V
V' V ► » * * * * N
» » • V f
■» V «r v * »< / f •» v» A
Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 12 p. — Saturday, July 12, 1958
VAPAUS (UBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tablished Nov. 6, 1917. Authorized aa second class niail by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E: Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcatlon. Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75 3 kk. 2.25 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Incon työviikon lyhentämisestä
Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu, Inco ilmoitti
viime maanantaina ,että ensi maanantaista alkaen tulee käy-
täntöön nelipäiväinen työviikko. Yhtiön toimesta puolustel-
tiin tätä toimenpidettä selittämällä, että myymättömät nik-
kelivarastot ovat tulleetTTiin suuriksi, että tuotantoa on vä-
hennettävä edelleen. \
Incon varastoissa sanotaan nyt olevan 135,000,000 pau-
naa myymätöntä nikkeliä. Tämän vuoksi on jo aikaisemmin
vähennetty nikkelituotantoa heittämällä työttömien armei-
jaan noin 1,600 miestä. Nyt vähennetään taas tuotantoa 20-
prosenttisesti lyhentämällä työviikkoa.
Kovin helppo on suurrahamiesten järjestää asioitaan.
Kahmittuaan ennätysmäisiä voittoja vuosikymmeniä, Inco
heittää jälleen ilman muuta työläisensä suden suuhun en-,
simrriäisen vastoinkäymisen kohdatessaan — vaikka tämä
vastoinkäyminen on kokonaan yhtiön lyhytnäköisyyden, eikä
lainkaan työläisten ansiota.
Mistä sitten on kysymys? Me emme epäile lainkaan,
etteikö Incolla ole nyt kertynyt varastoihin myymätöntä nik-
keliä. Mutta kenen on syy? Ja miten se tilanne voitaisiin
korjata.
Syy on yksinkertaisesti se, että aina Korean sodan päi-
vistä alkaen Yhdysvaltain hallitus osti "strategisten tava-
rainsa" varastoon kaiken nikkelin mikä voitiin tuottaa. Se
oli helppoa heinänteon aikaa Incolle. Yhdysvaltain hallitus
omaksui nämä vuodet sen käsityksen, että kolmas maailman-
sota on kiertämätön ja niinmuodoin oli varastoitava nikke-
liä hiin paljon kuin voitiin. Kaiken tämän aikaa soitti Inco
toista viulua tyytyväisesti hymyillen suurista voitoistaan.
Kerrassaan mitään ei yhtiön toimesta tehty nikkelin rauhan-
omaisten markkinain kehittämisen hyväksi. Yhtiö ei ole pan-
nut liioin edes tikkua ristiin uusien^ ulkomaalaisten mark-
kinain kehittämiseksi nikkelille.
Kun Yhdysvaltain hallitus sitten tuli ilmeisesti toista
vuotta sitten siihen lopputulokseen, että sotaan kyllästynyttä
ihmiskuntaa ei saadakaan ajetuksi sotaan, se lakkasi myös
kartuttamasta jättiläismäisiä "strategisten tavarain" varas-
tojaan, siis myös nikkelivarastojaan. Tosiasiassa meitä ei ih-
metyttäisi lainkaan, vaikka Yhdysvaltain hallitus kilpailisi
nyt "strategisella nikkelillään" Incon kanssa maailman joil-
lakin markkinoilla!
* * *
Mutta vieläkään ei Inco ole pannut tikkaa ristiin uusien
markkinoiden kehittämiseksi siellä, minne se epäilemättä sai-
si nikkelinsa myydyksi. Päinvastoin on asia! Incon miljo-
neeriomistajat istuvat Wall Streetillä suurten rahasäkkiensä
päällä ja yrittävät ilmeisesti käyttää tätä itsekehittämäänsä
kriisitilannettakin hyväkseen nikkeliteollisuuden työläisten
paikkojen ja työolosuhteiden huonontamiseksi sekä "herran
pelon ja nuhteen" kehittämiseksi myös nikkelialueen kun-
tiiS5yleensä. Sen sijaan, että yhtiö olisi neuvotellut työläi-
siipn edustavan union kanssa siitä, mitä pitäisi tässä kriisi-
tilanteessa tehdä, ja miten siitä parhaiten selvitään, Inco päät-
ti ^käyttää suurta ruoskaa ja ryhtyi itsevaltiaan tavoin erot-
tamaan työläisiään ja järjesti täysin diktattorisesti tämän
työviikon lyhentämisenkin.
^"Nikkeliteollisuuden työläisillä ei tietenkään ole mitään
sitä vastaan jos nikkeliteollisuudessa otetaan käytäntöön 4-
päiväinen viikko niin, ettei työläisten viikkoansiota vähen-
netä. Päinvastoin meistä tuntuu, että Inco voi tässä yhtey-
dessä antaa joitakin hyvin 'vallankumouksellisia" ajatuksia
työläisilleen — sillä muistaa tulee, että esimerkiksi Neuvos-
toliiton kaivostyöläiset työskentelevät vain 6 tuntia päivässä!
Ajatus työviikon pysyvästä lyhentämisestä voi tulla Inconkin
työläisten mieliin ja sen kehittymisestä saa yhtiö kiittää
ensikädessä omaa öykkärimäistä ahneuttaan.
