......". ! * „.r-7 ..t.^.1-. ............................. ..s.........
Sivu 2
Torstaina, tammik. 14'p. — Thursday, Jan. 14, 1960
VAPAUS
(LIBERTY) — Independent Labor
Organ ,of Pinnish^Canadians. -Es-
t~ablished,-Nov. 6,' l9l7.>Aiithorized;
as second class Tmail by the" Post
Office Department, Ottawa. Pub-
lished thrice weekly<: Tuesdays,
Thursdays and Sa turdays by Vapaus
\Publishing; Company Ltd;; at 100-^102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
• Telephones:: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS.; 4-4265.)Manäger/
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing '
address: Box '69, Sudbury, _ Ontario.
;Advertising^rates;:uppn&;application^
Translation free of charge. ^,
4' * TILAUSHINNAT:' .
Canadassa: 1 vk. 8.00.6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: - 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Fleming ja Jodoin
iten voima
iroshiman ja
■. .1 ■
m
en
aan
Nagasakin
Canadan ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön
(CLG:n) presidentti Claude Jodoin, ja liittohallituksen raha-
asiain ministeri Fleming pitivät * maanantaina Torontossa
t puheet, joita sietää_rinnastaa~toisiinsa, silla ne kuvaavatjni;
tä_oii tulossa lja_ mihin, suuntaan kehitystä pyritään, johta-
—maan.-? / ~' ~~ V '~ "-^ -
Ottak^ajnme~ensiksi mr.'-Jo(^oinin^uhe—Tässä" yhteydet
fsä omsyytäTkTor ostaa; että- kukaaiv^ei oletähänvp^ivään merK
nessä,nähnyt aiheelliseksi 'fsyyttää'^1mi\Jodomia liiallisesta^
radikaalisuudesta' tai- vasemmistolaisuudesta.: Toisaalta, on
huomioitava, että hänen. Torontossa tekemänsä ehdotukset
viittaavat voimakkaasti siihen;;että mr^ Jodoin.ei ole polut-*
tisesti kallistumassa vasemmistolaisuuteen. a -
, Mutta kaikesta^tästä huolimatta hän esitti puheessaan
ajankohtaisen ja todella tärkeän: varoituksen,, mihin :kannatT
taa 'kiinnittää vakavavvhu6mTota^';työväenliikkeessä'.--:yleensä.
■■s?.Puhuessaan: Toronton kauppakamariklubin kokouksessa
hän varoitti,-että Canadan työnantajain ja työläisten välillä
omkehittymässä :=vakavia taisteluja; :Hän osoitti, aivan oikein,
että^ tämän kehittyvän ristiriitaisXiuden : ja-taistelumahdolli-,
suuden todellisena. aiheuttajana: on :kapitalistiIuokka,;-;joka ■;
•työnantaja-- ja liikemiesjärjestöjä hyväksikäyttäen -hyökkää;;
nyt laajalla rintamalla: ennenkaikkea ammattiyhdistysliiket-
tä vastaan. Mr. Jodoin sanoi tämän saman seikan toisin sa-
noin puhumalla siitä, miten Canadan kauppakamari ja työn-'
V- ■' : antajain^yhdistys'vaativat ammattiyhdistysliikettä heikentä-
vää ja rajoittavaa lainsäädäntöä. _ - i
' Mr. Jodoin* sanoi työnantajapiirien antavan vain huuli- "
-palvelusta kollektiivisten työehtosopimusten periaatteella ja
suostuvan siihen vain sikäli kuin laki todella pakoittaa hei-
dät kollektiivisesti neuvottelemaan työläisterisä edustajain
kanssa.
Tuomittuaan aivan oikein työnantajapMrien ehdotuksen
lakiuudistukseksi, 'jonka mukaan ammattiyhdistykset "lail-
listutettaisiin" niin, etä niitä vastaan voitaisiin järjestää kal-
\ liitä ja pitkäveteisiä oikeusjuttuja, mr. Jodoin palautti kuu-
lijainsa mieleen, että Canadan työväenluokka ei ole unhoit-
tanut sitä, jotta ammattiyhdistysliikkeen rakentamista vas-
; : . tustettiin ja vaikeutettiin -vissien lakipykälien avulla,- ja että -
sitä samaa menetelmää voidaan yrittää'vieläkin, jos työn-
■antajapiirit onnistuvat saamaan tahtonsa lävitse taantumuk-
sellisen lainlaadinnan tiimoilta.
Kuten näkyy, "mr. 'Jodoin"~on hj-vin tietoinen siitä, mitä
on maassamme nyt tapahtumassa ja mihin työnantajapiirit
' poliittisten kenttätyön, tekijäinsä avulla pyrkivät. Välitetta-
- " vasi hänen ehdotuksensa ja esityksensä eivät vastaa lähes- •
" tulkoonkaan tilanteen vaatimuksia. Toisaalta on kuitenkin
;-;;::;>-; syytä .uskoa; että .kun mr. Jodoin näistä asipista- puhuu■ ke-:.
•vatlfalvella ,* pidet tavassa , CLC:n konventiomssa,' hänellä on
► silloin monipuolisempia ja, tehokkaampia-ehdotuksia ammat-
^tiyhdistysväelle, mitä han nyt viitoitti torontolaisille liike-
L miehille.
Vaikka valtionvarainministeri Fleming 'ei puhunut suo-
ranaisesti halaistua sanaa työnantajain ja työläisten välisistä
suhteista täällä Canadassa, niin hänen koko puheensa sisältö
liittyi kuitenkin saumattomasti siihen kuvaan, minkä mr. Jo-
doin esitti puheessaan.
