\
m
(LIBERTY) — Independent Labor
Orgian of Finnish Canadians. Es-
-tablished Nov.' 6, -1917. Authorlzed
as second class mail by the Post
Office;/Dep^
llshed thrice . weekly: Tuesdays,
Tbursdays arid Saturdays by Vapaus
..Publishing Company Ltd.,; at 100-102
Elm St. W., Sudbury.Ont. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office: OS. 4-4265. Manager
E.^Suksl. Editor W.. Eklund. Mailing
a ddress:V. Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates; uppnfapplicatipn.j
Translatlon free.of ch^ f,
TILAUSHINNAT:
Cahädassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 455
-r; ; - •• ;•• ;'. v ".V'^:2.50.
Yhdysvalloissa:' 1 vk. 9.00 6 kk*. 4.80
■ suoiineasa:?^ilvS; l^^rfc?ft50f« ;'kfci;535-
John Foster Dulles
.Kuolema on ama epämiellyttävä ^V^^
vkin lehtemme liittyy niihin suruhvalitteluihin mitä on lä-
'•hetetty Yhdysvaltain: entisen vait^ Foster Dul-
*,J^sih omaisille mr. Dullesin kuoleman johdosta. "
^2lA)ltaire;särioi aikanaan: "Me olemme huomaavaisuu-
temme velka eläville. Kuolleille olemme velkaa väin totuu-
• äenh' Tältä poh j alta katsoen emme luonnollisesti yritäkään
salata sitä tosiasiaa, että ihmisenä mr. Dulles taisteli paran-
tumatonta: syöpää vastaan yhtä huonolla menestyksellä kuiri
mitä häh kaikesta tarmostaan, ponnistelustaan ja kyvystään
huolimatta taisteli diplomaattina yhteiskunnallisen edistyk-
sen estämiseksi.
Paljon oh puhuttu mr. Dullesin rehellisyydestä, rohkeu-
desta, kyvykkyydestä ja vieläpä hänen uskonnollisista mieli-
piteistäänkin.
Vaikka jättäisimme huomioimatta sen ristiriidan, mikä
vallitsi esimerkiksi mr. Dullesin "uskon" ja hänen "käytän-
nöllisten toimenpiteittensä" välillä esimerkiksi Korean asiois-
sa, tai hänen valmeutensa hypätä tilanteen vaatiessa yhdestä
poliittisesta periaate-asemasta toiseen, niin sittenkin on
myönnettävä, että paljon on perääkin mainituissa kiitos-
sanoissa. Mr. Dulles oh" todella "yksinäinen ratsastaja", joka
pystyi kovalla kädellä, laajoilla tiedoillaan ja ehtymättömällä
työtarmollaan yksin hoitamaan Yhdysvaltain kaikki ulko-
poliittiset kysymykset koko sen kuuden vuoden ajan, jonka
hän oli valtiosihteerin toimessa. Toista tällaista yhden mie-
hen ulkoministeriä ei Yhdysvalloissa — eika monessa muus-
sakaan maassa — ole aikaisemmin ollut.
Mutta kaikista kyvyistään, kaikesta tarmostaan ja kai-
kesta uurastuksestaan huolimatta mr. Dulles sai kuolemansa
edellä nähdä ja kokea suuren diplomaattisen tappion toi-
sensa jälkeen.
Miksi näin? Vastaus siihen löytyy kysymyksestä kenen
"ja minkä hyväksi mr. Dulles voimansa uhrasi ja mille luo-
kalle hän- oli rehellinen.
* * *
Ottakaamme esimerkiksi Kiinan kysymys, jolla on ää-
rettömän tärkeä merkitys nykyhetken kansainvälisessä po-
litiikassa, ja minkä parissa mr. Dulles viimevuotensa uurasti.
Yhdysvallat on kieltäytynyt mr. Dullesin johdolla tunnusta-
tamasta Kiinan Kansantasavaltaa siinä nimenomaisessa mie-
lessä, että siten voidaan jotenkin heikentää 600-miljoonaista
Kiinaa ja auttaa Kiinan kansan virkaheittoa Chiang Kai-
shekiä takaisin Kiinan hallitsijaksi. Sanalla sanoen Mr. Dul-
lesin ohjelmana oli kapitalismin palauttaminen — eli "kom-
munismin'takaisin kääriminen", kuten hän sanoi — Kiinaan,
mutta kuolemansa edellä hän joutui julkisesti tunnustamaan,
! että Chiang Kai-shekillä ei olekaan mitään mahdollisuuksia
Kiinan valloittamiseksi.
Tai ottakaamme sosialistinen maailmanosa yleensä. Ei
ole mr. Dullesin välinpitämättömyyden eikä toimettomuuden
-syy se, että Pohjois-Korea, Pohjois-Vietnam ja Itä-Saksa ovat
sosialismin tiellä. Mr. Dulles teki myös avoimesti kaiken
voitavansa estääkseen sosialistisen maailmanosan normaali-
sesta kaupankäynnistä kapitalistisen maailmanosan kanssa
ja onnistuikin siinä melkoisessa määrässä. Tosiasiassa kapi-
talistisen maailman lujin linnake, Yhdysvallat, kieltäytyy
vieläkin kaupankäynnistä sosialistisen maailmanosan kanssa
mr. Dullesin omaksuman, mutta ilmeisesti täydellisesti har-
Ijä^njohtavan käsityskannan perusteella, että sosialistinen
maailmanosa jää kauppasaarron ansiosta taloudellisesti, po-
liittisesti ja sotilaallisesti niin heikoksi, että siellä tulee si^
i säisiä levottomuuksia, kapinoita ja vastavallankumouksia.