» - ■ »
' Jokatapauksessa kaivosmiehet ovat tuhannesti oi-
keassa vaatiessaan nyt yhtiöiltäkin uhrauksia siten, että
lyhennetystä työviikosta maksetaan sama palkka kuin
aikaisemminkin. Tämä on oikeutettu vaatimus kun huo-
mioidaan Incon keskeytymättömät suuret voitot sodan
alkua j as ta tähän päivään asti. Se on oikeutettu vaatimus
sosiaaliselta, kannalta kun huomioidaan, että tuhansien
kaivostyöläisten viikkoansiöiden näin jyrkkä vähentä-
minen tulee kehittämään ensiluokkaisen talouskriisin ja
pulan tässä kaivoskeskuksessa.
Sudburyn kaupunginhallinto huomioi tämän tosiasian
päättäessään kiinnittää liittohallituksen huomion tähän va-
kavaan kysymykseen. Me puolestamme liitymme kaikkiin
niihin hyvää tarkoittaviin sudburylaisiin, jotka nyt pyytä-
vät ja Vaativat, että liittohallituksen tulisi ostaaMncon nik-
kelin ylijäämätuotantoa varastoon tulevaa käyttöä varten,
ja että hallituksemme tulisi samalla vaatia Incolta päättäviä
toimenpiteitä uusien markkinapaikkojen hankkimiseksi nik-
kelille. Meidän mielestämme liittohallituksenkin tulisi vaa-
tia Incolta sitä, että se maksaa täyden viikon palkan työ-
läisilleen, vaikka työviikkoa jouduttaisiin joko väliaikaisesti
tai pysyväisesti lyhentämään. Tällainen vaatimus liittohalli-
tuksen taholta olisi eräänlainen ruoska, joka pakottaisi Incon
herrat todella nousemaan pehmeitten rahasäkkiensä päältä
ja katselemaan, että löytyykö maailmasta mitään sellaisia
paikkoja ja maita, joiden rauhanomaisen teollisuuden ke-
hittämiseksi voitaisiin nikkelin ylijäämävarastot myydä.
* * *
Tällaisissa vastoinkäymisissä — ja työläisen suurin vas-
toinkäyminen on se, jos hän joutuu työttömäksi joko koko-
naan tai osittain — kehittyy luonnollisesti nikkeliteollisuu-
den työläisten keskuudessa vilkasta keskustelua ja väittelyä-
kin siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä jättää tekemättä. Muuten
ei asia voisikaan olla. Toisaalta, mitä enemmän ja avomie-
lisemmin työläiset näistä asioista keskenään keskustelevat,
sitä parempi se on. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka siinä
keskustelussa ammuttaisiin joskus ohi maalinkin.
Mutta jos koskaan, niin juuri tällaisten vastoinkäymis-
ten yhteydessä on työläisten huolehdittava kuin silmäteräs-
tään sekä keskinäisestä yhtenäisyydestään että omasta unios-
taan.
"Taistelulinja" ei kulje "vanhojen" ja "nuorten" työläis-
ten, vaan työläisten ja työnantajain välillä. Ja vaarana ei
ole se, että jompi kumpi yllämainituista ryhmistä "hyötyy"
tai ''menettää" toisen kustannuksella, vaan se, että t#önan-
Mitä muut sanovat
KUOLEVILTAKIN ODOTETAAN
VIELÄ SOTAPALVELUA
Laivaston eräs tiedemies sanoi
täällä eilen, että radioaktiivisuu-
den vuoksi sairastuneita ja siitä
kuolevia miehiä voidaan käyttää
viikkomääriä taistelupalveluksessa.
Laivaston radiologisen Laborato-
rion lääkäriosaston edustaja tri W.
Edward I. Alpen," Hunters Pointis-
ta, selitti, että radioaktiivinen poly
aiheuttaa tavallisesti hitaasi! (viik-
koja) kehittyvän kuoleman ja niin-
muodoin sen uhriksi joutuneet mie-
het voivat vielä auttaa laivojensa
huoltoa. — Chronicle, San Fran-
cisco, kesäk. 2. p. 1958.
» * *
MIKSI?
Sano malehtiuutisista huomaam-
me, että Medicine Hat (asukasluku
22,000) Albertassa on juuri sivuut-
tanut 1,300. päivän niin ettei ole
ollut kuolemaan päättynyttä tapa-
turmaa. Yhtään miestä, naista tai
lasta ei ole kuollut sen kaupungin
kaduilla marraskuun 12 pn jälkeen
v. 1954. Sille turvallisuustuntoisel-
le kaupungille, jonka saavutus on
saanut koko Pohjois-Amerikan man-
tereen huomion puoleensa, me esi-
tämme lämpimän onnittelumme.
Torontolta, minkä liikennetapa-
turmissa on tämän vuoden aikana
kuollut jo 70 ihmistä, ja marras-
kuun 12 päivän jälkeen 1954 347
ihmistä, me kysymme yksinkertai-
sesti vain, että "miksi"?
— Globe and Mail, Toronto.
• » •
MITÄ HYÖTYÄ
Maalaisliiton "Keskisuomalaises-
sa" ihmettelee muudan maakunnan
USA:n lamakausi yhä kiristyy
300 miljoonan dollarin "karjafar-
mari" ja öljymagnaatti, USA:n ny-
kyinen rahaministeri Robert An-
derson on vienyt läpi "kovan lin-
jan" ohjelmansa. Kymmenet mil-
joonat amerikkalaiset ovat odotta-
neet puolisen vuotta huomattavia
verohelpotuksia ja miljoonat työt-
tömät vielä pitemmän aikaa työtä.
