mm
lämm
■ ;$&*vr- .r- ■'
!«■ rt'.:
Äl
|?#y;.--'-v: -
Telepiiones: Bus. Office OS. 4-4264;; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing, address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Orgän ot Finnish. Canadlans. Es-tablished Növ: 6, 1917. Authorlzed iAdvertisingi rates ^uppnv' applications ^Trai^atio]^
u secona cjass mau- oytuie. rosc • Office v Department", Ottawa. Pub-•:flshed# thrice^ 'Canaäassa^
thursdays and' Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Bm St. W., Sudbury, Ont, Canada. , .3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: i vk; 9.00 6.Vkk.;4.80 Suomessa: • 1 vk. 9.50 6 kk..5.25
Totuuden etsintä
m-
m.
"p „_ ' Tavalliset kansalaiset ovat totuuden etsijöitä;,ja frörjurv
^\ y mättomia,totuuden, puolustajia, • " ,
ff yalhietulvan keskeltä
||filr on päästä totuudesta perille. Ja sel-
\\: laisten kohdalta, jotka uskovat pahaa-aavistamatta. Suuren
L Rahan kontrolloiman lehdistön, radion ja muuri tiedoitusko-
r _ neiston propagandapitoisiin ja usein valheellisiin tietohin, on
^ : ^ kiinnipitäminen miltei mahdotonta. . >.
(Ottakaamme pari viimeisintä esimerkkiä. Vasta muuta-
ma-päivä sitten tiedoitettiin rajan eteläpuolella, että Sacco
ja Vanzetti-juttu tulee uudelleen käsiteltäväksi sen syyn
vuoksi kun yleisesti uskotaan, että heidät teloitettiin kolmi-
senkymmentä vuotta sitten syyttöminä ihmisinä silloin val-
linneen "ulkomaalaisvastaisen hysterian ilmapiirissä".
Mutta kuinka paljon onkaan hyväuskoisia ihmisiä, jotka
todella uskoivat Suuren Rahan kontrolloimien uutistoimisto-
jen silloisia valheita, että Sacco'ja Vanzetti olivat pahamai-
neisia rikollisia? Ainoastaan työväenlehtien lukijat ja kan-
nattajat saivat silloinkin tietää totuuden! Mutta miljoonat
muut joutuivat tahtomattaan tarkoituksellisten valheitten
harhauttamiksi.
Toisena esimerkkinä voimme ottaa Tiibetin entisen hen-
gellisen hallitusjohtajan, 23-vuotiaan Dalai Laman tulon In-
tiaan. Joidenkin Reille itselleen parhaiten tiettyjen seikkojen
vuoksi Intian suur lehdet myönsivät vasta lauantaina huhti-
kuun 4 pnä, että Dalai Lama oli juuri "päässyt punaisia vai-
noojiaan pakoon" rajan yli Intiaan. Mutta Pekingin radio tie-
doitti jo kaksi päivää sitä ennen, että Dalai Lama oli tullut
pakolaiskapinallisten mukana Intiaan.
Mikä on totuus? Meillä ei ole siellä ollut omaa silmin-
näkijää, mutta New Delhistä, Intiasta, huhtikuun 2 pnä lä-
hetetyssä AP:n uutistiedossa kerrottiin seuraavaa:
"...Intian ulkoministeriö on nolattuna ja jossakin mää-
rfin horjahtanut" siitä kun Peking sai tiedon tapahtumasta,
i sanoo itsenäinen Indian Express.
""' v "Tämä lehti sanoo 'kumoamattomaksi todisteeksi* sitä,
että kiinalaiset ovat voineet päästä selville salakielen avai-
mesta..." * J
Mikäli me voimme käsilläolevien tietojen perusteella
..päätellä, Dalai Lama saapui Intian rajalle maaliskuun 31 pnä.
Jö maaliskuun 29 pnä oli hänen edustajansa tullut rajan yli
ja anonut poliittista turvapaikkaa Dalai Lamalle. Dalai Lama
' jav kahdeksan henkilön seurue ylitti sitten rajan tiistaina,
maaliskuun 31 pnä. Heitä vastassa oli intialainen viranomai-
nen, joka oli saapunut paikalle Tavvangista. Myöhemmin
saapui rajalle Laman seurueen pääosa, noin 80 henkeä. Nämä
tiedot perustuvat Suomen virallisen tietotoimiston STT.n ja
myös Reuterin uutistietoihin.
Mutta miljoonat ihmiset Canadassa ja Yhdysvalloissa
- ovat pahaa-aavistamatta joutuneet tässäkin pinnallisesti viat-
• tomalta näyttävässä asiassa Suuren Rahan valheen pauloihin,
r Tämä sellaisenaan korostaa jälleen työväenlehtien tär-
keyttä ja merkitystä itse totuudenkin puolustajana. Se on
* myös yksi tärkeä seikka, miksi meidän tulisi tehdä kaiken
- voitavamme huhtikuun 15 pnä alkavan levityskuukauderi ai-'
l kana uusien tilausten hankkimiseksi Vapaudelle.
"Guatemalan" hevoskuuriako?
Tiibetissä tähän asti vallinneen orjuuden, moniavioisuu-
3 den ja muun jälkeenjääneisyyden häviämisen pelossa yö-
: unensa ja sielunrauhansa menettäneet Suuren Rahan lehtien
toimittajat syytävät ^näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina)
v tulta ja tulikiven käryä pienen Irakin poliittisen pään me-
: noksi vain siksi, kun Washingonin herrat eivät ilmeisesti tyk-
f, kää tämän pikkukansan viimeaikaisista edesottamisista.
