V
m
m
■
sm
Sivu 2
Lauantaina, marrask.(21 p. — Saturday, Npv. 21,1959
\ 1. Sj« VAPA US (LIBERTY)" — IndepemienY Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tablished Nov.-6, 1917. Authorized as second' class mail by the Post, Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice , weekly: 4 Tuesdays, Thursdays and Saturdays by.Vapaus Publishing Company Ltdi at 100-102 Elm St."W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager Essuksi. Edltbr W. Eklund."'Mailing■ address: Box 69, Sudbury, Ontarip.
Advertising rates *upon application.; Translation free of.charge.» \
TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.35 ,- 3 frfr 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Älköön se toistuko koskaan
I 6 6 6 6 6 tt'0'0'0'flT6o"a'6"ttTBTnnr^
SYNTYAAÄ-
' PÄIVIÄ
^PJLgJLg-PJU?J-1ULg.g.gJL(U>JULg-1LP-P J
Mrs. Helena Mäkinen, Toronto,
Ont., täyttää tiistaina, marraskuun
24 pnä 72 vuotta. i
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin. „
Torontolainen Globe and Mail-lehti "oikeuttaa" oman
sekaantumisensa täkäläisten ;>kWostyöläistän;i:uni(m^asio^iinv'
puhumalla "viisaasta ratkaisusta". Kiistelemättä' "viisau-
den" asioista puoleen tai toiseen — sillä kä^yiäntö.on ainoa
todellinen'koetinkivi teorialle — meillä ei. ole1 pienintäkään
halua (-sekaantua kaivosmiesten -union sisäisiin asioihin sen:,
paremmin nyt vaalien jälkeen kuin sitar aikaisemminkaan.
Mutta sitä suurempi syy on nyt, kun vaalikampanja on_
päättynyt, esittää toivomus siitä, ettei moista vaalitaistelua
koskaan enää järjestettäisi. Pitkän elämämme aikana emme
ole koskaan ennen nähnyt ulkopuolisten voimien sekaantu-
van niin julkeasti, niin suuressa mittakaavassa ja niin hyvin
järjestettynä, nn^ääh ammattiyhdistyksen sisäisiin asioihin,
mitä nyt tapahtui näissä vaaleissa. Roon|alaiskatolinen kirk-
ko ja paikallinen yliopisto, jonka yhtenä kuvernöörinä on
Incon täkäläinen päämies mr. Parker, viittasivat kintaalla
kaikkiin soveliaisuuskäsityksiin ja osallistuivat kaikella voi-
mallaan sekä välittömästi että välillisesti union vaalitaiste-
luun. Siinä taistelussa nostatettiin katoliikit protestantteja
vastaan kerrassaan tuomittavalla tavalla. Sen jäljet tulevat
näkymään ja vaikuttamaan vielä kauan näiden vaalien jäl-
keen huolimatta lainkaan siitä "kuka voitti".
Jesuiittojen johtama yliopiston lisäke osallistui avöimes- .
ti vaalitaisteluun mobilisoimalla joukkojaan "omien" ehdok-
kaittensa tueksi, pitämällä luentoja missä sekaannuttiin sekä
välillisesti että välittömästi union sisäisiin asioihin. Toisaal-
ta katolisen kirkon toimesta järjestettiin "ohjelman" nimissä
TV-rienausta, missä politikoitiin — ja luvalla sanoen valeh-
deltiin — siimat ummessa kaikkea itsenäistä työväentoimin-
taa, sekä erikoisesti sosialismia ja kommunismia vastaan. Ja
kun kaiken tämän johdosta oli nousemassa työläiseen kes-
kuudessa mitä syvin vastaaluseen myrsky, niin sitten julkais-
tiin oikein piispan paimenkirje, missä muodollisesti kiellet-
tiin syytös, että katolinen kirkko sekaantuu vaalitaisteluun,
mutta samassa hengenvedossa annettiin taktillinen siunaus
kirkon "omille" ehdokkaille! Niin julkeata oli esim, prof.
Böudreaun toiminta, että se antoi näkyvää mieliharmia
"omilleenkin".
Erikoisen mielenkiintoista ori se, että paikallisen päivä-
lehden, radion ja TV:n tueksi mobilisoitiin myös torontölaiset
suurlehdet, joilla on joukkolevikki täällä. Syy siihen on
epäilemättä siinä, että' täkäläisillä kaivosmiehillä ön aikai-
sempien kokemustensa perusteella mitä suurin epäluulo pai-
kallista päivälehteä vastaan. Yleisenä sanontana onkin, että
jos paikallinen päivälehti kiihoittaa union asioissa yhteen
suuntaan, niin nikkeliteollisuuden työläiset äänestävät val-
lan päinvastoin. Aikaisemmista selkäsaunoistaan viisastu-
neena paikallinen päivälehti sai nyt näytellä toisarvoista osaa
torontolaisten suurlehtien tehdessä voimallisemman työn
tällä rintamanosalla.
Mutta kaikesta tästä huolimatta taantumus tunsi ase-
mansa kaivosmiesten «keskuudessa niin epävarmaksi, että se
turvautui ala-arvoisen väärennykseen. Kirkon ja taantumus-
rintaman toimesta yleensä maalattin räikein värein kommu-
nismista paholaisen kuva seinälle. Ja "oppositio" oli keinoja
kaihtamatta — "tarkoitus pyhittää keinot" ovat jesuiitat
opettaneet — saatava leimatuksi "kommunistiseksi" ja niin
julkaistiin, Canadan kommunistipuolueen Sudburyn komi-
tean nimissä väärennetty kirje muka opposition puolesta.
