■m
-f
w
I
SS*
=.4
?3S
5%
' - ^' '- Tiistaina'touk^'5 P"~ TuesdayrMay 5> 1959 HSiSL CiiAmAM ^SL#^ij%t
iii
"'■'"■;'r^'_ci
mm
JÄI
■~"JL--^fiiidepenidehtMbbr'
SföSiFihnishv^
tä^iBi^''rNov.r6,^/iM7/:'AiithorU^:
Öttlce Diepartment. - Ottawa;- Pub-
Ushedri \thrlc6 > weekiy: I Tuesdays,
..Thursdaysaäd Säturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elin fit. W., Sudbiiry, Ont., Canada.
-'fr.::,.
Telephones:; Biis.; Office OS. 4-4264;l
)EditoHäl: Office tOS: 4^4265. Mana
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury^-Oritärlo:
Ädyertising?rates;.upph;-;äppUcation;:
TranslatJon freeof, charge.
;. -.-v TILAUSHINNAT: • ^K:::^
Canadassa:". 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
- - * ,r - ■ s kk. 2.5o;
Yhdysvalloissa:•• 1 vk. 9.00!6- kk..4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Älkäämme ottako niitä
.Ottawasta viikon lopulla tulleissa uutistiedoissa kerrot-
tiin^ että. yhdysvaltalaisia ydinaseita aiotaan sijoittaa Caria-
/Näaan.- Asiasta käydään nyt neuvotteluja ja todennäköistä pn,
«ttä Diefenbakerin hallitus suostuu vastaanottamaan näitä
^fefcii^^ arvellaan nousevan sadan miljoonaÄ dol-
j|^ip.;p^k^eille^^ ja. ettämaahamme tuotavat ydinaseet jäi-.
siyät:"hätötila|an saakka" yhdysvaltalaisten omaisuudeksi ja 1
ytidys^ kontrolliin.
;>^|J?a^a tä^sa yhteydessä oh puhuttu Jonnin joutavia Ca-
hiin tällä seikalla ei ole
^j^^ä^^mitäan■ tekemistä Canadan etujen kanssa. Tosi-'
J.0i^pii, ^ että! yhtiysyaltalaisteri kenraalien tarkoituksena on
terniä Canadasta "ei kenenkään maa" nimenomaan siinä mie-
lessä, että jos he sodan provosoivat, Canadasta tulisi Yhdys-
valtain linnake — Canada joutuisi ensimmäiseksi pömmitet-
tay^i niin, että Yhdysvalloissa saataisiin Canadan kustan-
nuksilla"aikaa" Yhdysvaltain "puolustamista" varten.
Kuinka vaarallisesta pelistä on kysymys, se näkyy ehkä
p^haiten Toronto Telegram-lehden julkaisemista Vai
Searsin artikkeleista joissa osoitetaan suoraan ja kiertele-
mattä, että North Bayhiri Ontariossa ja Mont Laurieriin Que-
becissa rakennettavilla Bomarc-ohjusasemilla ei ole kerras-
saan mitään tekemistä Canadan puolustuksen kanssa. Maini-
tiisjsa kirjoituksessa selitetään tilannetta seuraavasti:
. "Canada on tappoalue ydinasesodassa ..." Tämän jälkeen
ko.7kirjoituksessa selostetaan miten näiden ohjusten avulla
yritetään saada "aikaa" rajan eteläpuolella oleville Yhdys-
valtain lentokoneille, että ne voisivat nousta ylös ja samalla
myös Yhdysvalloissa olevien Atlas-ohjusten lähettämiselle.
....,£Meidän canadalaisten asiaksi on siis suunniteltu äkki-
kuolema siinä mielessä, että Yhdysvalloille "voitettaisiin"
vähän aikaa sodan syttyessä! Mutta ylläolevan lisäksi mai-
nittu kirjoittaja antaa meille tiedon vielä siitäkin, että vaikka
tann,e sijoitettavat Bomarc-ohjukset olisivat niin tehokkaasti
toimivia, että ne saisivat pudotetuksi kaikki tänne tulevat
>ihgllisen pommituskoneet, se vain auttaisi meidän omaa tu-
höajmme, sillä vetypommit laukeavat kuulema itsestään jos
niitä kuljettava lentokone putoaa alas. Näin selittää mainittu
Telegramin kirjoittaja:
"On syytä huomioida, että vetypommi laukaistaan
• ilmakehäpaineella, ja että on hyödytöntä ampua alas tai
vaufioittaakaan lentokonetta tai ohjusta asutusalueen
- yllä, sillä pommi laukeavat niiden alas tullessa.
> - - "Ja nykyinen vastaanottolinja on Canadan tiheim-
^ri-'asutulla alueella."
, Searsin selostuksen mukaan on eräillä sotahulluilla sel-
Uainen käsitys, että nyt on viimeinen vuosi, jolloin Yhdys-
> valloilla on toivoa selvitä voittajana sodasta ja niinmuodoin-
i on "iskettävä ensiksi". Hän kirjoittaa: •
;. "Tämä vuosi — 1959 — on monen eurooppalaisen mie-
;' Iestä viimeinen vuosi, jolloin Yhdysvallat voi riskeerata so-
odan Euroopasta joutumatta itse perusteellisesti tuhotuksi."
' Tilanteen tällaisena ollessa on entistä voimakkaammin
! vaadittava maan ja kansan etujen nimissä, että liittohallitus
\ ei s*aa vastaanottaa yhdysvaltalaisten ydinaseita, että -yhdys-
j valtalaisia ydinaseita ei saa sijoittaa maamme kamaralle, ja
i että North Bayn ja Mont Ijaufierin bomarc-ohjusasemien
."rakentamisesta on luovuttava. Meillä ei ole mitään syytä
* kansakuntana vaarantaa olemassaoloamme yhdysvaltalaisten
'kenraalien sotaleikissä. Voittakoot itselleen "aikaa" omassa
': maassaan!
ii
i kannata tuijottaa" enemmistöön!