On se todella kummallista hommaa kun ne Suuren Ra-
han lehdet, jotka vuodattavat krokodiilin kylmiä kyyneleitä
"Kiinan hyökkäyksestä" omassa maassaan Tiibetin kapinan
- tukahduttamiseksi, kiihoittavat ja yllyttävät maailman yleis-
iä -mieH^^ Irakiin tehtävää ulkomaista }
.;v\--;;.-.v:?}iyökkäystä,'varten!'. Jos mikään, niin juuri Irakin tapaus pal-
i jastaa Suuren Rahan lehtien kurjan tekopyhyyden Tiibetin
" "puolustamisessa".
, l Washingtonista viime maanantaina lähetetyissä uutistie-
* doissa kerrottiin, että Yhdysvaltain hallitusviranomaisia
v-j ''huolestuttaa Irakin tilanne enemmän kuin liittolaisten eri-
.v mielisyys Berliinin kysymyksessä."
~ ' Saman uutistiedon mukaan Yhdysvaltain valtiosihteerin,
; (ulkoministerin) erään apulaisen kerrotaan selittäneen, että
* ; kysymys on kerta kaikkiaan Irakin sisäisistä asioista. Irakin
- tilanteesta Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen sanotaan
* osoittavan, että, Irakin pääministeri "Kassem ei ole vain
' kommunistien välikappale, vaan hän itsekin on hyvin lähellä
' kommunismia" . . -^-etta Irakissa voivat kommunistit ottaa
* vallan milloin tahansa. Kuten -näkyy, kysymys "oh yksin-
; omaan Irakin sisäisistä asioista. Irakin pääministeri Kasse-
i t niia "syyietään" kommunistisuudesta ja selitetään, että Ira-
» kin kansa on tekemäisillään poliittisessa mielessä jotakin sel-
laista, mikä ei sovi Washingtonin herrojen piirustuksiin.
Kaiken tämän vuoksi on mainitun uutistiedon mukaan
it koko "Länsi-Euroopan öljylähde Kuwate" vaarassa siinä
.määrin, että amerikkalaisille öljyparooneille annettiin ohje:
"Jos» teillä on yhtään osaketta (nimeltä mainitussa öljy-
yhtiössä), myykää ne."
* '* *
Ainoana pelastuksena tässä tilanteessa",* jatketaan ky-
l seisessä uutistiedossa, on "Guatemalan menettelyn hyväksi-'
käyttö". '
. "Guatemalan" menettelymuoto on hyvin tunnettu. Kun
* Guatemalan kansa valitsi joitakin vuosia sitten hallituksen,
mikä' ei miellyttänyt eräitä amerikkalaisia suuryhtiöitä, vii-
t, meksimainitut järjestivät valtiovallan suosiollisella avulla
\ vallankaappauksen Quatemalassa. Tätä samaa "hevoskuuria"
, - suositellaan' nyt julkisesti Irakille! '' *' ,
iv,:;r Mutta toisinrkulnrGuatemala7Irak erole välittömästi yhM|
- dysyaltalaisten pyssymiesten käden ulottuvilla. Siksi olisi
^ Icuulema saatava likaisen kenttätyön tekijäksi joku ostetta|#
^ pyissä^-oleva- "suuruus". Ja katso, sellainenkin mahdollisuus
,J-J?y,.?(on^lemassa! Mainitussa ,Washingtdn'in-uutistiedossa kaav*ail- V
. .myKsia ja
I ma
'■Minulla'.'oli
viisitoista
t Kysymys:
viikkoa 'täysarvoisia ^työttömyysya-
kuutusmerkkejä viime •vuodelta; kirr
jassani. Sen perusteella sain;; työttöi
myysvakuutuslaitoksen sesonkiavus-;
tusta 13 viikkoa' $30.00 viikossa. Sit-
ten avustus-loppui ja haluaisin tie-
tää,-n^&i;s^
äjaita: niinkuin etmen yilämaihittu-
jen merkkien perusteella. Mikä on
syynä tänä talvena kun sitä makset-
tiin nim lyhyeltä aj8Jto.|^
puoleen~olisi käännyttävä vakuutuk-
sen saannin, suhteen . ja. onko^tällä
kertaa enää siihen mitään oikeutuk-
sia? —. Tietoa haluava!
Vastaus: Voimassa olevien säädös-
ten mukaan työttömällä työläisellä
on oltava kirjassaan vähintäin 15 va-
kuutusviikkoa viime vuoden maalis-
kuun 31 päivää edeltäneen lauantain
jälkeen. . Tämän perusteella teille
maksetaan työttömyysvakuutusta yh-
deltä viikolta jokaista kahden viikon
merkkiä kohti ja vähintäin 10 viikon
ajan.
toisaalta, jos nautitte työttömyys-
vakuutusmaksuista viime vuoden
toukokuun 15 päivää seuranneen lau-
antain jälkeen, niin teille maksetaan
vakuutusta vähintäin 16 viikon ajan.
Jos ette ole tyytyväinen vakuutus-
toftniston^päätökseenr-niin - te - voitte-
esittää ; vetoomuksenne vakuutustoi-
miston kautta, että asia tulisi Board
of Refereesln käsiteltäväksi. Tämä
on tehtävä 30 päivän kuluessa ja pää-
tös on yleensä sitova, mutta määrä-
tyissä tapauksissa voi vedota tuoma-
rille.
Sesonkivakuutusta maksetaan ta-
vallisesti vain huhtikuun 15 päivään
saakka, mutta esimerkiksi viime ke-
väänä sen maksuaikaa pidennettiin
kuudella viikolla ja oletamme että
samoin tapahtuu (täi pitäisi tapah-
tua) tänä vuonna, vaikka sitä ei ole
vielä tarkemmin tledoitettu.