Ennen kuolemaansa joutui mr. Dulles tunnustamaan sen kar-
vaan totuuden, että esimerkiksi Neuvostoliitto ei vain saavut-
tanut ja sivuuttanut Yhdysvaltoja ydinaseiden ja mannerten
välisten ohjusten kehittämisessä, ei vain Sputnikien lähettä-
misessä avaruuteen, vaan myös talouselämän kasvussa siinä
määrin, että Neuvostoliitosta on tulossa kiistattomasti maa-
ilman johtava teollisuus- ja maatalousmaa! Mitä tulee Dul-
lesin poliittisiin "totuuksiin", niin tunnetusta itsepäisyydes-
tään-huolimatta hän oli tiukan tullen valmis heittämään
roskakoriin Yhdysvaltain oletettuun sotilaalliseen ylivoimaan
perustuvan uhkailutunnuksen, eli "valtavan vastaiskuohjei-
mansa", kuten hän loppupuolella lakkasi kerskumasta "so-
dan partaalla" seikkailemise^
* * *
Lyhyesti kertoen ylläkerrottu edustaa mr. Dullesin eräi-
tä jättiläismäisiä poliittisia tappioita. Näiden tappioiden syy-
nä ei suinkaan ollut hänen henkilökohtainen heikkoutensa,
kyvyttömyytensä tai toimettomuutensa, vaan se tosiasia, että
hän pyhitti sanan, varsinaisessa mielessä kykynsä, tietonsa
ja toimintatarmonsa aikansa historiaa jo palvelleen kapita-
lismin hyväksi; Kuten olemme -kerran, aikaisemminkin - -to*
.denneeti;mr;:Dullesista olisi: ehkä viime vuosisadalla voinut
tulla yksi suuri "valtakunnantekijä", mutta historian nyky-
: vaiheessa; sosialismin läpimurron aikakaudella, hänen »"voit-
tonsa" olivat kaikista ponnisteluista huolimatta-toisarvoisia
hänen suuriin tappioihnsa verraten. Dullesin ulkopolitiikan
johtavana lankana oli-kaikissa tilanteissa sosialismin heiken-
täminen ja jos suinkin sen "takaisinJkääriminen", mutta toi-
;sin kuitenkin kävi:; sosialismi edistyi-ja voimistui hänen ai-^
kanaan harppa-askelin. JaTTiin hullunkuriselta kuin se tun-
tuukin, mr. Dulles, joka esiintyi sosialismin kaikkein perään-
■ antamattomimpana vastustajana; kaikkien sosialisminvastais-s
: ten voimien kansainvälisenä johtajana^ auttoi omalla taval-
laan sosialistisen maailmanosan lujittamista.
Järjestäessään kauppasaarron sosialistista maailmanosaa
vastaan siinä mielessä, että sosialismia voitaisiin heikentää,
mr. Dulles pakoitti sosialistiset maat poikkeuksellisen koviin
keskinäisiin ponnisteluihin oman teollisuutensa ja maatalou-
tensa kehittämiseksi janiin voidaan melkoisella varmuudella
sanoa/kiitos mr. Dullesin johtamalle kauppasaarrolle, sosia-
listinen maailmanosa saavuttaa ja sivuuttaa kapitalistisen ^
maailmanosan talouden, tieteen ja taiteen aloilla paljon no-
peammin, jrhitä olisi tapahtunut, jos-olisi vallinnut normaa-
, Jirien eli rauhalliseen rinnakkaiseloon, perustuva olotila kan-
sainvälisessä politiikassa.
Mr. Dullesin kuoltua tulee tietenkin ensimmäisenä, mie-
leen, kysymys, että tuleeko Yhdysvallat jatkamaan, edelleen
hänen politiikkaansa.' Kyynikot voivat sanoa, että yksilöt tu-
i SYNTYMÄ-.
PÄIVIÄ
■mi"
Mrs. Katri Lafne, Whitefish, On-
tario^ täyttää ensi perjantaina, tour
kokuun 29 pnä 75 vuotta. ,
1 Yhdymme omaisten ja' ystävien
onnentoivotuksiin! ;• .(v;V.-%.
ei
Ottawa.: Yleisten töiden ministe-
ri Green vakuutti taalla kuluvan vii-
kon alussa' että Central Mortgage
and. Housing Corporation (liittoval-
tion alainen läinayhtiö) ej -tule käyt-
tämään ankaria menetelmiä Poly-
mer-yhtiön lakkolaisia vastaan Sar-
niassa, mikäli he jäävät jälkeen
vuokrien suhteen.
Samalla hän osoitti, että tähän
mennessä ei ole yhdellekään lakko-
laiselle annettu häätöuhkaa, kun
lakkolaiset eivät ole voineet maksaa
kiinteimistölainojaan Central Hou-
singille.
Hän selosti, että ainoastaan vuok-
ralaisille on annettu ilmoitukset
vuokrasopimuksen peruuttamisesta,
mutta näissäkin tapauksissa on odo-
tettava määräaika ennenkuin voi-
daan ryhtyä toimenpiteisijn. Hän sa-
noi, että kaikki vuokralaisten häätö-
tapaukset huomioidaan yksityiskoh-
taisesti.
CMHC:n toimesta on lähetetty vir-
kailija Sarniaan huolehtimaan näis-
tä asioista.
Kansainvälinen satama
syvälle sisämaahan
Moskova. — Täällä on tiedoitettu,
että Neuvostoliitto aikoo rakentaa
kansainvälisen sataman Siperiaan
Altai-vuorten alueelle. Samalle
paikalle myöhemmin kehittyy suuri
keinojärvi Bukhtarman vesisäiliö.
Satama tulee Kiinan ja Neuvosto-
liiton rajalle ja palvelee Ob ja
Irtysh jokia käyttäviä aluksia. Joki-
alukset pääsevät kulkemaan Kii-
nasta Irtysh jokea pohjoiselle Jää-
merelle.