••/, Oikeistoporvarin todellista ylenkatsetta parlamentaari-
h iSeen hallitusjärjestelmään silloin kuin "tilanne vaatii tekoja",
*kuyaa ilmeisesti ■'Ranskan"tautia" sairastava Suomen kokoo-
•niUspuolueen ikioma Uusi Suomi, mikä esitti viime viikolla
•kyynillisen asenteensa selittäen, että vaikka Suomen edus-
-kunnassa onkin nyt vasemmistoenemmistö, ei "siihen kannata
»tuijottaa silloin kun yleinen etu vaatii nykyistä määrätietoi-
IgejEpaa hallituspolitiikkaa."
;--_1Tällainen on Suomen kokoomuksen asenne parlamenta-
rismiin:
r-. : "Kun hallituspohjan laajentamisen välttämättömyys
Imyönnetään jo yleisesti, aina haU^^
Haisliiton johtoa myöten, olisi epäreaalista pitää päätä pen^
rsajassa ja kuvitella, että asia kypsyisi omalla painollaan...
^Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon, että vaikka va-
f^semiiustolla^onkin^tässä'' eduskunnassa niukka enemmistö, se
-ei'ole,kuitenkaan niin solidaarinen, että isen pääluvunmu-
ikajseen' voimaan kannattaisi tuijottaa silloin-kuin yleinen
£etu' vaatii nykyistä määrätietoisempaa hallituspolitiikkaa..."
:\ : Kottlulapset4«&-4ietä,vät, että- Soömen kokoomuspuolue
t'ei'öletassä kyynillisyydessä ainoa alallaan. Päinvastoin', kaik-
^kign maiden oikeistopuolueet suhtautuvat käytännössä par-
, lamentarismiin juuri täten —, ne ovat kiivaita parlamenta-
rismin kannattajia silloin kuin taantumus voi käyttää par-
lamentaarista menettelytapaa hyväkseenr-mutta heti kun työ-
- iVaki voimistuu niin paljon, että taantumuksen yksinvalta
;{iilee parlamentissa uhatuksi, silloin, oikeistopuolueet, ovat
1 valmiina Ranskan esimerkin mukaisesti romuuttamaän koko
'parlamentaarisen järjestelmän. Tämä tauti on yhtä tunnettu
; tällä mantereella kuin se on Ranskassa, Suomessa ja muissa-
* kkin Euroopan maissa. - - ' — - -
"\ \ !- Kaiken lisäksi Uusi Suomi ilmaisee yllälainatussa -lau-
; 'sunnossaan erään hyvin tärkeän seikan työtätekevien yhte-
^näisyysasiastakin. Tunnettu tosiasia on, että oikeistopuolueet
*ovat aina luottaneet f yysilliseen voimaan. Niin myös tässäkin
.'^ tapauksessa Uusi Suomi sanoo julkeasti, että Suomen edus-
' t kunnan työväen enemmistöön "ei kannata tuijottaa" sem-
>minHn kun työväenedustajilta,puuttuu riittävä solidaari-"
^suu^/yhteisesiintymistä varten.
ViJ' Työläiset ovat tämän asian tuntenet io vuosikymmeniä
- ^työhiailla, missä he, ovat saavuttaneet parannuksia työolo.-
suhteisiinsa vain päättävän yhtenäisyyden avulla — ja ko-
skeneet-menetyksiä aina ^hajaannuksen tultua.
jeehväÄtäjä; ^
huhtikuuna 23gpriäalehdelieen kirjoi-?
tuksen, jonka julkaisemme alempana
vähän lyhennettynä:
Suomen' uusi hallitus, jossa enem-
mistö on maalaisliittolaisia, on viime:
kuukausina! ponnistanut hyvien naa
puruussuh teiden •-• voimlstuttamiseksi
Neuvostoliiton ja Suomen vällllä.> Nä-ä
mä pyrkimykset,; kuten tiedetään,
ovat saatieet fy^mmärtämystä .ja tu-
kea Neuvostoliitossa ja koko Suomen^
kansa dh'ottanut ne suurella'tyydy-
tyksellä vastaan.....
Tämän vahvistaa erikoisesti se
lämmin ilmapiiri jossa vietettiin Neu-
vostoliitona-Suomen ystävyyssopi-
muksen sekä yhteistoiminhan ja kes-
kinäisen avun, sopimusten 11-vuosi-
päivaä äskettäin. Näiden päivien ai-
kana Suomen kansa jälleen osoitti
kuinka yksimielisesti se' kannattaa
Paasikivi—Kekkosen linjaa, rauhan
ja ystävyyden linjaa Neuvostoliiton
ja Suomen välillä...
Suomen kansa yleisesti tervehtii ja
kannattaa'sellaisia valtiomlehiä, po-
liitikkoja ja muita johtajia, jotka
työskentelevät Neuvostoliiton ja Suo-
men ystävällisten suhteiden lujitta-
misen puolesta.
Mutta näiden suhteiden lujittami-
nen luonnollisestikaan ei sovi niille,
otka eivät halua ystävyyttä Suomen
J6ssä';(t^i&t^^
tä, jonka', taantumukselliset piirit
aloittivat äskettäin nykyistä hallitul-
ta vastaan... \
Maan taantumukselliset johtajat ja
oikeistolehdet,- jotka s seuraavat-; esi-
merkkiä, pyrkivät saamaan maalais-
liiton johtaman. hallituksen- tilalle
toista, väittäen,' ettö/heldäh: tarkoi-
tuksenaan on hallituspohjan laajen-
taminen.:. •/;'■').':•:/>..
