K^^^IV^T^TcJreliiiii; töukok.-'12 p.;—Thursday,' May 12, ,1960
VAPAUS »(UBERTY)V^inaepehdeiit;LBbqr 'Oifcan>$*f^Mrihiäh ','Qanadians.-i,Es-' ;ftabllal{ea.VN^6^;9n^Aut^orizsd^ jS8,i's^nd^cIaMÄJnaUr;6j^the 1 Post' vOffl6e4"l)epartrqierit; 1: Ottava." Pub-"1 *lishec$ &ttolce\£}weekly :>iTuesdays,1 Slliia^asrsfan^Saturdaysby^Vapaus? ?Publlshi^'Ctompany,-Ltdrfat 100,-102 Ebu'St: W./6udbury7.,Ont.; Canada.* Telephones:> Bus/ Office OS.v4-4264; Editorlal Office OS. 4-4265. Manager E: Suksi: Editor W. Eklund: Mailing address:, Box^ 69,rSUdbury, /Ontario."
; Adver tising^rates suponapplication. Translation. free of .charge:' -
K . ~ - TILAUSHINNAT: V . . -Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk.-4.25 - „ - . '.-"S kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 'vk. 9.00 6 kk. 4.80. 'Suomessa:' , 1 ,vk.'9.50 6 kk. 5.25
MM
Hyvin sanottu, mr. Green
ammona on
mmm
KIRJ. LESLIE MORRIS
'm
Esittäessään" alahuoneenristunnossa vakaan huolestunei-
suutensa siitä kun Yhdysvallat lähetti Neuvostoliiton alueel-
le, vakoilulentokoneen — mikä teko olisi voinut aloittaa uu-
den-sodan,-atomisodan kuten hän—sanoi — ulkoministeri—
Howafd Green tulkitsi Canadan kansan miltei yksimielisen
- käsityksen /asiasta. Erittäin tervehdittävänä on pidettävä
\ myös psitä kun tämä ^ulkoministerimme valittelu ilmaistiin
hetimiten tämän provokation julkisuuteen—tultua. Pitäen
mielessä' tiedemiesten ja-muiden asiaintuntijain lausuntoja
ja selityksiä, ulkoministeri Green oli varmaan oikeassa selit-
täessään, että "jonakin päivänä sellainen tapaus voi aloittaa
ydinasesodan' ja hän varoitti siitä "kuinka vähällä voidaan
aiheuttaa maailmanlaajuinen onnettomuus".-
Aiheellista on kuitenkin kysyä, riittääkö pelkkä valit-
telu ja vastalauseiden lähetys? Vai vaatiiko nykyinen vaa-
ratilanne päättäviä toimenpiteitä — Canadan irtaantumisek-
si Pentagonin sotaherrojen kahleista?
Ulkoministerimme ei valitettavasti kyllä kajonnut asian
tähän puoleen lainkaan. Mutta'h^n esitti harkittavaksi tä-
■ män kysymyksen ääretDjpmän' terävästi selittäessään, ettei
Canadan hallitus (eikä edes NATO-liitto) ole tietänyt mitään,
että näitä vakoilulentoja on harjoitettu Neuvostoliiton alu-
eella jö neljä vuotta, kuten Washingtonista on julkeasti kers-
kuen nyt. selitetty. Jos Pentagonin sotaherrat harjoittavat
"tällaista
• Canadan) selän; takana; kuten' ulkoministeri Green nyt selitti,
niin silloin on todella korkea aika tarkastaa, mihin me olem-
me kansakuntana joutumassa.
Palautettakoon mieleen Neuvostoliiton pääministeri Ni-
>^^kitav■"HrushtshBvin:•v,vii'me^:;maanantaina'■;^:Moskovassav.;antama■■
varoitus niille USAn satelliiteille, joiden alueilta yhdysval-
talaiset lentokoneet suorittavat; provokaatiolentojaan. ;Neu-::
:vostoliittoon: ■ Mita. jos jonkun amerikkalaiskenraalin;päähän
pälkähtää: ajatus, että tällainen vakoilulento Neuvostoliiton
;>alueelle; suoritetaan Canadan maan kameralle olevalta ;yh-;
dysvaltalaiselta lento.tukiasemalta? Moskovasta nyt tulleen,
lausunnon perusteella me olemme silloin -k
vTessa-iivaarassa^^^hallituksemmekaan^itietämättä^^ettär^tänair
nen provokatio on tehty ^meidän maastamme?
Onneksi tätä nyt tapahtunutta provokatiolentoa ei suo-
:a ritettu^Canadan maan:-.kamaralta;.^.:Mutta':Yhdysvaltain:.:eräil-;--;
lä avustajilla oli ilmeisesti-kovaa omantunnon kolkotusta ja
sen^:aiheuttama'V'hätä^vkoska>;esimerkiksi\:Pakistanin'^Lontoon;:
lähetystön eräs puhemies sanoi, että Pakistan tulee tutkimaan
menikö tämä yhdysvaltalainen vakoilukone kohtalokkaalle
lennolleen >Pakistanin kautta kuten on Moskovasta tiedoi-
tettu.. Jos näin on asia, sanoi mainittu pakistanilainen, se
lento tapahtui vastoin Pakistanin tafitoa ja tietoa —: ja siinä
tapauksessa Pakistan tulee esittämään voimakkaan protestin
Yhdysvalloille, t
Norja on~myös Yhdysvaltain sotilaallisessa talutusnuo-
•sTassa^a^Ne.uvöstoHitossa-salas-vammulun-iamerikkalaiskQn.een---
lentäjä sanoi, että hänen päämääränään oli Bodessa Norjassa
•sijaitseva lentotukiasema. Mutta Norjan ulkoministeri Hal-
vani Lange sanoi, etta Norjalla ei ollut mitään tietoa tällai-
sesta lennosta, ja että Norja ei ole koskaan antanut lupas
■''-Myttää^NorjanJentokenttiä^^oisten^maiden^koskemattomuut»/-;-'
ta loukkaavia lentoja? varten!
