/
Sivu 2< Tiistaina, maalisk. 10 p. — Tuesday, March 10, 1959
VAPAUS (LIBERTY) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tablished Nov. 6, 1917. < Authorized as second class mail byrthe Post Office Department, Ottawa, Pub-lished sthrlce"v weekly: Tuesdays, Thursdays and;Saturdays by Vapaus: : Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm„St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorisi Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertisingvrates., upo» applicatioa Translation free of charge.
' TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk.- 8.00 6 kk. 4.25 3 kk. 2 50 Yhdysvalloissa: 1 vk; 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: ■ , 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Jälleen myönnytys NL:sta
r,;, Neuvostoliitto on jälleen osoittanut ulkopolitiikkansa
joustavuutta tulemalla ainakin puolitiehen Yhdysvaltoja
vastaan: Saksan ja siinä yhteydessä Berliinin kysymyksessä.
Neuvostohallitus lähetti maanantaina Yhdysvalloille, Britan-
nialle: ja Ranskalle miltei samanlaisen nootin, missä suostu-
taan ilmeisesti vastahakoisesti länsivaltojen ehdottaman ul-
koministerikonferenssin järjestämiseen Saksan ongelmien
ratkaisua varten.
Kuten muistetaan, Neuvostoliitto tiedoitti viikko sitten
mielipiteenään, etta länsivaltojen ehdottama ulkoministeri-
konferenssi ei vastaa nykyhetken tarpeita, sillä sen ilmeisenä
tarkoituksena on vain pitkittää Saksan ongelmien ratkaisua.
Korostaen tämän kysymyksen tärkeyttä Neuvostoliitto se-
litti silloin, että ainoastaan^ pääministerien konferenssi voi
ratkaista tällaiset suurkysymykset.
Pääministeri Hrushtshevin maanantaisessa nootissa ko-
rostetaan edelleen, että Neuvostoliitto haluaisi mieluimmin
»vieläkin, että Saksan ongelmat käsiteltäisiin "korkeimman
portaan" konferenssissa, mutta kun länsivallat panevat niin
suuren arvon ulkoministerikonferenssille, niin Neuvostoliitto
suostuu siihen. Ehdoksi Neuvostoliitto asettaa kuitenkin sen,
että ulkoministerikonferenssi ei saa jatkua ikuisesti, vaan
että sen täytyy suorittaa työnsä parin kolmen kuukauden
aikana ja myös sen, että ulkoministerien konferenssiin kut-
sutaan myös Puolan ja Tshekkoslovakian ulkoministerit sekä
kummankin Saksan edustajat. Viimeksimainittu esitys tar-'
koittaa ilmeisesti sitä, että Neuvostoliitto vaatii muodolli-
sestikin "tasa-arvöa" Saksan kysymysten käsittelyssä niin,
ettei sen. tarvitse olla ulkoministerikonferenssissa yksi kol-
mea vastaan olosuhteessa.
Merkillepantavaa myös on Neuvostoliiton uusimmassa
ehdotuksessa se, että siinä esitetään "Saksan kaikkien kysy-
mysten" käsittelyn asemesta mitä Yhdysvallat vaatii, kes-
kusteltavaksi vain Saksan rauhansopimusasiasta ja Berliinin
kysymyksestä.
Kuten näkyy, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain esitykset
ulkoministerikonferenssin järjestämisen suhteen ovat vielä
ainakin käsivarren ulottuman päässä toisistaan. Mutta tär-
keätä on kuitenkin huomata, että Neuvostoliitto otti maa-
nantaina todella pitkän askeleen länsivaltojen asennetta koh-
ti. Ilmeistä myös on, että maailman yleinen mielipide odot-
ta nyt myönnytyksiä myös lännen taholta ja erikoisesti Wash-
ingtonista. Nyt ei olekaan käsittääksemme enää mitään voit-
tamattomia esteitä ulkoministerikor renssin järjestämisen
tiellä.
Toisaalta on.muistettava, että aika rientää nopeasti. Kol-
me kuukautta on jo kulunut siitä jolloin Neuvostoliitto esitti,
että kuuden kuukauden kuluttua, tarkemmin sanoen touko-
kuun; 27 päivänä, Neuvostoliitto jättää Berliinin kysymyk-
serr Saksan Demokraattisen Tasavallan hallintaan, ellei sitä
ennen, saada toimeksi länsivaltojen kanssa Neuvotteluja Sak-
san 'ongelmien ratkaisemiseksi.
»Toisaalta Hrushtshevin maanantaisessa nootissa anne-
taan ymmärtää, että Neuvostoliitto on valmis jatkamaan neu-
vottelija ulkoministeriportaalla toiset kaksi tai kolme kuu-
kautta yllämainitusta päivästä eteenpäin, jos asioista, keskus-
tellaan vakavassa mielessä.
^Asian kiireellisyys ja vakavuus sekä Neuvostoliiton nyt
ilmaisema sovitteluhalu vaativat myös meidän maamme, Ca-
nadan aktiivista panosta Berliinin kysymyksen ratkaisemi-
sen hyväksi. Ei ole meille kansakuntana läheskään saman-
tekevää miten Berliinin kriisi ratkeaa, koska tämä kysymys
kätkee poveensa siemenen joko uuden sodan puhkeamisvaa-
raJSa" tai kansainvälisen jännitystilanteen huojentumisesta.