1^
Svnkkä
Atlantilla on
ollut myrskyä
New York. — Atiannilla raivon
neet kovat myrskyt ovat myöhästyt-
täneet useita laivoja ja pakottaneet
yhden laivan palaamaan lähtösata-
maansa.
Cunardin-yhtiön jättiläisalus on
12 tuntia myöhässä matkallaan New
Yorkiin. Laivassa on useita henki-
löitä,'joiden on määrä olla muka-
na VVashingtonissa torstaina alka-
vassa A-sopimuSmaiden kokoukses-
sa. Heidän joukossaan on järjestön
pääsihteeri Paul-Henri Spaak, Bel-
gian ulkoministeri Pierre Wigny ja
Luxemburgin ulkoministeri Eugene
Schaus. ' ■
Amerikkalainen matkustaja-alus
Constitution on jo 24 tuntia myö-
hässsä samoin America-niminen a-
lus.
Argentiinalaisen 11,300 tonnin ti-
luksen Rio Tunuyanin oli tultava
maanantaina New Yorkiin kärsit-
tyään kovassa myrskyssä vaurioita.
— Ensimmäisen leikkauksen, jossa
nukutusaineena käytettiin eetteriä,
suoritti tri Crawford W. Long V; 1842
Jeffersonissa, Yhdysvalloissa.
laan näin: "Muille arabimaille
olisi varattava riittävästi lento-
koneita ratkaisevan iskun an-
tamiseksi Irakille. Koko jupa-
kan pitää ratketa 72 tunnin
kuluessa.
"Tämän tehtävän ilmeisenä
ehdokkaana on presidentti Nas-
ser .. . Luonnollisesti hänen
puoleensa ei ole vielä käännyt-
ty, vaikka uskotaankin, että
hän. haluaisi ottaa:: haltuunsa
Irakin.
"Hintana länsimaille on jä-
lellejääneitten maitten kansal-
linen vihamielisyys, mutta se
on maksettava, sanoi tiedoitta-
jani. Hintaan sisältyy myös se,
että annetaan eversti Nasseril-
le oikeus sulattaa (absorb) Ira-
kin Öljyrikkaudet — se innoit-
taisi-häntä, yritykseen. Turkki,
Irakin toinen naapuri, esittää
siitä vastaväitteitä..."
Tällä tavalla ovat siis pullat
uunissa Washingtonista katsot-
tuna. Ne eivät "juuri pala eivät-
kä paistu — mutta sitä "Gua-
temalan" hevoskuuria olisi
kuitenkin annettava Irakille,
jos saadaan lahjuksia luvaten
Nasser suostumaan likaisen
työn tekijäksi, jos luullaan, et-
tä Irak voidaan kukistaa kor-'
keintaan 72:ssa tunnissa,1 ja jos
Nasserille voidaan antaa "vain"
sen verran sotilaslentokoneita,
että hän voi kukistaa Irakin
määräajassa; mutta ei muodos-
tu kuitenkaan vaaraksi sen pa-
remmin Israelille kuin muille-
kaan länsivalloille. Vai sano-
taanko jo Israelillekin, että
"Mauri on työnsä tehnyt, Mau-
ri, saa nyt mennä?"
Kauniita piirustuksia niiltä,
jotka,ovat niin kovasti itkeneet
Tiibctistä. 'h
■■ Viime .lauantaina, huhtikuun
palÄI^ 1959; ^ tuU
länsivallan ulkoministerit alle*
(NÄTOV; :pe
1 Tänä pahaenteisenä ja kolkkona
r merkiupäiyänä julkaisemme x hie-
man lyhennettynä V. Ardatovs-
kin kirjoittaman jä SIBn välittä-
män katsauksen/ jossa . tehdään ■•
tilinpäätöstä kuluneelta kymmen-'
yuöliskaudelta. •■:;;"■
c Kynimenen vuotta sitten allekir-
joitettiin yWashingtonissa US An ul-
koministeriön juhlasalissa Pohjois-
Atlantin liittoa koskeva sopimus.
Tilaisuus oli erittäin juhlallinen.
Ulkoministerit pitivät puheita ja
allekirjoittivat asiakirjan kultaisel-
la kynällä.
Jokaiselle puheenvuorolle, oli
sitten puhuja US An tai Luxembur-
gin edustaja, oli varattu aikaa viisi
minuuttia. Tällä haluttiin korostaa
sopimuksen kaikkien osanottajien
ehdotonta tasa-arvoisuutta ja niiden
yhtä suuresti vaikuttamaan sen
kohtaloon ...
Puheet olivat kuitenkin monis-
teita, joihin kukin puhuja oli teh-
nyt vain pieniä tyylillisiä muutok-
sia. Niissä sanottiin, että NATOn
perustaminen muodostaa käänne-
köhdäh~historiassarettä-tämä jär-
jestö oin rauhan ja edistyksen väli-
kappale, että "se suojelee kansoja
"hyökkäyksiltä".
Jo siiloin ihmisten ajatuksissa
syntyi mielekäs historiallinen ver-
tailu. Solmiessaan huonomaineisen
antikominternpaktin natsipuolueen
ulkoministeri Joachim Ribbentrop
käytti lähes samoja sanoja: "Tämä
on käännekohta kaikkien kansakun-
tien taistelussa niiden halutessa
säilyttää järjestyksen ja sivilisaa-
tion tuhoavia voimia vastaan . . .
Tämä sopimus on rauhan tae koko
maailmalle".