Anderson on pitänyt huolta siitä,
että toiveet ovat molemmissa ta-
pauksissa häipyneet taivaan tuu-
liin. USA:n budjettivuosi päättyi
kesäkuun 30. päivänä ja uusi alkoi
heinäkuun 1. päivänä. Tätä ennen
kongressin olisi pitänyt hyväksyä
verohelpotuslait sekä antaa halli-
tukselle valtuudet ja rahat laajaa
yleisten töiden aloittamista varten.
Näitä kahta toimenpidettä on pi-
detty välttämättömänä varojen saa-
miseksi suuren yleisön käsiin, rahan
kiertokulun nopeuttamiseksi sekä
tätä tietä virikkeen antamiseksi la-
massa olevan taloudellisen aktivi-
teetin kääntämiseksi nousuun. Täl-
lainen ajatustenkulku on ollut ai-
van yleinen amerikkalaisilla. Raha-
ministeri Anderson taivutti kuiten-
mies, mitä kaikkea poika Tuomisen
"leipälävestä" on saatu kuulla. Siel-
tä on kuultu kaikki rajat ylittävää
parjausta ja toisaalta ylistystä ko-
koomukselle. Kirjoittaja lausuu:
"Tuli myös mieleen, mitä hyötyä
mahtaa olla erinäisten naapurimai-
den olojen parjaamisesta, kun omis-
sakin epäkohdissamme on työtä
enemmän, kun mitä tuollaiset am-
mattiparjaajat kykenevät suoritta-
maan."
kin sekä demokraattien että>repub-
likaanien johtajat sopimukseen, et-
tä verohelpotuksista ei tehdä po-
liittista kiistakysymystä. Niinpä
kongressi hyväksyi äskettäin pää-
töksen, jonka mukaan kesäkuun 30.
päivänä päättyvät verolait uudiste-
taan ja verot kannetaan tulevana
budjettivuonna entisen suuruisina.
Demokraattien ehdottama 2 miljar-
din dollarin määräraha julkisia töi-
tä varten hyväksyttiin tosin edus-
tajahuoneen pankkivaliokunnassa,
mutta se on saatava itse kongres-
sissa kiivaan vastustuksen ja raha-
ministeri Anderson on lopuksi var-
mistanut, että päättipä kongressi
mitä tahansa, niin valkoinen talo
lopulta estää työttömyysmääTära-
hojen käytön. Tätä tietä "vakautta-
minen" USA:ssa on tukossa. Mutta,
mihin perustuu presidentti Eisen-
howerin ja hänen hallituksensa nä-
kemys itsestään järjestyvästä nou-
susuhdanteesta (rolling adjust-
ment) ja millaiset ovat vakauttami-
sen näkymät kentällä?
MIKSEI NYT, KUTEN
ENNENKIN.'
Demokraatit — mutta myös useat
muut amerikkalaiset asiantuntijat
— ovat syyttäneet presidentti Ei-
senhowena ja hänen hallitustaan
yleisessä politiikassa mielikuvituk-
sen puutteesta, saamattomuudesta
ja silmien sulkemisesta tosiasioiden
edessä. Tämä yleinen moite on koh-
distettu erikoisesti Eisenhovverin
talouspolitiikkaan. USA:n talous-
elämä on kokenut suursodan päät-
tymisen jälkeen jo kaksi takaiskua
nimittäin 1948—49 ja 1953—54.
Vähäpätöisestä natsi urkkijasta
NATOn nelitahtiseksi johtajaksi
Sama mies, joka nyt on NATOn
maajoukkojen ylikomentaja Euroo
passa, omaa historian vakoilijana ja
murhaajana viime neljännesvuosi-
sadalta.
Nyt on paljastunut, että Hans
Speidel järjesti Hitlerin edestä
Marseillesin kadulla lokakuussa v.
1934 tapahtuneen Jugoslavian ku-
ningas Alexanderin ja Ranskan ul-
koministeri Louis Barthoun mur-
han.
Myös on paljastunut, että hän
petti kenraali Rommelin ja ilmoitti
hänen aikeensa kun "erämaan ket
tu" suunnitteli natsidiktaattorin
vallan kaatamista v. 1944.
Kertomus Speidelista johtavana
natsirikollisena on kerrottu doku-
mentaarisessa filmissä "Operation
Teutonic Sword" (teutonisen mie-
kan oper at io) jonka on tuottanut
Saksan Demokraattisen Tasavallan
omistama filmiyhtiö DEFA.
Kun Jugoslavian kuningas kan-
nettiin hautaansa lokakuun 18 päi-
vänä 1934, eräällä surusaattuessa
arkun jälessä kulkevalla oli kassa-
kaapissaan niiden miesten nimet,
jotka olivat järjestäneet tämän
vänä 1934, eräällä surusaattueessa
osallistunut oli Hermann Göering.
Filmi, jossa esitetään myös useita
kohtia myöhemmistä uutisfilmeistä
osoitti kuinka Hitler ei vielä silloin
ollut valmis hyökkäyssotaan. Rans-
kan ulkoministeri Barthou kulki
kautta Euroopan yrittäen muodos-
taa Puolan, Romanian,, Tshekkoslo-
vakian, Jugoslavian ja muiden
kanssa liittoa puolustamaan Saksan
naapureita agressiivisen natsismin
mahdolliselta uhalta. Barthou tiesi,
että erikoisestikin Jugoslavian kan-
ta asiassa oli erittäin tärkeä ja kut-
sui kuningas Alexanderin vieraile-
maan Ranskassa lokakuussa 1934.