Siksi pitäisi Ottawan myötävaikuttaa siihen, että Washing-
tort^ Lontoo ja Pariisi tarttuisivat Moskovan ojennettuun kä-
teen. Missään tapauksessa ei pidä syyllistyä harhakuvitel-
mia että Moskovan sovitteluehdotus on muka heikkouden
osoitus tai jokin merkki siitä, että se voi sittenkin jättää Ber-
liinin kysymyksen ennalleen.
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
.OJLO-0-QJL8JULOJ>-0JLQ.Q.ft.P.g.Q.P-0 9 0 /
Nestori Wirta, Intola, Ont., täyt-
tää maanantaina maaliskuun „16
pnä 80 .vuotta.
Sandia Mäki, Sudbury, Ont, täyt-
tää .maanantaina, maaliskuun 16
päivänä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
Ontarion tulvavaarasta
Uutistiedoissa on viimeaikoina useita kertoja varoitettu
Ontarion väestöä tänä keväänä uhkaavasta tulvatilanteesta.
Ilmeistä myös on, että viikonlopun vesi- ja lumisateet pa-
hensivat edelleen paljon tilannetta. • •
Me emme halua missään tapauksessa peloitella ketään
tarpeettomasti. Tavallisten ihmisten kannettavana on muu-
tenkin liian.paljon kaikenlaista pelkoa — pelkoa työttömyy-
destä, maataloustilanteen edelleen huononemisesta, epävar-
moista yanhuudenpäivistä — ja pelkoa kolmannen sodan
vaarasta.
"Mutta varoitettu henkilö on jo puoliksi autettu'', kuten
sanotaan ja niinmuodoin katsomme velvollisuudeksemme kcK
rostaa, että nykyiset puheet tulvavaarasta on otettava va-
kavalta kannalta. Etukäteen tehdyt valmistelut voivat osoit-
tautua hätätilanteessa hyvin" hyödyllisiksi — ja jos mitään
tulvaa ei tulekaan, niin käytännölliset varokeinot eivät meitä
liian paljon rasita.
Nykyisen tulvavaaran perustana on tämä poikkeukselli-
sen kova talvi: Lunta on saatu tavallista runsaammin, yh-
tään kunnollista suojaa ei ole ainakaan Pohjois-Qjitariossa
ollut ja kovien pakkasten takia maa on jäätynyt niin syvältä;
että vesi virtaa maata myöten sen sijaan; että maa imisi siitä
suuren osan sisäänsä.
Tämä ei tientenkään tarkoita, että tulvatilanne on ehdot-
tomasti: edessämme: Jos olisi vuorotellen: aurinkoisia^ päiviä
ja yöpakkasia, niin silloin voitaisiin selviytyä koko tilan-
teesta pelkällä säikähdyksellä. Mutta jos tulee kovia vesisa-
teita janiiden jälkeen hyvin lämmin sää, niin silloin on mor'
nella paikkakunnalla varmasti paha tulvatilanne.
Tällaisissa tilanteissa on.aina__syytä varustautua-pahim-
man mahdollisen varalta.
Ilmeistä, myös on, että maakuntahallituksen ja kunnal-
lishallintojen* viranomaisilta on syytä "vaatia päättäviä toi-
menpiteitä mahdollisen tulvatilanteen huojentamiseksi Pu-r
;heitten^ asemesta vaaditaan päättäviäi toimenpiteitä hetikoh-;
taiSesti .tämän kevään mahdollisen tulvan ivälttamiseksi ja -
välittömästi sen jälkeen kauaskantoisiavtoimenpiteitäJLulvien
YLEISÖN
KIRJE
Kanskan snrtomaavaltius
uuden nimen varjossa
ALKOHOLISMIN KAHDEKSAN
VAKAVAA MERKKIÄ: ~-
On paljon, jota et tiedä sairaudes
ta, jota nimitetään alkoholismiksi
1) että sita voidaan hoitaa — ja suu'
remmalla menestyksella siksi, etta se
nyt tunnustetaan taudiksi — eikä
vain parantumattomaksi tavaksi.
Alkoholisti ei aina ole vain retku
kadun kulmassa eikä aina ihmis-
haaksirikko paheiden onkaloissa. Hän
saatta olla naapurin poika, vieläpä
parhaan ystäväsi tytär, tai oman per-
heesi jäsen.
Halu päästä terveeksi on ensim-
mäinen välttämätön ehto menestyk-
selliseen hoitoon. Älä siis juo, jos
tahdot tulla terveeksi.
Älä kehoita toveriasi juomaan jos
hän kieltäytyy. Hän ehkä ei ole pys-
tyvä ottamaan tai pysymään erillään
siitä", mutta häneen vaikuttaa alko-
holi samoin kuin sokeri sokeritauti-
seen.
Tässä näet 8 varoitusmerkkiä. Tot-
tele niitä! Pysähdy! Ajattele! Kiel-
täydy! Kun:
1. Sinun täytyy jouda "ollaksesi
rauhassa ihmisten kanssa".
2. Et voi ottaa yhtä ryyppyä ja lo-
pettaa.
3. Sinä tarvitset ryyppyjä määrät-
tyinä aikoina päivästä. ' '
4. Sinä tarvitset ryypyjä unhoit-
taaksesi surusi, murheesi tai huolesi.
5. Sinä tarvitset ryyppyjä voit taak-
sesi tuon "väsymyksen tunteen"!
6. Kulutat aikaa poissa työstäsi
juopottelun takia.
4. Juopottelet yksinäsi .erittäinkin
aamuryypyllä.
