'Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 16 p. — Saturday, July 16,1960
™ —
m
iift
m
i >i
i
i
1
1
Ii-1 ;
■ {kV
liiti
HP
HEI*
, (LIBERTY)', '—^ Independent Labor Qrean^of ~ Finnish* Canadians. *<Es-, ^i6llsfiedf»NoV^ 6&\ 19l7.^Authorized aStseWnd>iclass-iriail by*the Post' Öffice-äDepartment, -Ottawa:''1Pub-•l&hed^'\tnrice 'A weekly:7"' Tuesdays, ^1t[ur^Vs|^lVSa.hiräay8:byjyapaiis<: fiibliifilng Company Ltd., atv100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: .Bus. Office OS. 4-4264; ( Editorial Office OS. 4-4265. Manager" E. Suksi. Editor w: Eklund. Mailing, address: Box 69, Sudbury, Ontario/
"Advertismg t rates ^upons application.'4 Translation-free"of .cnarge. ■'1" ,
Canadassa: 1 vk.' 8.00 6 kk. 455 ' " - 1 " 1 3 kk 2 50 -Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 555
Kilpavarustelun jattiiaiskonsernit
BOEING AIRPLANE CO.
Jätettäköön Kongo kongolaisille
' ' Parisen viikkoa sitten itsenäistyneessä Kongossa vallitsee
täydellinen sotatilanne. Käyttäen hyväkseen itse' aiheutta-
maansa- kaaostilannetta, Belgian imperialismin sotavoimat
,ovat häikäilemättömästi vallanneet uudelleen Kongon kau-
< purfgit. Kun vastikään vapautuneen Kongon pääministeri
Pa(trice Lumumba määräsi belgialaiset sotajoukot poistumaan
-maastaan — ja mikään maa ei ole vapaa eikä itsenäinen niin
" kauan koin sen kamaralla on vieraan vallan_sotavoimia —
"niin Belgian hallitus kieltäytyi siitä. Sen sijaan; että olisi
noudattanut Kongon hallituksen toivomusta, Belgian hallitus
antoi asejoukoilleen hyökkäysmääräyksen ja miehitti Kon-
gon avainasemat, mukaanlukien Kongon pääkaupungin Leo-
^ poldvillen.
- Vastauksena tähän Lumumban hallitus julisti, että "sota-
tila vallitsee Kongon ja Belgian välillä". Samalla kertaa
Lumumban hallitus sanoi vastaanottavansa Ghanan tarjoa-
man sotilaallisen avun "ajaakseen belgialaiset pois maasta".
Toisaalta on imperialistisissa piireissä , valmisteltu kuu-
meisella kiireellä sekaantumista Kongon sisäisiin asioihin.
On puhuttu jopa YK:n "poliisivoimien" lähettämisestä Kon-
goon, muka rauhan palauttamisen nimissä, vaikka ilmeisenä
tarkoituksena on yhteiskunnallisten'uudistusten ja muutos-
ten estäminen — siis Kongon sisäisiin asioihin sekaantumi-
nen. Kuvaavaa on, että vissit imperialistiset vallat haluavat
pitää kätensä irti tästä kurjasta suunnitelmasta sikäli, jos
ne saavat Joitakin pikkumaita, mukaanlukien Canadan, suo-
rittamaan likaisen karkeistyön Kongossa.
Ymmärtääksemme oikein mistä on Kongossa kysymys,
meidän sietää palauttaa mieleemme eräitä tunnettuja tosi-
asioita. 1 Kongon noin JS-miljoonainen kansa on kärsinyt
suunnattomasti belgialaisten siirtomaavoutien käsissä. Kon-
goa pidettiin kurissa ja herran nuhteessa voimalla ja väki-
~~vallalla. Mikään harvinaisuus ei ollut esim. se, että "niskot-
televalta" kongolaiselta katkaistiin käsi pois — peloitukseksi
1 ja esimerkiksi muille! Ja vaikka Kongo on ollut vuosikym-
meniä Belgian siirtomaana, niin kaikesta kerskumisesta huo-
limatta belgialaiset siirtomaavoudit ovat "sivistämistyös-
sään" onnistuneet niin huonosti, että Kongossa ei ole kuu-
lema tänä päivänä yhtään ainoata kongolaista lääkäriä, pro-
fessoria tai muutakaan oppinutta.
Belgialaisten siirtomaavoutien -tarkoitus oli ilmeinen —
fsiirtorriäakomennon jatkaminen .mahdollisimman ::pitkälie:.
Kongossa, ellei sitä voida ikuisesti ylläpitää. Kansaa pidet-
tiin orjuutetussa asemassa. Maan taloutta kehitettiin vain
sikäli kuin siitä oli hyötyä imperialistisille valloittajille.
Väin valkoihoisille varattiin koulusivistys siliät
osuutena piti olla nöyrän palvelijan ja työjuhdan rooli. Täl-
laista on imperialistinen siirtomaakomen to kaikissa maissa
— ja Belgian Kongo on yksi klassillinen esimerkki siitä.
Mutta Afrikassa voimakkaasti etenevä kansallinen va-
pausliike veti kaikesta huolimatta mukaansa myös Kongon.