Samanlaisia lausuntoja on kuultu Turkista, mikä myös
tuntee omantunnon vaivoja "osasyyllisyydestä" Neuvostolii-
ton ilmatilan rikkomisessa.
Kaikki nämä seikat antavat lisää pontta ja painoa vaati-
mukselle, että Canadan pitäisi sanoutua irti kaikista Yhdys-
valtain; johtamista sotaliitoista-, purkaa amerikkalaisten tuki-i
asemat maamme kamaralta ja omaksua ulkopolitiikakseen
täydellisen puolueettomuuden sekä vedota suurvaltoihin, et-;
"tä sodan syttyessä niiden/tulisi kunnioittaa maamme puo-
lueettomuutta,kuten on aikaisemmissa sodissa kunnioitettu;;•:
esimerkiksi ^Sveitsin ja Ruotsin puolueettomuutta. Vain sel-
a lainen;puolueettomuusohjelma takaisi: sen, että amerikkalai- -
set sotaiset kenraalit eivät vedä meitä kansakuntana tuhon
ja perikadon tielle.
Ulkoministeri Greenin selitys, että "Canada ei ole tietä-
nyt mitään" näistä provokatioista tulee, epäilemättä tuntu-
|c'Vasti;v:.voimJstuttamaan¥canadaiaisten.fi:keskuudessa-c'kasvavaa;:i:
vaatimusta täydellisen puolueettomuusohjelman puolesta.
- ^Jps /satutte/^unteniaan- jorikun|
joka ,4 "on -innostunut \ moraalisen
aseistautumisen '~ (MRA) i: kustantaa
maanv, "Ideologia ja -rinnakkaiselo"!
nimiseen ;; kirjaseen,r-niin; kertokaa
hänelle seuraava ..kertomus:1 »r s
"-'Manchester Guardian'kirjoitti v
1936' että tri/Frank Buchman;
MRA:n' ylippapi; oli erään New
Yorkin lehden mukan sanonut:
"Kiitän taivasta. sellaisesta, mie
hestä, kuin Adolf Hitleristä,-joka
rakensi eturintaman kristillisvas-
taista kommunismia", vastaan. Par-
turini sanoi minulle, että Hitler
pelasti i koko ..Euroopan kommunis-
milta. Luonnollisesti en hyväksy
kaikkea mitä natsit tekevät. Anti:
semitismi? Paharluonnollisesti. Us-
kon, että Hitler näkee Karl Marx-
in jokaisessa juutalaisessa. Mutta
ajatelkaa jos Hitler luopuisi' juma-
lan kontrollista. Sellaisen miehen
avulla voisi jumala saada kansa-
kunnan kontrolliin vuorokaudessa
ja ratkaistuksi kaikki mitä seka-
vimmatkin ongelmat."
Äskettäin aivan samalla tavalla
tri Adenauer sanoi paaville, että
saksalaiset toteuttavat jumalallista
tehtävää pelastaakseen maailman
kommunismilta. (Mahdollisesti ju-
mala on Kruppin teollisuus- ja ra-
havaltiaan puolella.)
Ei ole ihme jos tri Adenauer on-
kin kirjoittanut esittelyn Frank
Buchmanin elämäkertaa kuvaavaan
teokseen "Tuoretta toivoa maail-
malle!', jota toimittaa ranskalainen
katolinen filosofi Gabriel Marcel.
Adenauer kirjoittaa:
"Tämä saa useat ihmiset ajatte-
lemaan. Ennenkaikkea, saattakoon
se ihmiset käsittämään, että vain
heidän pyrkimystensä ja ;elämän-
tapojensa muutuminen voi .aiheutr
taa toiveita todellisesta >■ rinnakkais-
elosta eri kansakuntien väillä."
Liittäkää tämä vain yhteen paa-
vin sanoman kanssa niin teillä on
Hitlerin — Adenauerin ~ Buchma-
nin ohjelma: kommunismin hävit-
täminen; ihmisten elämäntapojen
muuttaminen nykyiseen imperialis-
miin soveltuvaksi, rauhalliseen rin-
nakkaiseloon imperialismin puit-
teissa ilman kommunismia. .
* * *
MRA:n yksi päämäärä on lopet-
taa^aistelu työnantajan ja työläi-
sfnvvälillä, eikä suinkaan suostu-
Julkeata ja kestämätöntä _ _
t Jouduttuaan kiinni sekä itse teosta että sen peittämiseksi
lasketusta hätävalheesta, Yhdysvaltain hallitus meni vakoi-
lulentonsa yhteydessä toiseen äärimmäisyyteen, julkeaan
kerskuntaan siitä, että vakpilumatkalla se-lentokone oli, että
sellaista ilmavakoilua on Yhdysvaltain toimesta harjoitettu
jo neljä vuotta, ja että tapahtukoon mitä tahansa ilmavakoi-
4u tulee edelleen jatkumaan. —
_ "Yrittäessään jotenkin puolustaa tätä julkeata asennet-
taan, Yhdysvaltain viranomaiset ovat vedonneet siihenkin,'
että kaikki maat harjoittavat nykyään vakoilua ja niinmuo-1
doin Yhdysvalloille on muka täysi oikeus lähettää korkealla
lentäviä nopeita lentokoneitaan Neuvostoliiton-alueelle, mu-
ka oman ja ns. vapaan maan "turvallisuuden" nimissä.