8. Havaitset juopottelun vaaranta-
van terveyttäsi ja syöt sopimatto-
masti, hukut huonosti, olet hermos-
tunut, ärtynyt ja oikullinen ilman
syytä.-
Yksi jokaisesta kahdestakymme-
nestä jotka juovat — ja Canadassa
5,750,000 juo — saattaa tulla alkoho-
listiksi. Alkoholismi ei ole henkilöi-
den kunnloittaja. Sinä'saatat olla tuo
yksi kahdestakymmenestä.
Tarkkaa tieteellistä tietoa, puhu-
jia ja henkilökohtaista neuvontaa
saadaksesi neuvottele ilmaiseksi On-
tarion Provinssin hallituksen terveys-
departmentin kanssa osoitteella: Al-
coholism Research Foundation, 28
Avenue Road. Toronto, puhelin: Mid-
way 9817—8. ^- (Rev.) A.J.H.
Vuoden 1958 lopulla suurin osa
Ranskan afrikkalaisista siirto-
maista, jotka sijaitsevat Saharasta;
etelään; saavutti eräänlaisen .val-
tiollisen autonomian; ■■: Yksitellen^
; luetellen■: nämä alueet ovat: Se-
negal, Ranskan . Sudan, Dahoroe,,
Ylä-Volta, Nigeria, Norsunluuran-
nikko, Mauretania, KongO; (enti-
nen Keski-Kongo), Keski-Afrikan
alue, Gabun, Tshahad ja Madagas{
kar. Jo ennen tätä saavutti-. Rans-
kan Guinea itsenäisyytensä pe-
rustuslakiäänestyksen yhteydessä.
Kuten näkyyy, muuttui Rans-
kan siirtomaiden kartta ulkonai-
sesti vuoden 1958 aikana, mutta
kysymys ei kuitenkaan ole itse-
näisten tasavaltojen luomisesta,
vapauden antamisesta alistetuille
kansoille. Paljon puhuttu autono-
mia koskee vain maiden sisäisiä
asioita jossakin määrin.
ITSEM AARX AMISFARSSI
Kansanäänestys Ranskan Uudesta
perustuslaista suoritettiin, kuten
tunnettua, myös valtakunnan siirto-
maissa. Sen yhteydessä kaikille
Ranskan afrikkalaisissa alusmaissa
asuville Algeriaa lukuunottamatta
annettiin muodollisesti mahdolli-
suus valita 'joko jääminen Ranskan
liittoon tui eroaminen siitä.
Koko kansanäänestys siirtomaissa
oli kuitenkin vain hyvin valmistel-
tu ja harkittu temppu. Ranskalai-
set siiitomaavalliaat olivat vakuut-
tuneita siitä, että toimenpiteeseen
ei sisälly mitään riskiä. Eivätkä he
erehtyneetkään muiden kuin Gui-
nean suhteen, jossa viekastelu ei
auttanut, vaan väestön valtava
enemmistö äänesti perustuslakia
vastaan ja siis eroamisen puolesta.
Kaikkialla muualla väestön suuri
enemmistö virallisten tulosten mu-
kaan äänesti puolesta ja kieltäytyi
siten kansallisesta itsenäisyydestä.
tasysteemi,-strategisten raaka-ainein
dem käyttö, oikeuselinten valvonta,:
yhteysvälineet, korkeakoululaitok-
set, sisäisen liikenteen järjestely.
Senaatti johtaa, taloudellisia ja ra-
hakysymyksiä sekä , diplomaattisia
asioita. Valitystuomioistuin joutuu
käsittelemään riita-asioita, joita
mahdollisesti syntyy "yhteisön jä-
senvaltioiden" välillä,.
MISSÄ ON "ITSEHALLINNON"
PAIKKA? V
Viime syksynä hyväksytyn uuden
perustuslain 77 pykälässä sanotaan,
etta erillisillä alueilla on "oma hal-
linto ja vapaa _ja demokraattinen
perusta omien asioittensa hoitami-
sessa". Mutta mita enää jaa tämän
"hallinnon" tehtäväksi, kun kaikki
edellaluetellut tehtävät jo kuuluvat
"yhteisön" hallinnollisien elinten
toimivaltaan?
Mitä tulee toimeenpanevaan neu-
vostoon, jonka johdossa on Rans-
kan presidentti, niin itse asiassa sil-
lä ori diktatooriset valtuudet ja se
tulee epäilemättä muodostamaan
ranskalaisten siirtomaaherrojen hai-
litsemisvälineen.
Näin siis "Ranskalainen yhteisö"
ei tuo mitään muuta uutta Ranskan
siirtomaiden oloihin kuin uuden, ni-
milapun. Siirtomaiden asiat rat-
kaistaan Pariisissa kuten tähänkin
asti ja niiden tehtäväksi jää vain
päätösten täytäntöönpano.
Musta pooli
hajoamassa
Ranskan viranomaiset ovat ehdot-
taneet, että Euroopan hiili- ja teräs-
unionm eli mustan poolin tähänasti-r
nen ehdoton päätäntävalta hiili- ja
terästuotannon sekä tuonnin suhteen
kumottaisiin toistaiseksi ja sille us-
kottaisiin vain "juoksevien" asioi-
den käytännöllinen hoito. Tämä mer-
kitsisi itse asiassa mustan poolin lak-
kauttamista ylikansallisena elimenä
kuuden valtion Beneluxin, Ranskan,
Italian ja Länsi-Saksan kesken.