Kongolaisten vaatimus kansallisen vapauden ja itsenäisyy-
den puolesta nousi yllättäen niin voimakkaasti, että belgia-
laiset siirtomaavoudit näkivät kirjoituksen seinällä; he pel-
käsivät menettävänsä kaikki riistomahdollisuutensa Kon-
gossa. Tässä tilanteessa vieraat valloittajat muuttivat tak- j
tiikkansa. Kongolaisille luvattiin nyt poliittinen vapaus, to-
sin sillä varauksella, että maan todellinen hallitusvalta jäisi
kuitenkin taloudellisissa ja ' muissa avainasemissa olevien
belgialaisten käsiin. Tällaisen "viisaan" imperialismin avul-
la oli tarkoitus muodollisesti tyydyttää kongolaisten vapaus-
' vaatimus, mutta asiallisesti jatkaa vanhaa komentoa.
Kaiken varalta kehitettiin belgialaisten siirtomaavoutien
, toimesta Kongon maakunnissa — esimerkiksi Katangassa —
liittovaltiosta eroamisohjelmaa, sillä "hajoita ja hallitse" oh-
jelma tunnetaan myös Belgian hallitsevissa piireissä.
Mutta belgialaiset siirtomaavoudit laskivat kokonaan
väärin. Pelkkä muodollisuus — mikä olisi ehkä käynyt laa-
tuun vielä kymmenen vuotta sitten — ei tyydyttänytkään
enää Kongon kansallistuntoa. -Kongolaiset halusivat päästä
todellisiksi isänniksi omassa maassaan.
Tämä selittää sen, miksi pari viikkoa sitten itsenäisty-
neen Kongon asevoimat nousivat kapinaan upseereitaan vas-
taan — belgialaisia upseereitaan vastaan! Tämä selittää
sen, miksi vasfikään itsenäistyneen Kongon^ poliisilaitos
nousi kapinaan omia päällikköjään — belgialaisia poliisipääl-
likköjä vastaan. Tämä selittää sen miksi kongolaiset halua-
vat ' vapauttaa talouselämänsä vierasmaalaisten omistajain
kontrollista ja ruveta kehittämään maataan taloudellisesti,
poliittisesti ja kulttuurillisesti oman maansa "kansallisetujen
vaatimalla tavalla. '
Suuren Rahan omistamat ja kontrolloimat lehdet, radiot
ja muut propagandalaitokset ovat valehdelleet ja vääristel-
leet tapansa mukaan Kongon asioita. Ne ylläpitävät hyvin
palkattua "itkiäisarmeijaa" siitä miten Kongossa pahoinpi-
dellään tai'uhataan muka viattomia valkoihoisia, miten nyt
on muka riennettävä "rauhan puolustamisen'*" nimissä Kon-
gon järjestystä palauttamaan koska siellT on jopa valkqihois-
""tch hallitsijain naikkosiakin muka raiskattu jne.
'Mikään valheiden ja'vääristelyjen-tulva ei kuitenkaan
voi muuttaa tosiasioita, ja tosiasia on tämä: Kongoa on pidet-
ty jo liian kauan vieraan maan orjuudessa; Kongo; kuuluu
kongolaisille aivan yhtä hyvin kuin Suomi kuuluu suomalai-
sille, tai Canada canadalaisille ja Belgia belgialaisille!
on Yhdysvaltojen suurin .Pentokoner
monopoli, jolla on samalla merkit
tävä*osuus ; kauko-ohjustenSrakenta
misessä. Vuonna 1959 Boeing-yhty-
mä oli toisella sijalla-valtion tilaus-
ten-määrään nähden oltuaan vuotta
aikaisemmin ensi sijalla.
Yhtiö on perustettu 1916 Pacific
Aero .'iProducts-nimisenä. Nykyisen
nimensä "se otti jo vuoden kuluttua.
^Aluksi yhtymä, rakensi, vain harjoi-:
tus- ja postilentokoneita. 1932 sd
kuitenkin siirtyi hävittäjä- ja pom-
mituslentokoneiden linjalle ja vuo-
desta 1935 lähtien se tuotti "lentä
vien linnoitusten?', tyyppisiä raskai-
ta pommittajia.
Tämän jälkeen on yhtymän kehi-
tys liittynyt valtion tilaamien soti-
laslentokoneiden : rakentamiseen.
Vuosina 1937—39 nämä tilaukset
kohosivat ^3 miljoonaan .dollariin
ja voittojen kasvu antoi Boeing-yh-
tymälle huomattavat" , laajenemis-
mahdollisuudet.
~Se osti Kansasissa Wichitan kau-
pungissa sijaitsevan lentokoneteh-
taan, joka oli aikaisemmin kuulu-
nut Stearman :; Aircraft-yhtiölle.
1929 Boeing perusti tytäryhtiön. Ca-:
nadaan ja ryhtyi toimittamaan soti-
laskonetta myös Canadan hallituk-
sen tilauksesta.
Yhtymän vuosivaihto kasvoi > vuo-
den 1935 1,2 milj. dollarista 19,4
milj: dollariin vuonna 1940 ja työn-
tekijäin määrä yhtymän tuotanto-
laitoksissa 2,200 henkilöstä vuonna'
1937 10.500 henkilöön vuonna 1940.
