedoittaessa, että pääminis-
teri Diefenbaker on saavuttanut
Canadan historian suurimman vaa-
livoiton. Emme ollut uskoa kor-
viamme, vaikka olimmekin viime
viikkojen ajan ollut sitä mieltä, että
konservatiivit muodostavat seuraa-»
van hallituksen maassamme. Olim-
me nimittäin uskonut, että konser-
vatiiveilla on vaalien edellä ilmoille
päästämänsä valituksen johdosta
hyvä mahdollisuus muodostaa uusi
hallitus, mutta ei nyt sentään niin
suurin vaalivoitoin kuin nyt kui-
tenkin tapahtui — ei ainakaan
voittaen kokonaista 209 edustaja-
paikkaa, parlamentin 265:stä. Mutta
kylmä kolkko todellisuus on juuri
sitä miksi sitä sanotaankin.
Ja niin Lupaaja-Jussi sai ruinaa-
mänsa enemmistön. Nyt hänellä on
täydet valtuudet tehdä niinkuin itse
haluaa. Ei ole mitään vaikutusval-
taisempia vastaan haroojia — ellei
mahdollisesti Wall Streetillä istu-
vat yhdysvaltalaiset herrat, joiden
sijoitukset ja kiinnitykset maaham-
me ovat siksi suuret, että heidänkin,
tai paremmin sanoen, heidän dolla-
reittensa ääntä on kuultava.
Mutta silläkin uhalla, että meitä
sanottaisiin vastavirran kiiskiksi,
haluamme sanoa, että "hyvin ovat
leivät uunissa, ei pala eikä paistu".
Siltä se näyttää ainakin tältä nur-
kalta.
Enteitä tästä antoi jo vaali-iltana
finanssiministeri Fleming kun hän-
tä haastateltiin televisiossa yhdessä
transporttiministeri Heesin kanssa.
Arvon ministerimme sanoi, että nyt
on katsottava työttömyysongelmaa
oikein pitkän matkan tähtäimellä.
Niin, oikein pitkän matkan tähtäi-
mellä — mitä pitemmällä, niin sitä
parempi. Hetikohtaisista työttö-
mien tarpeista ja vaatimuksista ei
hiiskuttu sanallakaan. Toisin sa-
noen, kun puhutaan vain kyltin
mahtipontisesti tulevista, kaukaisen
tulevaisuuden suunnitelmista, ja lu-
vataan, "piirakkaa taivaassa", niin
ehkä työmies siihen tyytyy. Mutta
meikäläisen aivökopalla asia tutkit-
tuna merkitsee sitä, että työttömyys
.tulee jatkumaan — ainakin siksi
kunnes ne kaukaisen tulevaisuuden
suunnitelmat toteutuvat.
Mutta mitäpä siitä Canadan
kansa on sanonut sanottavansa ja
niin on noin 9 miljoonan canada-
laisen äänikelpoisen nyt tyydyttävä
kohtaloonsa. He ovat valinneet Lu-
paaja Jussin porukoineen. Ei suin-
kaan kaikki, ehdottomasti kaikki,
äänikelpoiset käyttäneet äänioikeut-
taan, mutta tähän mennessä saapu-
neiden tietojen perusteella valtavan
suuri enemmistö sanoi sanottavansa
siitä keitä sinne meidän parlament-
tiimme on valittava. Siihen lienee
tekijänä sekin, että miltei kautta
Canadan vallitsi vaalipäivänä erit-
täin suotuisa sää.
Tässä yhteydessä on hyvä huo-
mioida pari asiaan liittyvää seikkaa.
Häviölle jäi tällä kertaa ja pahasii
Social Credit-puolue, joka" British
Columbian viimeksipidetyissä maa-
kuntavaaleissa joitakin voittoja
saaneena räystäin hyökkäyksestään
kohti Ottawaa. Samoin kävi CC-
Flle, jonka ehdokkeat näiden vaa-
lien yhteydessä eivät ottaneet tiuk-
kaa kantaa täystyöllisyyden hyväksi
ja NATO-liitosta eroamisen puoles-
ta. Edelleen, liberaalit eivät myös-
kään .halunneet päästää irti Yhdys-
valtain herrojen paidanhelmoista ja
niin joutuivat näissä vaaleissa ala
kynteen. ,• .
Mutta miten sitten konservatii-
vien, jotka saivat näin yllättävän
voiton? Tässä yhteydessä on tun-
nustettava, että Lupaaja-Jussin tyy-
liin mainitun puolueen ehdokkaat
lupasivat, että tulisi ryhtyä toimen-
piteisiin Canadan kohtalon asetta-
miseksi etutilalle. Samalla Jussi ei
ole mikään hölmö ja niin hän oli-
kin viime parlamentissa tehnyt joi-
takin pienempiä myönnytyksiä köy-
hälle kansalle ja suostunut työttö-
myysvakuutuksen saantiajan piden-
tämiseen ja vanhuudeneläkkeen
niukkaan nostamiseen. Sen lisäksi
hän valitti valittamasta päästyään-
kin, että kun hänellä ei ole todella
enemmistöistä hallitusta, niin hän
ei voi se^ suuretifjfta tehdä.
Ja vielä lisäksi, meidän on tun-
nustettava, että rahalla on taivaalli-
nen voima. Milteipä kaikista leh-
distä, radiosta, televisiosta ja muis-
ta mainpstusvälineistä saattoi sei-'
västi huomata, että'Jussin takana
oli Canadan suurpääoma ja ehkäpä
saman luokan muutkin liittolaiset
Näin sitä "runnataan" rahalla ja
saatetaan ihmiset uskomaan kunhan
asiaa kyllin leveästi, pitkästi ja
paksusti pauhattiin, että hyvä siitä
tulee kunhan vaan saadaan "oikea"
mies valituksi. ,
Jäämme nyt ödottammaan liitto-
parlamentissa esitettäviä .tilastoja
siitä kuinka, paljon kukin puolue
käyti vaalikampanjaan. Ja myös si-
täkin, että lunastaako ja missä mää-
rin "rautakorko" Bennettin perijä
Lupaaja-Jussi lupauksiaan.—Nemo.
f
6799999999