Mustan poolin hajoamisilmiölle an-
toi alkusysäyksen Belgian jokin aika
sitten tekemä ilmoitus, jonka mu-
kaan se aiko erota mustasta poolista
ainakin väliaikaisesti ratkaistakseen
oman säännöstelynsä avulla . ylivoi-
maiseksi osoittautuneen hiilikriisinsa.
Kun Ranska pelkää joutuvansa kan-
tamaan Länsi-Euroopan hiiliongelr
man rasitukset halua se hyvissä ajoin
vapautua mustan poolin sitoumuk-
sista.'',
POLIITIKKOJEN JA HEIMO-
PÄÄLLIKKÖJEN ASENNE
Tällainen tulos oli mahdollinen
sen vuoksi, että siirtomaavallan
vuosina ovat, siirtomaa viranomaiset
onnistuneet saamaan puolelleen
joukon ranskalaisen Afrikan poliit-
tisten puolueiden johtajia.
Monet näistä ovat yhteydessä
Ranskan virkakoneistoon, heillä on
hyvinpalkattuja virkoja tai he pal-
velevat ranskalaisia monopolisteja.
Siirtomaavaltiaiden toisen vahvan
tuen muodostivat heimopäälliköt^
joilla on suuri vaikutus Afrikan si-
säosissa. Vanhojen etuoikeuksiensa
säilyttämiseksi nämä ovat olleet lii-
tossa emämaan edustajien kanssa
ja niin he tekivät nytkin.
GUINEAN ESIMERKKI
Siirtomaavaltiaat ja heidän apu-
rinsa kärsivät kansanäänestyksessä
tappion vain Guineassa: 97,3 pro-
senttia sen väestöstä äänesti itse-
näisyyden puolesta.
Tämä tapahtui ennen kaikkea sen
vuoksi, että tässä siirtomaavaltios-
sa olivat paikalliset taantumuksel-
liset voimat, jotka yleensä tukevat
s i i r tomaavaltiaita, huomattavasti
heikentyneet.
Guinean kansan vapaustaistelua
johti. Demokraattinen puolue, jonka
edustajat muodostivat kansallisen
hallituksen vuonna 1956, jolloin
Ranskan oli pakko antaa joitakin
myönnytyksiä siirtomaissa vapau-
tusliikken painostuksen vuoksi.
Tämän jälkeen suoritettiin Gui-
neassa joukko tärkeitä uudistuksia.
Suuri merkitys oli paikallisten hei-
mopäälliköiden -vallan lopettamisel*
la. Niiden sijasta muodostettiin | neell
valinnalliset neuvostot paikallista silla
hallintoa hoitamaan. Guinean hal-
litus hyväksyi myös lain naisen va-
pauttamisesta sekä tyttöjen oikeuk:
sien puolustamisesta, se alensi ta-
lonpoikien veroja ja korotti työläis-
ten palkkoja sekä lopetti rotusyr-
Sekä heimopäälliköt, etta eraat; jinnän.
poliittiset johtajat pettivät kansaa { Tämän hallituksen kehoituksesta
kokonaan.poistamiseksi pitkän
matkan ohjelman perusteella.
Toisaalta me voimme itse
kukin yksilöinä ja järjestöinä
antaa oman panoksemme. Me
suosittelemmekin, että lehtem-
me lukijat ja muut kansalai-
semme liittyvät varauksetta
niihin>--yöteisiin. edesottamuk-
siin, mihin eri paiRkakunnilla
mahdollisesti ryhdytään tulvan
torjumiseksi. Hyvä on myös
huolehtia yyksilökansalaisina
siitä, ettei jouduta aivan "pal-
jain käsin" tulvan valtaan. On
hyvä tarkistaa polttoainevaras-
to, hankkia vähän kestävää
ruokatavaraa, otettava selvä
saatavissa olevista pumpuista,
veneistä ja muista ivälineistä.:
Hyvä.on korjata alavilta alueil-
ta koneet, laitteet ja tarvikkeet
vähän ylemmille paikoille jne.
Toimien . järjestelmällisesti,
harkiten ja ilman aiheetonta
paniikkia; voidaaniepäilemättä
välttää mahdollisen tulvan sat-
tuessa monta kiusallista pul-
maa.
vakuuttamalla sille, etta uusi perus-
tuslaki avaa tien riippumattomuu-
teen.
VASTAVOIMAT
Surtomaavaltiaita vastaan esiin
tyi ennen kaikkea Afrikan itsenai
syyden puolue, joka on vielä nuori
ja jäsenmäärällään pieni, mutta
jolla epäilemättä on. suuri ■ tulevai-
suus: Sitä tuki suurin ranskalaisen
Afrikan ammatillinen järjestö, Mus-
tan Afrikan työtätekevien yleinen
liitto, sekä joukko nuoriso-, yliop-
pilas- ja naisten demokraattisia jär-
jestöjä.
Uutta perustuslakia vastaan esiin-
tyi näiden lisäksi joykko pienempiä
puolueita sekä yksityisiä hnkilöitä.
Kaikkia näitä ryhmiä ja henkilöitä
kohtaan harjoiteltiin ankaraa pai-
nostusta, heidän ei sallittu esiintyä
ja eräitä huomattavia henkilöitä
erotettiin viroistaan.
UUSI NIMILIPPU
■-. Ranskan siirtomaavalta esiintyi
viimeiset IS vuotta Ranskalaisen
Liiton nimilipun alla. . Siirtomaa-
valtiaille ei^-tämä kausi ole ollut
onnellista: valtakunnasta ovat. ir-
ronneet Indo-Kiina, Tunisia ja Ma-
rokko. Vuonn& 1954 alkoi itsenäi-
syystaistelu Algeriassa, Kansallinen
vapausliike oTT voimistunut kaikissa
afrikkalaisissa siirtomaissa.