•Viisikymmentä vuotta sitten suurin
osa;.canasta
teli kotonaan' taikka- farmeilla ja
miehen kansioiden- täytyi^rliitää^per*
heen i ■ toimeentuloon/ MuttaV sitä mu-
kaa kuin' Cänadassa, on. rakennettu
tehtaita, naiset, ovat tulleet kodeis-
taan ja farmeiltaan — usein koska
farmi on merietetttyja osallistu^
neet tuotantoon kaupungeissa:' Yli
neljännes Canadan .naisista työsken-
teiee :: kotinsa, ulkopuolella., jä' näistä
yksi jokaisesta neljästä} oh naimisis-
sa. Canadalaiset naiset muodostavat
koko työvoimasta, yhden neljännek-
sen. ;v V ■'
Korkeimmissa ammattlluokissa el
heidän asemansa ole paljoa - muuttu-
nut. Sairaanhoitajista .97 prosenttia
on naisia, kirjastonhoitajista 86 pro-
senttia, opettajista 72 prosenttia ja
sanomalehtialalla ja kirjailijoina toi-
mii 22 prosenttia. Hyvin vähän nai-
sia toimii lääkäreinä, lakialalla, ark-
kitehteinä ja insinöörialoillä. Vajaa
viisi prosenttia lääkäreistä on naisia,
vajaa kolme prosenttia lakialalla ja
arkkitehteinä sekä insinööreinä yksi
sadasta. Huolimatta siitä, että heitä
on paljon opettajina, niin sittenkin
vain 15 prosenttia professoreista Ja
yliopistoon valmistavien koulujen
johtajista on naisia.
Suurin osa naisista työskentelee
konttoreissa kirjureina, konekirjoit-
tajina sekä kirjanpidossa ja tehtais-
sa, pääasiassa kutomoteollisuudessa,
pesulaitoksissa, hotelleissa, ravinto-
loissa ja kotipalvelijoina.
Näistä naisista naimisissa olevia on
yksi jokaista neljää kohti. Kaikkein
parhaimmin palkattuja ovat kontto-
rityöläiset. joilla on korkeaköulu-
taikka korkeampi sivistys. Näillä on
suuri kysyntä. Monet opettajat jättä-
vät toimensa ja menevät konttorei-
hin työhön. Niistä, joilla ei ole kor-
keakoulusivistystä, tulee tehdastyö-
läisiä ja joilla on vain kansakoulu-
sivistys ja uudet tulokkaat, joilla on
kielivaikeuksia, toimivat palveluteh-
tävissä — joissa on pitkät työpäivät
ja alhaisimmat palkat.
Naiset ansaitsevat vanemmän kuin
miehet. Vaikka heillä on sama am-
mattitaso opettajatoimissa jä vaikka
he hoitavat samanlaista tehtävää
kuin miehet ja heidän pitäisi saada
samaa palkkaa, niin miehet tavalli-
sesti ovat koulujen johtajina ja muis-
sa johtotehtävissä ja se merkitsee
suurta eroa. V. 1955 Ontariossa. Ca-
monia ongelmia ^
nadan ' rlkkaimmassa maakunnassa,
kaupunkien opettajienkeskimäärä!-!
riert'miesten vuosipalkka oli $4,760 ja.
naisten $2,860. Maaseudun''kouluissa;
joissa koulut ovat plen^ joia-^
sa« suurin osa opettajista on naisia
palkat ovat "alhaisemmat' eikä palkka5-'
ero ole. niin suuri. v,"/,'':-/.
Kaikki■ ■ ' työalat, lukuunottamatta
tiedonanto toimintaa ja liikennetta,
ovat maakuntien lakien alaisia, kos-
kien palkkoja ja työaikaa jne. Kuusi
maakuntaa 'ja .liittohallitus ovat hy-
väksyneet tasavertaiset ' palkkalait,
mutta on olemassa monta kiertotie-
tä, joita työnantajat käyttävät hy-'
väkseen "ja niitä kehoitetaian siihen^
kirjoittaa eräs Manltpbän työläinen
"koska hallituksen minimipalkkatak-
sat sallivat erilaisia palkkoja eri su-
kupuolien välillä — 60 senttiä mies-
työntekijälle kaupungeissa ja 54 sent-
tiä naisille maaseudulla". Tässä kir-
jeessä jatketaan:
"Tämän lisäksi joissakin teolli-
suuksissa, kuten kutomateolllsuudes-
sa, pesulaitoksissa ja ravintoloissa,
työskentelee suuri määrä. naisia ja.
näissä laitoksissa «n äärimmäisen al-
haiset palkat, alemmat viikkotulot
kuin keskimäärin maakunnassa."
Enemmän kuin puolet naimisissa
olevista naisista ansaitsee alapuolelle
$2,000 ja yksi neljännes vähemmän
kuin $1.000 vuodessa. Vieläpä heidän'
ja heidän aviopuolisonsa yhteiset
vuositulot jäävät alapuolelle $4,000,
joka on tuskin riittävä toimeentulol-
le Cänadassa nykyään. Sillä voi juuri
ja juuri estää kotinsa painumasta
slummitasolle.
Nykyaikainen sivistys tarvitsee nai-
sen järkeä, hienoja sormia ja am-
mattitaitoa.
Tämän iunnusti selvästi Canadan
työministeri marraskuussa 1957.
Työssä käyvä vaimo ei ole toisen
maailmansodan tulos, vaan osoitus
sosiaalisesta suuntauksesta. Kesä-
kuusta 1951 :stä kesäkuuhun 1957:ään
naimisissa olevien naisten työssä-
käyminen lisääntyi 80 prosentilla.