Sen alhaisempaa tekoa voidaan tuskin ajatella! Mutta ku-
ten sanottu, "tarkoitus pyhittää keinot" ja "sodassa on kaikki
luvallista; kuten rakkaudessakin" tavataan sanoa.
Tämä provokatio oli niin ilmeinen, että valtalehdetkin
olivat pakoitettuja julkaisemaan — tosin mahdollisimman
näkymättömästi'"— kommunistipuolueen lausunnon, missä
tämä provokatio tuomittiin. Mutta "tavoite" — ihmisten
harhauttaminen ainakin jossakin määrin — oli jo sitä ennen
saavutettu.
Totuuden ja ennenkaikkea järjestödemokratian puolus-
tamisen nimissä on ehdottomasti tuomittava kaikenlainen
ulkopuolinen sekaantuminen nikkelinkaivajain union sisäi-
siin asioihin. Juuri siksi on toivottavaa, ettei se koskaan
enää toistuisi.
Millä asialla liikkuu nyt Sakari?
Kuten on meidänkin lehtemme uutisosastolla kerrottu,
Suomen patavanhoillisenkokoomusmamman yksi lempipoi-
kai entinen pääministeri Sakari Tuomioja on vastaariottanut
, YKm pääsihteeri Hammarskjöldiltä jonkinlaisen "henkilö-
kohtaisen" vahtikoiran tehtävän Laosissa.
Asia sellaisenaan kiinnostaa kaikkia niitä, jotka ovat
kuulleet Suomen vakuutukset ehdottomasta puolueettomuu-
desta suurmaiden välisiin -kiistakysymyksiin nähden. Ilman
: hiuuta on selvää, että Laos on tämän kiistakysymyksen pii-
rissä; Sinne lähetettiin Laosin taantumushallituksen pyyn-
nöstä YKTn turvallisuusneuvoston ; alivaliokunta iSittenkin
^^vatkka turvallisuusneuvoston yksi vakitumenjäsenmaa,-Neu-
ivostoliitto, leimasi sen laittomaksi toimenpiteeksi ja käytti
^eittamisoikeuttaan mainitun alivaliokunnari lähettämistä
>yasta£n.
- - Kaiken tämän jälkeen on "mielenkiintoisia saada tietää,
; iionko, herra HTuomioja vastaanottanut tämän^ '^vahtikoiran"
sisentävän yksilöpä
^sen hallituksen puolueettomuuspuheisiin voikaan luottaa?
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole vielä vastausta tähän kysy-
mykseen* tullut.. Jokatapauksessa tuntuu oudolta, että mtr
i>käan Tuomiojakaan voisi tällaisia,yksilövastuunalaisuuksia
ottaa, vaikka hän onkin "koko kansaa" muka edustavan, jos-
kin luku- ja kannattajamäärältään piskuisen kokoomuspuo-
lueen silmäntekeviin lukeutuva.
, ^Jotkut asiaa tuntemattomat voivat meille sanoa, että
-herra'Tuomioja ei voinut muutakaan tehdä, sillä "esimies"
(rar.,Hammarskjöld) antoi sen tehtävän hänelle., Tämä sel-
laisenaan kelpaa vain verukkeeksi, sillä Suomenhan pitäisj
^laTitsenäisen maan, jonka virallisten edustajain ei tarvitse
tehdä mitään sellaista, mikä on vastoin maan virallista oh-
jeimäa. Tätä periaatetta noudattaen Suomi kieltäytyi muu-
'^tamalviikko sitten "kunniasta*^ kun sille tarjottiin Yhdysval-
tain etidokkuuta Puolaa vastaan lurvallisuusneuvoston jäsen-
Pääministeri Nehnin
70-vuotispäivä ^
Intian pääministeri Jawaharlal
Nehrun täyttäessä marrask. 14 pnä
70 vuotta julkaistiin hänen elämän
työtään käsittelevä kirja, johon 66
poliitikkoa, t kirjailijaa - ja /Valtion-
päämiestä on i laatinut kirjoituksia;
Jawaharlal Nehru .tunnetaan
kautta maailman itsenäisen Intian
johtajana ja Mahatma Gandhin
työn - jatkajana. Hän liittyikin
Gandhin johtaman itsenäisyysliik-
keen riveihin jo nuorena päätet-
tyään sitä ennen lainopilliset opin-
tonsa Englannissa. Englantilaisval-
lan aikana Intiassa hän joutui van-
kilaan kaksi kertaa, viimeksi toisen
maailmansodan päivinä, mutta so-
danjälkeinen kansallinen vapauslii-
ke nosti hänet poliittisen elämän
johtoon. Vuonna 1946 hänet nimi-
tettiin Intian ulkoministeriksi se-
kä Intian itsenäistyttyä vuonna
1947 maan pää- ja ulkoministeriksi.
;Juuri':v;Umestyneessä^Neuvos.tolii-;.