• Tehdäkseen lopun siirtomaaval-
lan lahoamisesta päättivät ranska-,
laiset,uudelleen maalata sen julki-
sivun. Ranskalaisen Liiton sijasta
muodostetaan uuden perustuslain
mukaan -"yhteisö", jonka muodosta-
vat Ranska ja .sen .siirtomaa-alueet.
"Yhteisön" virallinen julistami-
nen tapahtuu - helmikuun: aikana.
Sitä" on edeltänyt mm. "yhteisön"
presidentin valinta sekä eri siirto-
maa-alueiden valitsema, nimitys aliir
eeslaan. Valittavana on kaksi vaih-
tohtoarialue voi olla joko "yhteisön
jäenvaltio" tai ."merentakainen.alue
Ranskan tasavallan 1 puitteissa".
"Yhteisön"vpresidentiksi on valittu,
kuten tunnettua, Charles de Gaulle.
"YHTEISÖN" HALLITSEVAT
ELIMET
.-e,]?erusluslain mukaan; muodosta-
vat•>■;"yhteisön".. korkeimmat.eliinel
toimeenpaneva.: • neuvosto, j'ohon
kuuluvat "yhteisön" jäsenmaiden
pää- jat eräät muut ministerit, se-
naatti, ;jonka muodostavat emämaan"
ja- siirtomaiden rcduslajatt sekä va-
litystuomioistuin.
Toimeenpanevan neuvoston teh-
täviin kuuluuj:seuraavien: asioiden
hoito::^ulkopolitiikka, (sotalaitos; ra-
ha-asiat ja talouspolitiikka, valuut-
Guinean kansa äänesti itsenäisyy-
den puolesta uutta perustuslakia
vastaan.
PARIISI RAIVOISSAAN
Pariisin suhtautuminen vaalin tu-
lokseen Guineassa osoitti, että siir-
tomaavaltiaat eivät suinkaan olleet
järjestäneet vaaleja sitä varten, et-
ta siirtomaiden kansat julistautuisi-
vat vapaiksi.
Taantumuslehdisto uhkaili Gui-
nean kansaa ja samaan aikaan kun
monet valtiot jo tunnustivat Gui-
nean uuden tasavallan; suorittivat
Ranskan viranomaiset joukon pai-
nostustoimenpiteitä sitä vastaan.
Niinpä heti vaalitulosten julkai-
semista seuranneena päivänä annet-
tiin Parisista kehoitus kaikille rans-
kalaisille teknillisille asiantuntijoil-
le, jotka työskentelivät Guineassa,
sanoutua irti työstään. Pariisi jää-
dytti kaikki finanssioperaatiot Gui-
nean kanssa. Maa erotettiin Rans-
\
kan Länsi-Afrikan Suuresta neuvos-
tosta, jonka tehtävänä mm. on val-
voa kaikkea näiden valtioiden yh-
teistä-omaisuutta. . Tämän seurauk-
sena : Guinea menetti osuutensa tä-
hän omaisuuteen täysin ilman kor-
vausta. '
PARIISIN EREHDYS
Selvästi näkyy, että ranskalaiset
laskivat Guinean sortuvan 'taloudel-
lisen saarron aiheuttamien: vaikeuk-
sien vuoksi. Guinean hallitus kään-
tyi kuitenkin: Ghanan'hallituksen
puoleen- ja v sai siltä 10 < miljoonan
punnan lainan. Guinean avUksi tu-
livat myös Tshekkoslovakia ja Sak-
san Demokraattinen Tasavalta, jot-
ka solmivat nuoren tasavallan kans-
sa sopimuksen taloudellisesta ja
kulttuuriyhteistyöstä.
Ensimmäisinä suurvaltoina tun-
nustivat Guinean Neuvostoliitto ja
Kiinan Kansantasavalta. Nykyisin
sen on tunnustanut jo hoin 60 maa-
ta. YKhon se hyväksyttiin joulu-
kuun 12. päivänä Ranskan vastus-
tuksesta' huolimatta. Guinean ja
Ghanan tekemä sopimus, joka muo-
dostaa pohjan Afrikan Yhdysval-
loille, oli nuoren tasavallan ensim-
mäinen askel kansainvälisten sopi-
musten alalla ja tämä askel kohotti
sen arvovaltaa huomattavasti Afri-
kan kansojen keskuudessa.
Tammikuun 7. pnä 1959 oli Rans-
kan vihdoin peräännyttävä. Silloin
solmittiin Ranskan ja Guinean vä-
lillä sopimus talous- ja kulttuuri-
kysymyksistä, mikä asiallisesti mer-
kitsi Guinean tasavallan hyväksy-
mistä. .
TAISTELU JATKUU
Guinean kansan voitto vaikutti
välittömästi Ranskan afrikkalafsis-
sa siirtomaissa, joissa vapaustaiste-
lu leimahti uudelleen liekkiin. Jou-
lukuun 4. pnä 1958 Mustan Afrikan
työtätekevien yleinen liitto sekä
Dahomen Demokraattinen liitto ju-
listivat yleislakon uuden hallituk-
sen politiikkaa vastaan. Kansanää-
nestyksen tulosten julkaisemisen
jälkeen tapahtui ranskalaisessa So-
malimaassa poliisin ja väestön yh-
teenottoja.
