. , jä vanhaa maailmaa
tkarniehen näkökulmasta
. 1_ (Tay. tojeUeto kesä-
|; k^ alkupäiviltä) ' -I pinnallisesti
mät&ätnlehen sumin katsoen Parfi-
vSto Ja Moskovan — kahden eruai-
sen^maaUman sumkaupungJh —•
«mläv <m tehnaa-ahtayana piirteenä
.sk. että Pariisi on/sanan varsmal-
K*Je*s* merkityksessä Sahnlsrt kau-
puriö, Joka liitää itsepintaisesti klin-
¥ li Taiihasta, mutta' on kykenemätön
I enää suoremmin edistymään, jota-
▼adtoin Moskova 6n vielä monella
■ ta^fe •T^enerälmm* matta pön-
( iu^ee Jättfläisrolinin yhä korkeam-
^ p^v<äydeDteyyteen.
^Pariisi ihanine poistoineen, oma-
tyypplsine' iaturavmtotoinesn, toista»
»«^valaistuine yödubelneen sekä
hismrhtfflsme v - ^nuistomerkkeineen
'antaa todella . känniin ulkökuvan.
£ek: puistot ovat hyvin hoidettuja
katujen varsille istutetut /puut
,.^Betoovat majesteetiilisessä _ korkeu-
-d«sa' aJkukesaisessä vihreydessään.
IJtoskovassa on myös paljon koi
meitä • puistoja ihanine tekojärvi-
; neen, jkanavlneen ja komeine näkö-
aloitteen; mutta toisin kuin Pariisis-
a*^ ^Moskovassa "on myös mailikau
paita katuja,'- Joiden puuistutukset
on .tehty vflmeksikuluneen kymme-
nen vuoden aikana; tai Joita vasta
: suoritetaan,
v; Pariisilaiset kaupat — joissa tosin
enl käynyt tnuuta koin "ikkunaostok
tekemässä'' — ovat viimeistä
~huuW niyteikkunoittensa ja tava-
ravalikolmlensa suhteen/—mutta os-
tajia niissä on (tai olO suhteellisen
tv Vähän.
Vaikka Moskovankin kauppojen
iG^feikknnellla on paljon ja mo-,
ne^fti&a tavaroita näytteinä, nSn
" ne efvlt kuitenkaan vedä vtefi
i|^i^>«tftail^iiiiiiii:verteia esim.
^Farifcta näyteikkunoille. Tärkein
h «fr «Ucn en tattcnkin siinä, että
Pari näytti olevan
4 JH|ljön tavaraa, mutta vähän osta-
jia, jotavastoin SfoskoTan kaupois-
aS* «H joka päivä jatkava väen
-:■ tue** — ja sflä näytti tavaraa
riittävän Otaan astL
:* Pariisi ja Moskova ovat kummat-
vldh Vanhoja, historiallisia kaupun-
keja, kummankin kaupungin asuk-
kaat selittävät mielihyvällä matkai-
t Ujoule, että heidän kaupungissaan
on sekä vanha■— että uusi osa. Van-
hasta kaupunginosasta puhutaan
kummassakin kaupungissa sen his-
toriallisen, snunmden merkeissä -—
ngtoosasta sen nyky-
kauneudesta ja käy-
tänftaMlhyydcstä,
s- Pariisin^vanhan osan kadut ~ *a-
^kennukststa puhumatta, ;~ ovat min
Rapeita, että ihmetellä täytyy miten
ansat voidaan lainkaan autoilla lnk-
kua. Uuden • kgnpnngioojmn • kadut
»^ uudesta
ovat Kuitenkin : huomattavasti•: le-
veämpiä ja valtaosalta puulstutuk*
sula koristettuja. ..,.>.
Moskovankin vanhasta osasta löy-
tyy myös vielä 'suhteellisen kapeita
katuja, mutta sinne on kuitenkin
rakennettu paljon leveitä ja nyky-
aikaisia valtakatuja, Jotka vastaavat
hyvin nykyaikaisen liikenteen vaati-
muksia'. Moskovalaiset kertovatkin
asiallisella ylpeydellä, että. vanhat,
rappeutuneet rakennukset on hajoi-
tettu näiden valtakatujen varsilta.
Ja uudemmat, vielä käyttökelpoiset
suuret kivirakennukset on siirretty
tiloiltaan taaksepäin nmt että kadut
on saatu levennetyksi: Mikäli -on
puhe Moskovan uusista kaupungin-
osista^ niiden kadut ovat niin levei-
tä ja valtavia "ettei" huuto ylt- kuu-
lu", kuten eräs canadalainen matka-
kumppanini huomautti.- Ja näiden
katujen varsille istutetut koriste-
puut, jotka ovat nyt ehkä 15 jalan
korkuisia, ovat fcymmenkunjnan ytto-
deh kuluttua miltei yhtä suuria ja
majesteetillisia, kuin aikaisemmin
historian varrella istutetut^ Pariisin
puut ovat nyt.
Mutta työläismatkaihjan kannalta
katsoen tärkein ja "sJlmäänpistävin"
erilaisuus Pariisin ja Moskovan vä-
lillä on kuitenkin se, että .Pariisissa
ei näe juuri lainkaan keskeneräisiä
rakennuksia, jota vastoin Moskovassa
niitä on lukematon määrä.'' V
Tuntuu kuin Pariisi olisi 'rakennet-
tukin "valmiiksi'*. Totta ön, että
tarkkailija havaitsee yhtä 'ja' toista.
