Sivu 2
Tiistaina, helmik. 17 p. — Tuesday,, Feb. 17, 1959
PAUS
^£äbBRTT)-:^^^vindependent:;'Ijabor
Organfof Finnish Canadians.* Es-
tablished, Nov. ,6,. 1917. Authonzeci
assecond class mail by the Post
Offiqe Department, Ottawa ^Pnb-
liahed «thrice weekly: Tuesdays,
•Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing CompanytLfd:, at 100-102
Elm St W, Sudbury, Ont, Canada.
Telephones: = Bus. Office OS. ,4-4264;
Editorial i Office-OS: 4-4265.'Manager:
E Suksi Editor W Eklund Mailing
address: - Box- 69,~ Sudbury, -Ontarion
fAdvertisingrates:-upon apphcation.-,
Translation fiee of charge_
.TILAUSHINNAT
Canadassa 1 vk 7 00 6 kk 3 75
3 kk 2.25
Yhdysvalloissa- 1 vk 8 00 6 kk 4 30
Suomessa. 1 vk 8 50 6 kk 4 75
YLEISÖN
KIRJE
V-'.fUJ.i
\
Nyt on jo "mannermaan unio"
Vuosien varrella olemme tottuneet näkemään, että kun
taantumus haluaa toteuttaa "hajoita ja hallitse"-taktiikkaa,
niirv silloin käytetään peloittelutarkoitukshn kaikenlaisia pö-
pöjä. " -
:''-y>'v".^.''Varsmkin-lakkojen; aikana on tavallisesti kysymys "pa-
hoista" johtajista, "punaisista" johtajista ja jopa "Moskovan
- asiamiehistäkin". Vielä muutama vuosikymmen sitten pu-
^-huttiin esimerkiksi Suomessa hirveitä naamaeleitä tehden
- "susilisteista" jne.
Mutta vasta viime viikolla saimme huomata että "su-
-silistien", "komujen" ja "Moskovan asiamiesten" yläpuolella
paheiden kannalta katsoen on sittenkin "mannermaan unio".
Työnantajain öykkärimäisyyden perusteella lakkotaiste-
•luun pakoitettuja Newfoundlandin rnetsätyöläisiä on väellä
ja voimalla yritetty saada uskomaan, että kaikki olisi hyvin,
jos heillä olisi "mannermaan union" asemesta .jokin työn-
antajain kontrollissa oleva yhtiön unio. Newfoundlandista
esim. tiedoitettiin, että siellä oli vangittu noin 79 metsätyö-
Iäistä sieh johdosta kun olivat ryhtyneet oikeuksiaan puolus-
tamaan Internationai Woodworkers of American, iWA:n,
johdolla, minkä jäseniä he ovat. .Mutta tämä ei lannistanut
lakkolaisia: kun miehet vietiin vankilaan, niin heidän vai-
monsa riensivät lakkovahdintaan julistaen, että mikään mah-
ti ei saa heitä perääntymään. Tässä vaiheessa syytettiin, että
RCMP:n aseistetut ja kypäräpäiset miehet olivat ajaneet
' naisjoukkoon loukaten ainakin yhä heistä. Ja kun parlamen-
tissa tiedusteltiin, että käytetäänkö RCMP.n miehjä lakon-
rikkurihommassa Newfoundlandissa, niin paras mitä heidän
puolustuksekseen voitiin hallituksen taholta sanoa, oli selitys,
että RtMPin miehet pitävät sieliä järjestystä maakuntahal-
lituksen valvonnan alaisuudessa.
Minkälaista tämä maakuntahallituksen järjestyksenval-
vonta ja laillisuus on, se paljastui erittäin räikeällä tavalla
torstaina, jolloin Ne\vfoundlandin pääministeri Smallwood
piti Tv- ja radiopuheen, minkä yhteydessä hän vaati metsä-
miesten union (IWA) "karkoittamista" tästä saarimaakun-
nasta, ja "uuden union" perustamista^ mikä tarkoittaa sel-
västi yhtiön union suosimista, kuten CLC;n presidentti mr.
Jodoin aivan oikein huomautti.
"Mannermaan unio' on siis "punaisia" unioita" pahempi
vain Siksi, kun se ei ole työnantajain kontrollissa. Tämä on
tärkeä seikka pitää mielessä, sillä 1W'A on poliittiselta kan-
nalta kaikkea muuta, muttei "radikaalinen*7 unio.
Ja mistä on sitten kysymys tässä metsätyöläisten lakossa?
Pitkän neuvottelu- ja sovittelukauden jälkeen antoi sovitte-
lulautakunta ehdotuksen, että metsämiesten 60-tuntista työ-
viikoa lyliennettäisiin vähän, ja että heille annettaisiin kol-
mesta viiteen senttiin nouseva palkankorotus.
Ajatella niiden metsämiesten "pahuuden" suuruutta:.
Odottavat sovittelulautakunnan ehdotuksen perusteella 60r
tuntiseen työviikkoonsa lyhennystä ja lisäksi vielä 3—5 sen-
tin palkankorotusta! Vähemmästäkin on vääräoppisia keret-
tiläisiä, roviolla poltettu! Ei siis ole ihme vaikka nyt ilmaan-
tui pahojen järjestöjen joukkoon aivan upo-uusi laitos —
"mannermaan unio".
HUONO LEHTIKUVA
En voi olla purkamatta mieltäni
ja vastenmielisyyttäni kuvaan jonka
olitte painaneet Vapauden helmi-
kuun 5 paivan numeroon. Siina
esiintyi mies, jonka - "ansiot" ; tun-
nen liiankin hyvin, vaan koskaan en
olisi luullut hänen kuvansa pääse-
vän mihinkään tyoväenlehteen —
lisäksi vielä sellaiseen kuvaan, jos-
ta hanta ei kukaan.voi edes tuntea.