Puolet työssä käyvistä naimisissa
olevista naisista on nuorten lasten
äitejä. Mitä apua he saavat lastensa
hoidossa? Toisen maailmansodan ai-
o •
kana liittohallitus antoi maakunta-
hallituksille apua järjestämään las-
ten sejmejä ja näin auttoi tekemään
mahdolliseksi naisten työskentelemi-
m. a* «Af a f o «*VAf oli f n liteoM* tvit «l+v» ttt m M-
Laosissa uhkaa kehittyä avoin sisällissota
Amerikkalaisten varustamat ja avustamat
sotajoukot suorittaneet vallankaappauksen
Hongkong. — Yhdysvaltain
"asiantuntijain" ja aselähetystön
avustamat Ihosin kuninkaalliset
asevoimat uhkaavat maata uudel-
la sisällissodalla varoitti Kiinan
ulkoministeri Chen Yi maanantai-
na terä\äsanaisessa protestilau-
sunnossa.
Laosin kuninkaalliset laskuvarjo
joukot osallistuivat palatsivallan
kaappauksen jälkeen taisteluun
Laosin viidakkoalueilla Pathel Laon
sissejä vastaan.
Kuninkaallisten kaappausjoiikko-
jen päällikkö kenraali Ouan Ratti-
kuj kerskui saaneensa miltei "ve-
rettömän voiton" tässä "miljoonan
elefantin maassa", jota oh väellä
ja voimalla yritetty Gieneven väli-
rauhasopimuksesat välittämättä ve-
tää Yhdysvaltain johtaman Kaak-
kois-Aasian sotaliiton jäsenyyteen.
" Vallankaappauksen johdosta on
"kommunistinen" prinssi Soupha-
nou Vong ja muut Pathet Laon joh-
tajat nyt kotiarestissa. Kuten muis-
tetaan, he olivat vallassa Laosin
kahdessa pohjois-maakunnassa, kun-
nes Viime vuonna tehtiin vissi sopi-
mus, jonka : perusteella nämä maa-
kunnat liittyivät Laosiin. Prinssi
Vong syytti hallitusta petoksesta
huomattuaan, että hänpn viidakossa
olleet luotettavat joukkonsa oli, saa-
tettu miltei vankien asemaan./
Kiinan ulkoministeri Chen Yi
levät ja menevät, mutta histo-
ria jatkaa matkaansa. Tämä
sellaisenaan; on paikkansapitä-
vää. Mutta vaikka onkin totta,
että esimerkiksi mr. Dulles ei
"keksinyt" omaa ulkopolitiik-
kaansa, vaan jatkoi ja- kehite-
teli edeltäjänsä, valtiosihteeri
Achesonin ""kylmän sodan" po-
litiikkaa, niin ajat ovat kuiten-
kin muuttuneet siksi paljon,
että mr. Dulles joutui jo elä-
mänsä loppuvaiheissa teke-
mään ainakin eleitä rauhalli-
sia neuvotteluratkaisuja, kohti.
Tässä mielessä voi ;olla hyvin-
kin mahdollista; että Yhdysval-r-
tain ulkopolitiikka, voi saada
maailman yleisen mielipiteen
vaatimuksesta hieman rauhan-
omaisemamman ja neuvottelu-
haluisemman luonteen.: Aika
tietysti näyttää, mitä tapahtu-
maan: tulee; mutta mr. Dullesin:
kuoleman johdosta Yhdysval-
tain hallituspiireille tuli hie-
man helpommaksi epäonnistu-
neen ulkopoliittisen ohjelman-
sa tarkistus, mikä siihen haluja
löytyy. Ja sitä nyt odotetaan
syyttää nyt Laosin hallitusta "ka-
pinahiilien liekeiksi puhaltamises-
ta". Hän vetosi Britanniaan ja
Neuvostoliittoon — vuoden 1954
Geneven1 sopimuksen yhteisiin pu-
heenjohtajiin, että ne panisivat
kansainvälisen kontrollikomissionin
toimimaan. Canada on yhtenä jäse-
nenä mainitussa komissionissa, ku-
ten on Puolakin.
Peking olettaa,; että Laosin tar-
koituksena on romuuttaa kokonaan
Geneven sopimus ja liittyä Etelä-
Vietnamin tavoin Yhdysvaltain muo-
dostamaan Kaakkois-Aasian sotilas-
liittoon. Toisaalta syytetään Yh-
dysvaltoja, että se yrittää tehdä
Laosista uuden sotilastukiaseman.
Jos Kiina saisi vaikutetuksi niin,
että kohtrollikomissioni kokoontui-
si, niin Puola voisi tiedoittaa USAh
edesottamisista siellä.
Puolueeton Laos antaisi Kiinalle
käytävän Cambodiaan Siamin lah-
delle.- Vihamielinen Laos toisi vi-
hamieliset kommunistivastaiset jou-
kot aivan Kiinan ja Pohjois- Viet-
namin rajalle. ,
Canada on yrittänyt pitkän Sikaa
lopettaa kontrollikomission työn ja
onnistuikin^ siinä viime kesänä, jol-
loin Intia liittyi asiassa Canadan
puolelle Puolaa vastaan (nämä kol-
me ovat komissionin jäsenmaita).
Diplomaattipiireissä .arvellaan, ct^ä
Canada yrittää, samanlaiseen tilan-
teeseen nyt Cambodiassa.
Kiinan uskotaan tekevän kaikken-
sa saadakseen tämän kansainväli-
sen kontrollikomissionin uudelleen
toimimaan. -
Vahvistaakseen : syytöstä, että
Washington yrittää tehdä Laosin
kommunismivaslaiseksi -,. s o ta tuki-
kohdaksi, Peking viittaa .Laosin ul-
koministeri Khamphan Panyan lau-
suntoon;- että hänen! hallituksensa
turvailfuu vaaran tullen voimakv-
kaan:kommunistivastaisen hallituk-
sen apuun. — l
Pariya puhui torstaina Saigonissa,
kommunistivastaisenv^-Etelä-Vietna-
min pääkaupungissa 'hänenv omien
joukkojensa ..ollessa 'sotatoimissa
Pohjois-Vietnamin rajan lähettyvil-
lä. Laosin kuningaskunnan kaikki
"lojaaliset" sotajoukot ovat Yhdys-
valtain palkkalistalla.. Yhdysvaltain
sotilasapuun sisältyy "logistinen ja
hallinnollinen luki",, jonka/hinnaksi,
on arvioitu tänä vuonna $12,000,000.