Valtava merkitys Ranskan siirto-
maiden väestön taistelulle oli jou-
lukuussa 1953 Akkrassa kokoontu-
Afrikan kansojen konfereris-
He yhtyivät innolla kokouk-
sen valaan: taistella vapaus koko
Afrikalle vielä tämän ihmispolven
aikana. Kaikkien Ranskan siirto-
maiden väestön taistelu jatkuu nyt
tämän tunnuksen merkeissä.
SITÄ
JA
II
ITÄTA
KOKOUKSESSA/
Puhuja oli juuri päässyt lämpene-
mään, puheestaan ja alkanut puhua
voimakkaasti elehtien, niin että sa-
lissa äitinsä mukana ollut pikku
lapsi • alkoi itkeä: äänekkäästi. . Aiti
yritti rauhoittaa lasta, mutta se ei
tuntunut lainkaan auttavan: Puhu-
ja keskeytti puheensa ja huomautti
äidille:
—:— Voin vakuuttaa* ettei lapsi häi-
ritse minUa ollenkaan.
— Voi olla, ettei lapsi häiritse
teitä, mutta te häiritsette häntä.
/_
Beaver laken
haalia avustetaan
Lumipaljous uhkaa
peuroja
nälkäkuolemalla
Toronto. — Tämän talven lumi-
runsauden johdosta odottavat riis-
tanvartijaviranomaiset, että arviol-
ta noin 250,000 peuraa 25,000 neliö
mailin alueella Ontariossa uhkaa
nälkäkuolema.
Viranomaiset ovat yhtä neuvotto-
mia kuin peuratkin, sillä paksun
lumen takia ei voida tehdä juuri
mitään peurojen hädänalaisen ti-
lan helpottamiseksi. Peurat eivät
hyvin yksinkertaisesti kykene pak-
sussa lumessa hankkimaan itsel-
leen ruokaa ja niin tuhannet niistä
kuolevat nälkään.
Metsissä on nykyään noin 20 tuu-
man vahvuiselta lunta ja viranomai
set arvioivati että noin 20 prosent-
tia, eli 50,000, peuroista joutuu
sen johdosta kuoleman omaksi ali-
ravitsuneisuuden takia. Viime syk-
synä metsästäjät saivat vain 9,000.
Alue, jolla tilanne on vakavin,
ulottuu Sault Ste Mariesta aina
Quebecin rajalle ja etelämpänä
Coldwaterista Georgian lahdella
Bellevilleen ja sieltä Quebecin ja
Ontarion rajalle Pembrokessa.
Sault Ste. Marien alueella on ti-
lanne viime kolmen viikon aikana
ollut erittäin vakava, sillä siellä
on metsissä lunta paikoittain niin-
kin paljon kuin 30 tuumaa. Parry
Soundin alueella on lunta 32.6 tuu- sessa St. Michaels. sairaalassa hei
maa ja North Bayn alueella 28.5.
Kirkland Lake. — Ehkäpä toisil-
la paikkakunnilla luullaan, että me
täällä Kirkland Lakella olemme ai-
van jäätyneet, koska Jehden pals-
toillakaan ei ole näkynyt täältä
minkäänlaisia elon merkkejä. On-
neksi asia ei ole vallan näin hul-
lusti, vaikka talvi; onkin::ollut:;erit-;
täin - ankara lumineen. ja pakkasi-,
neen. - Päivästä. toiseen - on sentään
täälläkin menty kaikesta • huoli-;
matta.
: Naistenkerhomme on myös ollut
koko talven hiljalleen toiminnassa. ■.
Olemme^ kokoontuneet joka toinen
tiistai-ilta "poikatalollä"-bingoa. pe* ■
laamaan. Vaikka joukkomme, on-;
kin pienenlainen, niin kuitenkin
olemme täten saaduilla pennosilla
voineet osaltamme auttaa monta
hyvää asiaa. Esimerkiksi joulun
aikana kerhon naiset hommasivat'
pikkulahjoja paikallisille suomalai-
sille sairaille.
Viimeksipidetyssä kerhoillassa
päätti naisten kerho järjestää illan-
vieton Beaver Laken haalin raken-
tamisen hyväksi. Tämä tilaisuus
pidetään ,'poikatalolla" sunnuntay
na, maaliskuun 15 pnä, alkaen klo
7 illalla. Siellä on varmaan paljon
hauskaa. Myös pelataan seurape-
lejä. Jokaisella on siis tilaisuus
voittaa hyviä palkintoja. Myös jär-
jestetään kahvitarjoilu hyvien koti-
tekoisten leivosten kera. Saapukaa
siis suurella joukolla tähän erikois-
tilaisuuteen. Toivottavasti ilmatkin
alkavat jo näin kevätpuolella läm-
metä, että voi saapua vähän kauem-
paakin. Näin tulemme tässäkin yh-
teydessä auttamaan hyvää asiaa
eteenpäin. — L. M.
Toivo Saari kuoli
Torontossa
Toronto. '— Täällä Torontossa
pitkän aikaa asunut ja monilla eri
paikkakunnilla Ontariossa hyvin
tunnetu kansalaisemme Toivo Saari
(Saaren Topi) kuoli täällä paikalla-
Kaiken lisäksi Ontarion itäisissä
osissa saavutetaan lumisuusennätys
tavallisesti vasta maaliskuun kol-
mannen viikon kuluessa. Vaikka
talvi jatkuisi i tästä', eteenpäin nor-
maalisena," nfih'* tuhannet - peurat
kuolevat nälkään, <
Ontaripnj; ni«akuntahallituksen
riistaviränomaisten virkailija Har-
ry G. Lumsden selostaa, että koska
peurat asuvat laajalla alueella, niin'
ön mahdotonta kuljettaa' niille ruo-'
Kaa ilmateitse.