Mr. Fleming,puhui Canadian Clubin kokouksessa Toron-
tossa ja hän puolestaan korosti, että huomioonottaen kilpai-
lun kiristymisen maailman markkinoilla, kaikenlainen teol-
lisuusriita olisi Canadassa mielettömyyttä. Jatkaen edelleen
tätä teemaansa mr. Fleming sanoi, että lisääntyvä erimieli-
syys työläisten ja työnantajain välillä voi kehittyä avoimeksi
taisteluksi, elleivät osapuolet pääse asioista yhteisymmär-
rykseen.
- Tähän asti hänen esityksensä edustavat kaunista teoriaa.
Kukaan meistä ei halua aiheetonta taistelua. Kukaan ei biisi
rauhallisesta eteenpäinmenosta iloisempi kuin juuri työ-
1 väenluokka.
Mutta_työväenluokalla ei ole hallitusvaltaa tässä maassa,
eikä se voi niinmuodoin asioita järjestää oman mielensä mu-
kaisesti. Kapitalistisessa talousjärjestelmässä vallitsee viida-
kon laki, missä pienet j-a heikot joutuvat suurten ja voimak-
kaiden syötäviksi. Suurpääoman uskontunnustuksena ja pää-
määränä on enimmäisvoittojen tavoittelu. Tämä on täydel-
lisessä ja sovittamattomassa ristiriidassa työtätekevien pyr-
kimysten kanssa, joiden tavoitteena on säädyllinen elintaso
,~ ja parempi elämä tieteen ja tekniikan kehityksen ansiosta.
—Työläiset tietävät, että he eivät saa heille kuuluvaa palkka-
lisää, elleivät he järjesty ja vaadi parannuksia järjestövoi-
mansa avulla. Tässä kohtaavat toisensa suurpääoma ja työtä-
tekevät — kapitalisti- ja, työväenluokka, eikä mikään voi
poistaa tätä ristiriitaa kapitalismin olosuhteissa.
Mutta mitä ehdottaa valtionvarainministeri Fleming?
Puhuessaan taistella "mielettömyydestä" sekä työnantajain
: ja,_työläisten^välisen taistelun ^yalttämisestä; mr. Fleming
-X sulkee~tahajlaan silmänsä siltä tosiasialta,- että työnantaja-
' piirit hyökkäävät riyt-rajustfja laajalla rintamalla työväen
Yhdysvaltain poliittisella ja so-
tilaalliselle johdolle on vähitel-
len alkanut käydä tajuttavaksi,
minkälaisen ja miten voimak-
kaan jäljen maailman yleiseen
mielipiteeseen: jättivät Hiroshi-
man ja .Nagasakin > yllä räjähtä-
neet atomipommit. Se lentäjä,
joka koneineen . kuljetti ensim-
mäisten' ydinascitten helvetin-
lieskat noiden japanilaisten-kau-
punkien taivaalle, käsitti tekonsa.,
sovittamattomuuden nopeammin;
hän luhistui muutamassa vuodes-,
sa täydelleen sekä moraalisesti
että henkisesti, kuitenkin —; el-
lei hän olisi pudottanut niitä, oli-
si sen tehnyt joku toinen. /Mutta
nyt alkavat nekin piirit, jotka
o\at vastuussa atomipommin uit
reistä, ymmärtää, että tehty olisi
ollut paras jättää tekemättömäk-
si, ehkäpä ei niinkään ihmisuh-:
rien suunnattoman määrän .vuok-
si, vaan sen epäedullisen- vaiku-
tuksen vuoksi, mikä syöpyi lähte-
mättömästi ihmisten mieliin.
3
/TrröTinnnrraTff:iröT5 ö ö ö"o_ö"5"ö"ö
SYNTYMÄ- s
PÄIVIÄ' |
J. A. Heino, Sudbury, Ont., täyt
taa runnuntaina. tammikuun 17 piri
85 vuotta.
Vili; Kujansuu, Mattana; Ont ,
täyttää lauantaina,tammikuun -16.
päivänä 65 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
UUDENTYYPPISTÄ
MARSHALL-APUA
Kenraali.George Marshallin nimi
tuli^maailmansodan jälkeen" tun-
netuRfe^rikoisesti ■ nk\ Marshall*
avun yhteydessä,; jonka puitteissa
Yhdysvallat tarjosi taloudellista tu-
keaan alikehittyneille maille.. Mutta
kukapa olisi saattanut arvata, että
kenraali Marshallista; olisi apua
vielä hänen kuoltuaankin? >Näin on
jokatapauksessa käynyt.__
Äskettäin : ^saatettiin-^nimittäin
-julkisuuteen haastatteltr;~jonka ken-
raali Marshallin sanottiin antaneen^
virhän~-ennen:Vtkuolemaansa:<:'jlinkäli''
meidän i on luottaminen .amerikka-
laisiin haastattelijoihin, oli kenraa-;
li edelleen kieltänyt julkaisemasta
haastattelua- ennen- kuinv hän: olisi
kuollut. Tällainen julkaisukielto
vaikuttaa kuitenkin hyvin • omitui-
selta, lausunto kun ei sisällä .mi-
tään sellaisia asioita, joita ei yhtä
hyvin olisi voitu julkaista Jo vaik-
kapa vuosi sitten. ^
Haastattelulausuntoa lähemmin
tarkastellessa joutuukin väistämät-
tömästi päättelemään, että koko
haastattelu on täydellinen: väären-
nys, vieläpä erittäin tökerö sellai£
non. Hiroshiman ja Nagasakin tu-
hoa jat^-ryrittävät-^pes^
ihniisnokea ja pyrkiessään puhdisV
tautumaan he eivät epäröi asettaa
(kuolleen kenraalin suuhun>sellaisia
j sanoja, jotka «ovat heidän kannal-
taan edullisia. Myös he •käyttävät
hyväkseen: "Marshall-apua,: vaikka-
kin aivan uudella tavalla.
