PAU S
;(I4BEETY) c~ Independent Labor
cOrganCof Finnish1 Canadians.. Es-
;tabllshed" Nov.'r6,;>1917^ Authorized
läs.second.class mail'by the^Post
Office ^'Department;-, Ottawa." Pub-
-UaliedJ; thrke>^eeklyr^Tuesdays,
-^ursdays'and Sahirdaysby Vapaus
\ Publishing CompanyLtd., at' 100-102
Elin St.» W.,~ Sudbury, Ont., Canada.
Telephones:. Bus. Of f icei OS.
Editorial Office OS. 4-4265: Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69,< Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appllcatlon.
Translation free of charge. . -
* , ' TILAUSHINNAT: ,"
banadassa: ' 1 vk. 8.00" 6>k. 455
jj\ j^]j< 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9,00 6 kk! 4.80'
Suomessa: x 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
15.
:: Työväen uusi joukkopuolue
' Suurissa päivälehdissä on viimeaikoina kiinnitetty yhä
suurempaa huomiota työväen'uuden joukkopuolueen perus-
" tamisaikeeseen ja siihen liittyviin'seikkoihin, niistä on työ-
väenpiireissä keskusteltu jo-toista vuottaa
J Kuten tiedetään, Vapaus on alusta pitän suhtautunut
myönteisesti työväen *uuden joukkopuolueen perustamisajä-
tukseeri. Tunnettua'myös-bn, että Vapaus omaksuu varauk-
settomasti uuden joukkopuolueen perustamisen syntysanois-
sa esitetyn ajatuksen, mikä korostaa, että tästä työväen uu-
■destä jöukkopuolueesta täytyy tulla .kaikkikäsittävä reformi-?
puolue, jos mielii historiallisen tehtävänsä täyttää.
Asia tulee erittäin ajankohtaiseksi nyt. sillä maamme
ammattiyhdistysten keskusjärjestön (CLC:n) edustajakokous
pidetään Montrealissa ensi huhtikuussa, ja silloin tulee pää-
tettäväksi monta tärkeää seikkaa uuden puolueen perusta-
miskysymyksestä. Erittäin tärkeätä juuri tässä vaiheessa'on
tämä: Maamme useimmissa ammattiyhdistysliitoissa keskus-
tellaan juuri tällä kertaa ehdotuksista ja esityksistä tämän
uuden joukkopuolueen perustamisen suhteen. Ammattiyh-
distysten/paikallisosastoista lähejtetään asiaa koskevia päätös-
lauselmaehdotuksia ja muita toivomusluontoisia aloitteita
Montrealiin, missä ne tulevat CLC:n edustajakokouksen kä-
siteltäväksi. Tähän tärkeään alustavaan keskusteluun voivat
kansalaisemme osallistua omissa ammattiyhdistyksissään —
ja tässä yhteydessä eivät valveutuneet .työläiset saa pitää
kynttiläänsä vakan alla. Heidän velvollisuutensa on osallis-
tua keskusteluun ja vaikuttaa vointinsa mukaan siihen, että
perustusvaiheessa1 olevasta työväen uudesta jöukkopuoluees-
ta tulee todella tarkoitustaan vastaava ase työtätekeville.
Mistä sitten on kysymys?
CLC.n Winnipegin edustajakokouksessa 1958 (näitä ko-
kouksia pidetään vain joka toinen vuosi) hyväksyttiin pää-
töslauselma, jonka kirjaimen ja hengen mukaan uudesta
puolueesta pitäisi tulla työläisten ja farmarien todellinen
joukkopuolue. mihin voivat liittyä kaikki demokraattiset ja
edistysmieliset canadalaiset jotka haluavat uudenlaista oh-
jelmaa Cänadalle. t Canadan kansa tarvitsee nyt tällaista
joukkopuoluetta. mikä omaksuu selvän ja horjumattoman
'kannan,.rauhan 'ja aseistariisumisen seka työläisten ja far-
marien ostovoiman lisäämisen, puolesta.!Toisin sanoen, Ca-
nadkn työtätekevät tarvitsevat' n^t puoluetta, jonka ohjel-
masBa-dn aian1 vaatimusten mukaliset' demokraattiset reför-'
TT '"'»i.'v", " il 1
mit ha uudistukset.^
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Fanny Lundell, Bruce,Mines, Ont^.
täyttää .perjantaina, helmikuun 12
pnä 82 vuotta.1
Uuno Harju! St. Catharines, Ont.,
tayttaa perjantaina, helmikuun 12
pna 60 vuotta. , "
•Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.' ^
4 pääministeriä ja
muita valtiomiehiä
Ntsta USAhari
■ Ryhmä -neuvostoliittolaisia valtio-
miehiä lahti viikko; siften perjantai-:
na Moskovasta_TU-114 suihkukoneel-
la New Yorkiin Kysymyksessä on
vastavierailu amerikkalaisten kuver-
nöörien viime kesänä. -Neuvostoliit-
toon tekemään vierailumatkaan, ja
isäntänä toimii - USAn kuvernöörien
konferenssin työvaliokunta. Valtuus-
kunnan johtajana\ toimii Venäjän
SPNTri pääministeri Poljanski;. ja
valtuuskuntaan kuuluvat Iisaksi Ka-
zahstanin . korkeimman neuvoston
puhemiehistön jäsen Kunajev,Ukrai-
nan pääministeri Kaltshenko,.Gruu-
sian pääministeri Dzhavahishvili,
Azerbaidzhanin pääministeri Isken-,
derov, Moskovan :•• alueneuvoston pu-
heenjbhtaja Kontop, Leningradin
alueneuvoston puheenjohtaja Smir-
nov' seka eräiden muiden alueneuvos-
tojen puheenjohtajia
Lähtijöitä oli Vnukovon lentoken-
tällä saattamassa .joukko . virallisia
edustajia' Aleksei: KosygminjohdoN
la. Saat ta j ien 'joukossa .■; nähtiin myös
USAri Moskovan' suurlähettiläs Lle-
vellyn Thompson.