— A. S., Vancouver.
Vaikka kyseinen kuva ei olekaan
Vapauden oma kuva, vaan kuvapal-
velumme "varaama uutiskuva,; niin
ylläesitetty protesti ori epäilemättä
oikeutettu. — Toim.
- Ontarion kaasuskandaalista
Ontarion luonnonkaasuskandaali sai uutta tuulta purjeir
siinsa viime viikolla siinä määrin, että siitä voi kehittyä -tä.r-
keä moraalikysymys lähestyvissä maakuntavaaleissa.
Vaikka pääministeri Frostin hallituksen kolme ministe-
riä — entinen yleisten töiden ministeri William Griesinger,
entinen-metsien ja maiden ministeri Clare Mapledoram ja
entinen kaivösminisferi Philip Kelly — sekaantui nopean ri-
kastumisen kuumeessa Pohjois-Ontärion luonnonkaasuyhtiön
osakkeiden ostoon ja joutui sen takia jättämään ministeri-
salkkunsa,'niin Ontarion toryhallituksen pääministeri Frost
puolusti kuitenkin hallituksensa rehellisyyttä ja luonteen-
eheyttä. ■ •
Täten menetellessään pääministeri Frost nousi moraali- :
sen oikeudentunnon korkealle puhujalavalle ja selitti, ettei
pääministeri voi olla vastuussa ministeriensä yksityisluon-
toisista ■ osakekaupoista, sillä hän ei voi virkansa puolesta
inuuskia ministereitään ja vaatia heitä tiedoittamaan yksi-
vtyiskaupoistaan) siten, että hän -r— pääministeri — voisi an---. •
'taa todistuksen heidän henkisestä terveydestään.
*■ Tämä, tietysti pitää paikkansa vissiin rajaan saakka.
-Mutta olettakaamme, että kysymys olisi jonkun sosialide-
imokraattisen, kommunistisen tai^muun työväenmielisen pää-
Jministerin hallituksessa tapahtuneesta skandaalista. Olisiko
•^mitään:!,^mahdollisuutta-->siihenj\,'että>-.l-ällaiseen skandaaliin
-.•sekaantuneiden ministerien vuoksi mustattaisiin, ei vain työ-
oväenmielinen.pääministeri, vaan myös hänen puolueensa .ja
"leoko työväenliike? '
' Tässä yhteydessä voimme viitata vaikkapa ns. Hoffan
: -tapaukseen. Äärioikeiston:siipeen;kuuluvaiäBimattiyhdistys-
byrokraätti mr. Hoffa ori tehnyt paljon sellaista, mistä työ-
-väenmiehet ja -naiset ovat häntä moittineet ja vieläkin ar-
vostelevat. Mutta suurpääoman mustat taantumusvoimat
.'ovat nyt päättäneet heittää tämän "päärynänsä sioille" vain
Jsiinä mielessä, etä yoisivafrnrrHoffaan viitaten selittää teko-
pyhästi, että koko ammattiyhdistysliike on mätää siinä mää- "
^rin, että hallitusvallan täytyy ruveta sen toimintaa-vaivo-
inaan ja suojelemaan? Ikäänkuin suurpääoma olisi
-kiintynyt työväenliikkeen todellisiin etuihin! Tässä on vain"
yksi esimerkki siitä,/mitä tapahtuisi, jos olisi kysymys työ-
väenhallituksen'jonkun jäsenen skandaalista — ja työväen-
liikkeessäkin on jumala paratkoon myös joitakin sellaisia
yksilöjä kuin juuri yllämainittu mr. Hoffa.
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Ontarion
'Jcaasuskandaalia ei „öle vielä kokonaan selvitetty. Kuten
«luistetaan, tämä skandaali puhkesi kukkaansa sen jälkeen
jkiin, saatiin' tietää, että mr. Kelly erosi kaivosministerin toi-
iptiesta sen vuoksi, että hän oli ostanut suuria voittoja tuot-
taneita kaasuyhtiön uosikkeita ministerinä ollessaan. Aluksi
«Väitettiin hallituksen toi mesta,> ettei mitään skandaalia ole
tapahtunut. Sitten kuitenkin paljastui, että mr. Kelly oli käy-
ttänyt korkeata luottoasemaä" yksityisen rikastumisensa hy-
yäksi/.ja ettätkaksi muuta ministeriä oli sekaantunut asiaan.
Londonin asukkaita
kehoitettu kiehuttamaan
ruoka- ja juomavetensä
London, Ont. — Terveysviran-
omaiset varoittivat asukkaita laa:
jalla alueella etelä-Londonissa, et-
tä heidän tulisi kiehuttaa kaike»
juoma- ja ruokavetensä, sillä veden
saastutaminen alueella oh saavut-
tanut "likaviemäriveden" tason.
Alueella asuu arviolta 8,100 ihmis-
tä.
Varoitus annettiin terveyslauta-
kunnan kokouksessa, jossa kävi il-
mi, että vesivarojen saastuttamista
on ollut havaittavissa vakavassa
määrässä sitten helmikuun 2 päi-
vän ja vähemmässä määrässä ai-
kaisemmin.
Sanoi tri Lambert: "Tätä aluetta
voidaan laajentaa tai supistaa ku-
ten nähdään tarpeelliseksi. Niin
pian kuin tilanteessa tapahtuu miiu-
tps siitä tullaan ilmoittamaan pai- .|
j kallisten tiedonantolaitosten väli-
styksellä.*' "
i Terveysviranomaiset sanoivat, et-
|tä heidän oli pakko antaa varoitus, 1
j sillä on vaara punataudin leviämi- j
sestä. j
! Sen jälkeen on tehty uusia syy- j
töksiä siitä, että eräät muut j
lainlaatijakunnan jäsenet, mu- |
ikaanlukien liberaalipuolueen '
Ontarion jaoston nykyisen joh- !
tajan VVintermeyerin, olivat |
myös sekaantuneet -.skandaa-i
, Uin. !