Ei ole vaikea huomata, että oikeis-
tolaiset pyrkivät heikentämään yhte-
näisyyttä, hallituspuolueen. 'maälais-
l^vienvna
misi|S;: • Ne°^ • yrittä-'
mällä;aiheuttaat sekaannusta tämän
puolueen ikes^uudessatja erottamalla^
joitakin niltö omia Jäseniään, Jotka
ovat koettuja,, Ja lujia Paasikivi—
keJdcosenv'linjanvrkannattaJias'\Eä<ole-
mikään sattuma, että^ kokoomuspuo-
lue Ja Tanner-Leskisen i ryhmä. kes-
kittävät ; tulensa niitä- maalaisliiton
johtajia vastaan, jotka tunnetaan tä-
män linjan horjumattomina kannat-
tajilla jia jotka nauttivat kunnioitus-
ta koko maassa...
Algoma Steelin
■ ■
Sault Ste. Marie. — Algoma
Steel Corp. Ltd:n ja terästyöläisten
osasto No. 4509:n välillä on päästy
sopimukseen noin 300 yhtiön kont-
orityöläisten palkoista. Sopimus
cestää kolme vuotta ja ensimmäi-
senä vuotena korotetaan palkkoja
senttiä, toisena 4-11 senttiä ja
kolmantena 817 senttiä tunnilta.
Ne, jotka ovat olleet palveluk-
sessa, 25 vuotta, saavat neljän vii-
kon maksullisen loman. Vähem-
män palvelleiden lomat jäävät en-
tiselleen.
Neuvotteluihin, jotka kestivät
useita kuukausia osallistui mm.
Ontarion hallituksen sovittelija
„ouis Fine ja hänen apulaisensa.
Unioa edusti John Barker.
SuperiorissäV Wisc. ilmestyvä Työ
mies-Eteenpäin lehti julkaisi huhti
kuun 29 pnä ylläolevalla otsikilla
varustetun toimituskirjoituksen
jossa asiaa selitetään seuraavasti:
Siirtolaisviraston kuulustelijavir-
kailijain äskeinen päätös, jonka mu
kaan jo kerran Suomeen muilutettu
ja sieltä takaisin tuotu William
Heikkilä on "karkoitettava" olija
tässä maassa — hän kun on avoi-
mesti myöntänyt olleensa vuosikym
meniä sitten kommunistisen puo-
lueen jäsen — ei suinkaan tullut
minään yllätyksenä, ei ainakaan
niille, jotka ovat lähemmin seuran-
nut tämän jo enemmän kuin 11
vuotta vireillä olleen karkoitus]utun
monaisia vaiheita. Muistammehan
vielä siirtolaisviraston ylikomissio-
neri-kenraali Swingin viime kesänä
antaman lausunnon (se annettiin
pian se jälkee. kun Heikkilä oli jou-
duttu tuomaa takaisin HelsingistäV,
että "hänet (Heikkilä) karkoitetaan
vaikka menisi vielä 11 vuotta lisää".
Tässä yhteydessä . todettakoon
kerta vielä, että Walter-McCarran
laki, jonka uhriksi niin moni tämän
maan työväenliikkeen kunnon mies
ja nainen on joutuut yksinomaan
heidän mielipitettensä vuoksi, on
jo aikoja sitten saanut ansaitseman
sa tuomion Amerikan kansan kaikil-
ta kerroksilta ja piireiltä. Yksinpä
presidentti Eisenhowerkin ön anta-
nut siitä lukuisia tuomitsevia Inu
suntoja. Jo vuonna 1952 president-
ti sanoi: "Uusi (siirtolaisuus-) laki
oli kirjoitettava."
Että Walter-McCarran laki on
varmasti epäinhimillinen, epäde-
mokraattinen ja kaikkia amerikka-
laisia träditsioitä vastaan sotiva,
juuri sitä todistaa sen nojalla vär-
kätty karkoitusmääräys Bill Heik-
kilää vastaan. Kuvitelkaapa, että
mies pn tuotu maahan kahden ja
puolen kuun vanhana, on elänyt
täällä 50 vuotta ja nyt jokin noita-
jahtimielinen virkailijanappula
käyttää noitajahtimaista lakia ju-
listaakseen hänet "karkoitettavak-
si".'
Onneksi tätä määräystä ei voida
panna täytäntöön niin mielivalta!
sesti ja kiireellisesti kuin siirtolais-
viraston virkaintoiset virkailija-
nappulat ovat jo kerran yrittäneet
ja epäilemättä vieläkin haluaisivat
tehdä jos ne voisivat ajaa tahtonsa
läpi. Mutta heidän päätöksensä tul-
laan vetoamaan, ensiksi siirtolaisvi-
raston vetoomuslautakunnalle. ja
sitten itse ylyikomissionerille ja —
jos tarve vaatii — sen jälkeen koko
jutuin käsittely menee, oikeuslaitos
ten tarkistettavaksi. Kokemus ker-
too meille, että Heikkilällä voi olla
edessään hyvinkin pitkä ja tietysti*
kin suuria varoja kysyvä taistelu,
mutta muutakaan vaihtoehtoa ei
ole tarjolla, kun kerran on kysymys
lakitekeleestä, jolfc on kaikkia tässä
maassa olevia ulkosyntyisiä uhkaa-
va. Muistakaamme tätä Bill Heik-
kilän kamppailua AValter-McCarran
lakia vastaan pienellä lahjoituksel-
la hänen puolustusrahastoonsa jon-
ka voitte toimittaa perille osoitteel-
la': Finnish American Freedom
Committee
Box 369
Superior, Wisconsin.