betsin ohjaamassa ja hänen äitinsä
nimen-mukafn kastetussa.(.) "Eno-
la Gay"-pommittajassa vain vaarat-
toman, muodostelmastaan eksy-
neen .viholliskoneen. Kenraali Mac-
Arthurin: ;vääräänr turvallisuuden?
tunteen.«herättämiseen perustuvan
sotajuonen -saattaa :sanoa ^onnistu-
neen suurenmoisesti:—'varsinkin
ottaen -huomioon;.että hänvsai tie?
don koko'asiasta "vasta muutamaa
minuuttia ennen niiden käyttöä".
"ME EMME TIENNEET . . ."
Koko tämän koristeellisen Mars-
hall-haastattelun ydin on siinä, et-
Mitä mULlt SanOVSlt jaa-iHidottaessaan ensimmäiset ato-
rmipommmsa;-.Japaniin amenkkalai-
j sil lav sodan johtajilla: ei' ollut aävis-'.
alustakaan, että nuo aseet tekisivät
niin koyin^jkayäVäj.jäjkeä^jyj[utta%'t%
t a k a a mnie s u or a' f.la i'n a us;
"Kenraali
Marshall kertoi^ että amerikkalaiset j
"MAANPUOLUSTUKSEN"
IIOLMOYS
Yhdistetyn ^Kuninkaallisen Insti-
tuutin kokouksessa- marraskuun- ;4
päivänä piti Britannian ammuskon-
trollen kenraaliluutnantti sir Joh.i. e,val tunteneet pomminsa
Cowley Lontoos-a luennon, minkä; Puc,olliieswan scn e,1Sr kc,taa Ja
yhteydessä hän .varoitti,
me käytämme, tai -jos
megaton-ponlmeja. nvo; joudu mmc!
pakosta häviölle ja sitä seuraa on
nettomuus".
ajatuksena
kai malttinsa takaisin' kenraali
Groves. Kun muuan tiedemiehistä
melkein kyyneleet silmissä tuli
juosten paikalle, -koska odottamat-
toman; voimakas räjähdys oli tuhon-
nut "nollapisteen" lähellä kaikki
hänen havainto- ja: mittausvälineen-
sä, Groves lohdutti miestä: "No,
jos työvälineet eivät ole pysyneet
koossa, paukku'; on ollut aika: vahva.
Jir pommin tehon-me: juuri halusimr
mekin saada selville." _
• -Tällaiset "oliyat^inih^laiaMaukt;
kailuasemalia° joka sijäitsF yhdek-
sän kilometrin :-;päässä-rpommi-nvi'äi
.jäytulmispisteesta7r'.Muttav-nyti;v'kuo4
lemansa; jälkeen julkaistussa haasr
tattelussa "Kenraali Marshall ker-
toij että amerikkalaiset eivät tun-
teneet .pomminsa tehoa, pudottaes-
saan sen ensi kertaa Japaniin . . ."
EI EDES Mac ARTHUR
TIENNYT . . .
Ei ole tilaa tässä yhteydessä
käydä esitetlemään yksityiskohtai-,
sesti: kaikkia -niitä päättömyyksiä,
joita kuolleen kenraalin suuhun on
sijoitettu. Otettakoon niistä kuiten-
kin yksi esimerkki:
"Vasta : muutamaa : m inu uttia .-^n-
nen .niiden (so; atomipommien .—
AIR,) käyttöä sai kenraali Mac-
Arthur ^ tietää, että Japaniin pudov
lettaisiin atomipommi."
MacArthur oli Hiroshiman ja
Nagasakin pommitusten tapahtues-
sa \ liittotutuneiden Tyynen meren
rintaman ylipäällikkö. Mutta hän-
kään ei siis tiennyt koko asiasta'
:ennen;ikuin-v"mUlUan)aa^..minuultia'':.f
aikaisemmin! i
Kuitenkin juuri kenraali Mac-,
■Arthur|oli jo kaksi: kuukautta cm |
ijonrw: pommitusta allekirjoittanut j ma johti lopulta tekoon, joka osoit-
käskyn, jossa kiellettiin ilmavoimia ! tnut'ui'>;'.p'o;yri.styttaV'aä-,;suuruusluokh
■toistaiseksi pommittanKista Hiroshi-J kaa^ o
maa ja Nagasakia. Miksi? Senvuok-1 iiottonnmdeksi."
että mainittujen kaupunkien i Mutta vielä likaisemmaksi käy
vaestö^sffatffisfiTntii ud i tettna—t-tir-va 1 -
lisuudentunteeseeli: Ja todellakin,
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EjEVA
Mustatkin hoitavat terveyttään
ENTISTA LIKAJSEMMATKÄDET
_ JunglCv osoittaa teoksessaan luz,
k u i Sten-; vi rällisten t -: asiakfr jojen
avulla,; että Japanin, antautuminen
oli vain ajan kysymys. Sen: meri-
yhteydet ^olivat- käytännöllisesti
katsoen tuhoutuneet ja koko maa
oli hitaasti kuolemassa - nälkään;
Yhdysvaltain ilmavoimat ryhtyi
täydentämään saartoa .miinoitta-
malla Japanin satamia,:'mutta muu-
an amerikkalaisista; sotilasjohtajis-
ta .keskeytti; tämän;:toiminnanyhr
della nimikirjoituksensa pyyhkäi-
syllä. ^Hän tiesi .''paremman. • keir
non" — atomipommin. "Satamien
mimiltaminen ei: ole .sankarillista
eikä ilmavoimien arvon: mukaista",
noiusteli hän päätöstään.