Työläiskorttelien asunnot ovat ilmei-
sesti vanhanaikaisia ja osittain rap-
peutumistilassa. Keskikaupungilla-
kin matkailija saattaa mennä ravin-
tolasta toiseen ja havaita, että ko-
measti valaistu, kauniisti sisustettu
ja yleensä miellyttävältä tuntuva ra-
vintola tarvitsisi yhtä. ja toista kor-
jausta. Yhdestä saattaa olla ulko-
puoliset ikkunaverhot rikkinäiset.
Toisessa ravintolassa näkyy ovipie-
lessä ajansyömiä reikiä tai koloja
alasaranan kohdalla. Kolmannessa
ravintolassa on röckikulunut tuoli
tai jotain muuta. Hienolla julkisivul-
la komeileva hotelli saattaa osoittau-
tua hämähäkin veifckojen tyyssijak-
si heti kun avataan asuntokerrok-
sesta kapeaan kujaan johtava ikku-
na tai johonkin käyttämättömään
osaan johtava ovi. Kaikkea tätä nä-
kee silmiään äukipltävä matkamies
kauniissa, hiotussa ja hienossa Parii-
sissa. ; '">.'''■'
Mutta toista o\Moskovaasa. -Siellä
on lukematon määrä vanhoja arkki-
tehtuurisia mestarituotteita «jav^elä
enemmän nykyaikaisia, hyvmraken-
nettuja ja komeita asuin- ja virasto-
taloja. Paljon, äärettömän paljon on
Moskovassa Jo valmista ja sen leveät,
erittäin puhtaat kadut antavat to-
Mikään ei -piittaa"
laa
Amerikan
l;v^-,r.' - ............, . ■ ■
^, lliälä matkustaessanne te voitte monella tavatta todella rentoutua
J>: nauttia matkastanne — nauttia meri-ilmasta kansituoleissa,
pelata monenlaisia kansipelej& tai: tehdä kävelykierroksia ulkoil-
. massa — tai voitte uida suomalaisen saunan Jälkeen uima-altaassa.
Ulalla on monenlaista ajanvietettä, voitte nähdä elokuvia tai vaik-
kapa norjistua tanssin pyörteissä.. Kalkki tämä tapahtuu ystävälli-
sessä ilmapiirissä, jossa teitä palvellaan kuin parhaimpia vieraita
ainakin, Jossa; teidän on helppo tehdä uusia tuttavuuksia. Entäs
ruoka — siihen verrattavaa on vaikea löytää.
f^&ain^i^tu ja Suomen Talisella osalla huolehtii mai»
yi^aam» mukana seoraaTa suomea pohuTa opas. Matka-
lavarat liheteJiän New Yorkista tai Halifaxlsia suoraan
Saoinc». Mikään el "piittaa" merimatkaa seuraavilla
föS; A. Lm loistolaivoilla:
; Uljas uusi
M. L. GRIPSHOLM
K Up^ah lueno
.vJmiL h. KUNGSHOLM
New Yorkista tai Halifaxista
Göteborgiin
Virtaviivainen
M. L. STOCKHOLM
New Yorkista tai Halifaxista
Kööpenhaminaan Ja
Göteborgiin
Kääntykää matka-asTamtphennf puoleen, ^ai
POHJOLAN VALKfeA LAIVASTO
1255 PnlMpi So> «fei^XPÄ
470 Main Stre«t Wlnnipe^ Manv
803 ltt Sliraiai &. Calj^rY. Alta
tr on flngelakaa Jn meikltsee tässä tapauksessa, että latva^
käcaa parempaa el o|ai'',*;
Ruotsin Amerikan Linjaa edustavat:
O.K. Joliii90n&Co.Iitd.
- .MUaaBaaalaaMe '
m *mt ane. tobönto, ont.
htM.