; Samalla on äärettömän kiu- <
isällistä nähdä, että torypuo-1
jluetta henkeen ja vereen asti
; tukeva paikallinen päivälehti
| kirjoitti johtavassa toimitus-
kirjoituksessaan helmikuun 6
pnä mm. seuraavaa:
i "Ei ole mikään salaisuus, et-
!tä." julkisuusmiehet ovat usein
; toimiensa laadun vuoksi 'sisä-
| renkaassa' kun tulee' kysymys
[tulevasta kehityksestä, mikä
I voi johtaa voittoa tuottavaan
j pääomasijoitukseen. Canadan
jluonnonkaasuputkilinjan ra-
jkentaminen ei paljastanut täs-
Isä suhteessa mitään uutta. Se
! tosiasia, että monet, monet ih-
miset 'olivat tietoisia' ja hank-
kivat muutamasta sadasta
muutamaan tuhanteen dolla-
riin, voi olla silmiä avaava
seikka . tietämättömille,; mutta
se tuskin lukeutuu skandaali-
luokkaan.
"Pääministeri Frost teki sel-
väksi, ettei hän hyväksy halli-
tusministerien sekaantumista
kaasuosakeyhtiöiden osake-
kauppoihin ... Mutta tehtä-
köön selväksi, että nämä kau-
pat olivat laillisia, eikä ole mi-
tään merkkejä, että nämä teot,
jotka joidenkin toimesta on lei-
mattu ministereiltä harkitse-
mattomiksi teoiksi, olisivat vai-
kuttaneet yleisön etuihinrT.
Mitään ei saavuteta ruoskimal-
la kuollutta hevosta..."
Toisinsanoen paikallinen to-
rylehti pitää, itsestään selvänä
asiana,_että hallitusministerit
ja muut luottotehtäviin valitut
henkilöt käyttävät "sisären-
kaan 'tietojaan" omiin liiketarr
koifuksiinsa! Tämä on mieles-
säpidettävä ■ seikka maakunta-
vaalien lähestyessä.
Meidän käsityksemme onnet-
ta niin paljon mätää kuin luon-i
nonkaasuyhtiön osakekeinotte-
lun yhteydestä pursuaakin, si-
tä ei voida kunnollisesti puida
vaaleissa: Asian-johdosta pitäi-
si ensin ; suorittaa puolueeton
tutkimus! Vasta tällaisen tut-
kimuksen perusteella saavat
Valitsijat kaikki tiedot skätik
daalista, ja vain tietoinen: kan-:
sa voi vaaleissa määritellä kan-
tansa siitä, ovatko hallitusmi-
nisterit ja muut silmäntekevät
huolehtineet;, yhteisistä ^hallin-.
totehtävistä,vai ovatko he päär
asiassa käyttäneet "sisären-
kaan tietoja" oman rikastumi-
sensa hyväksi.
Mitä on vanhaa ja miltä uutta latinalaisessa Amerikassa?
Kirj. N. KAREV
yrittävät kaikin keinoin), alkaen dip-
lomaattisesta painostuksesta ja pää-
tyen • aseelliseen W sekaantumiseen
saakka. estääkseen kansallisen va-
pausliikkeen vyörymisen -latinalai-.'
sessa Anierikässa. •'
: Latinaiäisessa Amerikassa on sel-
lainen .laajalle levinnyt käsitys, > et-,
tä heidän maansa on Yhdysvalloille'
"lypsylehmä". Amerikkalaiset: yh-
tiöt saavat sijoituksistaan. latinalai-
seen Amerikkaan, sellaista voittoa,
etteivät voi uneksiakaan sellaista
omassa maassaan. Varapresidentti
Nixonin mukaan Amerikan yksi-
tyisten pääomien sijoittaminen lati-
nalaiseen Amerikkaan on ollut e-
dulHsinta kuin minnekään muualle
maailmaan. _ -
V-iimeisen kymmenen vuoden ai-
kana amerikkalaisten yksityispää-
omän ulkomaalaisista sijoituksista
öh latinalaiseen Amerikkaan sijoi-
tettu yksi kolmannes. V. 1957 (jol-
ta ajalta on viime tiedot) Yhdysval-
tain pääomien sijoitukset latinalai-
sen Amerikan maihin nousivat
1.300 miljoonalla dollarilla, kun Sii-
maan aikaan sijoitukset lähi- ja
keski-Itään 100 miljoonalla dolla-
rilla, Aasiaan 175 miljoonalla ja
Länsi-Eurooppaan 500 miljoonalla
dollarilla.
Yhdysvaltain monopolien taloudul-
kansat vaativat lopettamaan orja-] Unen hallinta latinalaisen Ameri-
niaiset riippuvaisuussuhteet amerik-i kan maissa saattaa nämä maat täy:
New York. — Kuuban tapahtu
mat ovat aiheuttaneet hermostumis
ta Yhdysvaltain hallitsevissa pii-
reissä. Huolimatta amerikkalaisis-
ta dollareista; tykeistä» -tankeista ja
pommittajalentokoneista v Kuuban
kansa kukisti Batistan hallituksen,
joka rajattomasti palveli Yhdysval-
tain monopoleja.