Tämä mies oli kenraali : Lauris
Norstadi: nykyinen Atlantin-IHton
Euroopassa olevien joukkojen yli-
päällikkö.
'.v".'Ei-''tar.vitse.':.omata;suuriakaan"o>en-.'
nustajan .lahjoja .sanoessaan, ettei
USA n sodanaikaisen .johdon onnis-
tu pestä kasiaan atomirikoksestaan.:
Jungk luonnehti atomipommien
käytön . nain: :"Ja 'tuhansien mitä
korkeinta 'tunnollisuutta edusta-
vien yksilöllisten toimintojen sum-
asia, ktiir; yritetään .puhdistautua
asettamalla- perättömiä lausuntoja
ja Jdr.J_suuJiUJi.,vamajalle, joka ei voi enää
A.I.R.
"että ios.I'"'1»»
käytetään, Tällainenhan
naista, ellei. peräti
on
tehoa! kun yksinäine
mestyi elokuun 6. päivänä 1945.', puolustaa itseään
keskellä kirkasta- päivää Hiroshi-; --:----
todella harvi-i man taivaalle, vaivautui tuskin ku- — Lasiktiitumuovista valmistettu
••äintJtlaatiiiSta-'-Itaan-'''k«»uP"ngin:v asukkaista mene-.! kuorma-auton ohjaushytti; painaa
Luennon esittämänä
oli '.että . megaton ' (ydinasepommin
voimayksikön'-mäarite.lmä) pommia
vastaan ..ei- tunneta; -mi.taän .puoluij-
tuskeinoa. •
Ganadajarnen. lähetystö, j ohon
kuului ulkoministeri ' Gicen,'- val-
-tionvarainministori Fleming ' ja
puolustusministei i Pearkes seka
alasihteeri Robinson tapasi Parii-
sissa: NATO-liiton muita; edustajia
hyväksyen .ja - antaen lupauksen,
että Canada tulee käyttämään. 400
miljoonaa;;dollaria ääntä .nopeam-
min kulkevien lentokoneiden hank
kimiseksr NATO^skaadereille. '
Canada suostui käyttämään yli
kolmannesmiljardia dollaria .Bri-
tannian varoituksista välittämättä^
Tavallinen äly sanoo, etlpf mi-
kään lentokone voi nuHoinkaan
1 ent a ä n o pea mm intä i^Jcj 1 pai 11 a o h ■■■
justen - kanssa milkä/kulkevat: faih
tahtisella nopeudella, ja -koikcu-
.. koko historiassa — joukko sotilas-
i johtajia käyttämässä uudentyyppis-
. ta asetta tietämättä, mitä se vai-,
| kyttaaJv Niin harvinaista,-; ettei se
' voi oi la enää tottakaan. Onhan to:
disteita; jotka vpäivänselvästi . kur
moavat kenraali Marshallin "haas;-
latlelun" keskeisen väitteen.
mhänz-suojakaivantoihiiv.:-^. jotka , noin w 400. [launaa . kiin .vastaavan
muuten eivät /tosin. mitään au tta- r incMailisen hytiir:paino on 600 pau-.
neetkaan. Kaikki näkivät Paul Tib->naa ■ ' ' 1
Arvatkaapa...
f:-;r-i:
|'irf«
_ maankäilppamme ^TrTerkitystä
_ rikettä, erikoisesti, jmmattiyhdistysliikettä^vastaan,- kuten ha tärkeyttä. Miitta tärkeintä
' mr. Jodofn aivan oikein .totesi: Jä vedotessaänltässä tiläntees-/ on sittenkin sujarin käuppaTh
sa/'suureen yleisöön" luokkarauhan säilyttämiseksr, mr.'Ple-"^--- - ■•■>•■■•■>
' ming vetoaa asiallisesti puhuen siihen, että työläisten täytyisi
kauppakilpailun., kiristymisen nimissä alistua suurpääoman
■ edessä siihen,^ että heidän unionturvaansa heikennetään —
, mikä auttamattomasti tarkoittaa työtäekevien elintason huo-
nontamista.