Kuluneet kymmenen vuotta ovat
osoittaneet, miten perusteellisen
oikeassa neuvostohallitus oli sen
varoittaessa vuonna 1949 kansoja
siitä, että Pohjois-Atlantin sopimus
v.etää maailman suljettujen sotilas-
ryhmittymien vaaralliselle tielle,
antaa ihmiskunnan kannettavaksi
kilpavarustelun raskaan taakan se-
kä synnyttää epäluottamuksen il-
mapiiriä ja kansainvälistä kireyttä.
Kuvitelmat romahtivat toinen toi-
sensa jälkeen: valheellinen väite
sopi muksen puolustusluonteesta,
legenda siitä, että se lujittaisi so-1
pimuksen jäsenmaiden turyalljr,
suutta, satu uudesta"Atlantin yhte-
näisyydestä", taru NATOn jäsen-
valtioiden tasa-arvoisuudesta . . .
USAn kongressin jäsen, republi-
GiBb^ge? > lausut;; kymmenen vuotta
sitten: osuvasti: "Sopimuksen. alle-
kirjoituspäivänä Amerikan Yhdyst
valibistaSuliliSvirä^
SAVIJALOILLA
. NATO, tämä suuri sotilasliitto,
johon: kuuluu valtava alue Cana- ■
■;. dasta ^Kreikkaan, ^ Nbir^
jaan, on rakennettu savijaloille.
Pohjois-Atlantin hyökkäyshenkl-
nen • vältioryhniittymä^
perin pohjin virheellisille laskel-
_ mille, että ; Yhdysv^|äilla: olisi
hallussaan ydinaseiden monopoli,
ja että; "voinia-asemansa'' nojalla:
USÄ voisi sanella ehtonsa Neu-
vostoliitolle ja muille sosialisti-
sille maille.
Jo pitkät ajat ovat kaikki tien:
heet, että tällaiset suunnitelmat
rakentuivat heikolle perustalle.
Yhdysvallat on nyt huomattavasti
kauempana maailmanherruudesta
kuin 1949. Mitä tulee muihin At-
lantin liiton maihin, niin USAn so-
tilasapua ja siitä aiheutuvat sitou-
mukset ovat kahlinneet niiden oma-
aloitteisuuden sekä pakottaneet ne
laahustamaan USÄn sotaministe-
riön vankkurien perässä.
Nykyisin NATOon kuuluu 15
maata. Amerikkalaisten tilastotie-
Rva
kavalsi jatkuvasti
vuosi
Helsinki, -i- "Ei näin isoa juttua
niin pian selvitellä sanoi rouva Ka-
rin Sauramon kavallusjuttua tutki-
va varatuomari N. Isotupa viime
perjantaina. Viime lauantaina tuli
myös päätettäväksi se, että juliste-
taanko kavaltaja vangituksi vai las-
ketaanko hänet vapaalle jallalle. 32
miljoonaa markkaa sotaorpojen va-
roja kavaltanut rouva Sauramo on
kolmisen viikkoa kestäneiden kuu-
lustelujen aikana ollut varsin vaite-
lias sillä mitään vihjeitä siitä, mi-
hin hän on rahat käyttänyt,(ei ole
lipsahtanut hänen huuliltaan. Sen
sijaan hän tunnustaa, auliisti kaval-
luksen suorittaneensa, mutta valit-
taa "muistamattomuutta" niiden
käytön suhteen.
Jutussa on kuulustelua varten pi-
dätetty myös rouva Sau<ramon veli,
tarkastaja A; Karmavaara Tikkuri-
lasta. Hänkin oh^ollut perin vaiter
lias, mutta myönsi viimein saaneen-
sa rahoista sisarensa kautta 230,-
000 markkaa.
SÄÄNNÖLLINEN KAVALTAJA
Suoritettu tarkastus osoittaa Sau-
ramon kavaltaneen vuosittain sään-
nöllisesti noin 3 miij. markkaa. Vie-
lä tämän vuoden tammikuussa hän
kavalsi 800,000 mk, mutta niidenkin
kohdalta-hänet on vallannuf^muis-
tinmenetys".
Hänen -ja miehensä, eversti Lauri
Sauramon yhteisen pesän arvoksi
on arvioitui 4^-5 ■ miij;;mk, joten 32
milj mkn kavallussummaa ei ole
voitu sijoittaa osakkeisiin, autoi-
hin tms. Poliisin ja kuulusteltavan
vaietessa valetaan .kannuja ja nyt
on jo. kerrottu, mahdollisuudesta, et-
tä kavalletut varat löytyisivätkin
jonkun toisen henkilön hallusta. -
Niinikään kiinnitetään huomiota
siihen, ettei aviomiestä, eversti Sau-
ramoa ole ' kuulusteltu —ei aina-
kaan siitä ole julkisuudessa kerrot-
tu, vaan aviomies jatkaa tehtäviään
Kuopion sotilaspiirin komentajani.
Kuulusteluja varten pidätetty ka-
valtajan . veli, ;on tiettävästi' elänyt
melko vaatimattomasti "sekatyö-
miehen tasolla". Karmavaara tun-
netaan Helsingin maalaiskunnassa,
jossa hän.< asuuK: ikokoomuslaisena;
kuten sisarensakin ja tämän avio-
mies. Hän: on kokoomuksen edusta-
jan ominaisuudessa Viertolan kan-
sakoulun johtokunnan puheenjoh-
taja "j'a,'Puutarhatien äänestysalueen
vaalilautakunnan puheenjohtaja." ,
Sacco- ja Vanzetti-
juttu tutkitaan
uudelleen USAssa
Boston. — Yhdysvaltain osaval-
tion Massachusettsin lakia säätä-
vässä kokouksessa tehtiin torstai-
na aloite, että 32 vuotta sitten
kuolemaan tuomittujen Nicola
Saccon ja Bartolomeo Vanzettin
asia otettaisiin .uudelleen käsitel-
täväksi.