Neuvb&pliitM -A
Ariutunianii!^
Mairrastai^^
päivä Neuvostoliiton kansalle. Tä-
nä päiväl^^
muikaan:^
kymmentäkaksivuotta sitten Venä-
jän työläiset ja talonpojat ottivat
vallan omiin-käsiinsä ja alkoivat ra-
kentaa uutta. elämää, sosialistista
yhteiskuntaa^.^ :i
Historia11isesti^^:.^neljä1cy3nn^ent&
kaksi vuotta ei ole pitkä;aika: Mut-
ta meidän ^kansamme; luodessaan
uutta"; yhie^k^
sellaisia tulofciä, jonka johdosta ko
ko maailma;. katsopc,m^
hamme hämmästyksellä ja ihailulla
Lukutaidoton ja taloudellisesti ta-
kapajuinen Venäjä ön muutettu toi-
seksi suurimmaksi teollisuus- ja
maanviljelysvallaksi maailmassa,
jossa tiedemiehet valmistavat suun-
nitelmia matkustaa toisiin taivaan-
kappaleisiin, jossa atomienergia
palvelee kansaa, jossa valtiovallan
tarkoitus ön palvella ihmisiä. '
Nyt neuvostokansa menestykselli-
sesti täyttää taloudellista ja kult-
tuurellista seitsenvuotissuunnitel-
maa. Tämän toteuttaminen antaa
meille taloudellisen ja teknillisen
pohjan siirtyä kommunismiin. Seit-
"Vieraalla maalla he
ajattelevat Kiinaa
Intiaan muilutettu naispuolinen Elävä Buddha
kertoo tiibetiläis-"ptakolaisten" oloista
Hänen nimensä on Doje-Phag-
mo — nimi joka meille suomalai-
sille ei sano mitään, mutta joka
on tuttu buddhalaisissa piireissä.
Doje-Phagmo on nimittäin tunnet-
tu naispuolinen Elävä Buddha,
Viime vuoden huhtikuussa Tiibe-
betin kapninälliset ryöstivät hä-
ne kuten niin monta mauta budd-
halaista johtohenkilöä ja veivät
Intiaan, mutta monien vaiheiden
jälkeenhän pääsi sieltä kuitenkin
jälleen takaisin Kiinaan.
Naispuolinen Elävä Buddha Do-
je-Phagmo on vasta 22-vuotias, mut-
ta lamauckoisien piirissä, erikoisesti
sen "punavaatteisissa", jota lahkoa
hän edustaa, hän on laajalti tunnet-
tu. "Olet tehnyt paljon pahaa. Jos
et nyt, kun olet meidän käsissäm-
me, kadu ja tee kuten käskemme,
on: edessäsi vain yksi tie ■— kuole-
maan", sanoivat kapinalliset kun
maaksi. Silloin Suomen halli-
tus selitti avoimesti, että osal-
listumalla suurmaiden välisiin
riitoihin loukkaisi Suomen puo- hän haluaa itse etsiä ulospääsyn
Doje-Phagmo vangittiin. Kapinalli-
set yrittivät käyttää hyväkseen hä-
nen suurta vaikutusvaltaansa usko-
vaisten keskuudessa.
Renmin /Pipaossa julkaistussa
haastattelussa Doje-Phagmo kertoo
olleensa suunniltaan kun hän joutui
näkemään esim. julkisia raiskajaisia
joita kapinalliset järjestivät matkal-
la Intiaan. Kerrankin kolmisen-
kymmentä kapinallista teki sen yk-
si toisensa jälkeen eräälle tiibeti-
läisnaiselle. Jokainen talo matkan
varrella ryöstettiin putipuhtaaksi ja
jokainen vastarintaa tehnyt ammut-
tiin ... Matkakulki läpi vuoriston
ja muuan osuus kesti 7 päivää ilman
että nähtiin edes vaivaista polkua.
Vangitut saivat etsiä itse ravinton-
sa mistä saivat. .
"Pakolaisleirillä" Intian raja-alu-
eella, jota intialaissotilaat vartioi-
vat, oli tuolloin yli 1700 henkeä,
kertoi Doje-Phagmo saapumisesta
Intian puolelle. Ruoka, jota "pa-
kolaiset" saivat, ei ollut keittoa,
mutta ei puhdasta vettäkään.
DöjePhagmo ilmoitti kohta lei-
rille tulon jälkeen intialaisille, että
semän .vuoden;>a^
vestoimaani750 OÖOi miljoonaa dolla
ria;^
pä^melkein sama. ^ in
vestoitu koko Neuvostoliiton vallan
aikaha^iiOMeid^^
tin^e^melkein^
:s|^m&ii|vt^
'■Kymmenessä taikka kahdessatois-
ta vuodes:a me tavoitamme Yhdys
vallat niin kokonaistuotannossa
kuin myöskin henkilökohtaisessa
tuotannossa.
' Seitsenvuotissuunnitelmaj kohot-
taa jatkuvasti ihmisten elm
Ihmisten todolliset ansiot kohoavat
40 prosentilla, muutamien vuosien
sisällä poistetaan'tulbyerot, asuoto-
rakennustoiniinta tulee nousemaan
suuresi" a mittakaavassa. V. 1S6Ö
kaikki työläiset siirtyvät seitsentun-
liseen ja kaivoksissa kuusituntiseen
työpäivään. Vuoden 1964 alussa me
siirrymme 34 tuntiseen , ja eräillä
aloilla 30 tuntiseen työviikkoon. Va-
paata terveyspalvelua, terveysva^
kuutusta, sanatorihoitoa ja vanhuu-
denvakuutusta tullaan edelleenkin
parantamaan.