SALAMURHAAJA
Hitler ja Goering päättivät käyt-
tää hyväkseen tätä tilaisuutta pääs-
tä eroon Alexanderista ja Barthous-
ta ja valitsivat Speidelin, joka sil-
loin toimi Saksan sotilasattashean
apulaisena Pariisissa, huolehtimaan
konnan työstä.
Mainitussa filmissä näytetään va:
lokuvajäljennöksiä Goeringin ja
Speidelin välisestä salajuonta kos-
kevasta kirjeenvaihdosta. Syyskuun
1 pnä 1934 Goering lähetti kapteeni
Hans Speidelille kirjeen sanoen, et-
tä "Ohellisena lähetän teille kaksi
fuehrerin ja valtakuntakanslerin
tajat saavat heikennetyksi työ-
läisten ainoan joukkoturvan,
heidän unionsa. "Vanhem-
muusoikeudet", eläkkeet, ke-
sälomat ja muut parannukset,
mitkä on union avulla viime-
vuosien aikana voitettu, eivät
ole enää sentinkään arvoisia
silloin, jos työnantajat saavat
asiamiestensä avulla keliite-
tyksi työläisten keskuuteen
riitoja ja epäsopua ja siten hei-
kennetyksi** heidän unioaan.
Huolimatta lainkaan muista
mahdollisista erimielisyyksis-
tä, työläiseen omat edut vaati-
vat siis ennen muuta oman
unionsa lujittamista ja tehos-
tamista, sekä yhtenäisyyden ja
solidaarisuuden säilyttämistä
omissa riveissään.
George Lohrin ja Demokraattisen
Saksan raporteista
määräystä koskien "teutonisen mie-
kan" operatiota * vaatien, että kun
määräykset on huomioonotettu, ne
on hävitettävä hetimiten.
Speidel vastasi lokakuun 3 pnä
1934. Hän kirjoitti, että valmistelut
"teutonisen miekan" operatiota
varten ovat valmiit "teidän mää-
räyksienne mukaisesti. Olemme
päättäneet toimeenpanna operation
Marseillesissa; asiaan liittyvät kaksi
henkilöä tapaavat siellä. 'Ajuri
VVladolle' on annettu ohjeensa."
Kirjeessä myös kiinnitettiin huomi-
ota erään Hans Haackin mukaan lii-
tettyyn raporttiin.
Kuka oli Haack? Filmissä näyte-
tään valokuvajäljennös myös tästä
raportista, joka löytyi muiden asi-
aan liittyvän aineiston mukana nat-
sien arkistoista sodan jälkeen.
Haack oli natsien agentti Ranskas-
sa ja hänellä oli tärkeitä yhteyksiä
Ranskan salapoliisilaitokseen, Sure-
te Nationaleen. Raportissaan Spei-
delille Haack oli tarkoin selostanut
mihin turvallisuustoimenpiteisiin oli
ryhdytty Ranskan poliisien toimes-
ta kuninkaallisen vieraan ja Bar-
thoun suojelemiseksi. "Alexander
lähtee laivasta Marseillesissa", sa-
notaan raportissa. "Ensimmäisten
juhla menojärjestyksen vaatimien
toimenpiteiden jälkeen Alexander
kulkee yhdessä Barthoun ja Geor-
gesin kanssa avonaisessa autossa sa-
tamasta poliisikeskukseen." Hän
huomioi erikoisesti, että matkalla
tulee olemaan 1,300 poliisia valvo-
massa järjestystä ja turvallisuutta.
Kun kulkea liikkuu hitaasti eteen-
päin, niin jälelle jääneet poliisit
siirtyvät eteenpäin vahvistaakseen
edellä olevia poliisijoukkoja.
Saatuaan tämän tietää Speidel
heti päätti, että Marscilles on pa-
ras paikka suunnitelman toteutta-
miseksi. "Ajuri VVlado" oli todelli-
suudessa Vladimir Georgieff, jonka
Speidel oli palkannut vetämään li-
pasinta.
"Teutonisen miekan" opcratio on-
nistui ja Speidel tiesi, että Hitler
ei unohtaisi.
TELOITTAJA
Hitler ei unohtanut. V. 1941
Speidel, joka oli saanut jo everstin
arvon,, oli takaisin Pariisissa nat-
sien miehitysarmeijan yleisesikun-
nan komentajana. Filmissä näem-
me hänet Hitlerin rinnalla kun nat-
sien johtaja saapui Pariisiin tarkas-
tamaan valloitettua kaupunkia.
Myös hänen päämajassaan Fontain-
bleaussa sijaitsevassa linnassa lä-
hellä Parisia näemme hänet filmis-
sä allekirjoittamassa "kommunistis-
ten tai juutalaisten" ranskalaisten
kuolemantuomioita. Filmissä esite-
tään valokuvajäljennös eräästäkin
hänen.raportistaan päämajaan Ber-
liiniin helmikuun 28 päivältä 1942:
"Kostona", sanotaan siinä, "eri-
näisten- Parisissa tapahtuneiden ta-
pahtumien ja pommituksien johdos-
ta kuusi kommunistia ja juutalaista
ammuttiin helmikuun 3 pnä 1942.
"Kostona Rouenissa erästä Wehr-
machtin jäsentä vastaan tapahtu-
neen päällekarkaaniisen takia 25
kommunistia ja juutalaista ammut-
tiin helmikuun 21 pnä."
"Kostona . . ." ja tämän kaamean
raportin allekirjoitus oli Speidelin.