Amerikkalaismielisen Kuuban
diktaattorihalhtuksen kukistuminen
on - herättänyt innostusta latinalai-
sen Amerikan maissa ja antanut
liikkeellepanevaa voimaa taistelulle
kansallisen vapauden ja todellisen
riippumattomuuden puolesta tassa
osassa maapalloa. Amerikkalaiset
"sanomalehtikirjeenvaihtajat eri
puolilta latinalaista Amerikkaa'
rummuttavat: "On olemassa myrs-
kyn merkkejä. Myrskypilvet leijai-
levat alhaalla." Tämän jälkeen a-
merikkalaiset teollisuuksien omista-
jat, jotka ovat investoineen pääomia
latinalaisen Amerikan maihin, ovat
kiiruhtaneet sinne ryhmissä ja yk-
sin. He menevät sinne, kuten leh-
det vakuuttavat, "pääsemään yhteis-
ymmärrykseen" ja palaavat sieltä
vakuuttuneina, että "kaikkialla la-
tinalaisen Amerikan maissa nousee
liikettä Wäshingtonin politiikkaa
vastaan", lainataksemme New York
Timesiä. Latinalaisen Amerikan
kalaisista monopoleista.
Amerikan kongressissa nimitet-
tiin hätiköiden erikoiskomitea tut-
kimaan tilannetta latinalaisen Ame-
rikan maissa. Huolimatta siitä mi-
hin manöövereihin hallitsevat piirit
dellisesti riippuvaisiksi udkomaa-
kauipässa Yhdysvaltain markkinoi-
den oikuista ja siksi se on suurena
jarruna näiden maiden taloudelli-
selle kehitykselle. USA:n kauppa-
markkinat ovat aina olleet hyvin
ryhtyvät, niin yksi asia on selvä: ne I epäeduullisia latinalaiselle Ameri-
1 j
kalle. • Milloin hyvänsä tulee ta-
loudellista lamaannusta.'iYhdysvalr
loissa .amerikkalaiset monopolit pyr-
kivät vi vapautumaan s taloudellisista
vaikeuksistaan ensimmäiseksi hei-
dän etelässä' olevien naapuriensa
kustannuksella.:,' He:: päättävät. Or:
mien etujensa mukaisesti ulkomaa?
kaupan maarasta latinalaisen' Ame-
rikanmaiden kanssa, .mielivaltai-
sesti katkaisten hintoja raakamate-
riaaleilta ja kohottavat hintoja niil-
le omille tavaroilleen;' joita lähete-
tään latinalaiseen Amerikkaan. Sa-
maan aikaan on huomattava, että
latinalaisen Amerikan maat ovat York Times
Wall Street Journalin - mukaan
tBolivia: on nykyään "pahemmassa
asemassa1 kuin 4 vuotta sitten* jol-
loin Yhdysvallat alkoiv antamaan
sille taloudellista apua".
Brasiliassa, Paraguayssa, Haitis-
sa Guatemalassa, El Salvadorissa
sekä toisissa-näissä' maissa on suu?
ria; taloudellisia; vaikeuksia. Niinpä
'Argentiinan, budjettivajaus: on rnous-
sut 835 miljoonaa dollariin ja elin-
kustannukset; v. 1958' nousivat ,45
prosentilla. . "Suurin osa latinalai-
sen Amerikan maiden väestöstä
menehtyy nälkään", kirjoittaa New
riippuvaisia raakamatenaaliensa ja
maataloustuotteinansa : viennistä
joka pn tarpeellista maitfensa ia
loudelliselle kehittämiselle'. Ei ole
pelkkä sattuma, että latinalaisen A-
merikan maat tällä hetkellä, kuten
lehdet vakuuittavat, kokevat sellai-
sia taloudellisia vaikeuksia, joita
ne eivät ole kokeneet kuin 30-luvun
kriisin aikana.
Chilen presidentti AJessandrin
mukaan maansa budjettivajaus vii-
me vuonna nousi 226 milj. dolla-
riin. Teollisuustuotanto laski 3,5
prosentilla, rakennustöiden volyymi
6 prosentilla ja työttömien luku-
määrä nousi 200,000 — noin i,000,-
000 työläistä on edelleen tuotannos-
sa. Maan päävientitavaran kupa-
rin hin|a on laskenut 60 prosentilla.
Viime syyskuussa Yhdysvallat
vähensi lyijyn ja sinkin tuontiaan
ja tällä tavalla antoi uuden vakavan
iskun latinalaisen Amerikan mail-
le. Riittänee kun sanoo, että yk-
sistään sen johdosta 50,000 kaivos-
työläistä Perussa joutui työttömäk-
si.
Maailma kauko-ohjusten varjossa
Ihmiskuntaa jäytää jatkuvasti pel-
ko siitä piilevästä vaarasta, joka väis-
tämättömästi leijuu 'maailman yllä ja
joka automaattisesti lisääntyy tai vä-
henee lännen ja idän poliittisten Ja.
taloudellisten suhteitten mukaan.
varsinaisesti kahta laatua, miehittä-
mätöntä robottilcntokonetta muistut-
tava pintaohjus, joka voidaan ampua
vain sukellusveneen ollessa pinnalla
ja hieman pienempi ballistinen ra-
ketti, joka voidaan ampua, myös tu- i 100 km-:n päässä maalikohteestaan.
Teknillinen kehitys on toisen maail- ! kialuksen ollessa sukelluksissa. Kun
Amerikkalaisten monopolien, hal-
■ . , - „ ... linnan aiheuttamien vakavien sen-
!a|! 3 ^--^.f!ai?!=^^ratsten ' painostamana latinalaisen.