-Kaukaisen Laosin' väkiluku on
:vain 2,000,000„ mutta se; saa asukas-
ta kohden enemmän Yhdysvaltain
sotilasapua kuin -mikään muu maa.
Vuonna 1954 Genevessä tehdyn
yhdistämispäätöksenv jälkeen:-suori:
tctuissa vaaleissa saivat Pathet
Laon "kommunistivoimat" — yhi
den kolmanneksen lainlaatijaku|n-
nan edustajapaikoista, mutta oikeis-
tolaisesta pääministeri PhouiSaiia:
nikonesta tuli viime syksystä läh
tien -maan "voimamies". Prinssi,
Vong menetti jälleenrakennusmi-
nisterin toimen ja viimeaikoina on
ollut lisääntyviä merkkejä siitä,
että sotilasdiktatuuri on kehitty-
mässä.
Vallanhimoinen ja tarmokas ken-
raali Ouan Rattikul, joka nyt on
taistelussa Pathet Laon sissejä vas-
taan, on julkisesti uhannut, että
"me (korkeat upseerit) olemme pa-
koitctut ryhtymään toimenpiteisiin
jos siviilit eivät voi hallita kunnol-
lisesti".
Kaksi viikkoa sitten kenraali
Ouan aloitti vallankaappauspuuhan-
sa kieltämällä Pathet Laon joukoil-
ta ruoan ja veden ja pakoittamalla
yhden pataljoonan antautumaan.
Toinen Pathet Laon joukko "suli"
viidakkoon.
Pekingin jä Hanoin radiot tic-
doittivat viikon alussa että taiste-
lut ovat käynnissä viidakossa. Sa-
malla Kiina vetoaa Britaniaän ja
Neuvostoliittoon* että ne kutsuisi-
vat, kansainvälisen kontrollikomis-
sionin käsittelemään tilannetta, en-
nenkuin se kehittyy uudeksi sisäl-
lissodaksi Laossa..
«en sotätarvetehtalasa. mutta tämft
avustus lopel^ttim1/sodan 'päätyttyä.-
^OntaiHo^;;^om
koskeva laki,: jonka mukaan 'sellaiset
kunnat, jotka Järjestävät luvalla toi^;
miyla lastenselmejä, saavat rahalliB-
täjapuä' ja nykyään niitä on kaik-
kiaan noin 250 . maafcIranajsa^ TOmä^
ei -' ole~ ensinkään riittävä. •.Koska^ ne
ovat kalliita'niin suurin osa äideistä
ei käytä niitä. Cänadassa ei ole, ole-
massa vielä lasten palatseja kouiu-
ikäisllle lapsille,' joissa heidän lah-
jojaan voitaisiin kehittää ja opettaa
heille mieluista ajanvietettä, kiiten
monissa muissa maissa onl !/■■
Canadan.-erään, suiuMiman kirkon
pappi kirjoitti kirkon lehdessä artik-
kelin, jonka otsikko oli "Naimisissa
olevan naisen paikka pn kotona".
Kirjoituksessa sanotaan mm. seuraa-:
vaa: V.-..4%|-'-.;'^'':'.
"Ei koskaan nainen ole luonut kor.
tla olemalla sieltä pois taikka pane-
malla sen toiselle tilalle ja kulutta-
malla muihin asioihin aikansa jä voi-
mansa . .. £fe, ettei moni löydä "äitiä":
kotoaan nykyään, johtaa pahuuteen
ja on pääsyynä lapsirikqllisuuteen."
(United Church "Observer" marrask.
1 pnä 1957.)
Samalla tavalla sanoi tuomari
eräässä Ontarion kaupungissa muu-
tamia vuosia sitten kun hän syytti
äitiä siltä kun hänen poikansa oli
rikkonut lakia. "Ne ovat ahneita äi-
tejä. Jotka ovat syyllisiä siihen kun
ihmiset Joutuvat vaikeuksiin", sanoi
hän. Tämän naisen mies ansaitsi
$29.50 viikossa ja tuomari vähintäin
$6.000 vuodessa. Äitejä ei voida syyt-
tää jos yhteiskunta ei huolehdi lap-
sista. Aivan äskeiset tutkimukset
osoittavat, että yksi kymmenestä ku-
rittoman lapsen äidistä käy työssä,
yhdellä neljästä vanhemmat ovat
kuolleet taikka koti hajalla, puolet
on jälessä opetuksessa johtuen sai-
raudesta, koulujen ahtaudesta taikka
henkisen tylsyyden takia. (Tribune,
huhtik. 15 pnä 1958.) Toisin sanoen,
yhteiskunnan välinpitämättömyydes-
tä. Kuitenkin äidit tarvitsevat apua.
Naiset tekevät työtä ja kasvatta-
vat perheitään aikana kun yhteis-
kunnallinen muutos on käynnissä;
jolloin vanha sivistys hajoaa ja uutta
ei ole vielä syntynyt. Jatkuvasti
kiihoittavat mieltä radio, elokuvat ja
näköradio, autojen ja lentokoneiden
vauhti, -ahtaat asunnot ja pelko pit-
kistä työttömyyskausista. Melkein
kolmasosa työttömistä on naisia, jot-
ka usein ovat perheen elättäjiä. Usein
naiset joutuvat tekemään työtä kos-
ka mies on ollut kuukausia työttö-
mänä. Ja vaikka molemmat kävisir
vät täyttä aika työssä niin se on kak-
sinkertainen taakka naiselle, sillä
hänen täytyy tehdä kotonaan työtä
senjälkeen kun hän on palannut kor
tiinsa konttorista taikka tehtaasta.