Ntuksen^toimintaa öiketetoteiset: yritV
töV^ päästä
lueeh Johtaja Junnila, joka keholttaa
muMbstämaan" f hailituksenVv
sanoi äskettäin suoraan ettei sitä voi.
daV'muodostaa "samalle vperustalle
kuin' Fagerholmin hallitus";, f.. -
Nykyistä kamppailua; maalaisliitto-;
Iäisiä vastaan kiihöittavat ne taaii-
tumuspiirlt; jotka Jo kauan tunhe-
taan^l^vöstoliiton ja Suomen ystä-
vällisten naapuruussuhteiden viholli-
sina.;- Nämä-, ovat -kokoomuspuolueeh
oikeistolaisia herroja Ja heidäih' us-
kollisia, palvelijoitaan Tanner,
Leskinen, ; Lindblom v ja Pitsinki.
Kaikki langat yhdistyvät heissä ja
jatkuvat heistä kauemmaksi — län-
teen, j&sa heidän suojelijansa-ovat.
Suomalaisten sanomalehtien vas-
tustavat lausunnot taantumuksellis-
ten manöövereistä Paasikivi—kekko-
sen linjan heikentämiseksi osoittavat,
että Suomen oikeistolaiset eivät ole
onnistuneet salaamaan suurelta ylei-
söltä suunnitelmiaan. Päivän Sano-
mat osoittaa, että oikeistolaisten pyr-
kimykset ovat kaukana Suomen ja
sen kansan eduista ja että "on tar-
peellista panna voimakas este näi-
den pyrkimysten tielle".
lii»
I^To^rpji^ Bank
öf. Nova Srotian vara-presidentti ja
liikkeenhoitaja F. William Nixon
tiedqitti, - että hänen edustamansa
pankki aikoo myöntää luotettaville
ihmisille lainoja ''hyödyllisiä ' tar-y
l^iti^ia^ vaaten: TSliäii ^
listen tarkoituksen" listaan sisältyi
liuönekaiujeh ostot - sekä velkojen
yhdistäminen ja nyt siihen sisältyy
niyös autot jäjkubma-autöt.
'-. ^^iol^sttä mieltä, iettä.hähfn.
pankkinsa luottpiöhjeliha,: oli:, laa-
jin päätoiminnan alalla^ ^anän
nyt toimii pankin presidenttinä.
Autojen ostamista koskevia lai-
noja myönnetään kuuden prosentin
korolla. :> Näin ollen, jos hetikilö
laihaa ^1,0Q0 ja-maksaa: sen takaF
sih vitoden; kuluessa; lian: joutuu
maksamaan $63:80 korkona ja jos
hän maksaa velkansa takaisin sopi-
muksen mukaisesti hänelle myön-
netään $4.20 hyvityksenä, joten
korko oh $59:60.
Jos lainan ottanut henkilö on
tilaisuudessa maksamaan lainansa
takaisin lyhyemmässä ajassa kuin
sopimus edellyttää, niin korkoa pe-
ritään vain siihen asti kunnes lai-
PAINOVIRHE
Erään myymälän; näyteikkunaan
oli v sijoitettu. panyiievy^ ^
tekstaUu: ^'K^
Muuan asiakas^ joka' oli huomannut.
virneen^.painui kaU
ti myyjälle tästä' ja kysyi samalla:.
— Eikö kukaan ole aikaisemmin
huomauttanut teille tästär ettäj olU,
:sitte:w^iB^sra|
^— Kyliä monetkin, vastasi myyjä.
He ovat-tulleet sisään huomauttaa
maan, ja.samalla he ovat aina osUv
tieet jotakin.... :, ^:
PRESnS NIIN
Junasta myöhästynyt Herrasmies,
hyppii ja kiroilee asemasillalla. E- -
räs vanha rouva — joka myös :i)n.
myöhästynyt junasta — tulee hänen ■
luokseen ja sanoo: "Kiitoksia teille,
herra,. minun teki mieleni sanoa
presiis samat sahat!"
na maksetaan takaisin.
Pankit ovat selostaneet, että lai-
noja myöntäessä päätekijänä on
anojan kyky njiaksaa laina takaisin.'
Lainan myöntäminen voi melkein
kaikissa^ tapauksissa tapahtua' '24
tunnin kuluessa.
Irakin poikia palasi kotimaahansa
Kun äskettäin palasi Neuvostolii-
tosta Irakin kurdilaisia kotimaahan-
sasa, hiin suorlehdissä julkaistiin
uutinen, että Neuvostoliitosta on
saapunut huomattava määrä "va-
paaehtoisia" ja "aseita" Irakiin^
Mistä todellakin oli kysymys selve-
nee Pravdan Basrassa olevan kir-
jeenvaihtajan P. Demchenkon huh-
tikuun 17 pnä lähettämästä artikke-
lista, jonka julkaisemme oheellise-
na:
Mpottorilaiva "Gruzija" laski ank-
kurinsa tänään Irakin Basran sa-
tamaan. Se toi kotimaahansa jou-
kon kurdilaisia patriootteja ja hei-
dän perheitään Neuvostoliitosta.
Etelä-Irakin väestö saapui anta-
maan kauniin tervetuliaisen Neu-
vostoliiton laivalle. Jo aikaisemmin
80 km. päässä satamasta 150 moot-
torivenettä kohtasi "Gruzijan" kul-
jettaen eri kansahjärjestön ja sata-;
matyöläisten järjestöjen valtuus-
kuntia. Kymmeniä tuhansia oli ke-
rääntynyt satamaan vastaanotta-
maan patriootteja, jotka olivat osal-
listuneet imperialismivastaiseen
nousuun 1943—46.