t •-■ Ja .ettei kenellekään jäisi mitään epäselvyyttä, mihin mr.:
^Fleming todella- pyrkii, hän vaati mahdollisimman voimak-
kaasti ''kustannusten" alhaalla pitämistä» jnika ahtaa porva-
' ripropagandisteille tarkoituksellista tukea siinä, että "pal-
kankorotukset vaarantavat ulkomaanmarkkinoitamme ja sik-
^i he ovat pahasta". v "
p.,, , • yaltionvarainministeri Fleming tieiää Juonnollisesti että
t suurpääoman suuret ja yha kasvavat voitto-osingot sekä ny-
Jfe; ^'kyinen/jnielcjtön »värustelukjlpailu ovat,' tbdeHjsia kustannus-
dessa. Hyökkäykses:äkään ei len-
tokoneista ole sijurta apua
Miksi.'-'"sittcp^scllainen lupaus an>>
nettiin? ^
tr1
Epäilemättä tämän lupauksen an
lajilla oli parhaat mahdolliset ai-
keet NATO:n maailmanlaajuista
apua silmälläpifäen. Mutia he
erehtyivät siinä; mitä tekivät, - ja
su u ri osa t ä :tä S400- m il j oon a n su m
masta ;•■ ■»käytetään asiantuntijain ^se-
lostuksen mukaan sellaiseen tar-
koitukseen, :mikä;tulee pakosta;epä-
onnistumaan ennen ^valmistumis-
taan. — Guelph Mercruy.
tannusten (tavarain hintojen)
nousussa.
p.';:;-^'i:::!J:fejii';:¥.7 • .':v-VJ-'^S-:'-;^ ■ *o';,;-;V;-:;::,'-
Kysymys on siis loppukädes-
sä eri luo'kkien välisistä eduis-
ta ja niiden aiheuttamista,yh-
teentörmäyksistä. _Mutta sa-
malla " kertaa on kysymys
myös maamme kansalliseduis-
ta. -Kukaan^ei-aliarvior^ulko-
me —-kotimaansa. Jos työläisil-
lä ja farmareilla, ei ole pienten
tulojen vuoksi riittävästi varo-
ja omien tuotteidensa hyväksi-
käyttöä varten, niin mikään ul-
komaankauppa ei pelasta mei-
tä kansakuntana uudesta "yli-
jäämäpulasta". Kansakunnan
ja myös valtion edut vaativat
sekä työtätekevien yhteiskun-
nallisten oikeuksien turvaamis-
tata ctta tulojen huomattavaa
korotusta ' työläisiJlo, farma-
reille ^ja ^muille'-pikkueläjille.
SiiVmyös kansallisetujcn- kan-
nalta ■■katsoen" oikeus on kan-
EDUSTAJA ROBERT JUNGK j
•;:. U se i m m i lie -1 u k i j o i s ta m m e - n i m i j
Rohcit Jungk leinee tuntematon.}
vaikka hänen tärkein laoksensa,!
ensimmäinen maailmassa kirjoitet-
tu täydellinen: atomitutkimuksen I,
■ hist.oria^'-;;.onv'ilmestyjiyt:'SUomenne:t-j
liinakin -nimellä -'Tuhansia aurinko-
ja .kirkkaampi": Jungk valmistau-
tui työhönsä, keräämällä .valtavan
määrän materiaalia,: haastattelemal-
la jokaista vähänkin41 huomattavara-!
paa amei ikkalaista atomitiede-'
miestä ja i sotilashenkilöltä,- kaik- j
kien asianomaisten .-perheenjäseniä, |
jopa penkoi luvan saatuaan lävitse:
naiden kirjeenvaihdonkinv Tulokse-
na, oli dokumenttiteos;: jonka todis-
tusaivo on kumoamaton.
Jungk kertoo ensimmäisen koe-
pommin laukaisemisesta Nevadan
autiomaassa mm. seuraavaa:
-''Ja sitten: kaikki kävi uskomat:
toman nopeasti.: Kukaan .e», nähnyt
itse: atomi sala man vä 1 ähdystä, ;vaa n
ainoastaan sen häikäisevän kajas;
tuksen taivaalla ja vuorilla. Ken
senjäjkeen uskalsi; katsoa;; hän: näki
huikaisevan tulipallon;;.joka Jaaje-
ni laajenemistaan, "Hyvä Luoja,
ovatko ne pitkätukkaiset.päästäneet
•;öjijaks'et-v.käsistaän!'fehuudahti:'muu-,
an korkea-arvoinen upseeri., Carson
Mark, teoreettisen osaston pätevim-
piä kykyjä, ajatteli — vaikka hä-
nen järkensä sanoikin» toista — et-
tä tulipallo laajenisi laajenemis-
taan kunnes se ahmaisisi - itseensä
taivaan ja maan . . . Kenraali Far-
rel. "Koko maailma oli hukkua
huikaisevaan valoon, jonka kirk-
kaus oli monta, kertaa suurempi^
kuin keskipäivän auringon. Kolme-
-k^mmentä sekuntia myöhemmin
kuuJÖ&räjähdys, ilmanpaine iski
ihmisiin ja esfnejsiin,_ja miltebhe-
ti sen jälkeen_kuului-_kovaa, Jttim-
mottävaa-yhtämittaista jvjinää.^jo-
ka' oli-kuin -varoKuj^jmneR^-vii-
meistä tuomiotliT^Jar^e sai meidät
vaistoamaan, että mc, maan mato-
söt, olimme uskaltaneet häpäjseväl-
' lii tavalla kajota voimiin, jotka tä-
hän asti; olivat olleet Kaikkivaltiaan:
hallinnassa
Lainatkaamme vielä palanen sa-
man kokeen kuvauksesta:
"Jopa niinkin ^viileä järkimies
kuin Enrico Fermi, joka edellisinä
viikkoina käydyissä keskusteluissa
oli työtovereilleen sanonut: "AJkää
*39. FiflO tntrrpjiw> ; Iim
kuka pitää sma, että lapset käyvät koulua.