Jännitys aiheuttaa sairautta ja ha-
joittaa kodin. Alkoholism iiisääntyy
nopeasti Cänadassa — joka on nyt
kuudennella tilalla paljon väkijuo-
mia käyttävien kansojen keskuudes-
sa. Sitä pidetään kansallisena ongel-
mana ja se koskee kaikkein enimmän
naisia. .". .
Jos perhe hajoaa niin vaimon täy-
tyy kantaa raskaampi taakka. Avio-
ero Cänadassa on raakaa liiketointa
ja. kallista ja sen saä vain yhdellä
perusteella — aviorikoksesta. Tämä
täytyy todistaa oikeutta tyydyttäväl-
lä tavalla. Naiset eivät kontrolloi per-
heen tuloja — ci ainakaan onnetto-
missa avioliitoissa — ja siksi köyhim-
mille naisille avioero on melkein
mahdotonta.
Missä vanha ranskalainen siviili-
laki on voimassa, kuten Quebecissa,
on se vieläkin vaikeampaa ja paljon
kalliimpaa ja avioliitto päättyy vasta
kuoleman kautta. Eroa yrittäessään
naisen täytyy esittää asia ylioikeus
den tuomarille ja limaista syy saa-:
'd£lcseen%ä8iänVoikeuteen.^BQuebe
MclssalfeiSo^^^
varten. Miehen ja naisen Iftyjtyy.-pyy^
tääifpärlamenttia byvälpymään ;ero.
(8amä pitää paikkansa ' Newfbund-
landissa.) Anomus täytyy e«lttää ala-
huoneellei-^Benaa^esJa^lKiiraallkui:
vernöörllle ja perustana täyfyyv olla
aviorikos. Jos tämä osoitetaan tyy-
dyttävästi senaatin erikoiskomitealle,
hiiri avioero myönnetään, mutta";tä-
mäh jälkeen ;;^sten:' huolenpidosta
täytyy päättää. Huolimatta kalleu-
desta, 30,000: avioerohakemusta esite-
tään vuositfaEdri,- inutta Mmä':,leivät
ole köyhien)mmisten 'änmuksia;»^!;^
-Samaan.- aikaan ; kun "'työttömien
'ma^.';,|vj|plKKU^;
koVkein ^ä'ärä ^vulmeisten •' 20 >uö^en
aikana, elinkustannukset kohoavat;
mjnkä; osoittaa seuraava Manltqban
maalnriniän :;rapprtti^ -: M-fv::% -f^r'%
'■■ "Cäriadän hiriteihdeksi>nmällskuuri
alussa 1958 oli 1243 pistettä, joka
perustuu v. 1949 sataan pisteeseen.
Kaikkein, enimmin ovat ruokatavarat
kohonneet. Ne kohosivat yhden kuu-
kauden, aikana 119J):sta pisteestä
121.3:een pisteeseen. Keskimääräiset
palkat ovat viime aikoina laskeneet."
Korkeat elinkustannukset yhdessä
terveyshuollon ja opetuksen kanssa
ovat kansallisia ongelmia. Tarpeelli-
nen määrä ruokatavaroita terveyden
ylläpitämiseksi kaikille tulisi kuulua
hallituksen valvontaan ja tukeen.
-Kun ej edes yksi lapsi kahdesta-
kymmenestä saa sellaista koulutusta
kuin heidän kykynsä edellyttäisi; kun
enemmän kuiri puolet 16—19 ikäisis-
tä nuorista ei käy koulua; kun New
Brunsvvickissa on paikkoja, joissa ei
ole koulua; kun 500 koululasta vain
20 mailia Montrealista ej pääse kou-
luun koska opettajain palkkaa ei voi-
da maksaa — tämä on liittovaltion
asia ja naisten tulee pitää tämä kan-
san ja hallituksen silmien edessä.
"Kysymys siitä tuleeko ihmiset kou-
luttaa on samanlainen kysymys täy-
tyykö hejdän olla onnellisia taikka
kurjia", kirjoitti aikoinaan canada-
lainen patriootti ja opettaja -VVifiam
Lyon Mackenzie.
m ••■•••■■■•••■•■■•■••■•■■■■■•■■■■■h
kausikaupaUaVapmaa^ leikkimään
pallolla. KeiTän: hän oppitunnin
päätyttyä sulki apinan palloineen
yksin huöheeseen. Muutaman tun-
nin kuluttua han tahtoi tietää; mitä
apina.puuhasi.huoheessa, ja kurkis-r
ti. T aväimerireiä HäSerii tyyty-
mättömyytensä oli melkoinen, kun
hän huomasi tuijottavansa tarkkaa-
vaiseen ruskeaan silmään.
nimitti heimopääl-
likön vaaliehdokkaaksi ~:
Manitoban pohjoisessa .;.
■Winiup^X-i-^
maakuntajärjestön ' johtokunta on
päättänyt -nimittää mtiaanien hei-
mopäällikön ehdökkaakseeri' Ru-
pertsland!'[ vaalipiirissä ^maakunta-
vaaleja varten; . Äsken suoritetuis-
sa maakuntavaaleissa ei toimitettu
äänestystä tällä alueella.
Heimopäällikkö Alfred James
Cook ori 60-vuotias ja hän on hyvin
tunnetu työstään intiaanien kes-
kuudessa. Hän kuuluu Blopdvein
heimoon ja hän - on ensimmäinen
intiaani, joka on ollut ehdokkaana
Manitobassa.
Friscoa tarjottu huippu-
kokouksen käytettäväksi
Washington. — San Francisco on
tarjonnut "'kaiken vieraanvaraisuu-
tensa." huippukokouksen käytettäväk-
si, ilmoitti Yhdysvaltain ulkoasiain-
ministeriö perjantaina.