-Tämän väitöksen kurjuus on ilmeinen ensinnäkin siksi,
että mikään muu maa ei ole lähettänyt tiedustelukoneitaan
'New;Yorkin/Chicagon' ja Yhdysvaltain muiden kaupunkien
ylle., Toiseksi on sentään eroa sillä, jos' harjoitetaan "taval-a;
lista"*vakoilua — tai lähetetään toisen maan alueelle nyky-
1 im - *>v.'".j-;?'-"fta
. {aikainen nopea sotilaslentokone, minkä lastina voi 'olla yhtä
. hyvhv atomipommi, kuin valokuvausvälineitäkin. Meidän;
iilkontinisterimme, mr. Green oli tuhannesti oikeassa selit-s
täessään, että tällainen "provokatio voi helposti sytyttää |uuj|
den fhaailmansodan, silla kun tällainen kutsumaton vieras
tunkeutuu,johonkin, maahan — olkoon se sitten~Yhdysvallat§
T ' rtai Neuvostoliitto — niin siellä Voidaan luulla, että nyt tule-:;
"'Ivat ensimmäiset 'atomipommit — ja niin lähetetään nykyai-
mmm " "
Sm-
mm
hyvinkin luulla vieläkin vaa-
rallisemmiksi, ■ mitä: ne ovat.
Tällaista "sodan partaalla"
seikkailua ei Voida millään
määrällä julkeutta "oikeuttaa"
maailman yleisen mielipiteen
edessä. .
Vielä vähemmän sitä voidaan
"oikeuttaa'* vetoamalla sellai-
siin kylmän sodan uhreihin,
kuin esim. Julius ja Ethel Ro-
senbergiin, että he muka olivat
Neuvostoliiton ^vakoilijoita ku-
ten tiistaina vätysteltiin. Tosi-
asia on, että heitä ei edes syy-
tetty vakoilusta, puhumatta-
kaan siitä, että olisi vakoilu-
syytös näytetty toteen — sillä
heidäthän teloitettiin kostoksi
siitä k'un_he. kieltäytyivät ryh-
tymästä Juudas Iskariotin kur-;
jaan ammattiin — ja teloituk-
sen "syyksi" ilmoitettiin vain,
että nämä kylmän sodan uhrit
olivat "salavehkeilleet vakoil-
laakseen" Neuvostoliiton hy-
väksi — mihin sisältyy se hir-
veä ajatus, että kylmän sodan
sankarit tiesivät muka mitä
Rosenbergit ajattelivat ja lan-
gettivat tuomionsa sen perus-
teella, kun he olivat "salaveh-
keilleet" ehkä vakoillaakseen
joskus! s
~ Luonnollisesti on totta, että
tässä epätäydellisyyksien maa-
ilmassa on vakoiluakin, niin
puolelta kuin toiseltakin. Mut-
ta vaikka toivoisimmekin ajan
koittavan, jolloin vakoilusta-
kin vapaudutaan, niin korostaa
sentään täytyy, että vakoiluil-
la ja sotaisilla provokatioilla
pn suuri ero.-Sotaprovokatioita
ei voida mitenkään eikä mis-
sään oikeuttaa sillä, että vakoi-
lua harjoitetaan kaikkien mai-
den toimelta.
Jos tässä asiassa hyväksyt-
täisiin sellainen "oikeutus",
niin silloin täytyisi hyväksyä
etukäteen myös se,.että Neu-
vostoliitto, saa lähettää sotilas-
koneitaan Yhdysvaltain salai-
suuksia tutkimaan "turvalli-
suutensa" takia. Koska uskom-
me, että Washin'gtonin herrat
eivät sellaista vakoilua hyväk-
sy Neuvostoliiton 'taholta —
niin silloin ori hiedan turha
odottaa ymmärtämystä tai
myötätuntoa ^ny t, esittämälleen
kerskumiselleen?' että he "teke-
vätmitä tahtovat". <:■,
maila s työläisten^vaatimuksiin>vaaa
saamalla ■«* ,"luokkarauhaK^luokka^
taistelunsijasta.''^ Kovasti * voittoa
tuottavaa 'työnantajille. Kuulkaa
mitä manalleJ mennyt. John Riffe,
(erään' kerran" Congress of Indust-
rial ;>Organizationin,varapresidentti;
(CIO) ja MRA:n puhemies," sanoi
puhuessaan Yhdysvaltain senaatto-
rille: "Teidän tulee sanoa Ameri-
kalle," että kun Frank Buchman
muuttisJohn Rif f en -mielipiteen^-se
säästi viisisataa; miljoonaan dollaria
Amerikan teollisuudelle."
Päästäksenne asian ytimeen tei-
dän tulee tietää, että uskonnon teh-
tävänä on se, ettei teollisuus tar-
ivitsetyösuhdejohtajaa.vSelvästi. sa-
nottuna teollisuus (johdetaan-työn:
antajan mielen1 mukaisesti. Ei ole
ihme, jos suurliikkeet länsimaissa
fivat valmiita .tuhlaamaan jniljoonia
doIIareita.v:"Ideologia:rja-vrinnakkais-:'
elo"-kirjasen levittämiseksi.
* * *
Ketkä kannattavat MRA.ta? Ja-
panin pääministeri, jonka hallitus
suostui, järjestämään .Yhdysvaltain
atomipommitukikohtia Kiinan
Kansantasavaltaa vastaan. Filip-
piinien presidentti, jossa maassa
on hyökkäystukikohtia Kiinaa vas-
taan. ^ Kansanvastaisesti nostettu
Etelä-Vietnamin hallitus, jottf^ame-
rikkalaiset ; militaristift><kontrolloi-
vat. Me emme tiedä kannattavatko
Syngman Rhee taikka Etelä-Afri-
kan , pääministeri Vervvoerd
MRA.ta, Mikään ei estäisi heitä sii-
tän Adenauer luonnollisesti
taat sitä.-
MR A •> ei - ole ylin. .teollisuuden
johdon ase,,Vaan kuten4 Manchester;
Guardian; sanoo se on^NATOfn jä
SEATO.n ^ ^'uskonto". Se ' onl
USA:n' ase ,\sen yrittäessä estää
■'maaUman^^hmisiä^päSsemSstä^rau.-:.
haan ja taloudelliseen turvallisuu-
teen. " "
*. * *
Kirjassa kerrotaan, että heti so-
dan päättymisen jälkeen Saksan ki-
vihiililäutakunta . vieraili Frank
Buchmanin luona. Kivihiilen tuot-
tajain päät' tiedustelivat mitä tri
Buchman voisit tehdä Saksalle. "En
tiedä, mutta jumala sanoo teille",
vastasi hän Kirjasessa jatketaan:
"Seuraavana, paiväää teollisuusmie-
het soittivat ja kehoittivat Frank
Buchmanin eri maissa olevia voi
riia Ruhrin kivihiiliteollisuuden
keskukseen, joka oli kommunistien
aktiivisuuden keskus;; Tarkoitukse-
na oli ideologisen suunnan muutok-
set Saksassa.