Seitsenvuotissuunnitelmaa toteu-
tetaan parhaillaan. Kaikki ihmiset
työskentelevät innostuneesti, tar-
molla ja lujalla tulevaisuuden us-
kolla. Me tarvitsemme vain saavut-
taa päämäärämme, joka on rauha
maailmassa. Tästä syystä meidän
ulkopolitiikkamme periaatteena on
aina ollut säilyttää kansainvälinen
rauha ja toteuttaa Leninin periaate
rauhallisesta rinnakkaiselosta eri-
laisten yhteiskuntajärjestelmien vä-
lillä.
Meidän sosialistisen maan ylevä
päämäärä on yhdenmukainen kaik-
kien ihmisten päämäärän kanssa'kansan kanssa ja kehittää ystäväl-
: taisiius, niin suurten xkuin pienien-
kin ja kunnioittaa toisten maiden
alueiden suverenisiius. .Kaikki nä-
inä periaatteet tulee olla / perusta-
na Canadan ja Neuvostoliiton väli-
isi^|^ii%|ii'
kansainvälisen,1 jännitystilan hei-
pöitt^n^ksii; ii ^
mä^ sodan" jäätää i^ein
Hrushb:hevin ■ Yhdysvaltain vierailu
oli historiallisesti tärkeä ja se aut-
toi helpoittamaani kansain vä^
jännitystilaa ja lujittamaan maail-
. man j^iipKä^^i^^^^y^^•^■^^^CS^^Iv'.
YlC:n "yieiskpk^öidö neuvosto-
hallitus ehdotti; yleirtä aseista riisur
misti;'^;?^
' Nykypäivinä ei ole initääh muuta
vaihtoehtoa, ktiin rauhallineh rin-
-nakkaiseio kaikkien kansojen kes-
kuudessa ja-aseistariisunta aste ast
teelta niin lyhyessä ajassa kuin
mahdollista. Mitä pjkemmini i me
riisumme aseista sitä parempi ih-
misille.
Toivon todella, että suhteet Ca-
nadan ja Neuvostoliiton välillä pa-
ranisivat huomattavasti Lentäes-
sään yli Canadan Washingtonista
Moskovaan pääministeri N. S.
Hrushtshev lähetti Canadan päämi-
nisteri mr. piefenbakorille lausun-
non, jossa hän toivoi rauhallista yh-
teistoimintaa maittemme välillä.
Mr. Diefenbaker lausui tervetul-
leeksi sellaisen toivomuksen. Mo-
lemmat tervehdykset saatettiin laa-
jalle tietoon ja neuvostokansa, kor-
keasti kunnioitti ystävyyden osoi-
tusta maittemme välillä.
Neuvostoliiton kansa haluaa elää
rauhassa ja ystävyydessä Canadan
rdToroTrttmnraTi
mm*
tm
,s Eläinten hautausmaa
^Gbojiwood^ä1;3^ lariäiv makaaviin •: • kukkaiaitteisiin
ta pohjoiseen," on eläinten hautaus-
maa,, jonka hoitajana toimii Wil-
liam Mi
sa samalla pitää elä:
lueettomuutta. Mutta missä on
nyt herra Tuomiojan kohdalta
Suomen puolueettomuusohjelr
ma?
Ilman muuta on selvää, että
Yhdysvaltain Laosin uhkapeli
— mitä jatkamaan herra Tuo-
mioja on nyt vahtikoiraksi ni-
mitetty — on kärsinyt yhtä pe-
rusteellisen häviön kuin kyl-
män sodan ohjelma yleensäkin.
Laosiin lähetetyn turvallisuus-
neuvoston alivaliokunnan täy-
tyi tunnustaa, että mitään vie-
raita sotajoukkoja ei Laosin si-
sällissotaan ole osallistunut —
että puheet Pohjois-Vietnamin
väitetystä "hyökkäyksestä^ oli-
vat kaikkea perää vailla.
Mikäli ulkopuoliset voimat
ovat Laosin sisäisiin asioihin
sekaantunet, niin siitä asiasta
saisi parhaat tiedot Pentagonis-
ta, Yhdysvaltain sotapäämajasr
ta, joka on Geneven sopimuk-
sen henkeä ja kirjainta louka-
ten lähettänyt sinne tukkukau-
palla sotakoneistoa ja sotilas-
asiantuntijoitaan. Sakari Tuo-
mioja on luonnollisesti tietoi-
nen kaikesta tästä, kuten hän
tietää senkin; minkä Italian
tietotoimiston edustaja Pizne-
ni esitti jeuraavin sanoin: ".. .
Laos on_Kiinan rajamaa. Tä-
män ivuoksi amerikkalaiset ha^
luavat spitää„Laosin vaikutus-:
piirissään."
Paljon- parempi olisi, että
nykyisen vehkeilyn asemesta
kutsuttaisiin : Geneven konfe-
renssissa muodostettu kansain-
välinen valvontaelin kokouk-
seen ja huolehtimaan siitä, että
Laosin ongelmat ratkaistaan
tiukasti Geneven7 sopimuksen
kirjaimen ja hengen mukaises-
ti. Tämän valvontaelimen yh-
tenä jäsenmaana Ganadalla ori
tässä suuri vastuu, -ja tämän
edesvastuun täyttämisestä riip-
puu myös fi melkoisessa määräs-
sä_se, missä määrin maailma
kuuntelee^äininisteri/Biefen^
bakerin luentoja ''vapaan maa^i
jlman" puhtaista.aatteista.
elämääjnsä. f Kahden intialaissoti-
laan saattamana hänet vietiin autol-
la Klaimpongiin jorsa häneltä otet-
tiin — sormenjäljet. Tämä tehtiin
kaikille "pakolaisille". Ne neljä
kuukautta, jotka hän joutui Kalim-
pongissa viettämään, tuntuivat pii-
miltä kuin neljä vuotta, hän kertoi.