Ulkoasiainministeriö saattoi julki-
suuteen kaupungin pormestarin
George Christopherin ja ullu>ihinis-
teri Christian Hertelin välisen säh-
keiden vaihdon.
Christopherin sähkeessä sanottiin,
että. "ilmastoltaan,, luonnoltaan ja
historialtaan San Francisco on ihan-
teellinen paikka näin suurimerkityk-
sellisen kokouksen paikaksi ja me
olemme valmiit täyttämään kaikki
vaatimukset".
Ontarion maakuntavaalit
pidetään kesäkuun 11 pnä
Toronto. — Ontarion maakunta-
vaalit toimitetaan kesäkuun il päi
vänä ja ehdokkaiden nimitys piti
tapahtua vijmeistään toukokuun 25
päivään mennessä. Tämä merkit
see, että vaaliehdokkaat on nyt ni-
mitetty kaikissa Ontarion vaalipii-
reissä ja ehdokkaat valmistautuvat
kovalla kiireellä vaaleja varten.
Vielä ei ole tarkemmin tiedoitet-
tu kuinka monta miestä ja naista on
asettunut ehdokkafksi näissä vaa-
leissa, mutta voimme ' olettaa että
sekä konservatiivit .että liberaalit
ovat asettaneet ehdokkaansa kaikis-
sa vaalipiireissä ja että CCF on
myöskin asettanut ehdokkaansa
melkein kaikissa vaalipiireissä. On-
tarion neljäs puolue on Labor Prog-
ressive-puolue, jonka toimesta on
myös asetettu useita ehdokkaita. '.
Selostaessaan puolueensa kantaa
LPP:n Ontarion maakunnallisen toi
minnan johtaja Bruce Magnuson on
selostanut, että puolueen ehdokkaat
tulevat olemaan työväen yhtenäi-
syyden puolesta taistelevia. Hän on
selostanut, että hänen puolueensa
on sitä mieltä, ettei tässä, tilantees
sa hänen puolueensa voinut asettua
kannattamaan CCF:n ehdokkaita,
koska CCF:n ohjelma ei eroa riittä
västi vanhoillisten puolueiden vaa-
liohjelmista.
Hän osoitti, että hänen puolueen-
sa ehdokkaiden vaaliohjelma, eroaa
perusteellisesti kaikkien toisten
puolueiden ohjelmista ja että se ori
ainoa, joka antaa todellisen vaihto-
ehdon vanhoille porvaripuolueille.
Samalla hän osoitti, että; useimmas-
sa kohdassa LPPrn vaaliohjelma' ön
samanlainen kuin CCF:n vaaliohjel-
ma, mutta siitä huolimatta CCF.ri
kanssa ei ole sovittu yhteistoimin-
nasta vaalien yhteydessä.
Magnuson samalla selosti,. että
Candaian Labor Congressin hyväk-
symä päätöslauselma: perustaa uu-
den puolueen on hyvä ajatus, mut-
ta hän paheksui sitä kun CCF:n
johto ei halua perustaa täydellisesti
itsenäistä uutta puoluetta, vaan ha-
luaa pitää sen kontrollissaan. :.
Näin ollen Magnuson on selosta-
nut, hänen puolueellaan ei ollut
muuta vaihtoehtoa kuin nimittää
ehdokkaansa lukuisissa vaalipiireis-
sä Ontarion maakuntavaaleissa.
Magnusönin lisäksi Toronton alu-
eella on mrs. Jessie Jackson ja John
Weir ja Timminsissä äsken nimi-
tettiin Len Michaud.'
Lontoo. — Britannian hallituksen
alainen elin ön tiedoittanut, eittä
noin 25 opettajaa Neuvostoliitosta
vierailee täällä kuukauden ajan al-
kaen elokuun 27 pnä. Samaan air
kaan venäjän kieltä opettavat opet-
tajat Britanniasta käyvät vastavie-
railulla Neuvostoliitossa.
"Typeryyksien ennätys"
Sen sijaan että olisimme menneet
koko sunnuntaipäiväksi kalaan ereh-
dyimme.; iltapäivällä katselemaan
paikallista TV-ohjelmaa, jonka yh-,
teydessä nähi iin amerikkalaisten
versio eli tulkinta siitä, mitä:muka
tapahtui Stalhigradin haisteluissa,
jnistä alkoi tuhoisa pako: Hitlerin
"herrasrodun" asemahdille.
Eräät amerikkalaiset vakuutus-
ja muut suuryhtiöt pitävät ylimieli-
syydessään: asiakkaitaan melko suu-
rina pässinpäinä, kuten osoitti sun-
nuntainen Stalingradin .taisteluku-
vauksen ■■■ "henki",; mutta .niidenkin
täytyy sentään:myöntää,;että Hitle-
rin Saksa liittolaisineen hävisi .'so-
dan.
Tätä sellaisenaan on kaiketi pi-
dettävä jonkinlaisena saavutuksena.
Mutta sen pitemmälle eivät amerik-
kalaiset propagandamestarit tosiasi-
aan tunnustamisessa juuri pääse;:
Suoraan sanoen ko. TV kuvaus
Stalingradin taisteluista oli kuole-
maton todistus kahdestakin seikas-
ta: Että Saksa lyötiin Stalingradin
edustalla perusteellisesti olosuhteis-
sa, missä Neuvostoliiton liittolaiset
eivät vielä olleet avanneet toista
rintamaa Euroopassa, ja 2) että so-
ta on jotakin ^ sellaista julmuutta
mitä ainoastaan eläimellisesti enim-
mäisvoitloja- tavoittelevat >; hirviöt
Voivat puolustaa. ,
Mutta kun amerikkalaisetkaan
propagandamestarit eivät voi kiel-
tää sitä tosiasiaa, että Saksa hävisi
"sodan niin heidän täytyy kuitenkin
antaa Stalingradin taisteluille sel-
lainen henki i ja käsitys,: että Hitler
yksinään on syyllinen Saksan hä-
viöön ja että jos Saksan kenraalit
olisivat saaneet asioista"-päättää,:
niin toisin olisi muka käynyt!