Silloin Irakin pohjoisosassa . ole-
va Kurdin kansa oli kapinassa. Mul-
lah Mustafa AI Barzanin, Barzanin
heimon päällikön, johdolla he tais-
telivat kolme vuotta diktaattori Nu-
ri Saidia vastaan. Senjälkeen kun
brittiläiset kolonialistit .tehostivat
sekaantumistaan ja aseistivat ran-
kaisuretkikunnat tykeillä, tankeilla
ja lentokoneilla:, kurdilaiset kapi-
nalliset pakoitettiin perääntymään.
He kulkivat taistellen läpi Iranin
pohjoisosan ja sen jälkeen saapuivat
Neuvostoliittoon, jossa he saivat po-
liittisen asyylioikeuden.
Konyain, Neuvosttoliiton Punab
sen Ristin edustaja, sanoi tälle kir-
jeenvaihtajalle: u -
".'Gruzijalla* saapui Irakiin 459
Varmaa myös on, että työ-
väen yhtenäisyyttä vastustavat
sosialidemokraattiset oikeisto-
johtajatkin ovat tästä tosiasias-
ta tietoisia — mutta näyttää
siltä; että tiukan tullen he ovat
mieluimmin porvarillisen jär-
jestelmän ^säilyttämisen kuin
'Sosialismiin'''-::''>'siir.tymisen''::^kanr.:
/nalla!"'::^Väin':'.tärnä'::::'Selittää.^.esi-':
merkiksi sen, miksi Leskinen &
Tanner ryhmä antaa sellaisille
kokoomuslehdille kuin Uudelle
Suomelle tilaisuuden ilvehtiä
työväenedustajain • hajaannuk-
sen kustannuksella ja julistaa,
että eduskunnan vasemmisto-
enemmistöön eit "kannata tui-
jottaa"! Varteenotettava seikka
myös täällä Canadassa.
kurdia ja lisäksi 394 heidän per
heensä jäsentä, niiden mukana 255
lasta. Heidän joukossaan on 180
yli 50-vuotiaita. Pilkaten länsimai-
den uutistoimistojen keksinnöt "va-
paaehtoisten" ja. "aseiden" lähettä-
misestä Irakiin Konyain sanoi, että
imperialistit yrittivät ennenaikai-
sesti provoseerata välikohtausta."
Kotimaahansa palanneet kurdit
sanoivat saaneensa paljon opetusta
Neuvostoliitossa ollessaan. Irakis
sa kurdit olivat sorrettu vähemmis-
tökansallisuus. Monet olivat luku-
taidottomia. Yli 60 prosentilla ko-
tiinpalaavilla on korkeakoulusivis-
tys ja kaksi on suorittanut maisteri-
tutkinnon. Irakin patriootit eivät
saaneet Neuvostoliitossa vain poliit-
tiset asyylioikeudet.. Heillä oli ti-
laisuus harjoittaa insinööreiksi, ag-
ronooifieiksi ja opettajiksi. Neuvos-
tokansa antoi kurilaisille pakolaisil-
le vieraanvaraisen ja ystävällisen
vastaanoton, auttoivat heitä materi-
aalisesti ja huolenpidolla. Kun 1953
vallankumous murskasi Nuri Saidin
vihatun hallituksen ja kun kurdeille
taattiin tasapuoliset kansallisoikeu-
det pakolaisilla oli mahdollisuus
palata kotimaahansa.
Suleiman Hakim Yasin kertoi mi-
nulle kuinka hänestä tuli agronomi.
Hän sai päästötodistuksen Tasken-
tin Maatalousinstituutista. .. Minun
ammattini on rauhan ammattia, sa-
noi hän, ja minä tulen tekemään
kaikkeni antaakseni Neuvostoliitos-
sa saamani opetuksen nuorelle Ira;
kin tasavallalle. Taistelu: lujem-
man rauhan ja ystävyyden puolesta
kaikkien kansojen keskuudessa: tu-
lee olemaan elämän päätarkoitus; ';
Hänen ystävästää.n Abrurraham
Habibista on^-tullut idän historian
^erikoistuntija. Merkaikki? otimme
vavastaan suurella innostuksella,: sa-
noi hähr-uutisct siitä, että vallanku-
mous Irakissa on, voittanut ja että
kurdeista, on tehty täysinoikeutet
tuja :^'.kansaIaXsia.i'.::/>Me.">;:'haIuammR
tehdä .työtä tasavallan lujittamisen
puolesta. Me olemme .valmiita ja-
kamaan Irakin kansan'kanssa ilot
ja surut.
o Imperialistit herjaavat Irakin ta-
savaltaa koska Irakin kansa on pu-
distanut päältään kolonialismin
kahleet ja nauttii-:'demokraattisesta-
vapaudesta. Mutta ei vihollisen
herjaukset-eikä provokatiot voi pe-
loittaa meitä. Me tulemme horju-
matta 'marssimaan -itsenäisyyden ja
edistyksen tietä.
"Ilmoittakaa neuvostolehdistqlle
sekä ulkomaille"/; sanoi Neuvostolii-,
tosta saapunut Kasem Saadi Tassin
kirjeenvaihtajalle, "että imperialis-
tien ja heidän asiamiestensä her-
jaukset meitä kohtaan ovat turhia;
Me.jolemme.saapuneet Neuvostolii-
tosta vaimöjemme ja lastemme
kanssa. Tietäköön jokainen, että
ainoa ase/ jonka otimme mukaam
me, on ystävyys, veljeys ja rauha
kaikkien kansojen kanssa. Neuvos-
toliiton ystävällinen kansa auttoi
meidän oppimaan rauhallisia am
matteja teollisuudessa ja maatalou-
dessa. Me olemme saapuneet työs-
kentelemään yhdessä meidän kurdi-
laisten ja arabialaisten veljiemme
kanssa maamme, Irakin tasavallan
yhteiseksi hyödyksi."