Pmaafti 08. t-5«8S
VAPAUS TRAVEL AGENCY
»• KLM BTKBCr &BBt BODBURY, ONTARIO
della miellyttävän vaikutelman. Mut-
ta sten$ on edelleen käynnissä kuu-
meinen iakenhustyö. Esim. lentoken-
tältä (kaupunkiin tullessa näkyy suu-
ri rakennusalue Moskovan uuden yli-
opiston lähettyvillä. Siellä on suun-
nattoman suuri määrä valmistumas-
sa tai rakenteilla olevia 4—8-kerrofc-
sisla asuinrakennuksia. Niiden sei-
nustoilla on teräksestä rakennettuja
suuria nostureita kuten TV-anten-
neja Toronton talojen katoilla! Ker-
rankin laskin autoni pysähtyessä pu-
naisten valojen vuoksi, että silta pal-
kalta näkyi toistakymmentä raken-
teitta olevaa - 4—8-kerrokslsta asuin-
rakennusta, joiden vieressä toimivat
nämä suuret nosturit. Ja "vanhassa"
Moskovassa korjataan ja uudistetaan
samanaikaisesti Vanhoja kiviraken-
nuksia. • /
Vielä yksi vertailu.' Niin Pariisin
kuin Moskovankin kaduilla liikkuu
paljon Ihmisiä. Mutta kun esimer-
kiksi Pariisin 'ravintolat' sairastavat
suurimman osan päivästä asiakaspu-
laa, Moskovan ravintolat ja kioskit
näyttävät olevan runsaasti kansoitet-
tuja. Matkailija saa pakostakin sel-
laisen käsityksen, että .ranskalainen
suuri yleisö potee rahapulaa^ jota-
vastoin moskovalaisella yleisällä ön
ilmeisesti rahaa, sillä muuten ei voi-
da selittää sitä, että sen tuhannet
ajanviete- ja huvittelupaikat ovat
täynnä niin arkisin kuin sunnuntai-
sinkinT
Nämä pinnalliset esimerkit sellai-
senaan, niin vajavaisia kuin ne ovat-
kin, antavat yleiskuvan siitä, että ero
on tuntuva ja selvästi näkyvä näi-
den maailmankaupunkien välillä —
vaikka matkamies ei luonnollisesti-
kaan voi yksityiskohtaisemmin tutkia
syntyjä syviä. — W. E. '
Stender voitti
Dan Wa$rnm
Tokhohna* —' I>an Wäern kärsi
sensaatiomaisen tappion tanskalais-
ta Benny. Stenderiä vastaan,- joka
voittt ijSQP C-pMhl JupkÄ erin-
omaisella ajalla 3.46J9. Jönköpinglssä
pidetyissä', , yleisurhettukUpailuissa.
Waern sai tyytyä aikaan 3.48^. ^
Korkeushypyssä. saavutettiin erin-
omainen tulos ; Bertil Holmgrenln
hypätessä 2.07. Hän yritti saavuttaa
Ruotsin ennätyskorkeuden 2.12, mut-
ta siihen häneltä "kuitenkin puuttui-
vat täysin mahdollisuudet.
Jamaikalainen George Kerr voltti
400 metriä ajalla 473 ja 400 m :n ai-
dat voltti Per Olof Trollsas ajalla
53,1. '
Sylvia Ruuska
ME-vauhdissa
Los Angeles. — Viime viikon per-
jantaina saavutti Sylvia Ruuska uu-
den maailmanennätyksen naisten
400 metrin sekauinnissa. Hänen ai-
kansa oli 5.46,5. i ■
Samoissa kilpailuissa Sylvia paran-
si USA:n ennätystä 1,500 metrin
matkalla, saavuttaen ajan 20.21,6.
Helsinki, iiii To^alassi jatkettiin
viime sunnuntaina SUL:n Hämeen
piirin yiestimestaxuuskllpailuja kau-
niin mutta tuulisen sään vallitessa
Viestikilpailujen yhteydessä oli
myöskin muita kansallisia kilpailu-
ja. Seiväshypyssä Eeles LandstrÖm
ylitti ensimmäisellä yrityksellä ri-
man, joka oli 4.55 korkeudessa. Se
on kaksi sentimetriä enemmän kuin
entinen Suomen ennätys, jonka
Landström hyppäsi Helsingissä ke-
säkuun 11 pnä. Olosuhteet olivat
täysin ennätyskelpoiset
Cairomik juoksi
3,000 esteet
loistoajassa
Praha. — Prahassa viime lauan-
taina ja sunnuntaina suoritetussa
Puola—Tshekkoslovakia yleisurhei-
lumaaottelussa voitti Puola miesten
ottelun pistein 129—83 ja naisten
kamppailun 81—45.
Maaottelun parhaimmasta tulok-
sesta vastasi Puolan Jerzy Chro-
mik, joka 3,000 metrin estejuoksus-
sa saavutti loistoajan 8:35,8. Tu-
los puuttuu vain 2/10 sekuntia
maailmanennätyksestä.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Kaasuputkilin- mikä valmistaa dieselmoottorilla
jalla työläisten keskuudessa ilme- varustettuja matkustajabusseja.
nee täällä uhkaavaa tyytymättö-
myyttä palkkasuhteiden vuoksi.
Kaksi vuotta sitten tehty palkka-
ja työehtosopimus International La-
borer's union lokaalin 6Q7 ja kaa-
suputkilinjan urakoitsijain kesken
takaa ainoastaan $120 tuntipalkan,
selitti union edustaja Pat Carter,
vakuuttaen ettei se ole riittävä.
Varsinkin tuntevat sen perheelliset
työläiset, jotka .joutuvat' pitämään
taloutta kahdessa paikassa.
. Nyt käynnissä olleet neuvottelut
union ja Nipigon ja Port Arthurin
välillä 'toiniivan urakoitsijan Nelen
Co:n kanssa eivät johtaneet mihin-
kään sopimukseen palkkojen suh-
teen. Mutta union edustaja selitti,
että samat suhteet koskevat' kaik-
kia kaasuputkilinjalla työskentele-
viä työläisiä Port Arthurin ja Ka-
puskasingin välilläfja sama tyyty-
mättömyys ilmenee kaikkialla.