Frank Buchmanin jumala on ras-
kaan teollisuuspataljoonan puolella,
t * •
Buchmanin kirjan Guardian kri-
tiikkö lopettaa arvostelunsa "pilkal-
la. Viitaten MRA:n "sisävaloihin"
hän kirjoittaa: "G. K, Chesterton
kerran sanoi,i\että; sisäinen: valo on
pahimmanlaista valoa. Jos hän oli-
si tuntenut MRA.n hän olisi voinut
sanoa sitä pimeydeksi."
Guardian olisi voinut lisätä: MR-
A-n jumala on mammona.
3$>Jj?
TYÖMIES-ETEENPÄIN-LEHTi
LUJITTAA TALOUSASEMAANSA
Superior, (Wis. — (Työmies-
Eteenpain) Aarildnnesta aina kau-
kaiseen itään ja Floridaan saakka
oli: saapunut väkeä lehtiliikkeem-
me vuotuiseen kokoukseen keskus-
telemaan lehtiasioista; liikkeenne/
tukemisesta, lehtien levityksestä,
toimituspolitiikasta ja tyovaenliik-
; keen ja koko työtätekevän kansan
edessä olevista naivan polttavista
kysymyksistä. Huomiota kiinnitet-
tiin myös sellaiseen tärkeään kysy-
mykseen kuin lainlaadinta, van-
huushuollon ja terveysvakuutuksen
puolesta. Ja lehdille annettiin tun-
nustus rohkeasta esiintymisestä -.
kaikissa työtätekevää kansaa kos-
kevissa kysymyksissä, Tyomles-
Eteenpäin kevatlevitysta. päätettiin
lahteä edistämään entisellä ' relp- .
paalia tarmolla, silla yleensä käsi-
tettiin tilanteen olevan otollinen
tyovaenlehden levittämiselle. Vaik-
ka vanhuus ja sen mukanaan tuo-
mat vaivat runteleva tkin suurinta
osaa lehtiemme työntekijöistä, niin:
yhdessä asiassa — sen. taas tämä
kokous totesi — me emme ole van-
hoja" emmekä runneltuja: meissä -
elää yhta voimakkaana kuin nuo-
rina ja terveinäkin ollessamme us-
: ko : : työväenliikkeen voittoon. Se
kannustaa meitä eteenpäin ja sii-
hen eteenpäin menemiseen sisältyy v
ennenkaikkea tyovaenlehden luke-::
f minen, tukeminen ja levittäminen.
Lehtiliikkecn taloudellista asemaa
päätettiin jälleen tukea haasteryn-
täyksellä, jonka tavoitteeksi hy-
väksyttiin S1<MH)0.
v Ensiksi pidettiin Työmies ■ Societyn:
vuosikokous, jolle esitettiin liikkeen-
hoitaja Ernest Kosken laatima tili-
ja-toimintaselostus; Ennen, keskusten'
lun alkamista luettiin Kalifornian
; aluetoimikunan tervehdys, jossa toi-
.vottnn ^kokoukselle■■■-hyvää1' menestys-
tä hyvien paatosten tekemisesi ja
samalla. pahoiteltiin,sita, ctta-alueeiji
edustaja ei '.voinut olla kokouksessa.;
Esitys, myös tehtiin :vuoHikokousajan
muuttamiseksi Jos se pidettäisiin
!myohcmm]nx,kcs!i.llai';\i.arvcJivat;v''.,.cali-:-:
fornialaisct;-voisi; enemmän.veclustajia.
tulla kauempaakin Kun asiaa oli
harkittu kaikin puolin ja osoitettu
■ teknilliset vftikeudet,^niin: päätettiin
hyljätä californialaisten hyvä esitys.
Asia on siten, etta vuosikokous on
pidettävä .lähimain ^tilivuoden., paat-,
tymisen jälkeen. Jos se venyisi ke-
sään, oJisi tarpeellista panna tilivuo-
isi: päättymään jonakin muuna aikar-
na eika vuoden lopussa. Siitä ai-
;heutuisi:V monimutkaisia;:; järjestelyjä;
Kun oli esitelty kauempaa tulleita
edustajTai1:;?pidettiin..pieni ihiljaisuus-
hetki johtokunnan edesmenneen
kirjurin Alma~Kantolan muistolle
""-Seurasi sitten Ameiican Finnish
Pubi. Inc 'Vuosikokous. Virallisten
^kokousjärjestelyjen''^'^a^.'':.'f.'Virkailijain;
valinnan jälkeen seurasi tili- ja toi-'
mintaselostus Lily Kiiluselta. Se oli;
sangen^mielenkiintoinen ja ;innostava'
selostus/ Huolellisesti ja tarkkaan
siinä.selostettiinnliikkeemme toimin-
nan pienemmätkin värähtelyt "^Huo-
miota herätti ennenkaikkea se, etta
lehtiliikkeen :asema on kaiklniipuolin
varmistunut. Tappiota on kyetty vä-
hentämään siten, että kustannuksia
on hyvällä, järjestelyllä saatu pie-
nemmäksi. ' Viime1 vuosikokouksen
tekemät supistukset ovat1 suuresti
voimistuttaneet liikkeen, asemaa. Sa-
maan aikaan kaikki ryntäykset ovQ.t;;
onnistuneet kaikki odotukset ylittäen;
Ja se tietenkln;1on ollut ratkaiseva
tekijä sllle^että" viime'vuoden nikani"
i^uoritctut^-mltuloltect^^ovat^muddos'
tuneet liikkeen eduksi; Vuosikokous
ojensi näkymättömiä ^kukkia ;: niille
uurastajille, miehille ja naisille, jot-
ka kaikki vaivansa Ja vastuksensa
voittaen ovat; niin suurenmoisesta ja
uhrautuvasti tehneet tyota lehtensä
puolesta ja sen kautta tehneet mah-
dolliseksi sellaisen hyvän ja innosta-
van raportin. Joka voitiin esittää
talle vuosikokoukselle.