Tämä oli hänen toinen käyntinsä
Pariisissa.
URKKIJA
V. 1944 joukko korkea-arvoisia
natsikenraaleita, jotka olivat ha-
vainneet, että sota oli menetetty,
suunnitteli Hitlerin vallan kukista-
mista. Näiden joukossa oli kenttä-
marsalkka Rommel, joka aikaisem-
min oli natsien pohjois-Afrikan
joukkojen ylikomentaja ja sittem-
min toimi länsi-Saksassa armeija-
joukon komentajana, kenttämar-
salkka Guenter von Klugc ja ken-
raali von Stuelnagel. Nämä miehet
luottivat Speideliin ja antoivat hä-
nen tietää suunnitelmistaan.
Salaliitto paljastettiin, Rommel ja
von Kluge tekivät itsemurhan.
Stuelpnagel yritti ampua itsensä,
mutta onnistui vain saamaan itsensä
sokeaksi. Hänet raahattiin sokeana
Hitlerin "kansan oikeuden" eteen
ja hirtettiin.
Mutta Speidel oli antanut lausun-
tonsa Gestapolle ja jäi henkiin tul-
lakseen lopulta NATOn komenta-
jaksi!
NATOn KOMENTAJA
Nyt Speidel on takaisin Pariisissa
kolmannen kerran NATOn keski-
Euroopan maajoukkojen komenta-
jana. Filmissä hänet nähdään jäl-
leen Fontainbleaussa. Filmissä ei
kerrota saiko hän takaisin entisen
toimistonsa, mutta sen me tiedäm-
me, että hänet valittiin tähän kor-
keaan virkaan siksi koska NATOn
takana olevat ihmiset tarvitsevat ja
pitävät arvossa sellaisia kokeneita
joko yksityis- tai joukkomurhien
järjestäjiä.
Kymmenet tuhannet ihmiset, jot-
ka näkevät tämän filmin ja heidän
mukanaan miljoonat kaikkialla tie-
tävät myös, että Speidelin ja kump-
paneiden suunnittelema atomijouk
komurha voidaan voimillamme cs-
tää ja että sitä ei tule millään sallia.
Niistä selviydyttiin. Miksei selviydy-
tä nykyisestä kolmannestakin. "So-
peutumisvaiheet ja konjuktuuri-
vaihtelut kuuluvat oleellisesti va-
paan markkinatalouden luontee-
seen. Nykyinen kriisi ei ole sen
kummempi kuin aikaisempikaan ja
kaikki järjestyy aikanaan itsestään
ilman valtiovallan sekaantumista",
sanovat Eisenhower ja hänen kan-
nattajansa. -
TAKAISKU MUUTTUNUT
LAMAKSI
Vastustajat ovat puolestaan esit-
täneet, että 1953 kesällä hallitusta
varoitettiin lähestyvästä takaiskus-
ta ja silloinen rahaministeri Hum-
phrey ilmoitti jo syksyllä, ettei häii
vastusta verohelpotuksia. N. 7,5 mil-
jardin dollarin verohelpotukset toi-
meenpantiinkin ja takaiskusta sel-
vittiin vuoden 1954 kesään mennes-
sä. Vv. I'ö48—49 takaiskusta selviy-
tymistä auttoivat myös verohelpo-
tukset ja suuret julkiset työt kor-
vasivat yksityisessä sektorissa ta-
pahtuneen investointien supistumi-
sen. Nyt ei ole mitään tällaista. Li-
säksi nykyinen takaisku on sekä
syvyydeltään että laajuudeltaan pal-
jon pahempi kuin kaksi edellistä.
Enää ei voida puhua mistään ohi-
menevästä takaiskusta, vaan todel-
lisesta lamakaudesta. Erimielisyyt-
tä voi olla ainoastaan siitä, syven-
tyykö nykyinen lama vielä ja minä
vuonna se päättyy. Ilman hallituk-
sen vastatoimenpiteitä, jotka ovat
lähes vuoden myöhässä jo muuten-
kin, ei lamasta enää selvitä, to-
distelevat Eisenhovverin amerikka-
laiset vastustajat.
EISENHOVVERIN ITSE-
SUGGESTIO
Eräs tarkkailija on luonnehtinut
Eisenhovverin vakauttamisuskon pe-
rustuvan tunnetun ranskalaisen sie-
lunhoitolääkärin itsesuggestioon pe-
rustuvaan hoitomenetelmään. Poti-
laan pitää määrättyinä aikoina tois-
taa: "Lakkaamatta ja joka suhtees-
sa tulen päivä päivältä yhä ter-
veemmäksi" tai "kaikki on hyvin ja
mikä sitä ei ole, se paranee huo-
menna''. Kun tämä ajatus voimak-
kaasti painuu potilaan alitajuntaan,
tekee se ihmeitä.
Kun presidentti Eisenhower esit-
ti viime tammikuun 13. päivänä
budjettiarvionsa seuraavaksi varain-
hoitovuodeksi, sai hän sen osoitta-
maan ylijäämää. Tässä yhteydessä
hän ei tuntenut edes mitään taka-
isku-sanaa, lamakaudesta puhumat-
takaan.