.* * - . *
Viime maanantaina Port Arthu-
rin kaupungin valtuuston kokouk-
sessa päätettiin yhtyä protestiliik-
keeseen Toronton Transportation
Comissionin toimenpiteen suhteen
Yhdysvalloista matkustajabussien
tilaamiseen nähden. Hyväksytyssä
päätöslausunnossa yhtyi Port Art-
hurin valtuusto aikaisemmin Fort
Williamin kaupungin Valtuuston te-
kemään vaatimukseen, että k.o. pi-
laus tulisi peruuttaa ja siirtää Fort
Williamissa olevalle tehtaalle. Fort
WiUiamuL tehdas on ainoa maassa,
Samanaikaisesti Fort Williamin
liittovaalipiiriri edustaja H. Bada-
nai herätti kysymyksen liittoparla-
mentissa. Erikoisesti kohdisti mr.
■ Badanai, joka on myöskin Fort Wil-
liamin kaupungin pormestari, vaa-
timuksen liittovaltion kauppaminis-
terille, että hänen on ryhdyttävä
välittämään asiassa.
* . * *
Viime sunnuntaina, kalastuskil-
pailussa Thunder Bay Fish Derbyn
ensimmäisen palkinnon saaja Louis
Gervatis toi 27 paunan "tröutun"
Nipigon Laketta. Toiseksi doriolalr
■nen W. Pawluk nappasi 21.5 pau-
nan "tröutun" ja kolmanneksi Port
Arthurilainen Leo Maline sai 16
paunan "tröutun".;
* * * ,
CSJ:n Port Arthurin osaston ko-
kous pidetään ensi tiistaina, heinäk.
8 pnä, alkaen kello 8 illalla. Ko-
kouksen olisi pitänyt olla viime tiis-
taina, mutta Canada-pävän 'juhlien
vuoksi oli siirto tapahtunut Tärkeät
asiat vaativat hyvää osanottoa.
—ATH.
Japanissa aletaan
rakentaa suuria
säiliölaivoja
Tokio. — Täällä tiedoitettiin ku-
luvan viikon alussa, että National
Bulk Carriers Shipbuilding-yntiö al-
kaa pian rakentaa useampia 100.000
tonnin kantoisia säiliölaivoja.
Olkaa varmat, että lähetätte MARJANNE oikealle välitysliikkeelle;
mistä saatte korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme
CPR:n Express Money OrderiUa joka päivä.
Pikaisen maksun saadaksenne
LÄHETTÄKÄÄ MUSTIKKANNE SUORAAN OSOITTEELLA
ANSPACH
SUOSITUKSET VOITTE SAADA MISTÄ HYVÄNSÄ
ROYAL PANKISTA
KirJoittakaa ja pyytäkää lähetysieimasin Ja tyyny
Tekstatkaa nimi ja osoite selvästi.
GEO. C. ANSPACH CO., LIMITED
Ottturlo Föttd Market, Queenswar; Toronto' H Ontario
CSJ:N OSASTOJEN
CSJ:n Wannpln osaston kuukau-
sikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun-
taina klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Slte 11, R. R. 3, Sudbury. Ont.
CSJ:n Sanlt Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide-
tään joka kuukauden ensimmäi-
senä tiistaina keUo 8 illalla
omalla talolla, 321 John St.
CSJ:n Vancoovertn osaston kuu-
kausikokoukset pidetään Clin-
ton-naalissa jokaisen kuukau-
den toisetta sunnuntaina, kello
2 ip. Johtokunta kokoontuu edel-
lisenä perjantaina keho 7.30 il-
lalla. Kirjeenvaihtaja: A. Slven.
2605 East Pender SU, Vancouver,
6. B. C.
C8J:n Toronton osaston varsinai-
nen kuukausikokous pidetään jo-
ka * kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8Miialla Don-
naalilla.
CS J :n Timralnsin osaston kuukau-
sikokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun-
nuntaina kello 7 illalla.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-
kausikokoukset pidetään joka
kuukauden ensimmäisenä tiis-
taina kello 8 illalla ja johtokun-
nan kokous samana iltana klo 7
lilalla. Kirjeenvaihto osoite:
316 Bay 8t. Port Arthur, Ont
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu-
kausikokous pidetään joka kuu-
kauden toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haalilla. Kir-
jeenvaihtajan osoite: N. Piispa-
nen. RJt l, Worthlngton, ont
CSJ:n 8adbnryn oaaatan kokouk-
set pjdetään Jokaisen kuukau-
den ensimmäisenä sunnuntaina.
Johtokunta 1 ja 3 maanantaL
Puheenjohtaja Oscar Männistö
Ja kirjeenvaihtaja Aimo Mäki,
osoite Box S54, Sudbury, Ont
ii
mmm
GathercoleUe kaksi
maailmanennätystä
Brisbane. — Australialainen Terry
Cathercole saavutti kesäkuun 28 pnä
kaksi uutta rintauinnin ME:tä. 220
jaardilla hän sai ajan 2.36^5, mikä
on tasan 4 sekuntia parempi entistä
ennätystä. 200 metriua hänen aikan-
sa oli 235,5.
17-vuotias uimari
teki M-ennätyksen
Los Angeles--17-vuotias Nancy
Ramsey saavutti viime lauantaina
perhosuinnissa uuden maailmanen-
nätyksen 1.09,8. Entinen ennätys oli
hollantilaisen Anna Verbitin nimis-
sä ja oli se neljä sekuntin kymme-
nystä huonompi.