Toimituksen raportin esitti Leo
Mattson, siksi kun Tyomies-Eteen-
pain vasfaavatoimittaja Mikko VVas-
tila oli vakavasti sairastunut ja: jou-
tunut menemään, sairaalaan. Vuosi-
kokous paatti lähettää edustajiston
tervehtimään kokouksen puolesta
Wastilaa sairaalassa ja lausumaan
hänelle edustajien tervehdyksen.
"Mainitsemme silta vain kohdasta,
joisa mainittiin VVastilan kautta
maan ulottuneesta:, puhujamatkasta,
joka oli :jälleen uusi todistus siitä
lämpöisestä kannatuksesta,, jota leh-'
temme saa kaikkialla Amerikan suor
malaisen ■ . työkansan keskuudessa.
VVastila keitoi innostuksen lehteä
kohtaan olevan suorastaan ihmeellis-
tä Ihmiset saapuivat kaikkialla
suurilukuisina..- '-puhetilaisuuksiin...,..::.;::'
Kun Helen Kruth oli esittänyt ko-
koukselle Toimeenpanevan komitean
tervehdyksen ja Frank Walh,lukenut
Naisten ..Viirin: toimituksen;'lyhyen
raportin, alettiin -yleinen-keskustelu.
Puheenvuoronsa alussa O. David-
son toi lännen terveiset ja sen jäl-
keen selosti,- nuta lännellä arvellaan
lehdistamme. Pientä arvosteluakin
ilmenee. Massan alueen sihteeri
■Maiju Kolehmainen toi idän:tervei-
set- ja ■ sanoi ihmisten yleensä olevan
.............^.JSI^^MI
Helsinki^ ^ .Kansainvälinen au-
tonäytte|yJ jossa rösitUlytyy 4ähes
25Ö' automallia,,, avattiinJ'Hel'singin>
'Messuhallissa."1 Tilaisuuteen" qsallls-
iui~ mni. tasavallan presidentti ,Ur-;
hö Kekkonen ja monisataisessa kut-
suvierasjoukossa nähtiin mni.
maamme hallituksen ja diplomaat-
tikunnan, edustajia. Kutsuvieraiden
tutustuttua näyttelyyn avattiin se
klo 14 yleisölle. Näyttely on avoin-
na 16. 5. asti, joten mni. eläintar-
hana jo ja seuraamaan saapuvilla on
tilaisuus samalla tutustua tähän
edustavaan autpkatselmukseen. '
"Autokantamme on viimeisten 10
vuoden < aikana nelinkertaistunut.
Voimakkain, lisääntyminen on ha-
vaittavissa ' henkilöautojen» kbhdaj;
ta/ "joiden' lukumäärä pn tänä1 ai-
kana kasvanut lähes 7-kertäiseksi,
totesi näyttely toimikunnan puheen-
johtaja, .varatuomari Ake Roshier-
Holmberg tervehtiessään-.avajaisti-,
laisuiMen kutsuvieraita. Hän mai-
nitsi puheessaan edelleen mm., et-
tä tilastotiedot; autokannan jakau-
tumisesta omistajien ammattiase-
man ^mukaan osoittavat, että hen-
kilöautojen omistajien lukumäärä
palkannauttijain piirissä ^uosi; vuo-,
delta koko maailmassa suhteelli-
sesti lisääntyy ja että henkilöautos-
ta siis yhä enemmän tulee joka-
miehen työ- ja kulkuväline. Suo-
messa on tämä kehitys ollut hitaam-
paa. \ ' y
Tästä huolimatta osoittavat vuo-
den 1959 viralliset tilastot, että uu-
sista henkilöautoista" silloin rekis-
teröitiin työntekijäille 5.7 pros. ja
toimihenkilöille 23.5 pros., eli
näille molemmille palkannauttija-
ryhmille siis yhteensä n. 30 pros.
tyytyväisiä lehtemme toimituspoli-
tiikkaan Antti Roine puhui koti-
paikan alueen puolesta ja rohkaisi
tilausten ottajia;1; Rahkonen Mlchir
ganlsta melkeinpä kehui lehtiämme
eikä sanonut alueella nähtävän .niis-
sä mitään arvostelemista. Hulda Sa-
vela selosti, mita lehdistä arvellaan
Chicagossa. Yleensä niihin oltiin
tyytyväisiä. ■ -
Kaikki muutkin puheenvuorojen
käyttäjät korostivat sita kunniakasta
historiaa, joka lehdellamme on Ame-
rikan suomalaisten työläisten taiste-
luissa aina : Hancockin lakosta So-
cial Security lainlaadinnan;' puolesta
käytyihin taisteluihin ja kaikkiin
nykyajan kamppailuihin- saakka,
■Kansankirjeistä puhuttiin paljon
ja Jonkin verran arvosteluakin oli.
Toivottiin, etteivät kirjoittajat kir-
joittaisi lilan paljon Itsestään eikä
perheistään, vaan pyrkisivät kiinnit-
tämään huomiota paikkakuntiensa
koko väestön. elamaan. ja löytämään
knjoitusaiheita, jotka saisivat laa-
jemmat' lukijapiritkiintymaön.leh-
teen.