DöjePhagmo kertoi Kalimpongin
tavallisen kansan kurjuuden olleen
järkyttävää katseltavaa. Kun ylä-
luokka samaan aikaan suorastaan
rypi yltäkylläisyydessä loistohotel-
leissa, joista yhteen DojePhagmao-
kin oli asutettu, oli vastakkainaset-
telu suorastaan irvokas.
PEHMEITÄ JA KOVIA
UHKAUKSIA
Kalimpongissa liikkui toinen tois-
taan hämäräperäisempiä ulkomaa-
laisia, kertoi Elävä Buddha. Hän
ei voinut astua askeltakaan hotellin
ulkopuolella ilman ettei joku olisi
seurannut häntä.: Häntä, uhkailtiin:
sekä salaa . että avoimesti. Joskus
taas häntä yritettiin ostaa makealla
käytöksellä ja lupauksialla. Erää-
näkin päivänä eräs englannitar yh-
dessä intialaisnuorukaisen . kanssa
tuli hänen huoneeseensa suostutte-
lemaan häntä ruusuisin lupauksin.
Ainoa mitä häneltä siinä vaiheessa
haluttiin oli "vain" poliittisten vaa-
timusten esittäminen jonkun New
Delhissä avattavan kokouksen kuul-
tavaksi.
Hurjat huhut olivat myös ase, joil-
la "pakolaisia", yritettiin pehmittää.
"10 Kiinan suurinta kaupunkia on
tulva vienyt mennessään", sanottiin
jonakin päivänä. "Kolmas maail-
mansota on alkamassa",^sanottiin
toisena päivänä. ^Pantshen Lama
on vangittu", väitettiin kolmantena.
Kuitenkin ^lentokirjanen2," jossa oli
julkaistut Dalai Laman ja kenraaii
Tshan Kuan-san'in kirjeenvaihto,
oli tavaraa, joita "pakolaiset" osti
vat kilvan saadakseen tietää totuu-
den.
j Doje Phagmo oli rajattoman on-
nellinen päästyään takaisin Kiinaan,
jossa uskovaiset häntä odottivat.
Mutta samalla iloa sumensi tieH
siitä, että Kalimpongissa ja muualla
Intiassa' on suuri, joukko tiibetiläi-
siä, jotka haluavat;, mutta eivät voi
päästä takaisin isänmaahansa. "Mui-
lutu« Intiaan on meille kaikille ol-
lut oppitunti, jonka jälkeen me ym-
märrämme kaiken entistä selvem-
min. Siellä, vieraalla maalla he a-
jattelevat synnyinmaataan";' Doje-
Phagmo sanoi. —..A. N.
koska nykyaikaisten tuhoaseiden
käyttäminen merkitsisi koko maail-
man tuhoa, joka olisi selvää järjet-
tömyyttä. Ainoa järkevät keino uV
misten onnellisen elämän, jatkumi-
nen tuleville, sukupolville on rau-
hallinen rinnakkaiselo. Ihmisten
tulee elää rauhassa ja ystävyydessä.
Rauhallisen rinnakkaiselon pää-
periaate on olla sekaantumatta tois-
ten maiden sisäisiin asioihin, tun-
nustaa eri kansallisuuksien tasaver-
Iistä politiikan, kaupan, teollisuu-
den, maatalouden ja kulttuurin ke-
hittämistä Canadan kansan, kanssa
Minun mielestäni ei ole olemassa
temme alalla, jota ei voitaisi rat-
kaista ystävällisten neuvottelujen
tiellä.
Me olemme naapureita. Meillä on
paljon yhtäläisyyttä. Eläkäämme
hyvinä naapureina. Kehittäkäämme
vuosi «vuodelta ystävällistä yhteistoi-
mintaa kaikilla aloilla.
;11, joka vaimonsa kans-
* en lepokotia.
He; viettävä^
sa; • himläht^^
Kimerku^iffjos ;ö
matkpilie täi sairastuvat eivätkä :t-
se voi huöltaar hoidokkejaan niin
heillä\on niille ain^ tilaä.^ Ja jos ne
hyvästä hoidosta huolimatta, kuole-
vat, useat vanhuuttaan; niin täällä
ne saavat rauhallisen lepopaikan
varjoisten puiden alla, järven ran-
nalla kaukana kaupunkien hälinäs-
tä. Sinne on arviolta haudattu noin
1500 koiraa, kissaa, kanarialintuja,
papukaijoja ja yksi skonkki. Wil-
liam ottaa työnsä vakavasti, mutta
hymyillen hän sanoo, ettei hän sen-
tään pidä eläimille. mitään hauta-
jaisia, vaikka hautaakin ne syvälle.
Skonkin varmuuden vuoksi kolme
jalkaa, koirat neljä, kissat kolme ja
linnut kaksi jalkaa syvälle maan
alle.