■ •Amerikkalaisten .:kuvernoörien vii-:
mekesamen .Neuvostoliiton -vierailu
kesti vii kolme, viikkoa; .He kävivät
vastaus
NL tekee erillisrauhän SDTn kanssa jos
Bonn ei osoita ymmärtämystä NLn asenteelle
\
Moskova. — Pidämme kysymystä'
yleisestä aseistariisunnasta- ensim-
mäisenä kaikista ihmiskunnan e-
dessä olevista kysymyksistä, kir-
joittaa Neuvostoliiton ministerineu-
voston puheenjohtaja Nikita Hru-
shtshev^ kirjeessään liittokansleri
Adenauerille. Kirje on vastaus liit-
tokanslerin iammik. -8 pnä lähettä-
mään kirjeeseen. "—
Neuvostoliitto,. kirjoittaa" Hrusht-
shev, kannattaa täydellistä aseista-
riisuntaa kaikinpuolisine kansainvä-
lisine: :tai-kkailuineen, jottei yksikään
maa; joka suhtautuisi vilpillisesti
vastuulleen ottamiinsa velvoituksiin,
kykenisi salaa luomaan sotajoukkoja
ja uhkaamaan muiden kansojen tur-
vallisuutta asettamalla heidät' hyök-
käyksen tosiasian eteen.
Neuvostoliitto ei ole ottanut odotr
tavaa asennetta, korostaa Hrushtshev
ja palauttaa mieliin Neuvostoliiton
paatoksen -supistaa omia; asevoimiaan
vielä kolmanneksella.
Tässä yhteydessä p Hrushtshev
huomautti, että hyökkäykseen val-
mistuva maa ei -rupeaisi koskaan
supistamaan asevoimiaan. Kuka
useissa kaupungeissa, tapasivat tier
teen ja kulttuurin:.edustajia ja1 kes-
kustelivat; paamin^^^
;vm, varapääministeri Mikojanm. ja
useiden .muiden- - ministerien kanssa;
Kuvernöörit tähdensivät useaan ot-
teeseen, että heidän vierailunsa tar-
koituksena on edistää yhteisymmär-
rystä ja ystävällisten suhteiden voi-
mistumista naiden maiden kansojen
kesken
|Kysy'mys uutta puoluetta [perustettaessa on siitä, tuleeko
siitä tällainen kaikkia 'demokraattisia1 piirejä 'yhdistävä' ja
tärkeitä ^formeja .edjstävä joukkopuolue, vai tuleeko siitä
vaii jonKfeJÄmen GCF:n'oikeistojbhdon ^ontr^ll(oima vaali-
koneisto, ;el'i uusittu'painos CCF-pudluep'st^?;'r| , >
Valitettavasti,tällä kertaa on merkkejä siitä, että CCF:n
ja CLGnifoikeistrjpirreissä"pyritään Siihen, että tästä1 uudesta
puolueesta tulisi vain .jonkinlainen1 apukeino sen hyväksi,
että!-'saataisiin ammattiyhdistysliikkeeltä rahallista; ja moraa-
lista 'tukea hieman verhotulle ja toista nimeä kantavalle
CCF-puolueelle, joka kuitenkin kontrolloisi sekä puolueen
ohjelman, että ehdokkaiden^^nimittämisen jne. Tämä: sellair
venaan-on aiheuttanut huolestuneisuutta niissä piireissä: jois-
sa käsitetään, että tällaiset "naamiaiset" eivät tuota tuloksia
vakavissa isioissa — ja myös niissä ammattiyhdistysbyro-
kraattien piireissä, jotka haluavat käyttää hyväkseen tätä
«epädemokraattista .menettelymuotoa vastustaessaan vanho-
jen puolueiden jäseninä työväen; itsenäistä -poliittista toimin-:
taa! yleensä.
Ämmattiyhdistysväellä on nyt kuitenkin tilaisuus sanoa
ratkaisevaa laatua oleva sanansa näistä asioista. Huonoin
puoli'asiassa on se, että vain yhteiskunnallisesti valveutu-
neimmat ammattiyhdistysmiehet ja -naiset ovat todella tie-
toisia-mistj on kysymys, sillä "naamiaisten" järjestäjät eivät
luonnollisestikaan paljasta todellisia pyrkimyksiään. Siksi
on toivottavaa, että täkäläiset kansalaisemme, joilla on ko-
kemusta ja tietoa työväen poliittisesta toiminnasta, osallis-
tuisivat ammattiyhdistyksissään tähän tärkeään keskuste-
luun.