Noin 80 prosenttia yhtymän tuotan?
nosta meni sotilaallisiin tarkoituk
siin.
1941 siirtyi melkein koko Boein-
gin- tuotantokoneisto valmistamaan
raskasta pommittajaa; '"Lentävä
linnoitus B-17". Yhtymä sai val-
tiolta jättiläisluottoja uusien teh-
taiden rakentamista varten. Sen li-
säksi annettiin Boeingin hallintaan
valtion omistamat sotatarviketeh-
taat Seattlen (Washingtonin valtio)
ja Wichitan kaupungeissa.
maaliskuusta alkoi, Boeing tuottaa
suihkupommittajaa -"Stratojet B-
47,;, - \ "' >
Korean seikkailu 'merkitsi tietys-
ti tämänkaltaiselle tuotantolaitok-
selle todellista kulta-aikaa. 1950—
53 oli Boeing toisella sijalla (Ge-
neral Motorsin jälkeen) valtion so-
tatilauksissa. . ;J, . -'■
Boeing airplane-yhtymän asemaa
ja kehitystä vuosina, 1948—58 ku-
vaavat seuraavat tilastoluvut:
Vuosivaihto (milj.'doll.) _.
Työntekijäin määrä__1___
1948
..126,9
1,7
30.400
;Klfe;-'i'A'B,7..:''
1953
918,2
20,3
58.700
1955
853,8
30,4
66.600
1958
1711,9
29,4
100.000
: > Nykyisin Boeing Airplane valmis-
taa seuraavia tuotteita 'sotilaallisiin
tarkoituksiin:
Lentokoneet! suihkupommittaja
"B-52", "B-52 G. Stratfortress",
''KC-135 Stratotanker'' ja vuodestir
1958>lähtien rsuihkuliikennekoneita.
Raketit: ohjus ''Bomarc" (vuo-
desta 1957 Yhdysvaltain - ilmavoi-
mien tilauksestasekä raketti/ "Mi-
nuteman", jonka tuotantoon valtion
budjettivuonna..: 1960-7-61sijoittaa
500 milj. dollaria.
Lisäksi -yhtymä osallistuu kosmi-
sia lentoja ■■..-•varten ^.rakennettavan
■■Dyna-Soar.'in" valmistukseen: 1959
lopussa kolmasosa yhtymän tilauk-
sista oli i'akettiasetila*uksia.^ ; -:
Vaikka Boeing Airplanen tär-
keimmät tuotantolaitokset, sijaitse?
vatrUSAnUänsiosissa, kuuluu yhty-
mä sen vajlstreetiläisen finanssiyh?
tymän ^vaikutuspiiriin,-; jonka; joh-
dossa on First National City Bank of
New York. Tämä vaikutusvaltainen
pankki syntyi vuonna 1955 muodol-
lisesti National City- ja Morgan-
ryhmän First National Bank of
New York pankkien yhtymisen
kautta. Itse asiassa ensinmainittu
nielaisi Morganien pankin;1 Uuden
pankin kautta•■■■:;vaikuttaa jossakin
määrin. loekefellerien..-. Standard,
Oil.
Boeing -Airplaiien johtajien •neu-
vostossa vaikuttavat nykyisin :seu
raavat mahtimiehet: Artemus Ga-
tes; kustannusyhtiö --Timeiv: johtaja
ja • sijaislaivastoministeri vuonna
1945, D Foivvaid, Fnst Nationalt
City Bank of New Yoikin johtaja,
Egtvedt, Pacific National Bankin;ja
Kaikkiaan; yhtymä; sijoitti toisen j Washington Aliittial vBankin johta-
maailmansodan aikana uusien Ien- ja.
tokonetehiaiden : rakentamiseen 62,-
2 milj. dollaria: Tästä määrästä
vain. 5;4 miljoonaa dollaria oli yhl kamarin kansallisen puolustuksen
tymän omia varoja, loput se sai vai- j komitean jäsen Erilaisissa tehtä-
tiolta. vissä Boeing-yhtymässä ovat seu-
• Sotavuosina sai yhtymä kaikkiaan raavat: palveluksesta eronneet ken-
2,7 miljardin dollarin tilaukset vai-J iaalit ja amiraalit R,H:01dfield;C.
tiolta ja sen vuosivoitto kohosi 143 Weeks, II. Marshall,- J,-Crosthwaite
milj. dollariin.
1945 peruutti valtio kuitenkin
huomattavan osan tilauksistaan, ja
:'Boeingin'.;'täytyi-.''.supistaa'.'.tuotanto-
aan voimakkaasti. ; Kaksi tehdasta
suljettiin .ja loput siirtyivät valmis?
tamaan pääasiassa ;suuria: liikenne:
lentokoneita. .1946 yhtymän vuosi-
vaihto supistui pari vuotta .aikai-
semmasta 608 miljoonasta 14 milj.
dollariin ja 1946-r-47 saatiin maksaa
9,4 milj. dollarin tappiot.
Mutta laskukausi osoittautui ly-
hyeksi. Jo 1948 Boeing sai uuden
350 milj. dollarin suuruisen tilauk'
sen valtiolta ja tuotanto siirrettiin-
jälleen sotilaallisille raiteille: 1950
aikoina kiivennyt kärkitiloille oh-
justen moottorien valmistamisessa.