Hautausmaalla on aina eläviä kuk-
kia eläinten haudoilla, aina 30 dol-
I
saakka, p MarmorUaatoista' valtavan
suuriin ||i^hitäj^^
muistomerkkeihin/- maatuu - välille
vielä puisia^ raut^^
kista tehtyjä ^
koira onialimiseh'
ta täältä katsoen näyttää; siitaketta
; koiran paräs^ ysi^
Omistajat käyvät lemmu^en^ä^ h
doilla ja joku vielä itköe kuin lapsi;
vaikka koira onWn levännyt täällä
jo kuusi vuotta./: '■■^■■JT:.'::
Tämä tuntuu jollakin tavalla
luonnottomalta. :;Öh kuinivihmiset
eläisivät lasikaapissa, erossa todelUV
sesta elämästä ja sen velvollisuuk»
sista. Mutta kun pn rikas niin ih:
misen omituisuuksiakih katsotaan
läpi käsien, onhan siitäkin tuloja
jollekin, tässä tapauksessa. Mitchel'
Iin pariskunnalle, hautakivien teki*
joille ja kukkakauppiaille. Tässä
tulee taas selvästi ilmi kuinka epä-
tasaisesti maailmassa ovat omaisuu-
det jaettu. Köyhä vanhus koittaa
pitää itseään hengissä kuukauden -
samalla rahamäärällä minkä rikas
tuhlaa vuosia sitten kuolleen lem-
mikkinsä hautakukkiin.
★ ★ *
Edistäkäämme rauhaa
ONKO "PANKKISALAISUUS" SUOJANA
MANNERHEIMLIITON RÖTÖKSISTÄ
Helsinki.
Mannerheimliiton
valuuttarikosasiaa eli sulkutili-
juttua tutkiva rikospoliisin ryh-
mä ooi "ylemmältä taholta" saa-
nut salaperäisen, mutta päättä-
vän määräyksen olla enempää
penkomatta liiton johdon suorit-
tamaa lähes 100 miljoonan mar-
kan vaiuuttasäännöstelyrikosta,
jonka on määrä tulla esille Hel-
singin raastuvanoikeuden 13.
osastolla tämän kuun 19 pnä,
tiedoitti Suomen eniten levinnyt
työväenlehti Kansan Uutiset vii-
me lauantaina ja selosti tilannet-
ta mm. seuraavasti:
Takkusen komitean edustajat
taas ovat yrittäneet Suomen Pan-
kista ja Pohjoismaiden Yhdys-
pankista saada asiaan selvyyttä,
mutta varsinkin PYP:ssa on ve-
dottu "pankkisalaisuuteen", eikä
tutkimuksia näinollen ole voitu
suorittaa. Tilanne on johtanut
niin ikävään vaiheeseen, että täl-
lä haavaa näyttää epävarmalta
saadaanko edes syytettä muotoil-
tua asian vaatimalla; tavalla, kos-
ka tutkimukset ovat runsaasta
ajan käytöstä huolimatta yhä
puolitiessä. Vaikka varmuudella
tiedetään, että e.m. rikos ja il-
meisesti vielä paljon muutakin
on tapahtunut, on "sulkutiliju-
tulle" asetettu hämäräperäinen
sulku, kuten eräs tutkimuksia
yrittänyt mainitsi. Yllättävältä
myös tuntuu, että pankkisalaisuus
voi velvoittaa pankkeja myös sa-
laamaan rikoksia olkoonkin, että
tutkijana on vain väliaikaisesti
tehtäväänsä asetetu komitea.
Elintarvikkeiden
hinnat nousevat
Länsi-Saksassa
Bonn. — Elintarvikkeiden ja
teollisuustavaroiden hinnat nou-
sevat herkeämättä Länsi-Saksas-
sa. Sanomalehti Die Welt kertoo,
että lokakuun aikana nousivat li-
han, lihatuotteiden, voin, juuston,
kalan, vihannesten ja säilykkei-
den hinnat. Niinikään kallistui-
vat nahkavalmisteet, kudonnai-
set, valmiit vaatteet ja jalkineet
Baijerin entinen pääministeri, so-
sialidemokraatti Högner on lähet-
tänyt Bonniin sähkeen, jossa vaa-
ditaan sosialidemokraattista parla-
menttiryhmää tekemään välikysy-
myksen- alinomaa kohoavien elin-
kustannusten johdosta. "Tilanne on
hälyyttävä" — sanotaan sähkeessä.
Vastaava välikysymys on jo esi-
tetty Baijerin maapäivillä.
Joulu lähestyy ja se on pikemmin
kuin huomaammekaän. On jo aika
ostaa lahjoja ettei jätetä sitä viimei-
seen hetkeen. Aikaisin ostaja voi
katsella ja harkita silloin kun on
vielä valinnan varaa, mutta kiirees-
sä tulee ostettua mitä sattuu ja jo
kolia päästessä harmittaa koko
kauppa. Perheessä, jossa on lapsia,
ovat lahjat tärkeämmältä sijalla ko-
ko joulun vietossa, ainakin lasten
mielestä ja niistä kerrotaan ja ver-
rataan omia lahjoja toisten kanssa.