Yleispiirtein katsoen olisi pyrittävä siihen, että uudesta
työväeni-jöukkopuolueesta saataisiin/kaikkia; demokraattisia
ja edistyksellisiä voimia yhdistävä kansan puolue, kuten
s-sWinnipegins edustajakokouksena-päätöslauselmassa^
lään. - Tässä ^mielessä olisi Montrealin edustajakokoukselle
esitettävä, että se kutsuisi uutta puoluetta perustamaan laa-
jan' matakäsittävän edustajakokouksen, mihin ovat tervetul-
leita' kaikki työläisten ja farmarien sekä muiden pikkuelä-
jäin järjestöt. Ohjelmalliselta kannalta katsoen olisi uuden
puolueen viiriin kirjoitettava kultaisin kirjaimin tunnuslau-
iseet rauhan;:yleisen vauraudensj^
mani kohottamisen puolesta.
Me uskomme vakaasti, että täten perustettava ja tällai--
"senlaajapohjaisensreformiohjelman omaksuva:uusL_työväen
(joukkopuolue tulisi: saamaan suurta ja innokasta kannatusta
Canadan kaikkien^työätekevien-keskuudessa huolimatta siitä,
mi'.ä poliittisluontoisia suuntauksia he ovat tähän mennessä
omaksuneet tai seuranneet. Se.olisi suuri yhteiskunnallinen
edistysaskel ja siksi sen hyväksi kannattaa sekä puhua että
toimia.
ASEISTARIISUNTAAN YHTÄAIKAA
KAIKKIALLA - HRUSHTSHEV
'V^vMoskova-.i^^Mikällaseistanisunta
toteutetaan, voitaisiin Neuvostolii-
tossa rajoittaa jo nykyisen seitsen;
•vuotiskauden aikana työpäivä kuu-
teen tuntiin ainakin puolelle teolli
f.s4»ustyöl-disi§,täi-:.-Jos'--pelkäst-ään...ka|ci
si maata — Neuvostoliitto ja USA
— luovuttaisivat vaikkaja ' 10 pro-
senttia yleisen ja täydellisen aseis
itariisunnan tuloksena •; säästyneistä
varoista _heikosti kehittyneiden: mai-
deri' avustamiseen, -voitaisiin1 vuosit-
tain-rakentaa useita Assuanin,vero:-
sia suurpatoja;' :toteaa\Neuwostolu^
ton ; ministerineuvoston • -puheeiyoh-.:
taja' N. S .Hrushtshev" vastatessaan
ranskalaisen Horisont-lehden poliit-
tisen päätoimittajan .Pierre Cofin
aseistariisunnasta esittämiin kysy-
myksiin
Hrushtshev huomautti, että ylei-
sen ja täydelliseen aseistariisunnan
toteuttaminen ja .siten tapahtuva
.■■huomattavanv----::-suurien''::-.:.varojen.-:v:.v.a-
pauttaminen - helpottaisi ja nopeiit?
_taisi-.-olennaisell-a.:itavalIa:;:;NeuYosto-.-
:Witoni.---rauhanomaisen,iVfrakenn-usohv.
jelman toteuttamista. Talouseid-
mämmevja: voimavaramme: omistetr
täisiin kokonaisuudessaan siviilitar-
köituksiin ja neuvostoihmisille voi-
taisiin siten turvata vieläkin lyhy-
emmässä ajassa elintarvikkeiden,
vaatteiden; asuntojen ja muiden ai-,
n^ellisten hyödykkeiden ;ylt.äkyHai-
syys
Hrushtshev korosti että aseista-
riisunnjm vaivontaa on suoritettava
aseistariisunnan 'kestäessär Neuvos-
toliitto edellyttää valvonnan alkavan
samanaikaisesti vastaavien aseista2
riisuntatoimonpiteiden kanssa, Em-.
me kuitenkaan-voi yhtyä niiden miev
1 ipiteeseen■■■■■]otka • vaativat <-vaIvon
nan aikaansaamista1: mutta .eivät
samalla esitä mitään ehdotuksia: z:-.
sistariisunnasta.. sanoi ;Hrushtshev.-
■Valvonta ei ole tarkoitus smänrä,
vaan .kemo; rjonka avulla tarkaste-
taan* miten valtiot täyttävät sitou?
muksensa aseistariisunnassa. JNeiK
vostolnton käsityksen mukaan aseis-
tariisuntaan -olisi ryhdyttävä .-kaU
kissa maissa samanaikaisesti Kui-
tenkin jo yleisen ja täydellisen a
seistariisuntaohjelman t toteuttami-
sen alkuvaiheessa voidaan ja täytyy-
kin ottaa huomioon asevoimiltaan
mahtavampien valtioiden erikoisa-
sema
KUOLEMANLEIRI PULO
CONDORIN SAARELLA
mmm
mm
■;
II»
MP
mm
Asevoimien supistaminen vähentää
jännitystä maailmassa -- Kekkonen
Htekdnki. '—^Avatessaan viime tiis- •
tal^fv^enitl960{tyaltioiälivät:4ta8a-1.
vallan, presidentti Urho Kekkonen
fe.?. totesi mm.," ettärrkansainvälisen po
^rf(^"llillk»niiiäkyinät ovat toivoa1 heratta
W^ vfit^Ja lausui to^ömuksen^että aseis-
a ^'''taru8umlsehdot&set ^jä'* asevoimien
^|,vähent&mUtä ''lukevat; ^päätökset
ijptf^atämyöriteiseenjtuto
™i»< nltykseiiL vähentämiseen "maailmassa
ms&BB&teiiam
Tiesittekö, että...