Amerikan maat ovat olleet pakoitet-
tuja aika ajoittain pyytämään Yh-
dysvaltoja tekemään muutoksia sen
kauppa- ja talouspolitiikassa latina-
laiseen Amerikkaan nähden. Bra-
silian aloitteesta tämä kysymys; o-
tettiin uudelleen esille latinalaisen
Amerikan maiden ja Yhdysvaltain
konferenssissa, joka pidettiin Was-
hingtonissa viime marraskuussa ja
joulukuussa. Latinalaisen Ameri-
kan maiden edustajat pyysivät va-
kinnuttamaan niiden raaka-materi-
aalien, hinnat, joita latinalaisen A-
merikan maista viedään Yhdysval-
toihin ja samalla herättivät kysy-
myksen lainojen saamisesta Yhdys-
valloilta latinalaisten maiden tek-
nilliseen apuun ja taloudelliseen ke-
hittämiseen. Mutta kaikki tällaiset
latinalaisen Amerikan maiden yri-
tykset saada Yhdysvallat muutta-
maan politiikkaansa kohtasivat
VVashingtonissa läpipääsemättömän
seinän.
Yhdysvaltain valtuuskunta, jota.
johti Dullesin apulainen Dillon, ei
hyväksynyt yhtään latinalaisen A-
merikan ehdotusta. Washington
Postissa sanottiin, että Yhdysval-
tain päävaltuutettu "ei ymmärrä la-
tinalaisen Amerikan psygolpgiaa'.
Tosiasiassa Yhdysvaltain monopolit
vastustavat latinalaisen Amerikan
taloudellista kehittämistä, koska se
tekisi latinalaisen Amerikan maista
vähemmän riippuvaisia Wall Stree-
tisla.
! yhteistoimintaan., Liiaksi on käytet-
! ty hyväksi eräitä fysikaalisia ja ke-
j mialiisiä ilmiöitä. Torjuntamenetel-
j mät tähtäävät ohjusten tuhoamiseen
[korkealla ilmassa niiden ollessa 40—
mänsodnn jälkeen luonut uusia, en-
nestään tuntemattomia tuhoaseita,
joiden vaikutus on arvaamaton, ja
jotka vielä talla hetkellä ovat nopean
kehityksen alaisia. Sotilaallisessa
mielessä on jo 1950-luvun alussa
siirrytty • robottiaseen aikakauteen,
joka ydinaseilla täydennettynä on
vaikutukseltaan kaksijakoinen: koko-
naisten kansakuntien tuhoutumis1-
mahdollisuuksien kasvaessa kasvaa
samalla epävarmuus ja haluttomuus
lähteä kylmän sodan tieltä avoimeen
aseellLscen agressioon. jonka seuraa-
muksista ei ole varmaa tietoa. Tämä
on tärkein- tekijä. Joka on pidättänyt
hyökkäyshaluisla lan.siliittout.umaa
ajamasta suhteita katkeamiseen asti.
OHJUKSET JA ROBOTIT
Suurvaltojen piirissä tapahtuvat
sotilaalliset varustelut ovat vuodesta
toiseen saaneet yhäti lisää teknillisiä
piirteitä. Kauko-ohjaus, tutkan käyt-
tö, maalien itse-etsintä ja ydinla-
taukset ovat piirteitä, jotka tällä het-
kellä lyövät leimansa nykyhetken ar-
meijoille maalla, .merellä ja ilmassa.
Tältä pohjalta on syntynyt kolmois-
asetelma. joka . yleensä tunnetaan
ABC-aseitten nimellä ja josta eri osat
joustavasti täydentävät toisiaan.
ABC-asetelmassa A tarkoittaa! ätö-
niir eli ydinasetta, B ballistista aset-
ta, joka käsittää ohjukset ja robotit
seka C kemialhs-biologista asetta,
mikä vuosien jälkeen uudelleen on
saanut jalansijaa sotilaallisena teki-
jänä.
Naista muodostavat mantereitten
väliset'ohjukset, jotka on varustettu
voimakkaalla ydinlatauksella/ihmis^
kunnan suurimman uhkaii, mika lä-
hinnä perustuu naiden aseiden sala-
kavaluuteen ja suureen tuhovaiku-
TuTKeen. On konstruoitu 4—8 tonnin
painoisia ohjuksia* joiden, kantomat-
ka on n. 10,000 km ja nopeus niin
suun, etta ne mantereelta toiselle
ammuttuna kykenevät neljännestun-
nissa tavoittamaan nnnka kaupungin
tahansa ja iskemään kirjaimellisesti
kuin salama. - kirkkaalta taivaalta.
Sellaisten pitkän matkan ohjusten
, tuhovaikutus on vetypommikarjellä
varustettuna niin suuri,: että ;ne esim.
Helsinkiin osuessaan, kykenevät tu-
hoamaan koko kaupungin- lähiympä-
ristöineen .radioaktiivisen .säteilyn
ulottuessa aina Keravan seuduille
sälikka. Ohj_ustcn strateegista käyttöä'
rajoittaa kuitenkin - vielä niiden suh-
teellisen heikko osuma tarkkuus* mut-
tatama voidaan,osittainkorvata suu-
rella tuhovaikutuksella jaasiantunti-
at ;ovat todenneet.; etta massiivinen
ohjushyökkays tiheästi asuttuja1 mai-
ta j asuu rka upunkeja vastaa n • m uo-
dostuisi .seurauksiltaan - hirvittäväksi;
Lisaksi ohjusten merkitys ei rajoitu
välittömäänytuhovaikutukseen,/vaan
niiden räjähdyspanoksien, aiheuttama
radioaktiivinen säteily; vaikuttaa pit-'
kalla tähtäimellä tuhoisasti myös nii-
hin, jotka ovat saattaneet säilyä
hyökkäyksessä hengissä: Tama on to-
dettua ram:; Hiroshiman ensimmäisen,
atomipommin jälkiseuraamuksista.