Mitähän jos tänä vuonna päättäi-
simme yhdessä, että ei mitään so-
taisia leluja tänä jouluna. Kyllä so
Matin ja Jukan hartaasti toivoma
paukkurauta olisi paras lahja, jota
ilman joulu on pilalla ja vaikea sitä
on heiltä kieltää, mutta kuka opet-
taa lapset ja tulevat 'kansalaiset
jotka maailmaa muutamien vuosien
kuluttua hallitsevat, rakastamaan
rauhaa ja vihaamaan sotaa, jos ei
sitä kotona opeteta. Ei sitä maa-
ilmalla opeteta niin kauan kuin so-
dasta hyötyjiä riittää.
Meitä vastapäätä muutti perhe
viime keväänä, jossa on neljä tytär-
tä 7—15 vuosien välillä. En ole
poikienkaan nähnyt leikkivän niin
sotaisia leikkejä kuin. nämä tytöt
leikkivät. Koko kesän pyssyt pauk-
kuivat ja aina oli joku kuollut jon-
kun puskan juures:a. Ja vanhem-
mat ovat niin rauhallisen ja kiltin
näköisiä. Se on monellakin huo-
maamattomuutta, ettei pidetä sil-
mällä ja ajatella lasten leikeistä mi-
tään kunhan eivät ole suoranaisessa
pahanteossa. Ei ole pitkää aikaa sii-
tä kun lehdissä kerrottiin kaksi vuo-
tiaan ampuneen kolmevuotiasta si-
sartaan, kuinka lapsi sen voi ym-
märtää, että hän voi ottaa hengen
toiselta sellaisella lelulla, jolla on
oppinut - leikkimään niin pienestä
kun on kyennyt pitelemään jotakin
esinettä käsissään. Ja kun lapsi
kasvaa, niin kuinka hän voi pitää
rikoksena toisen tappamista kun on
eitä lapsesta asti nähnyt tv:ssä.
Hallitusministerit julkisessa sa»
nassa kehoittavat rakentamaan pom-
misuojia ja kun ovat saaneet jonkun
niin pelkoihinsa, että tiedustelevat
piirustuksia ja kustannusarvioita,
niin heidän on sanottava ,ettei ole-
matonta voi antaa. Siinä kävi kuin
siinä taruna kerrotun papin puhees-
sa, että eläkää niinkuin minä neu-
von eikä niinkuin minä elän. Rahan-
sa voi käyttää paljon parempaankin,
kuin pommisuojan rakentamiseen.
Olettakaamme, että syttyy sota, jos-
sa käytetään nykyaikaisia murhavä-
lineitä. Jos nyt sattuisikin säily-
mään hyvässä pommisuojassa ensi-
hetkien tuholta, niin mitä se hyödyt-
täisi kun sieltä on tultava takaisin
tuhottuun maailmaan, jossa elämi- .
sen mahdollisuudet ovat hyvin vä-
häiset. Paras ja halvin pommisuo-
ja on Rauha. Olkaamme kukin
kohdaltamme rauhaa rakentamassa.
MUNAKAS
Joskus on kiireesti saatava jota-
kin suuhunpantavaa ja silloin mu-
nakas tulee pelastamaan meidät pu-
lasta. Pieneen paistinpannuun pan-
naan rasvaa ja laitetaan kuumene-
man. Kahvikuppiin rikotaan muna,
hiukan vettä ja suolaa ripautetaan^
sekoitetaan ja kaadetaan kuumen-
tuneeseen pannuun. Lisätään pie-
niksi paloiteltu/ munakkaaseen aiot-
tu liha, esim. halpa makkara tai na-
kit maistuvat erinomaisilta. Ne
kaadetaan munakkaan toiselle puo-
lelle sen vielä ollessa pehmeä ja toi-
nen puoli taivutetaan päälle, että
siitä tulee puoli pyöreä piirakka. > >
Munakas kaadetaan lautaselle ja
jos on ollut keitettyjä perunoita,
joita on paistanut samalla toisessa
pannussa onkin maittava ateria kä-
denkäänteessä valmis. Jos käyttää
suurempaa pannua voi rikkoa kaikki
aijotut munat samalla ja tehdä yh-
teinen munakas, joka valmiina jae-
taan aterioivien kesken. 1 *
PÄIVÄN PAKINA
Miksi he ovat epäluuloisia?
Puhuessaan viikko sitten lauan-
taina Halifaxissa, pääministeri Die-
fenbakerin kerrotaan sanoneen, et-
tä "Afrikan ja Aasian kansat epäi-
levät länsi maiden avunannon - taka-:
na olevia motiiveja". (CP:n uutis-
tieto marrask. 15 pnä.)
Saman alkulähteen mukaan hän
oli esittänyt ajatuksen, että länsi-
vallat laatisivat uuden vapaudenju-
listuksen, missä sanottaisiin maail-
malle, mitä vapaus ja meidän elä*
mäntapamme todella merkitsee; v
-"Minä uskon, että me todella
tarvitsemme Atlantin julistuksen
tapaista julistusta, missä: esitetään
vapauden voimien aatteellisuus
(idealism) ^ja : omavoimaisuuden
(dynamic) puoli. y
"Hän sanoi, että Aasian ja Afri-
kan kansojen aineellinen (material)
avustus ei ole riittävä. Uudessa ju-
listuksessa pitäisi korostaa, ettäva-.
paalia maailmalla ei ole mitään
paheellisia tavoitteita . . ,"
Erittäin kauniisti puhuttu!
Mutta entäs todellisuus?
, Auttavatko kauniimmatkaan pu-
heet silloin, jos teot ovat vastak-
kaisia?