,— Maailman tuotteliain säveltäjä
oli.Puccini, joka sävelsi 134 >ooppe-*
— , Neuvostoliitto tuottaa' vuodessa
perunoitav' yhtä paljon1, kuin -USA
8:ssa- vuodessa; •
Moskova. — Satoja kilometrejä
itään Vietnamin etelärannikosta-/ E-
telä Kiinan meren hehkuvan aurin-
gon alla sijaitsee kallioinen, mel-
kein paljas Pulo Condonn saari.
Saaren -huono maine: on tunnettu
kauan hautta maailman. Siirtomaa,
herrat perustivat aikoinaan ; tuolle
saarelle vankilan .jonne .heitettiin
vietnamilaisia isänmaanystäviä. ;Mo:
net heistä ovat menettäneet henken.
sä sen vankiluolissa.
Mutta "Kuoleman saaren" aik li-
semmat: kauhut ovat; vain kalpea
varjo sen rinnalla; mitä Pulo Condo-
rilla tapahtuu nykyisin. 1
I Ngo Dinh Diemin hallitus on
muodostanut?.saaresta Etelä-Vietna-
min suurimman poliittisten vankien
keskitysleirin. Tuolla leirillä on
vangittuina pääasiassa entisiä vasta-
rintaliikkeen osanottajia.. Heidät on
sulje^tuiisinne; ilman minkäänlaista
oikeudenkäyntiä. <
Suurin osa'keskitysleirin vangeis
ta käy töissä kivilouhimolla..Heidän
työpä i vänsä pi tu us - on 12—14 tun ti a.
Tuota raskasta työtä vangit saavat
tehdä.ruohovellin: voimalta; vettäkin
toimitotaan saarelle epäsäännölli-
sesti.' ' ' .
Pienimmästäkin ^ rikkomuksella
vanki «asetetaan avoimelle :>i paikalle
tropiikin auringon -paahteeseen.sTuli
lainen?on tuomittu saamaan joko au-
ringonpistoksen tai menehtymään
janoon. Yksi rangaistusmuoto on
ripustaa vanki jaloista pää alaspäin,
ja sitoa kehoon niin raskas paino,
että :vangin:;selkänikamat)murtUYaf.
Uudenaikaisena kidutusmuotona on
alettu käyttää sähkökäsittelyä.
Epäinhimillisen kohtelun seurau-
sena suurin osavangeista on invali-
deja tai järkensä menettäneitä. Nii-
tä, jotka vielä elävät, uhkaa joka
hetki suuri vaara Tuberkeli ja pu-
natauti,malaria;-beriberiym. taudit
suorastaan niittävät vankeja.; ! Van-
kilan ensiapuasema on .polttouuni
josta vanki ei enää palaa. 3 vuoden
aikana on yli. 2,000 entistä: vastariih
talnkkeen jäsentä menehtynyt Pu!o;
Condorin leirillä.
Vietnamin kansanarmeijan yli-
pähllystö: kääntyi Vietnamin kan-
sainvälisen valvohtakomitean puo-
leen kohottaen sitä pelastamaan, yli
4 000;:Pulo Gondorin keskitysleirin
•vankia kuolemasta. Se ehdottiv että
kansainvälinen valiokunta lähettäisi,
Pulo Condoriin edustajansa sekä
vaatisi heti keskitysleirin Jakkautta
mistä.
Geneven sopimus, mm-senjl4 ar-
tikla kieltää kaikin vainon ja disk-
riminoinnin-sotatoimiin osallistunei-
ta kohtaan. Geneven sopimujTvel-'
voittaa etelävietnamilaisia virano-
maisia takaamaan demokraattiset
-vapaudet entisille vastarintaliikkeen
osanottajille. Mutta Dinh Diemin
viranomaiset, joiden takana on äme.
.rikkalaisten-!:-tukiivovat::--törk-eästijrikf.
.;konect".-.näita^«Genevea.&sopimukseiv
määräyksiä. Puutteellistenkin tie
tojen mukaan ovat Ngo Dinh Die-
min viranomaiset, pidättäneet kohta
välirauhan voimaan astumisen jäl-
keen lähes 200,000 henkilöä. Tuhan-
sia ihmisiä on myöhemmin murhat-
luv^yjime^vuonna^Etel-ä-Vietnamis^-
sa hyväksytty laki "10—59" antaa
entistä.. laajemmat --. mahdollisuudet
sotilas- ja poliisiterrorille. Erikoi-
set rankaisupartiot kulkevat tuon
lain' nojalla mukanaan siirrettävä
giljotiini,- jota käytetään paikan
päällä kaikkia niitä vastaan, joita
viranomaiset saattavat hiukank<n
epäillä, .'-i -> i ' " " ' '
hyvänsä sotilashenkild voi vahvls^'
- taai että - hyökkäystä valmisteltaes-
. sa ei yksikään komppania ole lii-
kaa.