Sotatilausten saannin suhteen r val-
tiolla, oli yhtymä\vuonna 1958 vielä
seitsemännellä sijalla;'mutta .vuon-
na 1959 jo kolmannella,
i: North; Amerikan;\Aviation; on pe-
rustettu 1928. Vuonna 1933 siitä
muodostui General Motorskonser-
nin tytäryhtiö; .Alkuaikoina se toi
mi vain lentoyhtiönä, mutta ryhtyi
myöhemmin itse valmistamaan len-
tokoneita, ensin, harjoitus- ja liiken-
nelentokoneita: "1935; yhtiön palve-
luksessa oli 700 työntekijää,'mutta
vuonna 1940 jo 7000. i
'Toisen maailmansodan aikana
North American Aviation nopeasti
kohosi maan suurimpien; lentoko-
netehtaiden joukkoon. 1941 sen
hallintaan - annettiin kaksi valtion
tehdasta ja valtion luottojen turvin
se laajensi huomattavasti omia tuo-:
tahtolaitoksiaan. ■ , -
; 1940—-44 valtion määrärahat .yh-
tymän rakennustarkoituksiin käsit-
tivät 63 milj'. dollaria samaan ai-
kaan kuto
olivat: vain 5 miij^ dollaria. ;Yhty ■
.:män...::-:'työntekijäin''..'.-;;:;määrä; kohosi
''194,3'..''.loppuun.'V'menne.«sa'':.'S7;900:aan'
ja vuosivaihto 1944 718 milj; dolla^
riin.
■ Sodan aikana North.^American
Aviation valmisti'hallituksen tilauk-'
sesta'"B;24'' — (Liberator* ja,"B-
25'Myyppisia (Mitchell- pommitta-
jia sekä ."P-51-'-hävittäjiä (Mus-
ta ng). Yhtymän vuosivqi t to oi itä
nä aikana 287 milj. dollaria. i
Sodanjälkeinen kausi ; merkitsi j
my^is: North American -Aviationille
kriisiä. Sen oli suljettava joitakin
Yhtymän vai apuheenjohtaja Ju-itehtaita ja vuosivainto supistui
hus Schaefer on Amerikan kauppa-j 199 milj doUai.iin vuonna 1947
-1948 se alkoi;kuitenkin taas saa-
da sotatarviketilatiksia. Se aloitti
"P-82"-hävittäjän ' (Twin Mustang)
ja: suihkupommittaja .''B-45"':n tuo-
tannon. Lisäksi yhtymä; sai suorit-
taakseen ohjustilauksia. 1950 North
American Aviation: Sai jälleen hal-
lintaansa ^rään valtion • lentokörie-
tehtäan, jossa valmistetaan siiihkvi-
hävittäjää "F-100".
Korean sotaj;eikkailii; antoi North
American Aviationille 1,9 miljardin
dollarin sotatilaukset ja 1953 sen
vuosivaihto ylitti jopa:'; vuodeir .1943
tason.
North American Aviation yhty
män asemaa vuosina 1947—1959
kuvastavat seuraavat luvut:
Yhtymässä Etyöskennelläänshallitufe
sen tilauksesta kemiallisella poltto-
aineella'toimivan rakettimoottorin
kehittämiseksi sekäj suoritetaan; ato-
mienergian tutkimuksia.
1948 General Motors ilmoitti
myyvänsä sille kuuluvat 29 prosent-
tia North American Aviationin o-
sakkeista. Kuitenkin yhtymän val-
vonta jäi edelleen du Pont- ja Mor-
gan-yhtymien käsiin. North Ame-
rican Aviationin johtajien neuvos-
toon kuuluvat mm. Henry B. du
Pont, eräs kemiallisen trustin "du
Pont de Nemoursin'! omistajista; se-
kä Herbert Fales, < morganilaisen
Kansainvälisen Nikkelitrustin joh-
taja. T -
^lorth American Aviatonjlla on
:myös lujat _suhteet USAn sotami-
nisteriöön. Sen piirissä-ovat^eriläi-
silla; virkapaikoilla; palveluksesta
eronneet kenraalit ja amiraalit R.
W. Jackson,-J_Melgaard, J: Pearson
jr., J. Hindsja G. Whiteside.
North Amerikan Aviation on laa-
jassa yhteistyössä muiden: amerik-
kalaisten sotatarvikemonopolien
kanssa. Mm. se valmistaa ohjus-
moottoreita General Dynamics-,
Douglas Aircraft-. ja Chrysler-yhty-
,mille, Toisaalta;; se saa valmisteita
m,m. Boeingiltav Lockheediltä .ja
Chance Vought Aircraitilta. Yhty-
mä on: mukana myös Astrodyne-yri-
tyksessä, jonka amerikkalaiset fir-
mat, perustivat vuonna 1958 kiinte-
ällä polttoaineella toimivan raketti-
moottorin kehittämistä varten... -
North American Aviation on sol-
minut suhteita ulkomaisiin firmoi-
hin ja sen lisensseillä valmistetaan
sotilaslentokoneita Canadassa, Aus-
traaliassa ja Italiassa: (Fiat): Lisäk-
si se suorittaa, yhteisiä tutkimuksia
rakettimoottoreiden kehittämiseksi
englantilaisen Rolls-Royce-yhtymän
kanssa ja omistaa 50 pros. atomi-
leaktoriyhtymän GmbH:n osakkeis-
ta, joka rakentaa atomireaktoreita
Länsi-Euroopan maihin.