Tämä tapaus herätti kaikkialla
maailmassa suurta huomiota vuo-
sien 1920 ja 1927 välisenä aikana.
Kumpaakin syytettiin kahden hen-
kilön ryöstömurhasta. Sacco toimi
sutii arina ja Vanzetti vihanneskaup-
piaana eikä kumpikaan ollut Yhdys-
valtain kansalainen. Melko lyhyen
oikeudenkäynnin jälkeen heidät
tuomittiin syyllisinä kuolemaan. He
valittivat päätöksestä, minkä jäi,
keen juttua käsiteltiin kuuden vuo-
den, ajan eri .oikeusasteissa, kunnes
heidät 1927 teloitettiin.
Torstaisen aloitteen teki Alex-,
andre J. Cella, joka sanoo olevansa
varma siitä, että kumpikin tuomit
tiin vain Yhdysvalloissa niihin ai-
koihin vallitsevan ulkomaalaisvihan
takia.
Saccon ja Vanzettin tapaus nos-
tatti kaikkialla maailmassa vasta-
lauseiden myrskyn. Yhdysvaltain
Pariisissa olevaan suurlähetystöön
heitettiin pommi. Kerättiin 300,-
000 dollaria — suurin osa Neuvos-
toliitossa — oikeudenkäyntikustan-
nusten maksamiseksi. Yleisenä mie-
lipiteenä oli, että kumpikin pii tuo-
mittu vain sen johdosta, että he oli-
vat ulkomaalaisia ja että heidän
mielipiteensä olivat radikaalisia.
Massachusettsin kuvernööri, joka
kuoli muutamia kuukausia sitten,
kieltäytyi loppuun asti myöntämäs-
tä tuomion täytäntöönpanon lyk-
käystä ja miehet vietiin sähkötuo-
liin elokuun 22 päivänä 1927.
riön^foimmt^
kin 52 maata, Niiden alueista sillä
v6n|iiM
lometrejä.
tioiden aineilla USAIIa on 400
maa- ja- ilmavoimien^ tukikohtaa.',1
Mikään häistä - tukikohdistani: ^ole
pelkkä: maakaistale, joka'on irroir
tettu( Italian, Ran^
häiUntapnristäl
kinä siitä, että kukin näistä maista
saattaa joutua, 'v ; sotaan
.yästöin .piaä^suostu-
musta puhumattakaan kansan [suos-
tumuksesta, ^mikäli' sotakiihkbiset
sekä^;Byitääh' kyseenä
kalaiset kenraalit /sitä haluavat.
"Maailmaan on ^hyökkäysliittopoli-
tiikka ..tuonut mustan ruton, ja jo-
kainen amerikkalainen tukikohta
on tämän taudin vaarallinen pe-
säke. '— y ^
500 MILJARDIA DOLLARIA
On laskettu NATOn sotilasme-
nojen nousseen kymmenen vuo-
den aikana yli 500 miljardiin dol-
lariin. Näillä rahoilla olisi, voitu
muuttaa Saharan erämaa kukois-
tavaksi hedelmätarhaksi, poistaa
NATOn jäsenvaltioissa vallitseva
asuntopula ja työttömyys, kohot-
taa huomattavasti kansojen elin-
tasoa Atlantin liiton puitteissa.
Mutta miljardit dollarit, punnat,
liirat ja frangit ovat hyödyttömi-
nä uponneet kilpavarustelun poh-
jattomaan ja täyttymättömään
kuiluun.
Englannin sotilasmenot olivat
varainhoitovuonna 1949—1950 758
miljoonaa puntaa. Vuodeksi 1959
^-1960 niitä varten on määrä va-
rata 1,532 miljoonaa puntaa. Italia
käytti 1949—1950 varusteluun 301
miljardia liiraa, nyt kymmenen
viiotta myöhemmin ne ovat jo 613
miljardia liiraa. Tämä merkitsee,
että NATOlle on nykyisin uhrat-
tava entistä surempia summia niis-
sä maissa, joiden ministerit ovat
koristaneet nimikirjoituksillaan At-
lantin sopimuksen. •
Menot ovat siis valtavia, mutta
näköalat ovat erittäin synkät. US
An puolustusministeri McElroy.
mainitsi äskettäin edustajahuonees-
sa, että. ne USAn länsieurooppalai;
set liittolaiset, joiden alueilla si-
jaitsee USAn sotilaallisia tukikoh-
tia "ovat tavallaan USAn puskuri-
valtioita, joiden on otettava vas:
taan ensimmäisen iskun paine".
Tällä tavoin huolehtivat VVashing-
tonin herrat NATOn sppimuskump-
paniensa turvallisuudesta! He ovat
valmiit puhtain omintunnoin uh-
raamaan heidät kolmannen maail-
mansodan jumalille. '
Mutta Yhdysvallat ei.itsekään si-
jaitse • missään Mars-planeetalla.
USAn ulkoministeri John Foster
Dulles osui ilmeisesti melko lähelle
totuutta sanoessaan, että Neuvosto-
liitosta laukaistu manhertenvälinen
raketti saattaa lentää Amerikkaan
15 minuutissa. Mitä tule NATOn
länsieurooppalaisiin jäsenvaltioihin,
niin tällaisiin laskelmiin ryhdyttä-
essä olisi paikallaan käyttää sekun-
timittaria. ...