Keskustelun Jälkeen hyväksytti'
ponsivaliokunnan..laatimat .paatos-:
lauselmat seuraavista kysymyksistä.
'^Toimituspolitiikasta, lehtien; talou-,
dellisesti tukemisesta. vanhusten
terveysvakuutuksen puolesta, Naisten
Viiristä, Tyomies-Eteenpain kevat-
'evityksestä ja ulkosyntyisten puolus-
tuksesta; Paikalliselle ; kongressimie-
helle, 0'Konskille päätettiin lähettää
sähkösanoma; jossa hanta kehoite-
taah :toimimaani.Porand: lakiesityk-
sen voimaansaattamisen puolesta.
Loppusummauksessaan Leo Matt-
son korosti lehtiemme tehtävää ja
totesi, että meillä on määrätyt peri-
aatteet, joiden puolesta on seistävä.
.... säw3ai
:Kl
11
X'TOBMDTTANUT. EEVA
rin
Kun seuraa maailman menoa niin'
tuntuu siltä että nykyajan ihmisiltä
on kadonnut yksi ikäkausi kokonaan
nimittäin, nuoruus. Tämä ei tarkoita
sitä, että nykyään ihmiset pysyvät
nuorina paljon kauemmin' kuin *n-
nen;' ,'joftut^k^?ikaj^^.'mikä;^]U*<.
kin on ilolla' pantava merkille sillä
eikö olekm paljon hauskempaa kat-
soa miellyttävää, nuorekasta, ■ iloista
ihmistä' kunhan ei ■ siinäkään mennä
liiallisuuksiin, jolloin se taas näyttää
naurettavalta. Tässä on tarkoitus
pohtia vain näin ahtaasta/näkökul-
masta^ sita muotia, jonka sota. toi
mukanaan, nim. "Mitä hällä väliä,
eletään: päivä kerrallaan reilusti; huo-
menna se voi olla myöhäistä". Hei-
kommat sortuvat. tähän v elämäntyy-
liin.
Kuinka kauan kestää lapsuus, kos-
ka alkaa nuoruus ja milloinka ihmi-
nen on aikuinen? Ne ovat sellaisia
kysymyksiä joihin ei voi yleistä vas-
tausta antaa,, yksi kehittyy; aikaisem-
min toinen myöhemmin, vaikka laki
asettaakin joitakin raja-aitoja, esim.
koulupakko on kuudentoista ikäiseksi
ja 21-vuotias katsotaan aikuiseksi ja
saa jsiis maarata omat elämäntapan-
sa. Mutta kun lehden palstoilla kysy-
tään yleista mielipietta kuinka var-
haisessa iässä tytöt saavat alkaa
kayttaa kaunistuaineita: ja siihen
vastataan 12—13 vuotiaina ,niin ei-r
konan se ole liian aikaista, nuori ih-
minenhän on juuri viehättävä luon- •
nollisena ja se aika kestää niin va-
han aikaa. Miksi nuoriso leikkii ai-
kuista? • Kun kolmetoistavuotiaat ovat
syytettyinä Juopumuksesta* huumaus^
aineiden käytöstä, varkauksista,
jopa ryöstömurhista ja itsensä myyn-
nistä niin silloin on syytä ajatella
että tällä nuorisolla ei ole nuoruutta
ollut eika sita tule . heillä koskaan
olemaan.
Mistä tämä sitten johtuu? Syyte-
tään TV:ta, elokuvia ja huonoa seu-
raa. Ennen ei tosin ollut TV:tä, mut^
ta: huonoja esimerkkejä: on aina .oi-,
lut, vain heikko ihminen syyttää huo-
noa seura ja ulkonaisia seikkoja lan-
keemuksestaan.
: Satuitteko näkemään suomalaisel-
la näyttämöllä esitetyn "Virtaset ja
Lahtiset"? Se on huvinäytelmä, mut-
ta kuinka selvän kuvan se antaa ny-
kyaikaisesta perhe-elamastä,, .jossa
vanhemmilla .on mielenkiintoa kaik-
kea muuta muttei omia ;lapsiaan;kohr
ftaan. Kuinka riipaisevaa siinä oli
nuoremman tyttären rakkauden - kai-
puu "Kun ei minusta kukaan väli-
tä"! Vanhemmat, lapset olivat jo op-
pineet taidon lypsaa rahaa vanhem-
miltaan
Ehka taman yhden ikäkauden ko-
konaan, katoamiseen, onkin juuri syyr
na kotien välinpitämättömyys tai
vastakohtana Inka ankaruus lap-
siaan kohtaan. He lentävät maail-
< malle mahdollisimman nuorina tul-
lakseen vapaiksi ja sitovat usein it-
sensä toiseen yhta nuoreen ja elä-
mää ymmärtämättömään. Kun arkir
paiva ei sitten olekaan sitä mitä sil-
tä odotettiin niin syytetään aviopuo-
lisoa, joka varasti nuoruuden ja
vast asilloin huomataan mitä on mer
Kadonnut huoruus:
VigM5?;ffiSs®*l;!»^
netetty. Tilastot ovat osoittaneet et-
'-•vt', ^"%fm
'.•Jllf',;>Röllh|
tä useat avioliitot solmitaan 15—lö"" '>f'\$L
vuoden ikäisinä.^SiUoinhan ei voi oT- ?^
la minkäänlaista käsitystä ."eUmBn-^
vastuusta eikä työntekemisen taitos; h\ k'"JS:?''
puhumattakaan anuna^teiö^t^oii'; ''''^n'li\
lohdutonta lukea sahomatehdo^'/''* 'Tj:h
kuinka 16-vuotias äiti joutuu luöpti- '"tM
maan.vastasyntyneestä lapsestaan'!ja , '4|
18-vuotias isä vankilaan kuri;heillÄ,^„ , '^L
ei ole' työtä eikä asuntoa., Lapsi' jpol$£ y^frr
ja isä vankilaan 'määrää laki kun "'_ \\
han oli työttömänä Joutunut kiu- ^
saukseen ottaa veljensä tililtä pan- j^H* ^
kista rahaa. Se oli rikos vaikka hän
sanookin tehneensä sen vaimonsa j8''y'
tulevan lapsensa takia, kun ei vpiT s<.r<
nut nähdä vaimonsa näkevän nälkää
ja vilua.