Illalla pidettiin joukkokpus kuki
tetussa Basrassa kotiinsa palaami
sen kunniaksi niille, jotka, olivat o
sallistuneet Irakin kansan kansalli-
seen vapautusliikkeeseen. Puhujat
kiittivät Neuvostoliittoa siitä huo-
lenpidosta, jota oli osoitettu kurdi-
laisille pakolaisille jä myöskin siitä
humaanisesta avusta mitä tehtiin
heidän kotiuttamisen hyväksi.' Ko-
kousta seurasi jättiläismäinen mie-
Icnosoituskulkue, joka kulki alitse
sellaisten tunnuslauseitten kuin:
"Eläköön rauha!" ja "Eläköön Neu-
vostoliiton ja arabialaisten kansojen
ystävyys ikuisesti!"
Varhain tänä aamuna kurdit ja
heidän perheensä matkustivat rau-
tateitse Mosuliin. ■ ■
Intiaaneille olisi myönnettävä
tasa-arvoisuus
''oronto. — Kiihinkaallisen ratsu-
poliisin häpeällinen hyökkäys Sbc Na-
tlons intiaaneja vastaan on terävänä
muistutuksena siitä, että demokraat-
tisten canadalaisten olisi ryhdyttävä
toimenpiteisiin poistaakseen ne Jat-
kuvat väärinkäytökset, joista intiaa-
nikansat joutuvat kärsimään.
Intiaanit ja myös Innuit-kansa
(Eskimot) ovat sorrettuja kansoja
Canadassa. He ovat taloudellisen, so-
siaalisen, laillisen ja poliittisen dis-
kriminaation uhreja ja heihin vaikut-
taa rotusyrjintä, joka perustuu siihen
uskoon, että "valkoihoinen on kor-
keampaan luokkaan kuuluva", jota
ajatusta myös seurataan kun kouluis-
sa opetetaan historiaa. Sama ajatus
sisältyy intiaaneja koskevvan lakiin,
jonka perusteella diskriminaatio, on
laillista intiaaneja vastaan.
Tästä hyökkkäyksestä heidän kan-
sallisuutensa hävittämiseksi huoli-
matta intiaanit ovat itsepäisesti pi-
täneet kiinni . heimojärjestelyistään,
demokratiastaan, yhteisestä omistuk-
sesta reservialueilla, uskonnostaan ja
muinaisista tavoistaan. Heihin koh-
distuvista rajoituksista huolimatta he
ovat tuntuvasti auttaneet teollisuut-
ta, maataloutta ja kulttuuritoimin-
taa.
Britannian kruunun intiaanien
kanssa tehdyissä sopimuksissa viita-
taan intiaanien tunnustamiseen kan-
sana ja heille taattiin riittävästi maa-
ta, jotta he voisivat jatkaa elämään-
sä kansana. Näitä sopimuksia on hä-
peällisesti rikottu. Maakeinottelijat
ja hallituksen alaiset laitokset ovat
vähentäneen intiaanien maita siinä
määrin, että tällä kertaa amerikka-
laisten metsäyhtiöiden hallussa on
enemmän metsiä kuin intiaaneilla on
maata. Ja tämä maiden anastaminen
jatkuu kiinteimistövälittäjien ja kai-
vosyhtiöiden toimesta. Samalla. ker-
taa intiaanien heikko laillinen asema
ja huono toimeentulomahdollisuus
johtavat heidät sellaiseen asemaan,
että he eivät voi puolustautua näitä
anastuksia vastaan.
Intiaanikin nojalla ja sen toimeen-
panevan koneiston avulla intiaani-
kansoihin suhtaudutaan niinkuin ne
olisivat valtion huollettavaa". Sen si-
jaan, etta intiaaneilla olisi itsehal-
linto omien hehnoneuvostojensa
kautta reservialueilla, he ovat val-
koisen intiaaniagentin käskynalaisuu-
dessa ja hän vastaa teoistaan ainoas-
taan Ottawalle. Intiaanien varojen
huoltaminen ja käyttäminen sekä
terveys- ja muut huoljoalvelut (jot-
ka sinänsä eivät ole kruunun velvol-
lisuutena) on riistetty heunoneuvos-
tolta ja niistä huolehtivat hallituk-
sen nimittämät agentit. Koulujärjes-
telmä (joka on vielä suuresti kirkko-
jen alaisuudessa) ei huomioi lainkaan
sitä, että intiaaneille olisi-opetettava
heidän oma kielensä ja oma kulttuu-
rinsa. Tämä sinänsä tarkoittaa, että
intiaaneilta on riistetty kansalaisoi-
keudet.
Yhteen aikaan hallituksen intiaa-
nipolitiikka perustui käsitykseen, et-
tä intiaanit kuolevat sukupuuttoon.
Koska tämä ei ole tapahtunut, niin
nyt politiikka perustuu siihen, että
intiaaneilta olisi kansalaisominaisuu-
det hävitettävä. Tämä esiintyy hä-
peälllsimmässä muodossaan siinä kun
intiaani, Joka ottaa vastaan, Canadan
kansalaisuuden,, joutuu hylkäämään
kaikki oikeutensa intiaanina ja hä-
nen, on iähdettäyä reservialueelta.