Yhä useammat NATOn johtajain
paikoista annetaan Länsi-Saksan re-
vanshisteille. Nämä laskevat, että
Pohjois-Atlantin liitto on erinomai-
nen välikappale uudessa "Drang
nach Osten"-operaatiossa. Ei ole
sattuma, että entinen Hitlerin ken-;
raali Helmuth Stoedtke kommen-
toidessaan erästä NATOn suunni-
kaästa • taistelusta''^ jpta^^fjutto;
käy,'isanoi:, "Meidän^rtulisiv^ihdoinr:
kmirkäsittää;' ^
tarvitsevat Fuhreriä!'. "'
Neuvostohallituksen lausunnossa
maaliskuun 29: pnä ;1959"':sanotaan,"
että NATOn johtajat ovat näiden
kymmenen, vuoden aikana - aikaan-
saaneet: hyökkäystQiminnallaan sen,
että kansainvälinen ; tilanne :on;ny-
kyisingpaijqnyild
varörnaton askel ;saättaa johtaa ras^
kaisiin -seurauksiin.
.Juuri tästä syystä ;.vaaUi- maail-
man; yleinen f mielipide nykyisin
niin, .voimakkaasti 5l3^:;l^änekKä^ti
kUpa^r^elnn:ilopfettämista?ja ke.
hoittea;;järkiintymään ja ratkaise-;
maan kiistakysymykset, neuvottelu-
tietä. Lähsimaiden|yirallinen taho
puhuu kokoi; ajäh^ftATÖn puolus\
tusiuonteestä. Mu£si%e sitten torju-
vat ehdotuksen hyökkäämättömyys-
sopimuksen solmimisesta NATOn
ja Varsovan sopimuksen välillä?
NATOn Kymmenvuotispäivä pn
synkkä juhlapäivä. Maailman ylei-
nen mielipide ei ole aikeissakaan
onnitella Pohjois-Atlantin . liiton
johtajia, jotka ovat synkentäneet
kuluneet vuodet. Ihmiset korotta-
vat äänensä sellaisen rauhan puo-
lesta, joka on vapaa» hyökkäyslii-
toista, sellaisen rauhan puolesta,
joka merkitsisi...y_släYyyttä_jjyh-
DIKTAATTORI /
— Määrääkö sinun vaimosi.mitä
teillä kotona tapahtuu?- "
— No, ainakin hän kirjoittaa päi-
väkirjansa viikkoa etukäteen.. ,
m - RIKAS PÄÄ. ,v+ ; rJ
■ — "Rikask^^ ! iskiäni c on; A j
•oh. niin monta/ku^hämm^^^
hänen on nukuttava »pää kassakaa-
pissa. ':;'"'?":^■■Ul-'^'-Z$,
RÖYHKEYS '.';.;;'.v;'*
"Mitä isäni sanoi kun pyysit bät-
täni?" /""'■'":■'■..
"Hän yritti olla kohtelias", sanoi
Harold. "Hän sanoi minussa ole-
van jotakin, jota hän ihailee."
"Sanoiko hän mitä se oh?"
"Kyllä — röyhkeytepi."
KOKEMUS OPETTAA
— Isä, mitä tarkoitetaan ihmises-
sä asuvalla pedolla?
— Istu äitisi uudelle hatulle, niin
näet.
EDWARD JOHN PIRTTISEN MUISTOLLE
Toronto. — Pääsiäismaanantaina,
maaliskuun 30 päivänä kello 10 a.p.
1959 Edward John Pirttisen hauta-
jaistilaisuuteen Trull:n hautaustoi-
mistolle oli saapunut suuri toveri-
joukko lausumaan vainajalle viimei-
set jäähyväiset ja saattamaan hänet
viimeiselle matkalleen. Hengelli-
sen toimituksen lisäksi CSJ:n To-
ronton osaston pitkäaikainen sihtee-
ri ja vainajan hyvä ystävä toveri A.
Nummi kauniissa muistopuheessaan
kertoi vainajan elämästä, seuraa-
vaa:
"Meidän hyvä ystävämme Ed-
ward, joka nyt lepää edessämme
viimeisessä majassaan näiden kau-
niiden kukkien ympäröimänä, niin
monet kerrat tästä lausui niin kau-
niita lohdutuksen sanoja omaisille
ja ystäville; vaan nyt täytyy jonkun;
toisen dttaa se tehtävä. Nyt kun
.olemme sanomassa viimeiset jäähy
väiset meidän ystävällemme ja to-
verille Edward John Pirttiselle,
niin! rieh'*e paikallaan; luoda lyhyt
katsaus1 hänen elonsa'päiviin. Hän
lähti < synnyinmaastaan Suomesta
tänne Canadaan jo nuorena vuon-
na 1903 samassa toivossa kun niin
monet muut ennen häntä ja myö-
hemmin, saada tyydyttävämpi elä-
mä mitä meidän köyhä.vieraan val-
lan alla oleva kotimaamme voi tar-
jota- Tänne matkallaan'hän tapasi
vaimonsa Marian, jonka kanssa.hän
solmi avioliiton v. 1905 ja perusti-
vat oman kodin, jota sitten täydensi
heidän kolme tytärtään Anni, Kert-
tu, Eva ja poikansa Arthur, jotka
nyt myöskin ovat sanomassa viimei-
set jäähyväiset rakkaalle isälleen.
"Huoltaissaan ja hoivatessaan yh-
dessä vaimonsa kanssa perhettään
ja kasvat taissaan lapsistaan kunnon
kansalaisia ystävämme Edward
John ei'koskaan vaipunut yksilölli-
syyteen, vaan aina hän ymmärsi
työläisten yhteen liittymisen Välttä-
mättömyyden ja niinpä yhtyikin
kohta ammattialansa unioon ollen
jatkuvasti yhtämittaisena jäsenenä
51 vuotta, mikä on esimerkillinen
saavutus. Myöskin hän ymmärsi va-
listus ja kulttuurityön tärkeyden ja
oli meidän Järjestömme jäsen sen.
perustamisesta alkaen toimien vuo-
sia osastomme puheenjohtajana ja
viimaiset vuodet kunniapuheenjoh-
tajana. Toimiessaan .Järjestössäm-
me hän kauniilla ja arvokkaalla
käyttäytymisellään sai meidän kaik-
kien kannatuksen ja nautti suurta
luottamusta ja arvon antoa. Siksi
me tunnemmekin suurta surua hä-
nen poistumisensa johdosta.