Ranskan Fontaine
tekaisi ME:n
Göteborg. — Ranskalainen vasen
välihyökkääjä Fontaine teki MM-
jalkapalloliun historiaa ampumalla
turnauksen aikana yhteensä 13 maa-
lia, joista neljä syntyi Saksaa vas-
taan pelatussa ottelussa Ullevillä.
Tämä on kaikkien aikojen MM-jal-
kapalloilun ennätys.
Seuraavalla sijalla- on unkarilai-
nen Sandor Kocsis, joka vuonna
1954 Sveitsissä teki 11 maalia ja kol-
mantena brasilialainen keskushyök-
kääjä Ademir, jonka tilillä on 8 täys-
osumaa, ammuttu Brasiliassa pide-
tyssä MM-turnauksessa.
Puolan Nitek vei
purjelennon MM:n
Varsova. — Purjelennon maail-
manmestaruuskilpailut päättyivät
maanantaina. Suomalaiset Juhani
HormaT ja Harald Tandefelt sijoit-
tuivat loppupisteissä vakioluokassa
neljänneksi ja viidenneksi Tässä
luokassa vei maailmanmestaruuden
puolalainen Witek ja* avoimessa
luokassa Länsi-Saksan Haase.
4><400 n&rin viestin voitti No-
kiaa urlieUijat «jalla • %26^3 > ja
4x1.500 metriä TPU ajalla 16\32.
Seiväshypyssä sijoittui Matti Su-
tinen toiseksi hypättyään 4J25. T.
Laitinen'ylitti 4.05.
Joensuun Katajan sunnuntaina
järjestämissä kansallisissa yleisur-
heilukUpailuissa saavutettiin yksi
Suomen ennätys sekä yksi kesän
kärkitulos.
Korkeushypyssä Eero Salminen
ylitti 205, mikä on kesän kärkitu-
los. Naisten kuulassa Ruokolahden
Rajua edustava.Eila Rohkoheh puk-
kasi 13:10, mikä ön 8" senttiä pa-
rempi entistä Suomen ennätystä,
mikä on Meeri Saaren nimissä.
5.000 metiiä jouduttiin juokse-
maan paahtavassa helteessä mikä
luonnollisesti ' vaikutti aikoihin.
Katajan Matti Räty voitti ajalla
14.52,2.
Rsistshin esteet
ajassa 8.46,6
Moskova. — Seinen Rsistshin
saavutti viime viikon loputta pi-
detyissä kilpailuissa tämän vuo-
den kärkituloksen 3,000 metrin es-
tejuoksussa. Hänen aikanaaa. oli
8.46.6.
Albanialaista
vuoriöljyä
Albanian kansantasavallassa on
paljon vuoriöljyä. öljyrikkaudet
ovat keskittyneet maan lounais-
osaan ja ne kykenevät tyydyttä-
mään täydellisesti tasavallan kan-
santalouden sekä viennin kasvavat
tarpeet.
Uusi korkeaoktaaninen öljyesiin-
tymä löydettiin 1957 Patosin kau-
pungin .läheltä. Neuvostoliittolais-
ten spesialistien avulla geologit
suorittavat parhaillaan suuria tut-
kimustöitä tasavallan monissa
muissakin piireissä.
Viime vuonna ^Albanian naftatyö-
läiset saavuttivat suuren työvoiton
tuottaen nestemäistä polttoainetta
noin 500,000 tonnia.
Albania rakentaa kotimaista öl-
jynjalostusteollisuutta. ' Viime vuo-
sina rakennetut Zerikin ja Stalinin
naftajalostamot varustavat tasaval-
taa kaikilla tärkeimmillä polttoai-
nelaaduilla. Lähiaikoina ruvetaan
rakentamaan vielä useita muita uu-
sia öljyjalostamoita.
Lauantaina, heinak, 5 p. ~ Saturday^ My 5,. 1^58 , ? Svu-S:
•*>'
"Sven Tuuvaa" alettiin
äkseerata Seurasaaressa
Helsinki. — Muutamien Tukhol-
man Drottningholmenilla vietetty-
jen filmauspäivien jälkeen on
"Sven Tuuvan" elokuvaaminen
päässyt nyt hyvään vauhtiin myös
kotimaan kamaralla, kertoo ohjaaja
Edvin Laine, joka komentelee sata-,
lukuista filmausryhmää Seurasaa-
ren Karunan kirkon liepeillä,-mis-
tä on löydetty erittäin sopiva ym-
päristö Sven Tuuvan kotipitäjäksi
Ristiinaksi. "Olalle vie, hii, op . .."
karjui sotamies Spets sulkahattui-
selle korpraalikunnalle samaatf ai-
kaan, kun korpraali örn äkseeraili
Sivummalla • uusimman alokkaan
Svenin kanssa asennontekemisen
aakkosia hänelle opettaen. Pyhä-
pukuista kirkkokansaa vaelteli ke-
säisellä nummella sotaväen harjoi-
tuksen tarjoamasta ilmaisesta hu-
vista nauttien, pahantekijä istui jal-
kapuussa kirkon oven suussa ja
tunnelma oli kaikin tavoin aito
niinkuin konsanaan Ristiinan kir-
kolla 150 vuotta sitten.