TOIVON MUISTOLLE
(Omistettu Toivo Saaren — Es-
panjan Topi — muistolle, kuoli hel-
mik. 21 pnä 1959, ollessaan 61-vuo-
tias, St. Michaels-sairaalassa, Toron-
tossa.)
Kullan keltaisen —- lännen kalleus,
ci sen hopeahohtoinen arvokkuus
ollut se, joka nuorena tänne sun sai.
Ilot Pii purin ilhiin,
varjot vanhojen linnoin,
iäksi suita taakse jai,
kun lähdit lantchen päin.
Kuten pojan muuttolintusen
pesä ahtaaksi ajallaan ahtautui;
Avarjiutcen sc lentää,,
kun siipensä saa,
etsien mantua avarampaa,
ehka ravinnon siellä runsaamman
saa.
Käsivartesi nuoret oli voimakkaat,
niitä halusi suuret, rikkahat maan,
keltä hopeat pöydillään on,
sekä kulta holveissaan loppumaton.
Enin clos aika oli raadantaa,
vuosikymmenet häipyi niin
unholaan.
Omakohtaisen rikkauden, kunnian,
tunto oikeuden sai suttc
korvaamaan.
Altis uhraan sille olit elosi
niissä kuulit sen puolesta
taistellaan.
Sinne kiirehdit sinä mukaan vaant
tovereiden rinnalla taistelemaan.
Kaiken annoit, voimasi, terveyden,
et pelännyt vaaroja, kuolcmmkaan,
joka seurasi a s keitäs,
sille hymyilit vaan.
Sinä uskoit: turhuutta ovat vaan
kulta ja hopea päällä maan.
Joka tietä oikean vaeltaa
^- kuolo köyhänkään ei ole
halvempaa.
Lauri Kangas.
mikuun 21 pnä ja hänet haudattiin
23 pnä.
Saari oli useimman viimeisen
vuoden : ajan jatkuvasti huonossa
terveydessä ja oli jatkuvasti lääkä-
rin hoidon alaisuudessa, joskaan ei
aina vuodesairaana.
Tämän kirjoittajalla ei ole mi-
tään varmoja tietoja edesmenneen
vainajan elämäkerrasta enempää
.kuin hänen kuolemaan johtavista
syistäkään, paitsi se, etfä hänen
kerrotaan kuolinpäivänään kaatu-
neen jalkakäytävälle. Paikallisen
päivälehden kertoman mukaan hän
oli nauttinut väkijuomia ja niin
hänet oli viety poliisiasemalle. Siel-
lä hän oli menettänyt kokonaan ta-
juntansa, joten hänet oli siirretty
yllämainittuun sairaalaan, jossa hän
kuoli saman päivän iltana heikon
sydämen ja jonkun muun sisäisen
vian johdosta.
Saari eli Jaakon-Saari oli synty-
nyt Karjalassa Antreassa tai sen
lähipitäjissä. Kuollessaan oli hän
noin 61 vuoden ikäinen. Hän tuli
Canadaan yli 30 vuotta sitten.
Tavallisena työläisenä edesmen-
nyt Saari seurasi jatkuvasti työläis-
ten yhteispyrintöjä ja sekä koti-
että ulkomaiden tapahtumia. Haa
oli vakituinen tämän lehden pals?
tojen lukija aina kuolemaansa asti.
Kolmattakymmentä vuotta sitten
hän osallistui myöskin Espanjassa
käytyyn vapaustaisteluun satojen
toisten Canadan suomalaisten kans-
sa taistellen siihen aikaan nouse-
vaa fasismia vastaan;. ■
Rauhallista ikiunta päivätyösi jäl-
keen. — E. F.
PÄIVÄN PAKINA
ii
"Se on sitä autoilun iloa" sanoi
eräänä pakkasaamuna työkaveri jo
ka oli vähällä palelluttaa jalkansa
kaivettuaan tunnin aikaa eurooppa
laismallista pientä; autoansa syväs
tä canadalaisesta lumikinoksesta.
Mutta tätä talvista "autoilun iloa"
riittää vähän kaikille; jotka^oval
saaneet kunnian istua ohjauspyörän
takanaja maksaa siitä koituvat viu-
lut. -
-Esimerkiksi: - torontolaiset: ^ auto-
liikkeet arvioivat, että katujen, ja
teiden suolaus aiheuttaa sikäläisille
autoilijoille keskimäärin $25.00 ku-
lut, ikoripellien; ja kromiosien ruos-
tumisen takia. Kun Torontossa on
arviolta.400,000 autoa;! niin se tar-
koittaa,: että;suolaruoste aiheuttaa
sikäläisille •autoilijoille / yhteenlas-
kien, kymmenen miljoonan dollarin
menoerän talvessa.