, Neuvostohallitus on sitä mieltä,
kirjoittaa Hrushtshev -edelleen, että
yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa
koskevan sopimuksen: yhteydessä on
määrättävä: .ankara kansainvälinen
kontrolli tarkkailemaan aseistariisun-
nan edistymistä, mutta ei "kontrol-
lia" itsetarkoituksena erillään aseis-
tariisunnasta. Tällainen "kontrolli"
voisi nykyoloissa muuttua ainoastaan
molemminpuoliseksi , tiedustelutoi-
minnaksi johtamatta silti aseistarii-
suntaan.
.Kosketellessaan Saksan kysymystä
Hrushtshev mainitsi, että Saksan ky-
symys on pääasiassa: Saksan kansaa
koskeva yksityinen kysymys^
^Neuvostoliitto .osoittaa :teoillaan
kunnioittavansa saksalaisten oikeutta
itsemääräämiseen, kirjoittaa Hrusht-
shev ja huomauttaa, että nykyoloissa
sen tunnustuksen konkreettinen il-
maisu, etta saksalaisilla on itsellään
oikeus: maarata kansallisen kehityk-
sensä: tie, on neuvostohallituksen eh-
dotus rauhansopimuksen solmimises-
ta Saksan kanssa.
Itsemääräämisoikeutta edellyttä-
vän periaatteen pohjalla on alle-
»kirjoitettava rauhansopimus Sak-
; san kanssa, ja koska ei ole olemas-
sa yhtenäistä Saksan hallitusta,
niin toisen: maailmansodan jään- :
nösten hävittämiseksi on allekir-
joitettava rauhansopimus molem-
pien saksaliasten valtioiden kanssa.
.Kosketellessaan kysymystä yhter.
naisen Saksan valtion : muodostami-
sesta Hrushtshev huomautti, että
Saksan liittotasavallalle olisi luon-
nollista solmia kosketus.Saksan de-
mokraattisen tasavallan hallitukseen
ja loytaa sopimuksen avulla yhteinen
ratkaisu, Saksan .molempia valtioita .
koskeviin kysymyksiin!
Jos Saksan liittotasavallan hai-'
litus ei halua tätä, jos se ei halua
kohdata Saksan demokraattisen ta- .
savallan hallitusta eikä edes tun-v
nusta sitä, niin minä en osaa tällä
•hetkellä oikeastaan kuvitellakaan
.millä; tavoin saavuttaisitte uudel-
leen yhtenäisyyden, kirjoittaa Hru-
shtshev.
Sodan tuloksena muodostuneita- ja
asianmukaisilla liittolaisten sopimuk-
silla:?vahvistettuja, valtakunnanrajo-
ja;:;■ ei voidavmuuttaa Saksan rauhan-
sopimuksen allekirjoittamisen yhtey-
dessä, korostaa Hrushtshev.
.Minusta tuntuu, etta liittohallituk-
sen vastaväitteet rauhansopimusta
vastaan- Johtuvat suuressa määrin
pelosta, että; sen kautta menetettäi-
siin perusta revanshipolitnkan: har-
joittamiselle; kirjoittaa Hrushtshev.
Henkilöt, jotka kieltäytyvät rauhan-
sopimuksesta ja; asettavat kysymyk-
sen rajojen muuttamisesta, laskel-
moivat pääsevänsä vaikuttamaan a-
siaan voimakeinoin.
; Hrushtshev kajoaa myös Adenau-
erin: viuneisnn Italiassa pitämiin pu-
heisiin, joissa, han yritti jälleen an-
taa vauhtia surullisen kuuluisalle
.myytille "kommunistivaarasta", ja
toteaa; etta / puheet- Länsi-Saksan
"erikoistehtävästä", taistelussa;: kom-
munismia vastaan herättävät väistä-i
mattomasti. eloon muistoja .Saksan
äskeisen menneisyyden: stvnkimmis-
ta puolista
- SNTLn ministerineuvoston puheen-
johtaja huomauttaa, että Länsi-Sak-
sassa muodostuneissa olosuhteissa
^ ovat; fasistiset;: Hitler-mieliset; ainek-
set ruvenneet- aktivisoitumaan ja o-
soittautumaan näkyvästi. toimeliai-
suuttaan. Ne levittävät vihan ja juu-
talaisvihan myrkkyä. Näiden ilmiöi-
den esiintulo on mahdollista vain ti-
lanteessa, jossa fasismia suorastaan
kannustetaan.
Hrushtshev toteaa, ettei'Neuvosto-
liitto nae muuta keinoa Länsi-Ber-
liinin tilanteen tervehdyttämiseen
nykyisissa olosuhteissa kuin. kaupun-
gin muuttamisen vapaakaupungiksi.
Me emme voi hyväksyä miehitysjär-
jestyksen säilyttämistä Länsi-Berhi-
nissä ja siellä vallitsevaa epänormaa-
lia tilannetta.; Berliinin kysymyksen
avoimeksi jättäminen merkitsisi myös
Saksan kysymyksen . rauhanomaisen
järjestelyn siirtämistä.