JA TODELLISUUS
Talven aikana tilanne kaikilla ta-
louselämän aloilla kiristyi kuitenkin
nopeasti ja samanaikaisesti kohoa-
vat työttömyysluvut rupesivat tar-
joamaan 1930- luvun pulatunnel-
maa. Vain vaivalloisesti sana taka-
isku tuli käytäntöön ja maalis-huh-
tikuun vaihteessa Eisenhower tun-
nusti laman vallitsevan, mutta il-
moitti samalla päättävänsä ryhtyä
laman torjuntatoimenpiteisiin vasta
kun kongressi kokoontuisi huhti-
kuun puolivälissä ja kun laman poh-
ja olisi näkyvissä. Nyt ollaan kesä-
kuun loppupuolella. Eisenhower ei
ole tehnyt käytännöllisesti katsoen
mitään laman torjumiseksi. Kon-
gressi on jälleen lähdössä lomal-
le. Eisenhowerin arvostelijat suh-
tautuvat pelolla tulevaisuuteen.
Keskikesästä ensi keskitalveen, jol-
loin kongressi kokoontuu ja uusi
budjettiesitys jälleen esitetään, on
pitkä aika, jolloin voi sattua mitä
tahansa. Kevätkesän elpymisilmiöt
ovat niin niukkoja ja kestoajaltaan
niin lyhyen kausiluontoisia, ettei
niiden varaan voi mitään nousu-
toiveita rakentaa.
TALOUDEN TUKIPYLVÄÄT
JATKUVASTI LAMASSA
USA.n talouden kolme vahvaa tu-
kipylvästä ovat rakennus-, teräs- ja
autoteollisuus. Millään näillä aloil-
la ei ole tapahtunut ratkaisevaa
nousua. Vieläpä kausivaihtelun tuo-
ma ^ruiske on ollut odotettua pal-
jon pienempi ja koko tuotanto on
alhaalla edelliseen vuoteen verrat-
tuna.
Huhtikuussa rakennussopimukset
lisääntyivät ensimmäisen kerran sit-
ten viime marraskuun. Asuntotuo-
tanto nousi pohjatasostaan 850.000
asunnon vuosivalmistumista edel-
lyttävästä määrästä lähes miljoo-
naan toukokuussa. Mutta tämä on
200.000 yksikköä vähemmän kuin
oli odotettu.
Terästeollisuus nosti kapasiteetin
käyttöään huhtikuun 47,1 prosentin
pohjaluvusta 58,1 prosenttiin touko-
kuun viimeisellä viikolla. Mutta täs-
tä on vielä pitkä matka virne vuo-
den vastaavan ajan tasoon, jolloin
kapasiteetista oli käytössä 97 %.
Autoteollisuus kohotti tuotan-
toaan toukokuussa, jolloin tuotanto-
luvut olivat 68% viime vuoden ta
sosta, lievästi huhtikuun tasoon ver-
rattuna. Mutta kesäkuussa tuotanto
on käytännöllisesti katsoen pysäh-
dyksissä. Autoalalla vallitsee sopi-
mukseton tila, kun autolehtailijat
kieltäytyivät uudistamasta touko-
kuun lopussa päättynyttä työehto-
sopimusta ja suostumasta autotyö-
läisten palkankorotusvaatimuksiin,
Noin 850.000 kappaletta vuoden
1958 mallia olevaa autoa on varas-
toissa myymättä. Uudet mallit saa-
tetaan markkinoille vasta syksyllä.
Mutta niiden valmistuksenkin aloit-
taminen on toistaiseksi hämärän
peitossa, kun työehtosopimus on
solmiamatta.
Nousut jollakin yksityisellä tuo-
tannon alalla touko- ja kesäkuun ai-
kana ovat merkityksettömiä, sano-
vat Eisenhowerin arvostelijat. Tär-
keintä ei ole tuotannon ja myyn-
nin nousu, vaan sijoitustoiminta.
Viimeksimainitulta sektorilta arvioi-
tu supistus neljä mirjardia dolla-
ria nouseekin paljon suuremmaksi
eli ainakin kuuteen miljardiin dol-
lariin kuluvan vuoden aikana. Mi-
tään merkkejä ei ole olemassa sii-
tä, että sijoitustoiminta elpyisi no-
peasti kuluvan vuoden jälkimmäi-
sellä puoliskolla. Ainoat sijoitustoi-
mintaan ekspansiivisesti vaikuttavat
tekijät ovat valtion menot julkisia
töitä varten, jotka ovat riittämättö-
mät, ja varustelumenot, jotka ovat
"riittävät", mutta vaikuttavat liian
hitaasti.
TYÖTTÖMYYS PAISUU
JATKUVASTI
Työttömien lukumäärä alkoi ko-
hota jo viime vuoden loppupuolella.
Vuonna 1957 syyskuussa työttömiä
oli 2,4 miljoonaa eli 3,7% kaik-
kien työläisten lukumäärästä. Tam-
mikuussa työttömiä oli 4,5 miljoo-
naa (5,8 %), helmikuussa 5,2 mil-
joonaa (6,7 7c), maaliskuussa 5,2
miljoonaa (7,0%), huhtikuussa 5,1
miljoonaa (7,5 %) ja toukokuussa
4°9 miljoonaa^(7,2 %).