Ghana on astunut itsenäisenä
valtiona ihmisten tietoisuuteen. On
ehkä mieljenkiintoistaA saada ■ tietää
asiaturitijan kuvaukseni perusteella
kuinka sen mustaihoiset kansalaiset
kauneuttaan • hoitavat. ~ —~~~~
. Ghanan- naiset käyttävät mustaa
-puuteriasiäSse on -.hy-vJnuSärkeätä
ainetta • heidän ■ käsityksensä mu-
kaan kauneuden'lisäämisessä, sillä
he saavat tummaan ihonsa himmey-
den, siis aivan samassavtarkoituk-
sessahan valkeatkin naiset käyttä-
vät puuteria ihon kiillon poistami-
seksi.
Mustan naisen. ylväs ryhti, hillit-
ty • liikehtiminen ja sulava kävely
johtuvat lähinnä siitä, että hän
kantaa kaikki kuormansa: pyykki-
vaatteita, jamsin juurta, palmun-
lehtikasoja, :kassavan varsia päänsä-
päällä. Kun on kannettavana suuri
tai pienikin kuorma päälaella, ei
voi; liikkua : hyppien ja keikkuen
miten tahansa, vaan on pysyteltävä
arvokkaasti pp : melkein liikku-
mattomana, hartiat kauniisti jännit-
tynemä.. Mustan naisen kauniiseen
kävelytapaan- vaikuttavat tietysti
vielä sandaalit ja hänen kapea ma-
bunsa, nilkkoihin asti ulottuva ha-
meensa, joka estää liian ^rajut-liikr
keet.
Vastasyntyneen tytön vaatettami-
nen alkaa: jo viikon vanhana, jol-
loin tyttölapsi saa ensimmäiset nai-;
senmerkkinsä,- kultaiset ; korvaren-
kaat pieniin mustiin korvanlehtiinr
sä. Samalla■:hän saa kapean punai-
sen helminauhan kaulaansa; ja pol-
vitaipeisiinsa samoin helmistä teh-
dyt polvirenkaat. ■>tm__ ^ „ „ „„ „
Kun^ ■■ tyttö^sitten- osaifTkävellä,
puetaan hänet hieman täydellisem-
min-. Hän saa- kapean,- punaisen- vaa-
tekaistaleen,:joka kulkee: jalkojen
välitse ja on\ kiinnitetty edessä jä
takana lanteiden >ympäri .kiertä-
vään ikorailinauhaan. Tuo vaate ei
tietysti huolettomalla kantajallaan
pysy aina -sille tarkoitetulla paikal-
laan,: vaan roikkuu, punaisena hän^-
tänä.mustien jalkojen välissä. ; v.
Isoilla tytöillä on mabu.' Se ori
suorakaiteenmuotoinen kangaskap-
pale,' joka kiekaistaan lanteille jä
sidotaan nauhalla. Aina se. :on niin
alhaaHa, että sen ja navan 'välillä
on paljasta ihoa ainakin kämme-
(nen leveyden- verran. • 1 -
Kuta isommaksi tyttö kasvaa sitä
enemmän hänellä on koruja. Hel-
minauhojakin hän saattaa kantaa-
niin monta ;kuin- mihin varat riit-
tävät; kunnes .pääsee miehelään.'
Aviovaimolla saa olla vain yksi ai-
noa helminauha.
Musta mies antaa tukkansa ta-
vallisesti kasvaa melko; luonnollise-
na, mutta kuitenkin hänellä on sii-
nä usein partaveitsellä ajettuv-jar
kausT^Mustan naisen kampaus vaa-.
tii paljon, työtä;ja; aikaakin. Ta-
vallisin arkikampaus on parikym-
mentä lyhyttä lettiä tai oikeastaan
hiustups.ua/.<:i-:'-jotka'''.'-:ovat--v':;jäykäksi
kierretyt karhulangalla.. Juhlakam-
paus on tietenkin vielä monimut-
kaisempi. ^ ,
Erikoisen huolellisesti somiste-
taan naimaikäisiä tyttöjä sitä juh-
laa varten, jossa heidät, näytetään
koko kylälle,:, sillä tyttöjen .komeu-
desta näkyy vanhempien maku ja
varallisuus. " '
Tytön kihara tukka ' vedetään"
suoraksi-" joka juuntaan ja jäykiste-^
tään jollakin rasvalla tai myös .sa-] '{
yelläja mudalla. Mahdollisiniräan
paljaaksi v saadulle päälaelle asete:V-
taan kumolleen käännetty kurpit-
sankuoren puolikas, jokä~pfeitetäan_ \
huolellisesti edellämainituin ,tay.oin"
kovitetulla tukalla. Sitten koriste-
taan tämä omalaatuinen hiuslaite
kultaisilla, suuripäisillä neuloilla,
jotka pistetään siihen upeasti kai-;
lelleen.
Toisinaan taas ajetaan tytön pää
kokonaan paljaaksi, tai myös ruu- m
tuihin, joka toinen Tuutu:kähärää ;
villavaa tukkaa ja joka toinen nius-
taa kiiltävää ihoa. Aivan paljasp^äl?' ;
liksi ajellut tytöt ovaf^lhlTteeHisen
näköisiä, ikäänkuin niin hengistä ' '
neitä,: että heistä^on : aine karissut-
aivan tyystin '^ois. Yleensä nämä
mustat tytöt ovat: kovin hoikkiakin;
Juhla-asun merkkinä on mustilla
•tytöillä, kalkkikivellä vedettyjä val-
koisia viiruja ja kuvioita käsivara
sissa ja selän yläosassakin. Kuiten-
kin voicvalkoisella liidulla koristau-
tuneen nuoren naisen tavata arki- '
päivänäkin. - Silloin: jo 'kaukaa tie-;
tää, että hänellä on .jokin: ilonpäi-
vä, tai voipa hän yksinkertaisesti
olla vain iloisella, mielellä; sen suu-
rempaa syytä ei tarvita.