— "Tuntemattoman sotilaan" rin-
nalla tämä elokuva on tiettävästi
suurin filmityö mihin maassamme
on milloinkaan ryhdytty, mainitsee
ohjaaja Laine. Kuten tiedetään,
"Sven Tuuvan" on täysin itsenäisel-
tä ja realistiselta pohjalta kirjoit-
tanut elokuvaksi Väinö Linna ja lo-
pullisen elokuvasovituksen on teh-
nyt Juha,Nevalainen. Tämän vii-
kon alkupuoli on käytetty Sven
Tuuvan kotipiirin kuvaamiseen Si-
poossa, missä monin paikoin maise-
mat ja nimenomaan harmaat olki-
kattoiset rakennukset edustavat
mennyttä-aikaa parhaalla mahdolli-
sella tavalla. Historiallisen eloku-
van tekemiseen myös Seurasaari
tarjoaa aivan hämmästyttäviä mah-
dollisuuksia. Sikäli on tarpeetonta
lähteä merta edemmäksi kalaan.
Elokuvaa ei kuitenkaan suinkaan
SÄHKÖKIUAS
kaapumjissa tai
maalla, säästää tyttä, on sflcti,
käytännSlHnrn Ja halpa käyttää.
Tiedustelkaa:
UNIVERSAL
STEAM BATH CO.
PaheSn BA. &-14S1
4 Lanxstaff 8Mte ML W.
B. R. 1 RlchsMnd HUL Oat
kokonaan tehdä Helsingin liepeillä.
Iisalmen seuduilta Koljonvirralta
on jo valmiiksi katsottu sopivat
maastot ja ympäristöt suuria tais-
telukohtauksia varten. Heinäkuun
alkupuolella filmausryhml siirtyy
sinne. Toistaiseksi onkin filmattu
vain rauhan töitä. Ymmärrettävää
on, että filmausrVhmän "joutuessa
sotaan" tulevat eteen suurimmat
vaikeudet ja silloin ohjaaja joutuu
kovimmalle koetukselle. Kaikissa
suhteissa pyritään ankaran huolelli-
seen ja tarkkaan historialliseen to-
teutukseen. Bure Litonius on eri-
koistuntijana valvonut jokaisen pu-
vun yksityiskohdan aitouden. La-
vastuksia varten on tutkittu arkisto-
ja ja koluttu museoita. Niinpä elo-
kuvassa mm. esiintyy tiettävästi
ensimmäisen kerran savolainen sa-
vupirtti. Savupirtin syntymisestä
kuten kaikista muistakin Suomen
Filmiteollisuuden Liisankadun hal-
leille valmistuvista lavastuksista
huolehtii Karl Fager. ,
OS ajako
— Elokuvan joukkokohtauksissa
esiintyy pitkälti yli 300 avustajaa.
Elokuvan kuvaajana on Osmo Har-
kimo apunaan Olavi Tuomi. Julki-
suudessa on jo aikaisemmin näky-
nyt eräitä vajavaisia ennakkotieto-
ja osaluettelosta, mutta kokonaisuu-
dessaan on tarkempien henkiliöden
luettelo seuraava: Sven Tuuva —
Veikko Sinisalo, ukko Tuuva.— Ed-
vin Laine, äiti Tuuva — Fanny Ha-
lonen, Svenin veljiä — Kosti Kle-
melä, Leevi Linko, Tapio Hämäläi-
nen, Usko Kantola ja Veikko Sorsa-
kivi, Duncker — Kauko Helovirta,
rouva Duncker — Mirjam Novero,
Sandels — Leif Wager, Svenin pe-
tollinen mielitietty Kaarina — Sal-
me Karppinen, Kaarinan isä — Oke
Tuuri, korpraali örn — Aarne Lai-
ne, Sandelsin adjutantti — Matti
Oravisto, luutnantti Weber — Ek-
ke Hämäläinen, sotamies Spejs —
Tommi Rinne. Elokuvan musiikin
säveltäjäksi on pyydetty Heikki
Aaltoilaa. "Pietarsaaren likat on
kyllä sieviä sorttii...", kajahtelee
nyt lapsekkaan avomielisen, rehelli-
sen ja rohkean Svenin laulu..."
mutta sotamiehelle ei ne avaa port-
ti!. Hah, hah, haa ja noh, hoh, hoo,
ei ne avaa porttii, heh, heh, hee ja
hib, hih. hii, ön nc kummaa sort-
tii . . » ■
: Maksim Gorkin poiantytär Darja
Pesjikova. on äskettäin ''Ogonjok'
lehdelle muistellut kirjaitija-iso-
Isäättsi. Nykyinen VahtangÖv-teat-
terih näyttelijätär Peshkova oli 9-
yuotias Gorkin kuollessa, joten
muistelmat valottavat kirjailijan
suhdetta myös lapsiin.
— Isoisä oti tunnetusti järjestys-
tä rakastava ihminen, joka noudat-
ti ankarasti määriteltyä päiväjär-
jestystä. Hän nousi aamulla kello
8, nautti aamiaisen ja tysökenteli
puoli kahteen päivällä. Tällöin
häntä ei kukaan häirinnyt mutta
minun ja sisareni hän salli usein
tulla luokseen ja keskusteli tällöin
hyvin yksinkertaisesti ja ymmärret-
tävästi, kertoen omasta elämästään
ja neuvoen miten pitää elää.