Työttömien lukumäärän lievä vä-
heneminen on johtunut puhtaasti
kausiluontoisista tekijöistä (maata-
lous ja rakennusala). Työministeri
Mitchell on kuitenkin ilmoittanut,
että tässä kuussa oppikouluista
päässeitä ylioppilaita ja korkeakou-
lujen opiskelijoita ilmestyy kesä-
kuussa työmarkkinoille 4 miljoonaa
etsimään kesätyötä tai vakituista
paikkaa. Osa heistä saakin työtä
maataloudessa ja virastoissa, mutta
sangen vähäisessä määrässä teolli-
suudessa. Työministeri arvioi työttö-
mien luvun nousevan jo kesäkuus-
sa uuteen ennätyslukuun 6 miljoo-
naan. Edustajainhuoneen ja senaa-
tin yhteinen talousvaliokunta arvioi
työttömien luvun nousevan ensi
vuoden alussa 7 miljoonaan eli yli
10 prosenttiin kaikkien työläisten
lukumäärästä.
SITÄI
IIIIHITÄTÄ
LEHMÄKAUPPA
Kärkkäinen toi lehmänsä markki-
noille myytäväksi. Hyväili ja taputti
sitä sekä sanoi ostoa aikoville:
— Ostakaa ockeen hyvä lehmä,
kyllä ss maetonsa pittää.
NÄHDÄÄN HUOMENNA
"Etkö pysähdy, vai ajoimmeko
tuon miehen yli?"
"Ooh, näemmehän huomenna sa-
nomalehdestä kuka hän oli ja miten
hänelle kävi."
KIITOS
— Mitä oikein tarkoitatte? Löy-
dän lompakkonne, jossa on 50,000
mk sisällä, ja te tarjoatte minulle
saturaista löytöpalkkioksi.
— Niin, mikäs auttaa? Minulla ei
ole pienempää!
--■ \ .
Intia rakentaa \
terästehtaita
Delhi. — Intian metallurgisen,
vuori- ja polttoaineministeri Singh
kertoi sunnuntaina lehdistön edus-
tajille, että Bhilain ym. terässulat-
tojen rakennustyöt sujuvat tällä
hetkellä hyvin. Tämän vuoden lo-
pulla taikka ensi vuoden alussa
pannaan kaksi uutta laitosta käyn-
tiin. Singh korosti, että metallur-
giset tehtaat ovat kaikkein parhaita
ulkolaisen valuutan säästäjiä. Vii-
meksikuluneiden kahden vuoden ai-
kana on Intia kuluttanut teräksen
maahantuontiin 1.250 milj. rupiaa.
Kuten tunnettua rakennetaan
eräitä terässulattoja Intiassa Neu-
vostoliiton myöntämän rakennus-
luoton turvin.
TYÖTTÖMYYSAVUSTUKSET
KIRISTYVÄT
Työttömyysavustukset ovat kuu-
kausittain loppuneet noin 150.000—
200.000 työttömältä. Tällä hetkellä
ilman työttömyysavustusta on yli
2 miljoonaa työtöntä. Kongressi
myönsi toukokuun lopussa 665
miljoonaa dollaria käytettäväksi
työttömyysavustuksien jatkamiseen.
Mutta tämä ei riitä kuin noin 2,5
miljoonalle työttömälle kuukauden
ajaksi. Lisäksi on huomattava, että
joka kuukausi loppuu vanha työt-
tömyysavustus sadoiltatuhansilta •
työttömiltä. Näiden turvana ei ole
muuta kuin hyväntekeväisyysjärjes-.
tojen soppajonot.
BUDJETTI VAJAUS PAISUU
Valtaosa amerikkalaisista on kiin-
nittänyt koko vuoden ensimmäisen
puoliskon toiveensa verohelpotuk-
siin. Rahaministeri Anderson on
kuitenkin osoittanut, että esimer-
kiksi muutaman kymmenen sentin
verohelpotus viikossa indeksiper-
heelle lisäisi budjettivajausta vuo-
dssa miljardilla dollarilla. Tammi-
kuussa Eisnhowerin esittämän kat-
sauksen mukaan päättyvän budjetti-
vuoden piti osoittaa puolen miljar-
din dollarin ylijäämää. Nyt on käy-
nyt selväksi, että se päättyykin 3
miljardin dollarin alijäämään. Tu-
levan ' budjettivuoden arvioidaan
päättyvän 10 miljardin dollarin va-
jaukseen ilman verohelpotuksiakin.
VARUSTELUMENOIHIN
EI KAJOTA
Miksi demokraatit alistuvat Ei-
senhowerin ja rahaministeri An-
dersonin näkemykseen, että vero-
helpotukset ovat mahdottomia. Ai-
noa kohta, jossa tuntuvammin olisi
voitu supistaa valtion menoja olivat
varustelumenot, joiden osuus USAn
jättiläismäisestä 73,9 miljardin dol-
larin budjetista on 64%. Näihin
sen paremmin dmokraattien kuin
republikaanienkaan j o h tohenkilöt
eivät uskaltaneet kajota. Tässä on
pcloittavan ja petollisen yksimieli-
syyden ydin.
PÄIVÄN PAKINA
Ei pelkkä "vanhuus"!
Eräs vanha ystävämme kirjoittaa
Port Arthurin perukoilta: .
"...Tervetuloa takaisin kotiin!
Kyllä sinä-olitkin onnen myyrä
kun sait tilaisuuden katsella niin-
kin paljon maailmaa. Kiitos myös
siitä, että et pitänyt kynttilääsi
kokonaan vakan alla... vaikka me
olisimme eukon kanssa toivoneet,
että olisit kirjoitellut matkaltasi
vähän enemmänkin. Taitaa ruveta
vanhuudenheikkous vaivaamaan jo
sinuakin?... Muista tulla käy-
mään meilläkin kun tulet tänne
suomalaisten suuriin kulttuurijuh-
liin elokuun alussa..."