Kolmena viimeksi kulunena vuote-
na on seka-v-idassä etta: lännessä ^e-
hitetty aivan uusia- ohjustyyppejä,
jolta käytetään sukellusveneissäJa
joiden osumatarkkuus on huomatta-
vasti suurempi kuin varsinaisien kau-
ko-ohjusten. Sukclusveneohjuksla on
tällaisten ohjusten kantomatka on
1,200-2,000 km, niin lähelle rannik-
koa hiipivät sukellusveneet voivat
niillä aiheuttaa suurta tuhoa syvällä
sisämaassa.
K Ali KO ASEEN TORJUNTA
Kokemus on vuosikymmenien aika-
na osoittanut, että offensiivisen aseen
kintereillä tavallisesti kehittyy myös
enemmän tai vähemmän tehokas
vasta-ase, mutta ohjuksien osalta tä-
mä kehitys, on yllättävästi jäänyt jäl-
keen. Siitä huolimaita teknilliset
asiantuntijat ponnistelevat tälläkin
hetkellä kuumeisesti keksiäkseen te-
hokkaan'antiballistisen eli ohjustor-
junta-aseen. Toistaiseksi ei tätä ky-
symystä ole kyetty tyydyttävästi rat-
kaisemaan, mutta tässä yhteydessä
on syytä Ottaa huomioon, että tor-
junta-aseet kuuluvat siihen keksin-
törylimään, josta ei yleensä anneta
tietoja julkisuuteen. Itse ohjuksista
annettavia tietoja sitävastoin käyte?
tään verrattain yleisesti propaganda-
välineenä määrättyjä tarkoitusperiä
silmälläpitäen. Torjunta-aseet esit-
Näillä menetelmillä saavutetuista tu- 1
lok-isla ei ole annettu mitään viral- i
lisiä tietoja julkisuuteen. i
LENTOA S EF.N OSUUS !
Samanaikaisesti kehittyvien ohjus-;
ten kanssa on lentoaseen asema vas- !
taava.sti heikentynyt ja sen tehtävät |
vähenevät jatkuvasti. Lähivuosina
tullaan lentokoneita sotilaallisessa
mielessä käyttämään todennäköisesti
vain eräisiin tiedustelu^, kuljetus- ja
torjuntatehtäviin. Suunnitelma no-
peitten hävittäjäkoneitten käyttämi-
sestä ohjustorjuntaan on menettänyt
merkityksensä ohjusten nopeuden
kasvaessa, kun sitävastoin suihku-
"käyttöisten hävittäjäkoneitten no-
peus on pysytellyt parhaissakin ta-
pauksissa n. 2.000 km:n vaiheilla
tunnissa.
Nykyhetken ylinopeat lentokoneet
kykenevät verrattain tehokkaasti tor-
jumaan vihollisen pommituskoneet.
- mutta < kun nämä korvataan ohjuk-
silla, menettävät torjuntahävittäjät-
kin merkityksensä. Sitäpaitsi raket-
tiase. jonka puitteissa it-raketit ovat
i osoittautuneet erittäin tehokkaiksi.
Times/lainaaieräänÄlatinalaisen:Ä-:
menkan presidentin^ merkillistä
lausuntoa tämän liikkeen kasvami-
sesta. "Minun maassani", sanoi
han kirjeenvaihtajalle^ "talonpojat
elavat kauheassa köyhyydessä. Heil-
le ja heidän isilleen sanottiin loppu-
mattomasti:^ "ulkomaalaisen pääo-
man investointi, taloudellinen apu
ja kapitalismi -antavat-tteille parem-
man elämän .ja korkeamman elintä?
son. Vuodet ovat kuluneet ja he
edelleenkin elävät; kauheassa s köyi-
hyydessa." Tama on miksi latina-
laisen: Amerikan kansat,; kuten ;hän
kirjoitti, kääntävät katseensa?;;Km
naan joka ensimmäisen jkerranvub-,
sisatojen olemassaolonsa aikana an-
taa sadoille. mlljdöniUejk^al^
hyvin ravitun elämän.i.i;:;t -. '&
Latinalainen Amerikka näkee
Neuvostoliiton 'taloudellisessa 7-
vuotissuunnitelmassa suuret, mah-
dollisuudet taloudellisten^ ja kau-
pallisten suhteiden sitomiselle Neu-
vostoliiton kanssa, jolla olisi lati-
nalaisen Amerikan maiden talou-
delle^tervehtivä merkitys..
Santiago Dantas, brasilialainen
politiikko, vieraillessaan äskettäin
täällä halusi sanoa Neuvostoliiton
kansalle Isvestian (kirjoittaja on
Isvestian New Yorkin kirjeenvaih-
taja. —V) kautta, että hänen kan-
sansa ja liikemiehensa haluavat
normaalisia suhteita Neuvostolii-
ton kanssa.
Dantas sanoi: "Brasilian kansan
valtava enemmistö kannattaa nor-
maalisia suhteita Neuvostoliiton
karissa. Se kannattaa diplomaat-
tisten ja kauppasuhteiden palautta-
mista kahden maan välillä. Tehok-
kaiden kauppasuhteiden palauttami-
nen tuskin on mahdollista ilman
normaalisten diplomaattisten suh-
teiden palauttamista."
Dantas huomautti, että Brasilias-
sa on olemassa vissejä piirejä", jotka
vastustavat dijlomaattisten ja kau-
pallisten suhteiden palauttamista
Neuvostoliiton kanssa. Sellaiset
muodostavat ehdottoman väheni;
mistön.