*" Isoisä piti kovin nuotioista ja kun
me asuimme Krimillä tai Görgassa,
hän sytytti joka päivä nuotion. Sis-
koni kanssa me osallistuimme in-
nokkaasti tähän touhuun, auttaen
häntä risujen ja kuivien lehtien ke-
ruussa. Nuotioilla paistettiin peru-
noita ja munia. Nuotiot olivat meil-
le kaikille aina suuri elämys.
— Kesäisin huvilassa asuttaessa
isoisä piti tapanaan kulkea metsis-
sä sienestämässä. Näille retkille
hän otti meidät mukaansa, tutus-
tuttaen meitä sienipaikkoihin ja eri
sienilaatuihin. Hän piti paljon
myös linnuista, ja kertoi niiden elä-
mästä mielenkiintoisella tavalla.
Meillä oli kotona myös lintuja, jois-
ta me lapset huolehdimme.
Hän antoi meille usein kirjoja
lahjaksi, joten meillä lapsilla oli iso
kirjasto. Isoisä vaati aina, että me
pitäisimme arvossa ja rakastaisim-
me kirjoja. Milloin hän havaitsi,
ettemme sitä riittävästi tehneet
hän torui meitä.
Kalliista leikkikaluista hän ei eri-
koisemmin pitänyt Itse hän antoi
meille vain sellaisia leikkikaluja,
jotka vaativat työtä ja askartelua.
Hänellä oli yleensä sellainen peri-
aate, että leikkikalut ovat hyödyl-
lisiä lapsille vain mikäli ne opetta-
vat arvostamaan työtä. Kun me
matkustimme pois Sorrennosta, hän
ei sallinut meidän ottaa leikkikalu-
ja mukaan, vaan ne lahjoitettiin
kalastajain lapsille.
Isoisän syntymäpäivien edellä
Marfa sisareni ja minä valmistim-
me säännöllisesti hänelle lahjoja.
Silloin meillä oli aina vieraita ja
järjestettiin illanviettoja sillä iso-
isä piti kovasti laulusta ja muista
ohjelmaesityksistä. Siskoni osasi
myös hyvin piirtää ja isoisä kokosi
ja talletti näitä hänen piirroksiaan.
Muistan erään syntymäpäivän.
Sisko oli pukeutunut venäläiseen
sarafaniin ja huiviin ja nukkea tuu-
dittaen ^lauloi liikuttavasti kehto-
laulun, joka sai isoisän kyyneliin.
Minä olin pukeutunut isän pitkävar-
tisiin saappaisiin ja suureen lak-
kiin ja lausuin Nekrasovin runon
"Talonpoika peukaloinen". Isoisä
nauroi sille kovasti ja sanoi että mi-
nulla on hyvä lausumistapa ja että
miuusta tulee taiteilija, mikä en-
nustus onkin toteutunut
Kerran kirjoitin näytelmän, jossa
' ..-Vi- ,
Oli
muiden < sankareiden . ohella
myös" kaksi irifltijaa, 1^ ^ä palbu
Se päätettilh esittää ji minuUe;^
kljänä annettto hyvin haltijaa o-
sa. Mutta pahaa haltUaa ei kukaan
lapsista- halunnut esittää jal silloin
saatiin näyttelijä P, Korin takan o-
saan. Mutta häij heki stitä sellai-
sen, että kaikki muut näyttelijät pe*
lästyivät ja näytelmästä ei tullut-
kaan mitään. - :
Kun isoisä asui Krimillä; hän kfev;
joitteli meiUe hauskoja leirjeitit: :
Eräs oli seuraavanlainen": V.-
"Rakkaat tyttäreni Maksimovnat.
Mitäs tämä on että W yhä sairasta '
lette? Mielestäni se on aivan soni-
matonta. , : i
Tiedättekö että minä olen jo fcblt^
ta satavuotias, mutta yhä vain juok> ;
sentelen kyin vuohi, olen mukana
puhdistamassa puistoa, polttamassa h
roskia ja keräilemässä kiviä. Kun ~
tulette tänne ette tunne enää puis-^
toa, niin taitavasti olemme sen puk-~
distaneet ja kaunistaneet. OlentnieiT'
kaataneet ja oksistaheet paljon pui> <
ta, hävittäneet rikkaruohot ja ^aijbr.
vonneet. Joka päivä puistossa on <
päivällisen ja teen välillä vahvasti '
savua, sillä samanaikaisesti siellä] r
palaa 5—6 nuotiota, taivaslkn on -
Forosasta johtavan tien yllä saVii-'i
verhon peittämä. Ikävöin teitä'koV^
vasti tyttöset ja odotan tuloanne^'::
OpiskeUä te' vielä ehditte, sillä +"> •
lette kovin nuoria ja joudutte ^)är,.
mään vielä 90 vuotta. Mutta jotta
elää niin kauan, on huolehdittava'
terveydestään. Ne, jotka eivät mio^
lehdi terveydestään voivat kuolia"
jo huomenna: jäädä auton alle'tai '
hyttysten syötäväksi. . .n
Minua hätyttävät kovin hyttyjsejt^,
istuvat nenälle, purevat ja häiritse-
vät työskentelyä. Yhteen niistä %yi%2
lästyin aivan erikoisesti ja halusin '
ottaa' kiinni sen paholaisen, mutta '
kaadoinkin mustepullon ja tahfhi;U
paikat musteella.