Kiitos kiittämästä ja tcrvetuliais-
toivotuksista. Jos juhlille pääsemme,
kuten hyvä toivomus on, niin luon-
nollisesti pistäydymme kupin kahvia
juomassa.
Mitä siihen ulkomaanmatkaan tu-
lee, niin se oli todella mielenkiintoi-
nen kokemus. Toivottavaa olisi, että
kaikki kansalaisemme ja .kaikki ca-
nadalaiset saisivat tilaisuuden tehdä
ainakin kerran kahdessakymmenessä
vuodessa samansuuntaisin matkoja
niin, ettei ole sitä ainaista kiirettä
kantapäillä. 1
Mutta jos oli mielenkiintoista käy-
dä muiden maiden elämään tutustu-
massa ja' siten omia katsomuksia
avartamassa monelta kohdalta, niin
vielä hauskempaa oli tietenkin ko-
tiinpaluu. Ei ole turhan vuoksi sa-
nottu, että "muu maa mustikka,
oma maa mansikka"; sillä koti on
aina koti, ja kotimaa kaikkine puut-
teellisuuksineenkin on meille itse-
kullekin rakkain.
Kotimaan kamaraan ovat juurem-
me tunkeutuneet syvälle. Täällä ovat
perheemme, omaisemme ja ystäväm-
me. Siksi ei voida mitään muuta
maata verrata kotimaahan — eikä
tämä edellytä . vähääkään muiden
maiden halveksumista, sillä tosiasia
on, että samalla kun meillä on yhtä
ja toista opetettavaa varsinkin tek-
niikan alalta eräille muille maille,
joissa kävin, meillä on kansakuntana
myös paljon opittava niiltä.
Mitä taas matkakirjoitusten mää-
rään tulee, niin "vanhuudenheik-
kous" ja "lorvitauti" ei ole siinä suh-
teessa määräävänä tekijänä. Tosi-
asiassa vaikeutena oli kirjoitusten
typistäminen, sillä sanoihan sam-
makkokin pojalleen, että "syö sääs-
täen savea". Toimituksen kannalta
katsoen on parempi, että asioista
puhutaan mieluimmin hieman liian
vähän kuin niin paljon, että se kyl-
lästyttää lukijaa — ja tässä on lop-
pujen lopuksi kuunneltava sitäkin,
mitä toimituskoUektiivi asioista sa-
noo ja ajattelee.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä,
etteikö matkan varrella karttuneita
rimsaanlaisia muistiinpanoja tulla
käyttämään — nehän ovat vastai-
suudessa aina tarpeen—»tullen käy-
tettävissä. Se siitä.
Mutta pari sanaa vielä siitä "rau-
taesiripusta", mistä on viimevuosina
niin paljon puhuttu.
Näyttää siltä — ainakin tältä
palstalta katsottuna — että siihen
rautaesirippuun on tullut suuria auk-
koja. Emme tietenkään halua kiel-
tää sitä tosiasiaa, että silloin kun
Truman ja Ghurchill aloittivat kyl-
män sodan, muodostettiin myös vis-
hinlainen "rautaverho" jonka läpi
kulkeminen on ollut hyvin tukalaa.
Muistettakoon vain, että esimerkiksi
maailmankuulu laulaja, Paul Robe-
son joutui taistelemaan kuutisen
vuotta ennenkuin hän sai passin ul-
komaille matkustamista varten — ja
tämä ou vain yksi esimerkki monista.
Mutta allekirjoittanut sai ilokseen
todeta, että tällä matkalla ei aina-
kaan hänen kohdallaan näkynyt mi-
tään koko rautaesiripusta. Canada-
laiset ovat kylmän sodan kuumim-
millaankin ollessa saaneet aina ul-
komaapassin. Niin sai allekirjoitta-
nutkin ilmaa mitään viivytyksi ul-
komanpassin sekä tarvittavat "viisat"
niistä maifta. missä halusimme vie-
railla.
Tällä lyhyellä matkalla nllckir-
joittaneella ei liioin ollut missään
maassa minkäänlaisia vaikeuksia,
ei minkäänlaista "kuulustelua" eikä
sanalla sanoen minkäänlaista merk-
kiä rautaesiripusta. Tosiasiassa koko
tällä matkalla ei minkään maan tul-
lissa avattu edes yhtäkään matka-
laukkua — ei sen paremmin ulko-
mailla kuin Canadaan tullessakaan
— ja ulkomaan valuutastakin puhut-
taessa riitti kaikissa maissa pelkkä
vastaus esitettyihin muodollisiin ky-
symyksiin.
Lyhyesti sanoen, tämä helppo
pääsymahdollisuus maasta toiseen,
omasta maasta ulkomaille ja sieltä
takaisin, oli yksi niistä monista
miellyttävistä kokemuksista, min-
kä allekirjoittanut tällä matkalla
sai.
Saatujen kokemusten perusteella
emme voi olla lausumatta toivomus-
ta, että molemminpuolinen turisti-
matkailu, esim. Canadasta Neuvosto-
liittoon ja Neuvostoliitosta Canadaan
saisi suuremman joukkoluonteen, sil-
lä se auttaisi ennakkoluulojen ja
väärinymmärrysten poistamista kan-
sanjoukkojen keskuudesta ja siten
tehdessään auttaisi yhteisymmärryk-
sen ja rauhan vakiinnuttamista (kan-
sakuntien keskuudessa.
. . f
— Känsäkoura.
8999999999