Katsokaamme hieman ympäril-
lemme. . Minkälaisia "vapauden''
voimia länsimaat Afrikassa ja Aa-
siassa auttavat.
Suuren K iinan kansan virkaheit
to, Chiang Kai-shek on "vapaiden"
länsimaiden "syytinkivaarina", joi?,
le on lähetetty avustukseksi sekä
aseita, että rahaa, ja tavaraa.
Voiko 600-miljoonainen Kiinan
kansa suhtautua Chiang Kai-shekin
"avustamiseen" vähemmän "epä-
luuloisesti" jos länsivallat antavat
uuden, "vapaudenjulistuksen", ku
ten pääministeri Diefenbaker suo
sittelee?
Tai ottakaamme Korea. Etelä-
Korean vanha sotaratsu, Syngman
Rheeei pysyisi: puolta vuotta, hal-
lituspukillaan ilman .Yhdysvaltain
pistinten .tukea — mutta häntä au-
tetaan, sekä rahalla että - tavaralla
nimenomaan kansan mielipidettä
kysymättä.
; Sama pitää: paikkansa Laosiin ja
muihin Kaukoidän maihin, nähden.
Mihin tahansa on. "lännen", tah-
too sanoa pääasiassa Yhdysvaltain,
"apua" lähetetty, sillä on tavalla tai
toisella' tuettu' patavanhoillista
taantumusta sen omaa kansaa vas-
taan. Asia ei ole sen kummempi
Espanjassa, Länsi-Saksassa ja Ete-
lä-Amerikan maissa kuin Kauko-
idässäkään.
Tosiasiassa on tunnettua, että
länsimaiden • ts. Yhdysvaltain
"avun" saannin ehtona on poikkeuk-
setta se, että avustettavat voimat
eivät saa olla ainakaan Chiang
Kai-shekia ja Francoa "liberaali-
sempia" ja että "avustettavan";
maan täytyy liittyä: a) Yhdysval-
tain määräysvallassa olevaan = sota-
liittoon ja: b) Yhdysvalloista enem-
män tai vähemmän riippuvaksi os-
tajamaaksi. Tunnettua myös on,
että pääministeri Diefenbaker on
aktiivisesti tukenut tätä "avustus-
hommaa". '
Kaikkein suurinta kuohuntaa
avustettavissa maissaron kuitenkin
nostattanut ensinmainittu ehto, sih
lä Afrikan ja Aasian maita ei ole
saatu ^ pakoittamallakaan : suostu-
maan lännen sotaliittoihin. Tämä
siksi. kun: siirtomaa-asemasta vast-
ikään vapautuneet, tai siitä ase-
masta ivasta vapautuvat Xansakun-
nat eivät .haluaemillään, hinnalla
alistua jonkun uuden ulkomaalai-
sen isännän komennettavaksi.
Pääministeri Dienfebaker on
luonnollisesti tietoinen näistä tosi-
asioista. Hän tietää varsin hyvin,
että -tiikeri on vaarallinen peto-
eläin sittenkin, vaikka se maalat-
taisiin hieman toisenväriseksi.
Näin on asia imperialisminkin tii-
moilta. \
Mutta hän on ilmeisesti siksi ..si-
nisilmäinen että luulee itsekin täl-
laisten kauniiden puheiden - riittä-
vän , peittämään rumia tekoja; ja
poistamaan epäluuloja Afrikan ja
Aasian ^kansojen mielistä. Tämä
saattaa olla jonkinlaista anglo-
amerikkalais-canadalaista parem-
muusmielialaakin, joka olettaa,,et-;
tä muut ihmiset ovat tomppeleita.
Tosiasia kuitenkin on — ja pää-
ministeri Diefenbaker tietäisen-
kin kenenkään sanomatta — että
kun Canadan valtuuskunta YK:ssa;
pidättyi äskettäin äänestämästä
päätöslauselman puolesta, missä',
tuomittiin Etelä-Afrikan xotusyrjin-J
tä niin tämä TEKO sai suurta huo^
miota kaikkialla Afrikassa ja Aa-
siassa, missä se tuomittiin jyrkin
sanoin: Mutta pääministeri: Diefen->
bakerin Halifaxin puhe ei saa var-'
mastikaan minkäänlajsjta , kaikua
siltä .ilmansuunnalta — sillä kau-
niimmatkin1 puheet-ovat vain: polii-.^
tikkojen kuumaa ilmaa, ellei pu-
heiden katteeksi löydy vastaavia
tekojäT <- .
Länsimaissa ei luonnollisesti pu-
hutakaan tarpeeksi paljoa vapauk-'
sista ja vapauden todellisesta mer-1
kityksestä. Mutta puheet yksinään
eivät riitä. Pääniinisterr Diefenba-_
kerin suosittelemalla uudella va-
pauden julistuksella olisi merkitys-"
tä ja' myötätuntoa vasta sitten, jos
länsimaat muuttaisivat nykyisen
kurjan "avustusohjelmansa" siten;: ■
että se palvelisi avustettavien mai-
den kansojen hyvinvointia ja elin-
tason kohottamista. ^ /
Vanhan hapatuksen jatkaminen
lisää Afrikan ja. Aasian kansojen
epäluuloja sittenkin vaikka julkais-,
täisiin kuinka ■ kaunista sanahelinää ^
teoreettisesta vapaudesta — ilman
käytännön tekoja. — Känsäkoura, :
mm
MM