Jos hän taas on vihreäksi vedet-
ty; ei ole syytä puhutella.häntä ku-
ten tavallisessa mielentilassa ole-
vaa, sillä hänellä on surua, ehkä ei
kuolemaa tai sairautta vaan pelkää: ■
mielenhaikeutta, joka ei iloa siedä. ;
Musta nainen pitää-koreilemises^-
■ta, mutta kenties hän -pitää vielä
paljon enemmän harvinaisista her-!
kuista. Niinpä ■ kerrotaan-: karkea-
ihoinen : musta: nainen oli häpeis-
sään, "koska hänellä oli karkea iho.
Muttavkun hänen aviopuolisonsa an->
toi hänelle lahjaksi ihovoidetta, jot-
ta- hän. voitelisi kehoaan :silläv hän
pani voiteen pataan ja-söi sen./
SITÄI
VAARA SELOSTUS
•.yhdysvaltain entinen presidentti
Herbert-Hooverv-jonka aina vaitet-:
tiin puhuvan totta,- tunnustaa te^r;
neensä ^'lrheen ainakin yhden: ker-
ran -eläissään. Hän; oli päässyt nuo-
ruudessaan geologisen retkikunnan:
palvelukseen muulinajajaksi ja
«räs: muuli kuoli; Hän kirjoitti, et-
tä: muuli ;oli; vasemmalla takajalalr
laan -kynsinyt oikean korvansa ta-
kaosaa, jolloin jalka oli joutunut
takerruksiin;;suit,sen: remmiin jar
muuli tukehtui kuoliaaksi. '
-Sisäministeri ei: ;uskonut: raport-;
tia todeksi ja määräsi Hooverin
maksamaan muulin hinnan $85.
j^-r. Vehnän; ohran ja muita;siemen-
lajeja ;on löydetty: joistakin Egyptin
vanhimmista hautaholveista.
■■...:.T-^,:N.euvostoliitos:a-.on-:.-aIetta':;vaIr;
mistaa johdinautoja; joihin; mahtuu
200 matkustajaa.
kiusatko minua-'tunnonvaivoillanne.
Tämähän on sentään kauhista fy-
siikkaa''- — oli syvästi järkyttynyt.
Hän joka' ei ollut milloinkaan sal-
linut kenekään toisen ohjat» au-
toaan,- tunnusti nyt ettei hän kyen-
nyt itse ajamaan takaisin Los; Ala
PÄIVÄN PAKINA
-täkin heppua (slop);;jossakin; jollata Climax osti sen ja myi .Chrysler-:
Tapaus: "Valkoisen hevosen varjo"
Jokin aika sitten hätkähdytti
■ kaikkia • ajatte 1 evia canadalaisiav;uu-
'tistieto, ctta; jätliläiskokoineii, ame-
rikkalainen autoyhtiö (GM) oli
.:kieltäytynyty;.^.csi.t(ämästä%:siile:;"ti
Jauksqsta^ vajniistettua TV-näytel
mää siitä syystä, kun yhtiö ci ty-
kännyt näytelmän sisällöstä. ~~'
Kuten-on nieidärikui—lehdessäm
zmc "kerftttu-^-CanadafP yl^ferailio
-(CBG-) esfintyi^tällöin kiitettävällä
-tarmokkuudella' ja esitti tämän
"Shadovr-of a_Pale Horse" (kaiketi
"Valkoisen hevosen varjo) näytel-
män siitä huolimatta, vaikka^k.o.
yhtiö kieltäytyi tämän esityksen
ma ku» m isosta ma i nostuksi 1 laan.
Tässä yhteydessä meitä ci kiin-
nosta niinkään paljoa .tämän näy-
telmän sisältö ja taiteellinen taso.
Riittää kun toteamme, ettei se si-
sällöltään ollut niinkään "raaka"
kuin. monet jännärit, vaikka-yhtiö
kieltäytyi scn esittämisestä filmis-
'Sa^:esitettyyn:shii'llämiskohtauksecn-
vedoten. Toisaalta kaikki tätä- näy-
telmää seuranneet myöntävät ker-;
naasti, että monta taiteellisesti keh-
nompaa tuntia he pvat TV:nsa ää-
ressä (istuneel. \ " : t'
Olkoon näiden asiain kanssa kui-
tenkin ,niin\tai näin, mutia"perus-;
oleva jii erittäin Jär-
MTssalfinlijiS
rin ja kenen ; hyväksi suuryhtiöt
sensuroivat ja; kontrolloivat meidän
TV-olijelmistoamme: yleensä?; Oliko
"Valkoisen hevosen varjo"-tapaus
erillinen, vai-kuvaako se- yleisesti
käytännössä olevaa tapaa? Kontrol-
loiko kaikkivoipa dollari sen, mitä
uuulle"- TV:st^ suvaitaan antaa ja
mitä jjtainneta? -Onko" "dollari-ttir-
Tyellut ja mädännyttänjl TV-ohjel
mistonkin samalla_tavalla kuin^se
on;; turmellut* ammattipainin"jaiiam-
mättiurhciluri yleensä? - ~
Eräs vastikään "ilmestynyt arhe:
rikkalainen julkaisu kertoo, miten
erään;hyvin tunnctuirdramaattisen
TV-näylelmän järjestäjäyhtiö asi-
aan suhtautuu. Väiteltyään näytel-
mäkirjailijan: kanssa;: eräästä näytel-
mästä, k.o. sponsor- eli järjestäjä-
yhtiön edustaja kirjoitti kirjailijal-
le kirjeen: ,
/"Meidän tavoitteemme on yhtiön
kuva (image). Me haluamme muo-
dostaa mahdollisimman ystävälli-
sen''kuvan. Mc emme halua loukata
katselijaa emmekä kehittää.'epäys-
tävällisiä suhtautumista tuottei-
siimme, ts.-minä en .perusta rah-
tua ka an s? siitä: m i n käl a isen dram aate-
lisen voikutukscn näytelmänne lop-
pu antaa, Teidän näytelmänne lop-
pu on kiistaa aiheuttava. Sen vuok-
si se on väärin'. Jos "se* loukkaa "yh!-"
on puolidollaria taskussa minun
tuotteitani varten, se on silloin Vää
rin. ja se jää:pois.; Väittelyn loppu.'