> Miksi Ihmisillä on niin kiire e»r
ja hukata kaunein aika elämästään, "if:
nuoruus, joka ei kestä kuin hetken,"'
vaikka selvästi on osoitettu, että Jh-Mr'-'
misten elinikä on pidentynyt run-
saasti viimeisten vuosien aikana? On-
ko se muotia, joka sotien aikana jäi
hallitsevaksi ja on vaikea päästä: sil-
ta eroon. ^ ^ 1
*\ ★ ★
r ^'1
ml
Palotorjunnasta
i'.-..,..':; ^-'^'r
' TT". !f\
il I J'.!l
m
.....ii
>\ ■■'■ii
Tilastot osoittavat, että suurin
osa tulipaloista, jotka tuhoavat ih- 'l
misten normaalin elämän kehyk- >:<A
sen, kodin — ja, jotka myös vaa-
tivat useimmat kuolonuhrit, joh- • -<■<.< i
tuvat huolimattomuudesta, tietä-n «^nv
mättömyydestä tai ,välinpitämättö- <fT z-,
myydestä. , > - h
Tällaisesta huolimattomuudesta, - .-.'ci',
ovat todistuksena' huonosti -hoide-^
tut ja rikkinäiset tulisijat. Savu-,
piipun :halkeamasta rojuiselle ulla^
kolle lentänyt kipinä on varma pat.
lonaiheuttaja. Savupiipun huolta-
minen on tietysti isännän tehtävä,
mutta rojujen uloskanto emännän:
Roskia poltetaan varomattomastiy->
lauantai saunanlämmityksineen : j a.
perjantai leipomisineen ovat mus-
tan tilaston kärjessä. Aamukasteen.,
aika on leivmuunin: lämmittämis-:?
aika pärekattoisessa talossa. Myös • .
tulisijan edusta on pidetävä ros- - -'S
kista vapaana, lastukopat, matot, ja.n.^ri
tyynyt pois kipinöiden, ulottuvilta, »iCA^
puhumattakaan siitä, että pesän- -.--^
edustan on oltava päällystettynä pä-?,,. Tt,
lamattomalla aineella. Juuri tällai-
sista rojuihuin pudonneistav kipi-.
nöistä ovat hyvin monet niistä pa-
loista saaneet alkunsa, joissa si- ,
säänlukitut pienokaiset, äidin ol-I"T a ^1
lessa kauppamatkalla,tai karjakarv
tanolla työskentelemässä, ovat pa-*"^ *)
(Jatkuu 4:ua sivulla) *l
SITÄHI
IIII
JA
AIVAN MAHDOTONTA
— Nykyään on mahdotonta elää
palkallaan.
— Niin, mutta toisaalta on mah- *->
dotonta elää ilman sitä.
f" i
, '<«r iii s
" lp.
r. I
PÄIVÄN PAKINA
"Haistatfi" jänkeillä sotkuaan
1 li,l 4 i/
mm
I'al|jstcttuaan NL:n korkeimman
neuvoston istunnossa, että syvällä
NeuvostoliitoTT alueella oli ammut
tui alas amerikkalaisten ;vakoilulen:
tokone; pääministoi-i Hrushtshev:sa-
noi Yhdysvalloille, että "haistelk«ia
nyt" sotkuanne, mutta samalla; hän
korosti erikoisesti, että hän ci »ha^
lua" nostattaa" vihamielisyyttä, vaan
mieluimminkin vedota .valppauteen.
Luokitellen tämän provokation
.'^hyökkäystoimenpiteeksi; .; kylmän
sodan lietsomiseksi-ria-hermoslutta
misyritykseksi" pääministeri Hrii-
shtshev kuitenkin sanoi haluavan-
sa uskoa presidentti Eisenhovveria,
ettei: viimeksimainittu; tiedä; mitään
tästä-lennosta. Mutta, jos asia näin
on, selitti hän, silloin ovat milita-
ristit ja kenraalit Yhdysvaltain to-
dellisia hallitsijoita.
Vaikka pääministeri Hrushtshov
ei millään tavalla loukannut yhdys-
valtalaisia yleensä, eikä edes Yh--
dysvaltain hallitusta tästä provoka-
tiosta, niin hän ruoski kuitenkin
säälimättä niitä militaristeja- ja
kenraaleja, jotka tämän, hyökkäyk-
sen järjestivät. Seuraavassa,on joi-
takin otteita hänen purevasta pu
noestaan: 1
" . . . He (amerikkalaiset ken-
raalit) luottivat kykyyn lentää kor-v
kealla/IIc' kerskuivat, ettei mikään
taistelukone voi, sitä ' lentokonetta
saavuttaa, ja siksi, jos taisteluko-
noet eivät •'sitä ^avuta," siiloin sitä
cisaavuteta' Hioinilniatorjuntaly-
mi
keillä. Tämän vuoksi se voi suorit-
taa lentoja ^Neuvostoliiton alueilla
... Se on todella korkealla lentävä
lentokone; sen ylärajana: on :20,000
metriä" (12 12 mailia). Mutta me
saavutimme sen ja vaikka he .lentäi-
sivät korkeammallako, me saavu-
tamme heidät yhtä hyvin
' Mu'.la sc ei ollut varustettuna
säa*utkimuksia varten ... Se oli
vain tavallinen sotilastiedusteluko-
ne . . ^Meillä ei ole vain siitä ko-
neesta ""löydettyjä instrumentteja,
vaan myös sen filmi, missä on ku
via useilta alueiltamme ... Se on
heidän filminsä ja me olemme ke
hittäneet sen. ' _
"(Lentäjä) Povvers sai ylemmil-
tään tehtävän huhtikuun 27 pnä.