Ilon aihetta sekin. Taitaisi lulla
halvemmaksi pitää autoa vajassa- ja
ajella — taxilla!
v Mutta dollarihymyt, jotka kuule-
"ma?nostavat niin hitosti sitä oman-
arvon tunnetta,: itsevarmuutta ja
sosiaalista asemaakin, mikäli nyt
m a i n osm esta reih i n. vo i d a a n: luottaa,
tuottavat meille muutakin "antami-
sen"'" tai "maksamisen iloa'*, •
ff
voimakkaimmiksi ja kroomillisim
miksi nämä vekottimet saadaan —
tietysti autoilevan; yleisön toivo
muksesta r— sitä kalliimiksi ne tu-
levat ostaa ja ylläpitää. Ne hörp-
päävät ainakin gallonan gasoliinia
jo siinä kun .ne-ajetaan vajasta ka
dulle! '-- —
Mutta gasoliinin kulutus on kui-
tenkin:; lasten leikkiä automenojen
kokonaisuuteen verraten.
Tavallisten vero-, korjaus- ja ajo
menojen lisäksi •■: saavat autoilijat
"sosialisenr asemansa" ;,, hinnaksi
:inaksaa: myös autovakuutukset; jot-
ka ovat nousseet; jatkuvasti ja nou
sevat ilmeisesti yhäkin.
Meille vakuutetaan, että- vakuu-
tusyhtiöt: tekevät kaikkensa ■vakuu-
tusmaksujen ; alhaalla pitämiseksi,
mutta ^autoilijan näkökulmasta .kat-
soen tuntuu kuitenkin -siltä; -että
tällainen vakuuttelu on hirtehishuu-
moria. Jos halutaan vakuutushin-
toja pitää alhaisina, kuten sano-
taan, niin miten herren nimessä
voidaan sitten selittää, että joka
vuosi tulee meille kalliimmat va-
kuutusmaksut?
- Ennustaen;' että autovakuutukset
nousevat tuntuvasti myös ensi vuon-
na, asiaa koskevissa propagandauu-
MUa suuremmiksi, matalammiksi,I tisissa,keirota;ur että;yakuutusmak-
sut riippuvat autotapaturmien mää-
rästä ja näiden tapaturmien kalleu
desta.
Tässä yhteydessä selitetään:
Mitä enemmän tulee -liikentee-
seen, autoja, sitä enemmän on kola-
reita.
Mitä enemmän on autoissa hevos-
voimia ja nopeutta, sitä kalliimpia
kolarien aiheuttamat vahingot ovat
Mitä kalliimpia ovat autot pys
tyyn nostettu-ine kurakaarisiipinee.n
j a kiiltävine kromeineen, sitä kal-
liimpi on myös kolari. _
Myös sanotaan, että sairaala- ja
lääkintämenot lisääntyvät ja sekin
vaikuttaa kuulema autovakuutusten
hintaan.
Emme voi aivan kakistelematta
niellä kaikkia ylläesitettyjä, sivu-
mennen sanoen sanatarkkoja perus-
teluja autovakuutusmaksujen korot-
tamisen hyväksi.
Esimerkiksi v mitä enemmän tulee
liikenteeseen autoja, sitä enemmän
.saavat vakuutusyhtiöt myös liikettä,
eli vakuutuksia;ja porvarillisen kä-
sityskannan mukaan liiketoimintaa
voidaan harjoittaa sitä halvemmal-
la mitä suurempi on liikevaihto! -
Sitäpaitsi on esimerkiksi sairaala-
laskuissa puhuttaessa otettava huo-
mioon myös se, että suuri yleisö
maksaa nyt- sairaalamenotkin koko-
naan täällä Ontariossa ja monessa
muussakin maakunnassa.
Tällä ei tietenkään haluta kieltää
sitä, etteikö: esim.-autojen;,korjaus-
maksut ole suuresti nousseet. Täs-
sä on veräitä vakuutusyhtiöiden a-
sinnnxukajsia. numerotietoja.
V. 1953 auton tuulilasin, hinta oli
$55, vuonna 1958 $125.
Etupuskurin hinta oli keskimää-
rin $20 (1953) nyt (1959) $92. Tu-
kapuskuden $20 ja nyt $75.
Takimmaisten kurakaarien hinta
oli ennen "pyrstöjen'* ilmaantumisr
ta (1953) 17.00 kappale, nyt $80.
Etukurakaarien hinta oli $30, nyt
$51. Takalaatikon kansi maksoi
$50, nyt $81.
Mitä suuremmaksi tulee joukko-
tuotanto, sitä kalliimmiksi käyvät.,
autot? Teoriaa sekin! Vakuutus-
yhtiöiden laskelmien mukaan nuo
yllämainitut. 6 korjattavaa auton 9-
saa voitiin kuusi vuotta sitten uusia
$192 hinnalla. Nyt ne maksavat
$504!
. .Ns.^."konevoimaohjaus" tekee au-,v
ton pysäköinnin helpoksi" hommak- i
si; mutta jos sattuu tapahtumaan
jonkinlainen yhteentörmäys/niin se
antaa kalliin korjauslaskun.
Tätä ei sovi kieltää. Kallista on
nyt dollarjnymyjen korjaus. ;Mutta
kalliiksi tulevat myös vakuutusyhti-
öiden voitot, mitä autoilijat saavut
omalta kohdaltaan olla ■ jatkuvasti
nostamassa - suuremmiksi; Mutta
vaikka vakuutusyhtiöt eivät olekaan
maailman - "vaatimattomimpia' 'lai-
toksia, niin jostakin syystä ne eivät
puhu mitään omien voittojensa li-
säämisestä selostaessaan "miksi au-
tojen vakuutusmaksuja" on jatku-
vasti korotettava.
Niin että on sitä autoilun iloa vä-
hän meillä kaikilla — niilläkin jot-
ka maksavat automenonsa välilli-
sesti. —- Känsäkoura,
^ s >»
38