Melko selvää puhetta! Mikä ei
-mainostajaa syystä tai toisesta miel-
lytä, sitä ei liioin yleisölle anneta!
Canadian Tribunen pakinoitsija
Leslie Morris kiinnittää viimeksi
ilmestyneessä numerossa huomiota
tähän samaari ilmiöön ja viittaa
eräisiin vyhtä: räikgisiin; esimerkkei
hin seuraavasti:
"Playhouse 90" näytelmässä oli
sana "kaasukammio" . .'. kuvat-
taessa-Dachaun ja Buchenwlildin
hirmutapahyumia. Näytelmän yksi
sponsor- :elimainoslai^ :oriikaasu-
yhtiö._Niin poistettiin sana-^kaasu-
kämmia'\^|Uei joku_ "heppu" ye:
täisi sellaista johtopäätöstä, että
kaasua voidaan käyttää_ ihmisten
tappamiseenkin."
Jotkut TV-ohjelmah - tuottajat
suuttuvat ja puhuvat asiat halki.
Yksi heistä kirjoitti: —■
"Se on minun tietääkseni ainoa
taiteenhaara missä liikeasiat kapua-
vat niin nopeasti ja häpeämätto-
mästi samalle: vuoteelle. Te;tiedätte
kumpi niistä tulee vietellyksi."
. . : Eräs /TV-näytelmien kirjoit-
taja sanoo:', "Ette voi kirjoittaa
TV:ta varten tuntematta alinomaa,
että;;joku;kätselee;;olkapäänne:yli.'M
' Hän tietää mistä puhuu. Hän "kir-
joitti näytelmän "Sumu" (The
Fog), kuolettavasta kaasusta, mikä
lopulta todettiin suuren tehtaan
sayupiipustaotulleeksijmyrkylljseksi
kaasuksi. Sekstettiin; "Studio One"
Qhjblmistoon. iWestinghouse"' hylkä-
si sen. ^Samoin Playhuose 00. LbpiiJ-
■a-^^].^jivb^^.r.. ...a..............>.. i.. t.............................'■.■..-...^^^^l,.^
yhtiölle. Yhtiön ohjeiden mukaises-
ti kirjailija kirjoitti näytelmästä
uudelleen ■■?40 sivua, riistäen .todel-;
lisen sisällön siitä, mutta kun yh-
-'-tiö-':v.aati/sumunkin''poistamista:''näy-:-v''^'^
telmästä, niin silloin hän käveli vi-
hapäissään pois. Yhtiö omisti hä- .
nen näytelmänä ja kun se lopulta
esitettiin,, ihmisten - -tekemästä par .-
heiden myrkystä tuli vaaraton pa-
hentaja, viaton luonnonilmiö ja lä-
hiseudun suo . . .
Tällaista on siis "dollarikulttuu- ,
ri".—Sillä ei ole -suurtakaan eroa-
verrattuna niihin ammattipainei- -
hin, mTssä_ villin" lännen elokuvien
"malliin "pj^kTI rnies^jojjajyö^pot-
kii-ja-pmee aikansa ja sitten "hy-tl
vä" mies, joka ihmeeTlistäJ<yllä, ei
saa naarmuakaan_potknista, lyön-
neistä ja_puremisista, selviytyy kui- ^
lenkin yleisön suureksi riemuksi 1
"voittajana"!
Mutta missä määrin ylläesitetyt- \
esimerkit kuvaavat todellisuutta
yleisestä käytännöstä?
Amerikkalaisyhtiöt kuluttivat y.
1959 $1,315,000,000 TV-mainos-
tukseen — ja se on hirveän suuri,
rahasumma. Ilmoittajat maksavat ,
siis viulut ja määräävät luonnolli- '
sesti myös tahdin. Suuret mainos-
yhtiöt ovat kiintyneitä taiteeeseen,
vain sikäli kuin siitä on niille ta-',
loudellista hyötyä. "Mc olemme lii--
kcmichiä ja ostamme (TV:ssa) mai-;
nosaikaa liiketarkoituksiin"," sanoi ^
heistä yksi. ."Meitä ei kiinnosta tai-,'."
ten .edistäminen (spgnsor).
- ','Tää konitonf' ön, kertomaa." '<, |
1
— Känsäkoura,
ii
K^%/%$^