Ymmärrämme kyllä yskän —
tarkoitus on sanoa Länsi-Saksan re-
vanssihenkisille. kenraaleille, ^ttä-
käykää^pojat uudelleen kiinni kuin
vihainen rakki ohikulkijan housun-
lahkeisiin. ,
Mutta olettaen hetkisen paikkan-
sapitäväksi sitä, että Hitler yksi-
nään oli - muka syyllinen Stalingra-
din häviöön, miten on silloin seli-
te tt äv issä se, että Saksa n asevoimat
kohtasivat ensimmäisen suurhäviön-
sä Moskovan edustalla 1941? Saksa^
iäiset kenraalit: eivät pystyneet: val-
loittamaan Moskovaa, kuten aiko-
mus oli. Saavuttamatta, jäänyt ta-
voite on sama kuin perusteellinen
häviö sotahommissa ja meidän tu-
lee muistaa, että Saksan joukot lyö-
tiin Moskovan edustalta pitkän mat-
kaa takaisinkin, räkä uusilla haka-
ristikauluksilla. ,,
; Kuten tiedetään, Hitlerin kenraa-
lit ja marsalkat ovat sittemmin
muistelmissaan yrittäneet selittää,
etteivät he hävinneet sen parem-
min Stalingradissa kuin muualla-
kaan itärintamalla: Hitler kuule-
ma teki väärinlaskelmia niin Neu-
vostoliiton sotilaskyvyistä ■ kuin
Saksan kansan mahdollisuuksista-
kin. Ja nyt on Hollywood levittä-
mässä filmillään tätä natsikenraa-
lien. muunnettua totuutta!
Tosiasia nimittäin on,: että Sak-
san silloisen'yleisesikunnan jäsenet'
eviät voi vedota mihinkään asiakir-
joihin, jotka osoittaisivat heidän
olleen - eri ■ mieltä Hitlerin kanssa.
Mutta sensijaan on. kosolta asiakir-
jatietoja, jotka todistavat, että Sak-
san marsalkat, kenraalit ja amiraa-
Iit olivat sataprosenttisesti Hitlerin
sotasuunnitelmien takana—-ja nii-
den todellisia luojia.
'Niinpä esimerkiksi kenraaliluut-
nantti Halder, jonka osakkeet oli-
vat hyvin korkeassa'' kurssissa Sak-
sanv/yleisesikunnassa-' -.toisen ".-maail-'-
mansodan aikana, liitti päiväkir-
jaansa kesäkuun = 22 - pnä 1940 seu-.-
raavan\-:':imuistiinpanon:.^::.-:'?.Venäjän-
ongelma on ratkaistava'hyökkäyk-
sen avulla" ja sitten:""uVenäjä.on
tuhottava mahdollisimman: nopeas-
ti". Juuri tätä -yritti Hitlerin ar-
meija. . v-
Kenraali Zeitsler,^joka oli Haldeiin
jälkeen Saksan yleisesikunnan "sil-
mäntekevänä" — ja joka myös sa-
noo vastustaneensa Hitleriä — ku-
vaa muistiinpanoissaan .sitä) i miten
ratkaistiin Saksan yleisesikunnassa
Stalingradin edustalla piiritetyksi
joutuneen 330,000 saksalaisen koh-
talo — mitä päätöstä Hollywoodin
filmissä sanottiin "Hitlerin suu-
rimmaksi typeryydeksi". Mennen
Hitlerin luo Zeitzler oli sanonut:
"Koska saarroksiin joutunutta
kuudetta armeijaa ei voida vapaut-
taa, sille / on annettava määräys
taistella itsensä pöisKsaarrostilas-:
ta :. . ." Mutta Hitler-esitti vasta- >
väitteitä ja kutsui luokseen Keite-
lin ja Jodiin,-armeijan yleisesikun-
nan päämiehet. Keitel. sanoi päät-,
tavasit että Volgalta ( Stalingradis-
ta) ei saa lähteä,pois.:Vasta sitten
Hitler vahvisti armeijan päällikkö-'.
jen aikaisemmin hyväksymän pää-
töksen (jäädä Stalingradiin — K)
korostaen erikoisesti, että Keitel ja
Jodi ovat vanhempia kenraaleja
kuin Zeitzler., _ -
Niinpä esim. eräs amerikkalainen
historioitsijakin, S. Marshall kir-
joitti "FataluDecisions" kirjan ame-
rikkalaispainokseni . e s i puheeseen,:
että "HitlerinTmielipiteetr olivat rat-:
ka isevia vain siksi: kun enemmistö
ammattisotilaista : (korkeimmasta
päällystöstä) tuki häntä ja oli pää-
töksistä samaa mieltä: Hitlerin.iih-
karohkeimpia päätöksiä ei. tehty
yastoin Saksan sotilasjohtajani
mielipiteitä, sillä monet«. heistä tu-
kivat häntä loppuun asti."
Samanlaisia lausuntoja ja . todis-
teita voitaisin esittää loppumatto-
masti. , >
Mutta kaikista tunnetuista tosi-
asioista huolimatta Hollyv/oodinso-
tafilmeissä tuikutetaan sellaista
käsitystä, että Saksan kenraalit ja
amiraalit olisivat selvinneet sodasta
voittajina jos Hitler ei olisi tehnyt
yksilönä suuria typeryyksiä!
Kuinkahan typeriksi jenkkipropa-
gandistit vielä tulevatkaan?
, — Känsäkoura.
is
!?o:
^/::+..^B