Näin ollen Canadan kansalaiseksi
pääseminen merkitsee, että samalla
hävitetään reservialueet. Intiaanin
kannalta katsottuna reservialue on
kuitenkin se viimeinen laitos, joka
säilyttää intiaanien heimoasemaa.
Reservialueen ulkopuolella kapita-
listisilla työmarkkinoilla toimeentu-
lon epävakaisuus on monta kertaa
vaikeampi intiaaneille kuin valkoisil-
le, koska he joutuvat kaikenlaisen
diskriminaation kohteeksi.
Labor Progressive-puolue kutsuu
Canadan työväenliikettä ja kaikkia
demokraattisia canadaiaisia yhty-
mään intiaanikansojen kanssa ja
kannattamaan heidän taisteluaan ta-
sä-arvoisuuden puolesta ihmisinä ja
yksilöinä. Työväenliikkeen ja intiaa-
nien yhteisissä neuvotteluissa kävisi
mahdolliseksi laajempi yhteistoimin-
ta ja intiaanit voisivat esittää oman
ohjelmansa kansallisen tasa-arvoi-
suuden saavuttamiseksi. Tällainen
ohjelma vaatisi seuraavat kohdat:
— Intiaanien asema kansana olisi
lain.mukaan turvattava antaen heil-
le täysi itsehallinto-oikeus omalla
maallaan, sisältyen siihen täysi
kontrolli omaisuuteen, siviilioikeuk-
siin, finanssiasioihin, huoltoasioihin,
opetukseen ja kulttuurin kehittämi-
seen: lyhyesti sanoen perusoikeudet
heidän itse päättää omasta elämäs-
tään mukaanlukien heidän olemassa-
olostaan intiaaneina. Tähän itsehal-
linto-oikeuteen olisi kuuluttava in-
tiaanikansojen oikeus osallistua ca-
nadalaisten kanssa liittovaltion toi-
mintaan, jos he haluavat.
~— Intiaanilaki olisi peruutettava
ja olisi poistettava hallituksen alaisen
laitoksen oikeus päättää intiaani-
asioista.
— Intiaaneille olisi maksettava
korvaus vääristelyn kautta menete-
tyistä maista; heille olisi myönnettä-
vä pitkäaikaista luottoa talous- ja so-
siaalikehitykseen, yhteistoimihnälli-
seeh kehitykseen intiaanien oman
kontrollin alaisuudessa.
— Rotuun perustuva diskriminaatio
olisi poistettava kaikissa sen esiinty-'
misen muodoissa ja olisi taattava ta-
sa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuu-
det — mukaanlukien täydet kansa-
laisoikeudet menettämättä reservioi-
keuksia.
PÄIVÄN PAKINA
"Iloiset" ja "huolettomat" lyölfömäl
Näyttää siltä, että nyt kun sodan-
jälkeinen* "hyvä aika" täystyölli-
syyksineen on päättynyt,> ja. kun
meitä on jälleen siunattu kapitalis-
tisen järjestelmän; "normaalikau-
della'' siihen sisältyvine valtavine
työttömien: armeijoineen, meitä ta:
vallisia - kuolevaisia^ ruvetaan jäl-
. Icen tuudittamaan sellaiseen us-
koon, että 'piruuttaan" ja,'laiskuut-
taan" ovat ihmiset työttöminä, ja
että työttömillä onkin tosiasiassa
hyvin 'iloiset" ja "huolettomat"
päivät.
Joka nyt sattuu luulemaan, että
tämä on jotakin kommunistista
propagandaa, ;mikä perustuu 30-lu-;
vun nälkävuosien tapahtumien
muistelemiseen, me pyydämme to-
distajaksi eräitä: summassa otettuja
päivälehtien julkaisemia kirjoituk-
sia tästä asiasta.
Huhtikuun 9 pnä 1959 julkaisi
torontolainen Globe. and Mail-lehti
Austin VVinchin kirjoituksen, min-
kä kolmipalstaisessa otsikossa. sa-
nottiin: "Työttömät toivorikkaita".
Jutun yhteydessä julkaistiin myös
3 palstan kuva suhteellisen hyvin
puptuista? työttömistä, jotka; etsivät
'uusia ^mahdollisuuksia'' sanomaleh-
ti-ilmoituksesta, kuten kuvatekstis-
sä selitettiin. Varsinaisessa kirjoi-
tuksessa kuvataan työttömien ti-
lannetta mm. seuraavasti: -
"Canadan työttömien edessä on
epävarmuus, mutta useimmat heis
tä ovat toivorikkaita.
. "45-vuotias ja sitä vanhempi mies
tuntee epävarmuutta; sillä hänellä
on vaikeuksia saada työtä siksi kun-
han on 'liian vanha'.
"Pakkolomautettujen tekstiilityö-
Iäisten .keskuudessa ^n epävar-
muutta v sillä:: . heidän työmahdolli-
suutensa, ovat kuolemassa kun
kauppalan ainoa tekstiilitehdas ' on
sulkemisvaiheessa.
."Kirvesmies on huolissaan hänen
kilpaillessa:300 -muun kirvesmiehen
kanssa työn saannista.
"Kaikesta huolimatta useimmissa
tapauksissa■ on : tunnelma, että 'en-
nen pitkää löytyy-toinen työ . . ."
:; Selostettuaan; 'sitten. yksityiskoh-
toisesti .miten eri yksilöt :plivat jou-
tuneet : pitkäaikaisen ^palvelun:: jäl-
keen: työttömiksi, miten se heihin
vaikuttaa jne.j kirjoittaja: esittää
loppuunvetona "Jimin" kohdalta
seuraavaa:^ - 5 .