7 Jos, Neuvostoliitto ei kohtaa ym-
märtämystä, ei sille jää 'neuvoksi :
muuta kuin rauhansopimuksen al-
lekirjoittaminen Saksan demo-
kraattisen- tasavallan kanssa kaik-
kine siitä aiheutuvine seurauksi-
neen,, mm. Länsi-Berliinille aiheu- ^
tuvine seurauksineen, todetaan kir-
jeessä.
v:~ Sellainen rauhansopimus saattaisi
järjestykseen myös Saksan rajakysy-
myksen Puolan kansantasavallan >ja
Tshekkoslovakian tasavallan kanssa.
Rauhansopimuksen anekirjoittami-
nen tekisi: selväksi kaikille, etta pyr-
kimys voima.saolevien rajojen muut-
tamiseen ei ole mitaan muuta kuu.
asioiden johtamista sotaa kohti, -kH
pettaa Hrushtshev.
Arvatkaapa kuka...
Wtm§
MB
mä
mm
—w
S5*
... avasi ikkunan.
NLn naiset lähettävät kaksi
edustajaa vierailulle Canadaan
Toronto — Kansainvälisen nais-
tenpäivän Canadan ; : juhlakomitea
mielihyvällä tiedoittaa, ett? Neuvos^
toliiton .Naistenkomitea - pn .suostriT
nut pyyntöön lähettää, kaksi naista
vierailemaan Canadaan ensi maalis-
ja huhtikuussa. Neuvostoliiton Nais-
tenkomitea^: parhaillaan: harkitsee
ketä tulisivat nämä kaksi edustajaa
olemaan ja: on hyvin ^mahdollista
että■; he edustavat lääkintä- ja ope-
tusaloja.'
■Neuvostoliiton, kahden1 naisedus-
tajam sanoma tästä syystä tulisi ole-,
maan mielenkiintoinen; Canadassa;
erikoisesti tällä hetkollä koska opet.
tajain sekä lasten vanhempain.kes-
Jättiläispaljastus NLn
raketin suurvoimasta
Moskova.—■■ Neuvostoliiton ra-
kettikokeilut Tyynellä .valtame-
rellä ovat kieltämättä ratkaiseva
vaihe; joka lähentää meidän en-
simmäisiin lentoihin, aurinkokun-
tamme planeetoille, sanoo. neu-.
vostoliittolainen rakettitekniikan .
i'. asiantuntija .Georgi ^Pokravski,-:
;. joka samalla paljastaa sen sen--
saatiomaisen tiedon, että kahden
-viime vuoden kehityksen tulok-
sena Neuvostoliiton rakettimoot-
toreiden maksimiteho ylittää mo-
ninkertaisesti maailman suurim-
pien voimalaitosten tehon. Nii-
den teho ei.ole vain monta ker-
: taa suurempi kuin tällä- hetkellä
valmiina olevan Volgan voimalai-
toksen 2,3 milj. k\Vn teho, vaan
myös ylittää monin kerroin Si- ■
periassa rakenteilla olevien Brat-
skin 4,5 milj. kWn ja Krasno-
jarskin 6 milj. kW — voimalai-
tosten tehon... _ ,
12 KM SEK7 RIITTAA
.Neuvostoliittolaisten ^insinöörien
ja teknikkojen rakentamat raket-
timoottorit eivät ole vain: suunnat:
tomai^ korkeatehoisia,vaan myös
suhteellisen keveitä. Ne pystyvät,
kehittämään noin 12 km/sek: kos-
misen'1 nopeuden, mikä ,on v täysin;
riittävä nopeus maata lähinnä ole-
ville planeetoille: lentämistä varten,:
sano Pokrovski.
Neuvostoliittolaisen raketin ko-
keilut Tyynellä valtamerellä osoit-'
tavat .Neuvostloiitossa . luodun au-
teleskooppeja .ja radioteleskooppe-
tomaattisen ^ ^ohjausjärjestelmän,
poikkeuksellisen^ varmaksi ja tar-
Kaksi: Erinomaisesti ovat suoriutu-
neet kestävyyskokeisUi rnyps, moni-
vaiheisen raketin |väHa]Yfl-pJnuljrelt
ja raskaat rakenpelni^t- .
Rakettitekniik^q^ nyky(äipn jkejif-
tystaso;; rakettimoottorit ja öhjaus:
järjestelmät tekevät :jo nyt: mahdol-
liseksi useita, tonneja 'painavien te-
kokuiden lähpttämisen avaruuteen,
kirjoitti, viime tiistaina :Komsomol-
skaja , Pra\da-lehdessä j tunnettu
neuvostoliittolainen avai-Uusmatkai-,
Iun tutkija ;Nikolai( Varvarov. ^Suu-
reen tekokuuhun voidaan ilmeisesti
sijoittaa mm. astronomisia Jaitteita,
;ja; Valokuvat saadaan maahan; joko
tekokuusta pudotettavilla)-kaseteil-
la tai radiotelevisioilla. kuten .ta-
pahtui: kuun selkäpuolta kuvattaes-
sa.