LOPPU.
......,.......___. ^m&^iexmä&tmms
TOIMITTANUT EEVA
Mitä isot edellä...
• Kaksi ja puoli-vuotias Eileen
Bengal sanoi neli- ja viisivuotiaille
sisarilleen heidän leikkiessään - yh-
dessä kotipihassa: "Hyvästi, minä
menen kuohun", ja hävisi talon
taakse. Sisaret vilkuttivat nauraen;
mutta pian nauru muuttui itkuksi
kun ■ he näkivät pikkusiskonsa vain
muutaman: jalan:.-päässä:50 jalan
TV-ahTennin huipussa talon taka-
na. He juoksivat taloon huutaen
äitiä ja yhdellä silmäyksellä tämä
näki- tilanteen alkaen kiivetä;: tor-
niin; Saavutettuaan tytön shan -otti
tämän" käsivarrelleen pitäen toi-
sella kädellään kiinni tornista ja
koko ajan huutaen apua. Naapurit
kutsuivat paikalle: poliisit, jotka
auttoivat äidin ja lapsen; tikkaita
pitkin alas. Tyynnyttyään äiti ker-
toi ettei se ollut; tytön ainoa uro-
työ. Uudenvuodenpäivänä Eileen
koristeli seinät mustalla -kengän-,
kiillokkeella, kaatoi suuhunsa tär-
pättiä ja otti kamerasta värifilmin,
johon -oli otettu perheestä- kuvia
joulun aikana. "En mene enää
kuuhun, äiti", sanoi Eileen viatto-
masti, "en ainakaan ennenkuin
kasvan suureksi."
rl
iii
ja G. Galpm.
■Boeing Airplane on'tuotannossaan
yhteistyössä ;mm. Pratt and;! Whit-
neyn, Aerojetin-ja-Thiokolin kanssa
ja lisäksi;sillä on sopimus tieteel
lis-teknillisestä-yhteistyöstä englan:
tilaisen:' lentokoneyhtiön ■ Bristol
Aeroplanen:; kanssa ■■joka nykyisin
kuuluu Vickeis-konsernille.
NORTH AMERICA AVIATION
on lentokoneyhtymai joka on viime
Vuosivaihto (milj doll.)_____
Voitto (milj doll ) _________.
1947
19,9
4,4
Työntekijäin määrä
.116 300
1953
634.7
12,8
53.200
1955
816,7
32 3
61300
1959
1044,9
30,7
63 000
Castro: N-liitto kunnioittaa,
USA halveksii Kuubaa
Vaikka meillä täällä kotona on ilmeisesti sellaisia voi-
mia, kuten esimerkiksi Toronton Globe andMail lehti, jotka
vaativat maatamme sekaantumaan, Kongon sisäisiin asioihin
imperialismin hyväksi; niin se ei kuitenkaan edusta canada-
laisten toivomuksia eikä missään tapauksessa maamme par-^
haita etuja.; , ' , --.f ; - ' m^arn»
Canadalaiset haluavat tietenkin rauhan palauttamista;
.Kongossa: ,Muttaf samalla'kertaa canadalaiset katsovat||ttä|
rauhanpaiauttarriisen.hintana el saa olla eikä''voi olla yanhan|
), siirbmaakom^nnön"',jatkaminen, se'h;/paremmin verho|ii^a|
5 kuin verhoamattomassakaan muodossa Kongossa! Canadalais-
fCf VUeri myötätunto oh'kaikkien maiden* ja erikoisesti pikkumai-
S-iTMi^ Amiiiirlori£i^iin1oTln^-.rTv\iil_:
mm
Lontoo; — Kuuban kansa on
-valmis viimeiseen - veripisaraan as-
ti puolustamaan maansa riippu-
mattomuutta ja. vapautta, eikä pel-
-■■ kää . amerikkalaisten imperialistien
■ taholta esitettyjä uhkauksia, sanoi
Kuuban : pääministeri Fidel Castro:
keskustellessaan intialaisen Blitz-
lehden toimittajan kanssa.
Pääministeri korosti, etta Kuuban
kansa-on ensimmäistä, kertaa :.koko
historiansa aikana päässyt - isännäksi
omassa maassaan. — Ensimmäistä
kertaa ^hallitaan Kuubaa Havannas-
ta kasin Jlman,:; etta sen politiikkaa
määrättäisiin toisten, maiden; paä-
kaupungeista, Castro sanoi. — Maas-
sa tapahtuu suuria poliittisia, sosiaa-
lisia ja taloudellisia muutoksia, ja
kaikki tapahtuu yksinomaan: maan
jä kansan omia etuja silmälläpitäen.