Puhuessaan Brasilian liikemies-
j .teri intresseistä ja suhteiden nor-
i mal»soimisesta Neuvostoliiton kans-
Washingtonin konferenssi kiristi j sa, Dantas kohdisti katseensa sii^
Yhdysvaltain ja latinalaisten mai- j hen tilanteeseen, että Brasilian teh-
den suhteita, jotka jo olivat kireitä j tailijat tarvitsevat uusia markkinöi-
entuudestaan. Nyt nämä suhteet j ta tuotteilleen taatakseen Brasilian
ovat, kuten eräs kommentaattori sa- j taloudellisen kehityksen. Brasilia
noi, tulipunaisen kuumia. . |,vie ulkomaille $1,500 000,000 arvos-
Latinalaisen Amerikan maat'ovat j ta tavaroita vuosittain. Dantas ko-
täytyvät tavallisesti vasta sitten, kun ! kykenee suorittamaan ilmatorjunnan
niitä todenteolla tarvitaan.. i varmemmin ja pienemmin kustan-
Mikäli eräiltä tahoilta vuotaneisiin
tietoihin on luottamista, ovat suur-
vallat kehittäneet torjunta-aseen, jo-
ka perustuu tutkan ja radioaaltojen
nuksin kuin lentokoneet. Siksi onkin
ilmatorjunnassa miltei kauttaaltaan
siirrytty raketteihin ja entiset aseet
alkavat vähitellen olla museotavaraa.
vastaneet Yhdysvaltain muuttumat-
tomalle politiikalle monilla anka-
roina iskuilla erikoisesti YK:n . y-
leiskokaukseiT viime "istuntokaudel-
la. Yhdessä toisien maiden kans-
sa ne estivät Yhdysvaltain esityk-
sen ns. YK:n aseellisten voimien
järjestämistä ja kaikki rie taloudel-
liset ehdotukset, joita öljymagnaat-
ti Wise ehdotti Yhdysvaltain puoles-
ta. Yhdysvaltain sanomalehdistö
tunnustaa ettei koskaan aikaisem-
min ole Yhdysvaltain politiikkaa
niin vastustettu latinalaisen Ameri-
kan taholta sitten YK:n perustami-
sen.
Liikehtiminen irtautumiseksi Yh-
dysvaltain monopolien vallasta ja
kauppayhteyksien järjestämisestä
muun maailman, niiden mukana so-
sialistisen leirin maiden, kanssa saa
ensisijaisen merkityksen latinalai-
sessa Amerikassa/Sellainen leviää
yhä laajempien kansankerrosten,
niiden mukana myöskin kansallisen
porvariston keskuuteen. New York
rosti sitä, että Brasilia on valmis os-
tamaan Neuvostoliitosta teollisuus-
laitteita ja raakaniateriaaleja» teh-
tailleen.
Uusi suunta, jollainen nykyään
kehittyy Aasiassa ja Lähi-Idässä,
kehittyy vastuksista huolimatta
myöskin latinalaisessa Amerikassa..
JA
EI OLLUT ENEMPÄÄ
KIINNOSTUNUT
"En ole nähnyt teitä viime aikoi-
na kirkossa", sanoi pastori seura-
kuntalaiselleen. "Mikä vaivaa?"
"Tyttäreni opettelee harpunsoit-
toa", vastasi mies.
"Mitä sillä on tämän asian kanssa
tekemistä?"
"En ole sen jälkeen ollut erikoi-
sesti kiinnostunut taivaaseen."
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Synnin palkkana" -- veroalennus
Näinä joulunjälkeisinä "härkä-
viikkojen ja reikäleipien" päivinä
ei meillä tavallisilla kuolevaisilla
olisi juuri mitään hauskuutta, ellei
olisi verokaavakkeiden täyttämistä
ja verojen maksamista. >
Ne meistä, joilla on auto tai pol-
kupyörä, kiirehdimme luonnollises-
ti ennen "tilivuoden loppua" hank-
kimaan itsellemme: uudet ajoluvat
ja-: rekisterilaatat — veroa sekin.
Kunnallisveroa maksamme vähän
pitkin vuotta, joko välittömästi, vel-
kaisen ;omakodin; omistajana Aoi
vuokrien muodossa.
Ja joka kerta kun ostamme vaat-
1eita;-,r.-.:.väUneitä,':----;--:-gasoliinia,:r.'-öljyäv:
ruokaa tai käymäläpaperia, mak-
samme tavaraveroa, myyntiveroa ja
osittain tulliveroakin.
Mutta sittenkin on tämä kevät-
talven korva erikoinen juuri siinä,
että saamme täyttää "kunnian ja
omantunnon kautta"; tuloverokaa-
vakkeet.
Totuuden mukaan on tunnustet-
tava, että se ei ole monellekaan
meistä - hauskaa hommaa -^imutta
jännittävää .se :on varmasti i^^sellais-
ten kohdalta; jotka voivat ja, osaa-
vat "vetää välistä".
Tavallisten Virtasten, työläisien
ja farmarien kohdalta^ on asia etu-
käteen lukossa..— :sen:kun maksat
vielä 'tuloveronkin;jokaisestacvero-;
tettavasta dollarista. ■. Mutta niille,
joille muutenkin enemmän anne-
taan; .on myös jätetty kaikenlaisia;
takaportteja verovelvollisuuksien
täyttämisessä. , ,
Selvää tietenkin on, että isoiset-
kin täyttävät verokaavakkeensa
kunniansa ja omantuntonsa kautta.
Kuinkas muuten!
Mutta tässä yhteydessä palaa
mieleemme Torontossa, Osgoode
naalilla helmikuun 3 pn iltana
pidetty kokous, missä neuvottiin
juurta jaksaen miten on mahdol-
lista esimerkiksi se, .että §12,000
vuosituloista ci tarvitse maksaa
senttiäkään tulo\eroa!
Kokouksessa oli noin 200 osanot-
tajaa, ja verokysymysten erikois-
tuntijat luennoivat heille aiheesta^
"Maksattejco liian paljon tulove-
roa?