r; Varvarov: arvelee raskaiden teko-
kuiden avaavan uusia mahdolli-
suuksia : televisio-ohjelmien väliltäV
miselle: koko . maailmaan._\ Kolme,
tarpeellista vastaanotto- ja :lähetin=-
laitteilla, varustettua i' tekokuuta
riittää turvaamaan ohjelmavaih-
don maapallomme kaikkien valtioi-
den välillä: _
? Raskaista"tekokuista voi; olla hyö:
tyä myös sääpalvelulle. Puolessa-
toista tai kahdessa tunnissa maa-
pallon ympäri kiertävä tekokuu te-
kee täsmälliset havainnot sangen
laajalla alueella ja:siten helpottaa
täsmällisten -pitkäaikaisten- sääen-
nustusten laatimista.
kuudessa ja nuorison keskuudessa
yleensäon herättänythuolestumista v : •
meidän opetusjärjestelmäämme■. ja '
kurssitotkimuksiin nähden. Tämän
lisäksi kahden maan välillä laaje-
neva vaihto lääkintä ja yleisen ter-
veyden'alalla on saattanut canada-
laiset entistä enemmän tietoisiksi
meidän oman tieteemme edistymi- ^
sestä lääketieteellisellä alalla yhtä- ' i
-hyvin^kuinvkäsi.ttämään'-'kuinka''meJ:'^:--''
dän kansamme edessä on tarve pa-
rantaa mahdollisuuksia terveeni
pien kansalaisten kasvattamiseksi. ^;
Kansainvälisen naistenpäivän Ca-
nadan juhlakomitea valmistautua
järjestämään näiden kahden edusta-:
jan matkan eri puolille Canadan
suurimpiin väestökeskuksiin voidak-
seen kohdata mahdollisimman pai-" -
jon canadalaisia ja vaihtaa mielipi- '
teitä Todennäköisesti he voivat o-
sallistua eri paikkakunnille järjes-
tettyihin kansainvälisen'naistenpäi- ~ '
vän juhlakokouksiin, jotka perin-
teellisesti pidetään maaliskuun . .3,,.
pnä, jolloin kaikkien maitten naiset , ,
korostavat, yhteistoiminnan tärkeyt- -
tä naisten oikeuksien, kotien suoje-
lun';ja rauhan puolesta.';}-1 f t i ,uj
,.'rkeille [ twJeo,? olemiaih kilaisuiis;'
jOähdä joitakiniCanadan feuneimpiau ■
putouksen ja vierailla erillisillä his-
itoriallrsilla ranUistomerkeillä : kuin
esimerkiksi: Pauline Johnsonin syn-
tymäkodissa. ,
Heidän matkansa-päätyttyä kaksi .
vierastamme ori .pyydetty osallistu-
maan konferenssiin, < jonka. ;juhlako-
mitea on päättänyt pidettäväksi To-
rontossa ihuhtikuun 8—10 päivien *
välisenä aikana. - , ■,
Eino Laakso puhuu
Sarniassa tk. 21 p.
Sarnia. — Osaston vuosikokous-
pidettiin tammikuun 17 pnä. Osan-
ottajia oli saapunut kiitettävästi
kokoukseen. Mitään suuria ei tälli
pienellä joukolla voi tehdä, vaan
päätimme, parhaamme mukaan vie-
dä osaston toimintaa eteenpäin.
Tämän vuoden ensimmäinen ker-
hoilta onnistui aika hyvin. Kiitos
kaikille kannatuksesta. Seuraava
kerhoilta pidetään tk. 20 pnä kello
8 illalla Einon ja Mayblen kodissa;
Tk. 21 pnä tulee Eino Laakso pu-
humaan tänne Sarniaan. Tilaisuus
(Jatkuu 3. sivulla.)
Totuus ikkunasta pellolle
Canadalaiset eivät' ehkä halua,
että heidän, lapsilleen opetetaan ai-
na totuutta, sanoi viime vuoden
loppupuolella :: koulutuskysymyksiä
tutkivan: komissionin puheenjohta-
ja, dekaanus S. F.-Chant ja selitti
että "sodan aikana meni totuus ulos
ikkunasta".
Me olemme kuulleet aikaisem-
min puhuttavan siitä — ja siinäkin
taitaa olla perää —..että "kun köy-
hyys tulee ovesta sisään, niin rak-
kaus menee ikkunasta ulos".
Mutta harvoin olemme kuulleet
yliopiston: ; tiedekunnan päämiehen;
tunnetuli opetustyön tekijän myön-
tävän, i:että, porvarillisessa "koulussa
opetetaan: olosuhteiden mukaan jo-
takin muutakin kuin totuutta.
Tämä
muuta
sellaisenaan on kaikkea
muttei lohdullinen tilanne
lasten vanhemmille, jotka toivovat^
että heidän rakkaimmistaan tulisi
rehellisiä "'ja'>kunniallisiaB.kansalai-
sia, joiden sanaan voidaan aina
luottaa.
Dekaanus Cliant esitti yllämaini-
tun * lausuntonsa kaksipäiväisessä
kokouksessa mihin osallistui noin
50 1 iliikemaailman, 1 opettajain . ja
ammattiyhdistysten johtajaa. Hän
antoi tämän tyrmistyttävän, mutta
ilmeisesti oikean vastauksen CLCn
valistustoimikunnan puheenjohta-
jan Max Swerdlowin pyyntöön, että
k.o. konferenssissa tutkittaisiin Ca-
nadan koulujen ohjelmaa.