Politiikkamme saa osakseen ame-
rikkalaisten: imperialistien raivoisan
vastarinnan: hän: jatkoi; Sen 'jalkeenr
kun karistimme maamme niskasta
Amerikan ::taloudellisen,'herruuden,:
vapautimme itsemme kaikista mono-
poleista, kartelleista ja ^ United
Fruits'n kaltaisista _suuryhtymistäK
jotka ovat pitäneet: hallussaan vilje-
lysmaitamme, kunnallisia > laitoksia;
teollisuutta, polttoaineita, valvoneet
käytännöllisesti katsoen koko ulko-
maankauppaamme ja. mäaräilleetta-
kaanlukien .Kongon _ kansan
puolella imperialismia vastaan.
' Muistettakoon myös se tosi-
asia, että mikään tekosyy ~ ei
edes YK:n lippu, ei voi suojel-
la Canadaa afrikkalajsten mil-
joonien ' tuomioUa silloin, jos
maamme^aSevoimia lähetetään
Kongoon siinä mielessä, että
Belgian imperialistit .voisivat
siellä säilyttää ~ kulissientäkai-
louselam,is'amme, ovat namu mah--
tavat :rryhmittyinat.; kaikkine:' USAn
:.ulkö"ministenossa-i--.vscnatissa-:;--ja"::7;Pen-;
;tngonissa olevine asiamiehincen. jär-
jestäneet, •kannustaneet:ja tukeneet
vallankaappaushankkeita.
Yhdysvaltain hallitus sallii käyt-
tää; .amerikkalaisia tukikohtia -Kuu-
-baa; vastaaiv.:järjestettyjä' lentoi)om-
mituksia varten, se uhkaa Kuuban
kansaa:- taloudellisella saarrolla;; ja.
Amerikan;'asiamiehet koettavat jär-
jestää aseellista hyökkäystä Kuubaa:
vastaan.
; - Suosittelisin: scntaan; .etta -amerik-■
kalaiset ajattelisivat-asiaa tuhat ker-
taa, ennen kun: ryhtyvät mihinkään..
Maahanhyökkaajät * kohtaavat veri-
sen. san karill isen ja voi tokkaa n vas-
tuksen. Kansamme on valmis koh-
taamaan heidat-ja. tuottamaan .-.ihoille.;
tappion.
-Kysymykseen, havaitseeko Kuuba,
jolla on 'v; taloudellisia:: suhteita - USAn
ja Neuvostoliittoon, .mitaan eroa nai-
den. kahden ;vaJtionjiSuhtautumisessa
nippuma.Uomiin mutta ■ a 1 ikehittynei-
siin-Jnaihin. -
— Ero on valtava kaikessa, Esim.
amerikkalaiset-tuotteet-ovat.kalliim-
pia kuin venäläiset. Neuvostoliitto
on antanut meille luottoa 100 mil-
joonaa dollaria tehtaiden rakenta-
miseen, jnutta USA on samaan ai-
kaan riistänyt' meiltä nekin-luotot,
joita öhmmc aikaisemmin saaneet:
amerikkalaisilta pankeilta ja jotka;
helpottivat tavaranvaihtoamme.
Tämän eron perussisältö on, että
Neuvostoliitto kunnioittaa vallanku-
moustamme ja' suvereniteettiamme
ja tahtoo kehittää suhteita tasaver-
taisuuden ja ystävyyden "pohjalta
lahtien; USA si^tavnstoin halveksii
riippumattomuuttamme ja, vaatii säi-
lyttämään entiset taloussuhteet, jot-j
ka&pcrustnvat^mperinlistisen&herruu^i
den ja aggression siirtomaiijärjeslel
.Tällä hetkellä yhtymä valmistaa
suihkuhävittäjä "F-100" eli Super
Sabrea, pitkän matkan pommitta-
jia "B-70". "GAM-77"-tyyppisiä oh-
juksia joita voidaan ampua "B-52"-
pom m i 11 a j ista, lasken ta la i ttei 1 a. ja
elcktroonisia ohjaussysteemejä len-
tokoneiden, rakettien ja; vedenalais-.
ten ohjaamista varten.
Edelleen North American Avia
tion ;: valmistaa >Reaktiomoottoreita
ohjuksia (mm. Atlasta, Thoria, Ju-
piteria,-:Iledstonea.-.ja muita) varten.
Kalastussota
taas Islannin
aluevesillä
: Reykjavik.. — Islannin rannikko-
vartiosto ilmoitti myöhään sunnun-
tai-iltana. että Islannin rannikon
läheisyydessä: oli sattunut uusi vä^
likohtaus: englantilaisen kalastus-
aluksen esiintymisen-vuoksi; Islan-
tilainen partioalus oli ampunut
useita laukauksia tätä kohti. Ta-
pausta pidetään ^tähänastisista va-
kavimpana.
Partioalus- Odinn oli ilmoituksen
-mukaan.--.yrittänyt pidättää: englan-
tilaisen : kalastuslaivan • Grimsby
To\vnin, jonka kerrotaan harjoitta-
neen laitonta; kalastusta Islannin
'.kala'Stusrajan'^.siS'äpuoIelIa^;-;.Odinn
avaSi tu'en ja kaksi viimeistä am-
musta lävisti Grimsby Townin sa-
vupiipun.
Tapaus sattui Islannin kaakkois-
rannikolla. Paikalle saapui kolme
englantilaista:.sotalaivaa; jotka esti-
vät;Odinnin^pidättämästä kalastus-
alusta, ilmoittaa rannikkovartiosto.