Toukokuun 1 pnä-hän lähti . . .
Tässä on mitä hän sanoi:
"'Minun oli noustava Peshavva-
rissa, Paikstanissa,sijaitsevalta len-
tokentältä, ylitettävä Neuvostolii-
ton raja ja lennettävä Neuvostolii-
ton yli Nprjaan (Bodon) lentoken-
tälle. Minun oli lennettävä vissien
paikkojen yli Neuvostoliitossa. Niis-
tä muistan Murmanskin ja Arkan-
gelin. Lentäessäni Neuvostoliiton
alueella, minun piti panna joitakin
instrumentteja päälle ja pois vis
sien maamerkkien kohdalla, mitkä
oli merkattuina karttaan. Otaksun
lentoni- tarkoituksena* Neuvostolii-
tossa olleen : tietojen hankinhan
Neuvostoliiton'ohjustukiasemisla ja
tutkalaitteista.''
. . hän lensi yli 2,000 kilo
metriä (1240 mailia) meidän alu-
eellamme.
"Kun meidän i!matorjuntapatte:
rimme amptii alas. hänen koneensa,
lentäjä tuli ilmeisesti pian tajui-
hinsa (Washington ilmoitti aluksi
että .lentäjä oli ilmeisesti "hapen
puutteen takia menettänyt tajun-
tansa ja lentänyt vahingossa.Neu-
vostoliiton alueelle" — K) ja hyp-
päsi laskuvarjon avulla alas. Lisäk
si, olkaa hyvä ja huomioikaa, hän
hyppäsi pois itse sen sijaan että
olisi käyttänyt hyväkseen: automaat-
tisesti toimivaa ulosheittäjää . . .
On syytä kysyä miksi? Miksi hän
menetteli n iin s iitä. huol imatta et-
tä hänen käytettävissään oli nope-
asti toimiva automaattinen laite?
Ehkä hän menetteli- niin siksi kun
koneessa oli räjähdysainepanos mi-
kä olisi tuhonnut koneen sen=jäl-
keen kun lentäjä heitetään siitä
pois. * Lentäjä tiesi sen ja pelkäsi
ehkä sitä, että" se räjähdys tappaa
hänet. Me näytämme kaiken tä-
män, me näytämme kaikki kaikille,
me näytämme sen lähettiläille ja
kaikille jotka haluavat sen nähdä.
"Ei riittänyt se, että siihen len-
tokoneeseen oli pantu se helvetilli-
nen koneisto. Näiden rikosten peit'
tämiseksi oli lentäjälle sanottu, et-
tä hän" ei saa antautua elävänä neu-
vostoviranomaisille. Siinä i tarkoi-
tuksessa hänelle oli annettu erikois-
neula. Hänen pii määrä, pistää it-
seään tällä myrkytetyllä neulalla
mikä olisi ^ aiheuttanut kuoleman
heti. Mitä roistomaisuutta, toverit.
Tässä on sc neula, Yhdysvaltain
viimeisin jaloste ihmisen tappami-
seksi.., i *
"On sanottu,' että se lento suori-
tettiin tieteellisessä ^tarkoitukses-
sa, . . . Mutta niiksi piti' aseistaa
~4i
*
-I
-I
■AT^äSl
lentäjä äänenvaimentajalla varus-
tetulla pistoolilla? . . Lentäjälle,
jonka väitettiin tutkineen atmos-
fääriä, oli annettu myös 7,500 rup^
laa Neuvostoliiton rahaa.
"Sopii kysyä, missä ja miten hä1 J
nen piti käyttämän sija rahaa? Oli.
tarkoitus että'hän tulee vaihtamaan
vanhoja ruplia ' uusiin? Lentäjälle ;
oli annettu myös ranskalaista ra-
haa ... Ne on kääritty parhaaseen
amerikkalaiseen tapaan Mihin tar-
koitukseen annettiin niitä frange-
ja? .. . Olikb niillä tarkoitus hank-
kia tarkkailua varten ilmaa . .
Hänellä oli,myös Italian ja Länsi-
Saksan rahaa. s -
"Oman kellonsa lisäksi hänelle '
oli annettu 2 kultakelloa ja 7 nais-______
ten rannerengasta. Mitä hän ^niillä" J^,^
teki atmosfäärin korkeimmassa ^
osassa? Ehkä lentäjän oli tarkoitus- -'ij
lentää vieläkin korkeammalle Mar- ' - -^1
siin, (1 missä hän aikoi viekoitella
Marsin neitosia? 1 - v - _
"Tässä on häneltä saatu neuvos- -
toliittolainen raha. Tässä on tikari,
mikä myös oli hänelle annettu. Kyl-^
lä, hänelle oli annettu myös erään-
lainen^ tikari. Atmasfäärin ylim-
mässä osassa voi tapahtua mitä ta-
hansa, siksi he antoivat" hänelle
myös ryövärin aseen, kylmää teräs- \
ta ampuma-aseen lisäksi . .. ." ' *,
> Näyttää siis siltä kuin ne ame-
rikkalaiset militaristit olisivat lop-
pujen lopuksi aika poropeukaloita ■
■— antoivat kaikenlaista todistusai- . ..,.,„,
nehistoa Neuvostoliitolle,'kun' eivät, 1
saaneet luotettua ,* miestään' räjfiyt^ ' lW
tämään lentokonettaan ja itseään? vl»
isiensä. tykö, >eikä .edes ottamaan ^
myrkkynculaa' , -provokaattorien- "l^f
"maineen" r nelastan^seksi, mikäli [„-,VJ.
se{laisillai4milita^isteilla mainetta^ ^
on. — Känsäkoura. < ;
m
m
mi.
m
1
mmmm
mmm