"Me voimme myös hyvin käsittää
hänen vaimonsa ja lastensa surun
menettää puoliso ja elämäntoveri
jonka kanssa on kulkenut elämän
valoisat, kuin myöskin raskaat päi-
vät 54 vuotta. Näin pitkällä elämän
taipaleella on ollut monta raskasta-
kin hetkeä, sairautta, työttömyyttä
ja siitä johtuvaa puutettakin, vaan
yhteisymmärryksellä ne on voitettu
ja ovat lujemmin sitoneet ja yhdis-
täneet heidät. Lapset, nyt täysikas-
vuisina ymmärtävät, antaa täyden-
arvon niille neuvoille ja ohjeille,,
joilla isä ohjasi heitä lapsina olles-
saan kohtaamaan elämän varrella
esiintulevia vaaroja, mitkä neuvot
silloin mahdollisesti näyttivät tur-
hilta ja tarpeettomilta. Heidän su-
runsa on suuri, vaan on lohdullista
tietää että aika parantaa suuriin-
matkin surut. Suru muuttuu hiljai-
seksi kaipaukseksi ja muistetaan
isää hellänä huoltajana ja elämän
toverina rakkaudella."
Vainajaa jäi myöskin suremaan
kaksi veljeä ja kolme siskoa ja tyt-
tärien perheet sekä laaja ystävä- ja,.
tuttavapiiri. •
Tilaisuudessa lauloi CSJ:n Toron-
ton osaston sekakuoro Finlandia,
kauniin hymnin urkujen säestämä-
nä ja haudalla CSJ:n sihteeri Eino
Laakso lausui viimeiset jäähyväiset-
toveri Pirttiselle järjestön puolesta.-
Lepää rauhassa kunnon toveri.—rejlr
PÄIVÄN PÄKINÄ
Aprillipilasta ja asiastakin
"Vapaa Sana".taritsi viime lauan-
taina lukijakunnalleen omasta ta-
kaa myöhästynyttä aprillipilaa' ja
sen ohella hieman oikeata asiaakin.
"Siltaniemen Santeri" sanoi ih-
mettelevänsä, • kuten 'ihmettelevät
muutkin, että mihin ovat menneet
kommunistivastaisen Vapaussäätiön
(pappi Millinin johtama Freedom'
Foundation of Canadan) rahat, mi-
tä pitkätukkaiset kirkonmiehet
ovat, hyvässä liskossa .sille'; lahjoit-
taneet? - ' __
/Kun tälläkin palstalla kosketel-
tiin tiistaina:;samaaiasiaa^niin' me
tyydymme tällä: kertaa vain totea-
maan,että oikeata «asiaa ystäväm-
me "Siltaniemen Santeri"'; nyt ih-
mettelee. '
vK''Mutta.:':kun'^on:.'kei,ran:.'''!ihmettele-
maän" ruvettu, niin:miksei.-"Silta-;
niemen Santeri" ihmettele saman
tien hänen oman lehtensä suhteita
mainittuun "Vapaussäätiöön"? Mis-
tä esim: johtuu^ että Vapaa Sanalla-
on kirjaimellisesti samanlainen * po-
liittinen, ; ("kommunistivastainen")
ohjelma kuin on sillä "Säätiöllä-
kin?" . Miksi Vapaa Sana bn taka-
vuosina antanut ylenpalttista pals-
tatilaa ja ylistystä tämän "Vapaus-
säätiön" eräälle näkyvimmälle sil-
mäntekevälle — professori Kirk-
connellille? Miksi tämä "Vapaus-
säätiön" suuresti, oppinut "teoree-
tikko", professori Kirkconnell ni-
mittäin, ei ole mustamaalannut Va-
paa Sanaan vaikka hän on< yrittänyt
vointinsa mukaan panetella ja par-
jata Vapautta?,' V
Olisikohan .Viimeksimainitulla sei-
kalla~mitään tekemistä sen kanssa,
että Vapaus alusta pitäen on: kiel-
täytynyt, laulamasta ylistysvirsiä
tälle : kommunismivastaiselle; "Va-
pussäätiöllö", jonka kerätyt varat
nyt "ihmetyttävät'' - Vapaa Sanaa-
kin! ■ Mene jä tiedä!
Sivumennen sanoen, sen lisäksi
'niitä'iällä palstalla jo olemme asi-
asta kertoneet, Ontarion, hallituk-
sen prokuraattorinviraston edusta-
ja J. Stewart Smith arvelee pappi-
Leslie Millinille annettuja varoja
jaetun siten,' että;jos esim. joku:onr
vtarioläincn^;:antäi''\-$500,'v'.si'itä:'':ineni.
$100 Kiinan lähetystyöhön (?),
$100 Intian lähetystyöhön (?) $100
"Väpaussäätiölle" ja $200 kultakai-
.voshommaan.