'Viime vuosi-oli mieluimminkin
epäröintiä aiheuttava. Hänen työn-
sä (kirvesmies — K) kesti vain
viikosta kuuteen viikkoon. Tänä
vuonna, tuumi Jim. tilanteen, pitäi-
si olla paremman ja töiden pitäisi
kestämän kauemmin . . . Kaukana
siitä että olisi katkeroitunut työttöv
myydestä,. Jiiti sanoo 'ettei hänellä.
ole todellista hätää ollut'. Jim sa
noo, että hänen työnsä laadusta
johtuu^ajottainen työttömyys ja et
tä toisinaan työttömäksi joulumi
sesta ei ole tarpeellista moittia
hallitusta."
Sama lehti julkaisi viime viikol
Ia erään W. E. Ryerson-nimisen he-
pun kirjoituksen "kansankirjeit-
ten" osastossa. Yrittäen ilmeisesti
hakea itselleen paikkaa torypuo-
lueen auringon s alta - a tämä heppu
vaatii koko työttömyysvakuutuk
senkin romuuttamista;: sillä,hän sä
noo : asiallisesti Raamatun sanoilla
"olenko minä veljeni, vartija" ja
esittää väitteen, että 'ahkerien", ja
"toimekkaiden"-; työläisten täytyy
muka. maksaa työttömyysvakuutus
maksuja vain siksi, että "laiskat"
ja "välinpitämättömät" saavat sit-
ten "nauttia" työttömyydestä! Työt-
tömyysvakuutuksen asemesta hän
esittää pakollista pankkisäästöä
niin, etä työläiset joutuisivat yksi-
nään korvaamaan sen aukon, minkä
yhteiskuntajärjestelmä aiheuttaa.
'Ja hän sanoo: .
'■Koko i työttömyysvakuutusjärjes-
tel mä on: rnaurettava. ^Menäemme
näitä-;^tytötönuä-r::-'-pallohuoneissa,-.
oluttuvissa ja he ajavat edelleen
autoaan ja monet huolettomina sii-
tä saavatko koskaan työtä . .. Mik-
si surra työstä kun henkilö voi saa-
da työttömyysvakuutusta koko vuo-
den — hankkia sitten hetkeksi työn
ja toistaa hiin ikuisesti..."
Eräs kolmas heppu, G. V. Kelton-
himeltään, jonka * kirje ' julkaistiin
myös viime- viikolla Globessa, se-
kosi omiin housuihinsa yrittäessään
''selittää'* r miksi ^sosialismin v olosuhi-
teissiVictVolotyötömyyttä,kutoaka-
. pitalismin olosuhteissa. "Asiantun-"
temuksensa!' vakuudeksi hän sitten
kirjoittaa: ^
: "Minä haluaisin mainita omista
kokemuksistani; Henkilökohtaises-
ti minä tunnen vain kolme työtöntä"
Kaksi heistä on rouvia (ladies) jot-
ka olivat iloisia työstä erottamisesi
ta, sillä he halusivat kuluttaa it-
selleen: halvalla hinnalla vuoden
kotipiirissä lastensa kanssa ja.heil-
tä menikin kuusi kuukautta ennen
kuin saavuttivat itselleen työstä:
erottamisen. Kolmas on nuori miesi
varastomiehen apulainen, jonka pi;
ti juuri saada ylennyksen, mutta
erosi työstään juuri vähää. ennen
viimeksipidettyjä kaksia liittovaale-
ja, työskennelläkseen CCFnhyväk'
si. CCF ei voittanut ja niin'hän
joutui työttömäksi. „ r~
"On paljon ihmisiä, jotka ajatte-
levat, että tytöttöyysongelma »olisi
pienempi;:jos politiikot.eivät suos-1.,
tuttelisi työttömiä ja jos,heitä ei
ylistettäisi ihmisten toimesta joi-
den pitäisi'tietää paremmin." >
' Lisähuomautukset ovat tähän kai-
keti aivan turhia. "Piruuttaan",
"laiskuuttaan" jä aivan ".omasta
syystään" työläiset ovat työttömä- ;
nä. Ja parannuskeinona on se, että :
työ t tömyysvakuutuksen asemesta
heille ruvettaisiin antamaan, rauta-
korko Ii. B. Bennettin malliin he-,
voskuuria, ruoskaa, poliisipatukkaa
ja maastakarkoitusta. 1
Mutta-miten:pannaan sitten suu;-;,:
jos työläiset rupeavat ajattelemaan
että sosialismissa taitaa' sittenkin
olla pelastus? Ja sekin ön-otettava
lukuun herran vuonna 1959.
' ' h u -\ , ' —• ,Känsäkoura../'
m
Sotilasvaltuuskunta "
Suomesta N-liittoön
Helsinki (S-S) — Neuvostoliiton \
puolustusministerin, Neuvostoliiton'.'
marsalkka R. J. Malinovskin kutsu-
mana matkustaa toukokuun, alussa
tänä vuonna Suomen puolustusvoi--
mäin komentaja, jalkaväenkenraali
KA . Heiskanen ystävyyskäynnillet
Neuvostoliittoon. Yhdessä hänen
kanssaan matkustavat Neuvostoliit-
toon kenraalimajuri J. J. Järven-'
taus. kenraalimajuri A. R. T. Ari-<
• ■ ■ ■ ■ ■•j.....
mö kenraalimajuri J; A. Ravila ja,
kenraalimajuri F. O. Seeve.
Neuvostoliitossa olonsa aikana..
suomalaiset vieraat käyvät -sotilas-
koulutuslaitoksissa ja sotilasyksi-
köissä sekä tutustuvat Moskovan,
Leningradin ja Stalingradin nähtä-
vyyksiin. (Kaikki lehdet.) '
I
m
'11
i