116. varoitus
Yhdysvalloille
: • I^ongkong. — Kiinan uutistoimis-
to, tiedoitti keskiviikkona, että Kii-
na on antanut Yhdysvalloille Ilois-
ta varoituksen. "sotilasprovokatiois-
ta"; -Mainitun uutistiedon mukaan
kolme yhdysvaltalaista sotalaivaa;
ja- kaksi yhdysvaltalaista, lentoko-
netta rikkoi tiistaina Kiinan: aluera-
joja _
■ _ _
Senaatti ei hyväksy
perustuslakimuutos-
vaatimusta
Ottawa. — Canadan senaattorit
hylkäsivät tällä viikolla :; hallituk?
sen päätöslauselman,, jossa vaadir
taan Canadan perustuslakiin muu-' ia 0"„ eriväriset silmät. Hänen mu
tosta, jonka mukaisesti voitaisiin kaansa kymmenestä avioliitosta
Uskonsa kullakin
Samuel Shentonilla '' Lontoosta,
on mielenkiintoinen selitys siihen;^]
mihinkä ovat joutuneet kaikki ih-l/|r
miset, jotka ovat kadonneet ko^
deistaan. Hän ajattelee, etä he ovat < ^|
kävelleet maailman laidan yli.' 56-^:^
vuotias mainostaulujen valmistaja . "fl^
on perustanut litteän maailman" ;j|
yhdistyksen, jossa hän orf itse^ Xih-^Jk;
teerinä, jäsenmaksu on"~ viisi <-shii---^^
linkiä*~vuodessa ja yhdistykseen y~|
kuuluu satoja samoin ajattelevia, i|
jäseniä; He -usTcö^atnjin^vahvasti
maailman litteyteen etä suuttuivat
BBCn radiovirkailijoille kun nämä
pitivät \ naurettavana selittää 'täl-
laista aatetta radiossa. Shenton; on
kovana uskonsa puolesta, hän se-
littää, että maailma on kuin lau-
tanen jonka reunoilla on jäävallit,
jos: ne ylittää niin putoaa maailmas-
ta pois eikä ole paluuta takaisin.
Ja sinne ovat hävinneet ne ihmi-
set maailmasta joita ei löydetä
elävinä eikä kuolleina. Joka luulee;
kulkevansa maailman ympäri kul-
kee Shentonin mielestä lautasen
: reunaa pitkin ja tulee siis lopuksi
samaan paikkaan mistä lähti. Au-
ringosta hän sanoo, että se on 32
mailia läpimitaltaan oleva' loistava
äänilevy, samoin kuu. Maailmalla,
on katto päällään, mutta se on
liian ylhäällä estääkseen sateen.
"SUmät ovat
sielun peili"
Tri Neil P. R. Clyde kirjoittaa
englantilaisessa lääkärijulkaisussa
että avioliitto;, on silloin; onnelli-
sempi -kun kummallakin osapuolel-
pakoittaa kaikki tuomarit siirty-
mään eläkkeelle heidän saavutettua
75 ikävuotta. \
■ Senaatissa hyväksyttiin sen : si-
jaan toinen päätöslauselma, jossa ei
tehdä mitään mainintaa: piiri-: ja
kauntioikeuksien tuomareista.ja.pu-
hutaan vain korkeimman oikeuden
tuomareiden eläkkeelle siirtämi-
sestä 75-vuotiaina.
v Parlamentin alahuoneen jo aikai-
semmin hyväksymässä päätöslausel-
massa pyydetään Yhdistyneen Ku-
ningaskunnan parlamenttia hyväk-
symään asianomaisen perustuslaki-
muutoksen.
.Senaatini päätös seurasi kiivasta
keskustelua,; jossa senaatin liberaa-
liset: jäsenet syyttivät konservatTi-:.
vista hallitusta Canadan suvereeni-
suuden vaaranalaiseksi saattamises-
ta.
Senaatin ja alahuoneen erimieli-
syydet saattanevat nyt Britannian
parlamentin! kiusalliseen asemaan
alahuoneen ja senaatin esittäessä
toisilleen; paradoksimaisia: päätös-
lauselmia. Vielä ei ole selostettu
miten siitä pulmasta -päästäisiin.
■ Liberaalit väittävät; että Canadan
parlamentilla on nyt jo yhdeksän-
nellätoista vuosisadalla omaksutun
käytännnön ansiosta oikeus .siirtää;
piiriöikeuksien tuomarit eläkkeelle
75 vuoden ikäisinä
Senaattori David Croll teki muu-
tosehdotuksen hallituksen vesittä-
mään päätöslauselmaan sanoen Sll;
tä::r-'>':.:'''epävarmaksi.:.:'/'.'.'taka'raskeleeksi
siirtomaavallan piiriin." Päätöslau-.
selma hyväksyttiin sitten .n muutos?1,
ehdotuksineen.
seitsemässä silmät ovatkin eriväri-
set; :Hänen käsityksensä, mukaan
silmistä näkee ihmisten : luonteen-
laadun, sini-; vihreä- ja harmaa-
silmäiset ovat selväajatuksisia, jot-
ka käyttävät järkeään. \
Ruskeiden ; ja pähkinänväristen
silmien omistajat;ovat tunteellisia;;
äkkinäisiä ja: anteliaita, jotka toi-
mivat sydämellään.