Näkemiin, rakkaat rasavillin!. Py-::
sykää terveinä. — Vaari." ~ .«,.'„
Romanian kansantasavalta on Vii*
me vuosina saavuttanut sangen hy-
viä tuloksia terveydenhuollon alal-
la. Kun vuonna 1944 Romaniassa
oti auoastaan 19,000 läälcäriä, niin
nykyään siellä on lääkäreitä 21,000.
Tällä hetkellä on tasavallassa lää-
käri jokaista 800 asukasta kohti ■
sitä vastoin kuin 1938 oli yksi lää- > -
käri jokaista 1,895 asukasta kohti.
Potilaan paikkojen luku sairaaloissa
on lisääntynyt kaksinkertaisesti...
Lasten kuolleisuus on vuoteen 1944
verraten vähentynyt puolella ja ylei-
nen kuolleisuus on vuoteen 1938
verraten alenlunut 48,2 prosentilla.
Miltei täydellisesti on päästy sellai-
sista taudeista, jotka aikaisemmin
veivät hautaan tuhansia "^ihmisiä.
Esimerkiksi malariatapaukset ovat
vuoteen 1948 verraten vähentyneet
99 prosentilla.
SyväDä surulla Ja kaipauksella Ilmoltamme, että rakas mieheni'
ja poikamme Sulon isä
KALLE AUGUST LATVA
nukkui kuolon uneen VVellesley-salraalassa kesäkuun 22 pnä 1958,
ankaran syöpätaudin murtamana Joka leikkauksineen tuotti hänen*
ankarat tuskat, joita hän kärsi ja kesti lähes kuusi viikkoa ja jotka
kuolema lopetti.
Hän oli syntynyt Forssassa, H.L.. joulukuun 20 pnä 1898, oli kuol-
lessaan 68 v. 6 kk. ja 22 päivän Ikäinen.
Lähinnä kaipaamaan Jäi hänen vaimonsa Tyyne Ja poikansa So-
lo perheineen ja veli, John Latva perheineen Torontossa sekä kakat
siskoa, mrs. Aune Lahtinen, Torontossa, Ont Ja mrs. Rauha Eerola,.
Neuvosto-Karjalassa ja muita sukulaisia Canadassa Ja Suomessa sekä
suuri toveri- ja ystäväjoukko täällä.
Vainaja oli 27 vuotta CNR:n rautatien palveluksessa, kuftien
Ontarion ja Quebecin maakunnissa.
Vainaja, saatettiin Thompsonin hautaustoimistosta viimeiseen le-
poon Mount Pleasant hautausmaahan kesäkuun 2$ p:nä, toveri Etno
Laakso puhui vainajan pitkäaikaisesta J& monipuolisesta työstä ja toi- ,
nunnasta uuden kotimaan hyväksi. Hän saapui Canadaan Säult Stis.'
Marleen syyskuussa 1912 ja sieltä muutti Torontoon vuoden 1913.
alussa, ollen koko tämän 46 vuoden ajan CSJ:n jäsen, niin Sooaaa»
kuin Torontossakin. Työsuhteiden takia ei hän osallistunut jirjestttr
toimintaan.
Ryhmä-Toronton Finlandia-kuoron Jäseniä lauloi kauniin, tilai-
suuteen sopivan laulun G. Gustafsonin Johdolla. »
Haudalla laski Eino Laakso CSJ:n Toronton osaston Jäsenistön'
' seppeleen, lausuen viime tervehdyksen osaston jäsenistön puolesta. Y,\
Hautauksen jälkeen siirtyi surusaattue Don-4iaaUn ravintolaan,
jonne oli järjestetty kahvitarjoilu suruvieraille.
Elon polkua kun yhdessä kuljettiin, 1 ;
vaivat ja vastukset oli helppo voittaa. "
Nyt kuolo sinut riisti rinnaltain, ■ ..
hävisit kuin päivän aurinko illan tullen.
Nyt yksin jäin eloni polkua kulkemaan...
Kaihomielin ain' kaipaan rakkaintain. 1 ..
Vaimosi Tyyne.
ISALLE
Päivä sammui, ilta ^saapui,
kuolo vieden rakkaan isäni.
Surumielin, kaihomielin,
kaipaan sua. rakas isä,
eloni iltaan asti.
Poikasi Sulo.
ISOISXLLE
Oi, aurinkoinen, paistaos
Kalle-lsän haudan päällä. ^
Mun sydämeni itkee, kalpaa...
Oi, Kalle-lsä., kallein kaivattuni,
Muistos mulla säilyy kauan,
kauniina kuin kesäpäivä kirkas.
Guy.
KIITOS
Lausumme sydämelliset kiitoksemme omaisillemme, tovereillemme
Ja ystävillemme lämpimästä myötätunnosta ja osanotosta suruumme
näinä elämämme vaikeimpina hetkinä. Lämmm osanottonne surnum-,
me antaa meiUe voimia kestää tämän osaksemme tulleen ankaran''
iskun. ■ . .. ..
> TYYNE JA SULO LATVA
166 Cambridge Ave. ' Toronto, Ontario
imiiBHSSamBSSsaiBa^^
y>
.ci
\