;• Mr.: Swerdlow: sanoi; canadalais-
ten haluavan takeita siitä, ettei
kouluissa-yääristefrä^varsinkaatfhis-
toriaa joidenkin painostusryhmien
ennakkoluuloja: tyydyttävällä taval-
la. "Mitä voin tehdä silloin jos
poikani sanoo, että hänelle on kou-
lussa opetettu, jotta ammattiyhdis-
tysliike kokonaisuudessaan on tur-
meltunul?"
Dekaanus Chant yritti oikeuttaa
"totuuden;;: ikkunasta::pois'':: heittä--
misen sillä, että-, totuuden kertomi-
nen sodan olosuhteissa olisi muka
vaarantanut kansallista „ yhtenäi-
syyttä?
* Me puolestamme epäilemme va-
kavasti sitä, että canadalaisia lap-
sia ja nuoria '* täytyi asettaa val-
heellisen - "aivopesun" kohteeksi
kansallisena yhtenäisyyden säilyttä-
misen vuoksi sodan aikana. Päin-
vastoin on asia, 1
Mutta ikävä tosiasia on, että kou-
luja käytetään monella tavalla muu-
hunkin 'i kuin- lötuuden opettami-
seen. Me voisimme" esittää Muke-'
maltojnJA- esimerkkejä siitä, miten
koululapsia on mobilisoitu, "opetuk-
sen" nimissä tekemään sellaista
vaalimainostyötä, mikä. monen kan-
salaisen -mielestä oh perusolemuk-
seltaan valheellista — lasten itse
sitä ymmärtämättä.
Me tiedämme, että koululaisten
ja "vanhempien; täytyy mukautua;
vissinlaiseen uskonnolliseen:: kasva-
tukseen, vaikka -heidän oman käsir
tyskantansa; mukaan se opetus on
täydellisesti ristiriidassa: tosiasiain:
kanssa —"katoliikit eivät tunnusta
::protestanttista-,v::kirkkoa;'.,-.-!:-,.mikä>;us--
konnon opetuksessa vie maassam-
me johtavaa osuutta; juutaläisel_ei-
•vät-^tunnustaruuttartestamentUa^ei-:
kä Jeesusta, .mate
mankatsomuksen omaavat ihmiset
eivät: uskocmihinkään yliluonnolli-
seen jne.
Kaikesta huolimatta kouluissa
opetetaan uskontoakin. Olettakaam-
me nyt argumentin vuoksi, että
opettaja on kaikista ennakkoluu-
loista vapaa ja yrittää opettaa us-
kontoa niin, ettei hän loukkaa min-
kään uskonlahkon omaksumia "to-
tuuksia". Tällainen laajakatseisuus
opettajan kohdalta on tietenkin
melko vaikeata, mutta ofettaknam-,
me että hän onnistuisi siinä sata-
prosenttisesti. Mutta tosiasiaksi jää
silloinkin, että hänen "uskonnon-
opetuksensa", on valheellista] aina-
kin siinä määrin, ettei hän esitä
omien " vakauinuksiensa / mukaisia
tosiasioita. , •■
' Kaikkein v suurinta "aivopesua"
kouluissa tehdään kuitenkin siinä
mielessä,...että saataisiin > lapsille
mahdollisimman nurjamielinen ja
kielteinen kuva .työväenliikkeestä
yleensä- ja erikoisesti sosialismista
ja sosialistisesta yhteiskunnasta.
Ja kaikki tämä — "touuden heit-
täminen ikkunasta: pois" ^ saattaa1
todella lasten vanhemmat äärettö-
män ; kiusalliseen- asemaan hilloin
kun heidän lapsensa tulevat kou-
lusta,]';! sanovat, että näin on meil-
le opetettu? Mitä sanoo silloin
vanhempi? Osallistuuko hän vaike-
nemalla oman lapsensa harhautta-
miseen asioissa, joista hän tietää
koulun opettavan valheellisesti?
Vai selittääkö hän totuuden ja si-
ten tehdessään horjuttaa lapselle
niin tärkeätä luottamusta opetta-
jaan ji^Roiiluun yleensä? Selvää
on, .etterTyksikäänvasluuntuntoinen,
lapsen isä tai äiti voi tietäen val-
heita opettaa lapsilleen — niin vas-'
tenmielistä kuin hänelle onkin ko-
tona asettua kouluopetuksia vas-
taan. , '
Tämä 'palauttaa, mieleen profes-
sori Arthur L. Phelpsin Kirkland
Lakella1 marraskuun puolivälissä
viimevuonna esittämän väitöksen,
että edesmennyt ulkoministerim-
me, tri Sidney Smith "kuoli siksi
kun hän ei voinut mukautua po-
liittiseen valehteluun. Hänen vir-
heensä oli siinä kun hän yritti olla
rehellinen valehtelijain keskuudes-
sa . ja edelleen, että uusi ulko-
ministeri, ' Howard GreenV ''joutui
vaikeuksiin YK:ssa siksi kun hän
sanoi totuuden.. . ." * ,
VJos tuulta kylvää, saa myrskyä t
niittää." — Känsäkoura! -
II™
«11