Hajoitetun tilan vuoksi tyydym-
me lainaamaan' vain muutamia koh-
tia, eräästä torontolaisesta; päivä-
lehdestä, missä .julkaistiin ^euraa^
vana. päivänä miltei sivunmittai-:
nen selostus tästä kokouksesta.
Nelihenkisen panelin puheen-
johtajana toimineen Maxwell
Brucen kerrotaan "tulkinneen
kokouksen mielialan" selittäes-
sään, että "yhdenkään henkilön
ei pitäisi antaa, verotusviranomai-
sille mahdollisuutta 'käyttää suu-
rinta mahdollista lapioa' ... Ja'
koska verotusviranomaiset - eivät
hidastele* käyttääkseen kaikkia
mahdollisuuksia pistäessään kä-
tensä mahdollisimman syvälle
veronmaksajan taskuun, 'veron-
maksajalla on samaten oikeus eh-
käistä "niin paljon .kuin rehelli-
syys scri sallii, hänen toimeentu-
lomahdollisuuksiensa heikentämi-
sen'."
Toisinsanoen, veronmaksajalla on
oikeus olla yhtä ovelana verojen
karttamisessa kuin veroviranomair
set ovat verojemme perimisessä;
Tietysti rehellisyyden puitteissa,
kuinkas muuten!
"Tapauksen miehestä, jolla oli
$12,000 vuositulot^ mutta löi, silti
veroviranomaiset laillisin keinoin,
esitti John G. McDonald . . . Hän
esitti tapauksen oletetusta mr.. J.
W. Billingsgatesta, joka' oli saanut
perinnöksi $200,000 ja oli sijoitta-
nut tämän summan canadalaisten
yhtiöiden' tavallisiin osakkeisiin,
mistä hän sai.voitto-osinkoa $12;000
vuodessa.
Tavallisuudessa, tavanmukaiset
verovapautukset huomioiden;: hä-
nen veronsa tästä-tulosta olisi ollut
$2,400 vuodessa . . . Mutta tulo-
verolaki'; säätää; että veronmaksaja:
-voi'rvähent-ää-.',20.'.-prosent-tia\canada-^
laisten' yhtiöiden-: verotettavista
"Voitto-osingoista; mikä tässä tapauk-
sessa oli $2,400. —
"Hänen veroiisa oli $2,400, mutta
hän_voi vähentää $2,400 ja näin-
muodoin hänen .ei-tarvitsevmaksaa,
lainkaan veroa; olettaen ettei, mie-
hellä ole muita tuloja, selitti mr.
McDonald. hämmästyneelle^ kuulija-
kunnalle.
Puheenjohtaja selitti, .että tämä
vähennysmääritelmä on otettu täy-
täntöön siinä mielessä, että se kii-
hoittaisi pääomien sijoittamista:car
nadalaisiin yhtiöihin . . ."
"Synnillisestä elämästä" saa
ilmeisesti myös verohelpotusta
— jos osaa asiansa hyvin järjes-
tää — tai jos on siihen varaa.
' "Yhtenä kysymyksenä oli: 'Voin-
ko säästää ^veromenoja: eroamalla
vaimostani?7
," 'Kyllä varmasti voitte', .vastasi
mr. McDonald. 'Korkeitten vero-
jen luokassa,oleva mies, joka mak-
saa .entisellei"vaimolleen-; huomatta-
vaa eläkettä saa tavallisesti häm-
mästyksekseen huomata, että avio-
liiton säröistä on tuloja.'
"Hän kertoi $40,000 vuositulojen
luokassa olevasta miehestä joka
maksaa entiselle vaimolleen $10,000:,
vuodessa eläkettä. Hänen säästön-'
sa on $5,300 vuodessa . : ."
Sievoinen säästö. Sillä saa vaik-
ka jonkunlaisen,autoromun. Mutta,
jos asian ottaa liikemieskannalta,
niin silloin miltei kannattaa naidai
ja erota kerran vuodessa!
"Hän sanoi kysymyksen: verome-y
nojen säästämisestä avioeron pe-:
rusteella tulleen . äskettäin - esiin-
Englannissa kua eräs parlamentin;
jäsen väitti, että synnissä elämi-
nen on tuottavaa hommaa. 'Hän
, esitti esimerkin, missä pariskunta
voi säästää $54,000 kahdenkymme-
nen,vuoden ;aikana-: asumalla ;vainr
yhdessä sen ajan. Sen jälkeen heT
voivat solmia avioliiton antaakseen
lapsilleen Laillisen aseman, sanoi
mr. -McDonald "selittäen puoles-
taan, että "korkeatuloinen ;mies (vbi.
Canadassa säästää;: avioeron ■ perus--
teelh-usen verran, että sillä rahalla
voi kosia toisen tyttö-hepsukan —
seuraavaa v a vi o ero-veroalennusta ■
varten. Kuten huomataan "synnis-
säeläjien" lastenkaan ei tarvitse'
ainakaan enää aikuisina kantaa*
"äpärän" Aimeä!
Siinä Toronton kokouksessa esi-
teltiin monta muutakin hyvää kei-"
noa tuloverojen vähentämiseksi,
mutta kun meidän tavallisten ih-
misten tulot eivät sinne asti-ulotu,
niin meidän täytyy,vain ihailla ja";
ihmetellä isotuloisten suurta vii-
"sautta —■ ja samalla sitä^orvarilli-'
sen lain tasapuolisuutta, mikä Ana-
tole Francen mukaan "kieltää niini
köyhät kuin rikkaatkin kerjäämäs-J
tä leipää täi nukkumasta siltojen
alla'.'. — Känsäkoura.- * r ' r.
!\>3.i;:v5Th:i:»^^
C$69+/+.^