Torontolainen viikkolehti, The
Canadian: Tribune -syyttää • puoles-
taan, että professori Kirkconnell
oli ilmiannoillaan .''auttamassa"
erästä puolalaista näyttelijätärtä
mestauspölkylle vuonna 1935.. Mai-
nittu lehti kertoo, että "lahjakas
puolalainen näyttelijätär ja kirjaili-
jatar, Antonina Sökblicz . . . kut-
suttiin (v. 1935) Kirkconnellin
asunnolle, missä hän joutui vasta-
tusten Puolan, konsulin "kanssa, jo-
ka yhdessä Kirkconnellin - kanssa
kuulustelin häntä 'kommunistitoi-
;minnasta'.s.Palattuaan .Puolaan-hän
joutui - vangiksi ja natsit murhasi-
vat hänet-1940. Kirkconnell osoit-
ti, häntä sormellaan/ Taantumuk-
sellinen Puolan hallitus palkitsi hä-
net' 'suoritetusta palvelusta'."
Me siis pyydämme, esittää kai-
nosti, että "Siltaniemen; Santeri"
vetäisi tapahtumista asianmukaiset
johtopäätökset loppuun saakka : ja
"ihmettelisi" sen kokonaisuuttakin.
Vallan, törkeätä aprillipilaa on
tietenkin "Kiviperärt Pekan" juttu
hänen yrittäessään sekottaa : Kirkf
connellilta oppimaansa punakau-
hun lietsontaa- Vapauden matkailu-;
toimiston liikeasioihin.
"Pekka" -on "ihmettelevinään"
sitä kun Vapaus välittää asiakkail-
leen laivalippuja Suomeen ja esit-
tää sitten syvällisenä ajatuksenaan:
"Niin, ei kai siinä muuta ■■■■ ole
kuin se, .etteivät-kommunistit usko
ainakaan - seuraavan: sulan aikana
Suomen mulj ahtavan rautaverhon
taakse . . . heillähän ostavat lip-
punsa -vain puolueihmiset, sovietti-
tädit ja sedät ..."
"Kiviperän . Pekka" tietää ,luon-
nollisesti asian- olevan toisin. .Jo
siihen aikaan kun itse "Pekka" oli
Vapauden ^toimituksessa,1 sanoen: it-
seään^oikein tulipunaiseksi kommu-'
nistiksi, Vapauden matkailuliike
:-myi':-r.Jaiv.alippuja:>,Suomeen,':;ja":;Suo-.
mesta tänne.--Eikä'kenellekään tul-
lut päähän väittää, että^Vapaudella
olisi ollut'tässä liiketoiminnassa,
mitääni^poliittrsiamapanuoria" seri
paremmin .'Mannerheimiin : .kuin:
Tanneriinkaan, joita * Kiviperän
Pekka vielä siihen .aikaan haukkua
nalkutti miltei yhtä äreästi kuin
nyt. Vapauttamme.
Vapauden matkailutoimisto on
siis harjoittanut laiva- ja- muiden
lippujen myyntiä Suomeen ^ (ja
muuallekin) koskaan kysymättä
minkälainen;poliittinen järjestelmä:
on asianomaisessa t maassa — tai
mitä poliittisia - katsomuksia^ ;asiak-
kailla-ehkä on. Tosiasia nimittäin
onkin;;'että Vapaudenrmätkailuliike
v.oi^kilpaillavominkä^tahansavyksilö^:
liikkeen kanssa .palveluksen parem-,
muudesta — ja- sen vuoksi se saa
vakiintuneena liikelaitoksena arvoa
ja kannatusta asiakkailtaan.' Ja
I
juuri tästä kaiketi Vapaa Sana on.
nyt hermostunut.
Samaa maata on "Pekan" jou-
tava vätystely M-M union täkäläi-:
sen unio-osaston vaaleista. Pau-
; hattuaan vuosikausia M-M union >.
"diktatuurikomentoa":<■■v a s ta an :-■
Vapaa Sana; menetti kokonaan
. mielenraalttinsa- kun osoittautui,-
cttä "diktatuurin" asemesta M-M <
uniossa vallitsee' niin laaja: jäse-
nistön valta, että koko johtokunta t •
^voidaan, heittää kerralla pois ja '
tilalle valita toinen.
Tämä laaja demokratia,— mitä
M-M unio on aina käytännössä to-i.
teuttanut' on ollut"; yksi syy, miksi
esimerkiksi meidän lehtemme Va-
paus" on kiittänyt sitä. Juuri tä-
män saman seikan vuoksi- pidämme
M-M uniota vieläkin hyvänä esi-
merkkinä monelle muulle ammatti-
yhdistyksellemme' —-ja -jos-"Kivi-
perän Pekka" - on vihdoin viimein-v
kin nähnyt päivän:valon näiltä tii-
moilta, .niin terve^ mieheen! Täten;;
on yksi kiistakysymys saatu pois
päiväjärjestyksestä. Tosiasia nimit-
täin on, että Mine-Mill on vieläkin
sama taisteluvalmis unio nimen-
omaan ; sen vuoksi,'kun sen jäsenis^
tö saa itse päättää omista asiois-
taan. Tämä pitää paikkansa- myös v
sen täkäläiseen paikallisosastoon"':
nähden'. ' - . ; :
Lopuksi lienee pajkallaan sanoa,
ettei. Canadan > suomalaisia vjymäy-(v;
tetä sen- paremmin aprilli- kuin
mörköjutuillakaan. Meillä on siitä."
pienoinen uusis esimerkki. Aprilli/
päivänä julkaistiin ^ lehdessämme^
sudburylaisten huviksi pieni ja via-
ton aprillijutfu. "saunaoluesta" —vJ
mutat s ikävä; sanoa, kukaan ei tart- j
tunuf ."syöttiin" sillä aprillipila te- ;\
hoaa näköään täkäläisten kansalais-'
temme keskuudessa vain pikkulas-?
ten kohdalta. — Känsäkoura. 4
......................... ^
1999999999