Tri Clyde on sitä mieltä, että
silmien värillä on jotakin yhteyttä
el ämänuran valintaan. Sinisilmäi-
set ovat usein johtoasemassa po-
litiikassa tai sotalaitoksissa; -Daily
Herald keräsi esimerkkejä tästä ja
teki sen huomion:; että presidentit
Eisenhower ja de Gaulle, päämi-
nisterit:- MacmillanHJa-iHrushtshev,
'SiF:':.Winston'yChurcbill':?Ja'rsotamar*.:-
'salkka:^.'Montgomery.''''i'Ovatv-<--'SinisiI*i:
mäisiä." Ruskeasilmäisiä taas Jo-
sef 'Stalin, Intian pääministeri'
Nehru< Kiinan Mao Tse-tung ja
Tshou En-lai sekä Tshiang Kai-
ishek.
I
KAUPPIAAN POIKA
Muuan ystävällinen täti aloittaa
keskustelun kauppiaan pojan kans-
sa:
— Olen kuullut, että olet saanut
pikkusiskon.
— Niin olen, vastasi poika
— Pidättekö hänestä?
— En. Hän olisi saanut olla veli,
että olisin saanut leikkikaverin
' — No mutta, sanoi täti nauraen,
silloin kai sinun pitäisi vaihtaa sis-:
ko veljeen!
— Ei käy, sanoi nuori liikemies.'
Se on nyt myöhäistä. Olemme käyt-
täneet sitä jo neljä päivää.
PÄIVÄN PAKINA
Mitenkähän neuvostokansa sen kestää!
Toisinaan tulee epäilyn kyy mie-j jälkeen ovat valtion lihan ostot
Icen ja se panee kysymään, että mi- enemmän kuin kaksinkertaistuneet
ten herran nimessä ::Netivostokansä{
kestää kaiken sen-kurjuuden, mitä
on sen osalle jo tullut ja on edel-
leen tulossa? —
Vaikka Neuvostoliiton" pääminis-
teri Hrushtshev sanoi jokin aika
sitteri^Bulgarian Työväenpuolueen
kongressissa;': että :''menestyksemme
ovat huomattavia, ja että asiat ovat
hyviri~"maassammc" niin hänen pu-
heestaan saatiin kuitenkin lukea
seuraavaa:
Teollisuustuotanto on 40 keilaa
suurempi mitä se oli vallankumov
uksen aikana v. 1917.
Nykyistä seitscnvuotissimnnitel-
maai (1959—65) toteutetaan menes-
tyksellisesti Sen johdosta nousee
teollisuustuotanto miltei kaksin-
kertaisesti. ,
Maataloustuotanto on puolitoista
kertaa suurempi mitä se oli kuusi
vuotta sitten^. Viljelysmaan pinta;
ala* on lisääntynyt 96 milj. eekke-
rin alalla. '
Maataloustuotannon vaikein pul-
ma on* lihantuotannossa. , Se oli
huonolla tolalla; Neuvostoliitossa
viisi vuotta'sitten. "Vuoden 1953:n
' ja maitorunsautta on yli kaksi ker.
taa enemmän.
Vuoden 1960 sato näyttää' erino-
maisen hyvältä.
_Tänä vuonna siirtyvät kaikki 7
: timnin;'.-.työpäiväänT^(kaivoksissa 1 ia
nm issa;' vaa rall isissä -teollisuuksissa
6.tuntiseen, työpäivään.
Miljoonia__teoIlisuus: ja virasto
työläisiä on jo vapautunut kaikista
verojen maksusta. Vuoteen 1965
mennessä poistetaan kaikki verot
kaikilta työläisiltä.'
::Se päivä>ei ole,; kuulema kaukana
jolloin;';neuvostokansalaiset;; voivat
sanoa elävänsä maassa — ensim-
mäisessä sellaisessa maassa — mis.
sä ei ole mitään veronmaksuja, mis-
sä on lyhempi työpäivä kuin mis-
sään muualla ja maailman korkein
elintaso. „ s . >
Ja mikä pahinta, tällainen "villi-
tys" ei tapahdu lähivuosien aikana
yksinomaan Neuvostoliitossa, sillä
kaikki muutkin sosialistiset maat
pääsevät ennen pitkää samaan' ase-'
maan, selitti pääministeri Hrusht-
shev. ^ ' ' , ' ;\
Ja kun maailman kansat näkevät,
mitä .kaikkea pahaa sosialismi saa^
kaan aikaan Neuvostoliitossa ja ^ ka pelastutaan nykyisestä asunto-
muissa sosialistisissa maissa, -niin
ne tulevat epäilemättä kysymään,
että mistä johtuu kapitalistisen
maailman jatkuva työttömyys, yhä
lisääntyvät .verota: elintason -jälelle-
jääneisyys ja muut kapitalistiset
ihanuudet.
Näillä tiimoilla liikkuessa voi-
daan melkoisella varmuudella sa-
noa, että Neuvostoliitossa7 kehitty-
vä villitys on tarttuvaa laatua *Kun
siellä varataan, esim. maksuton sai-
i
rashuolto ja katkeamaton palkka
sairastodistuksen perusteella sai-
rauden aikana, sekä vanhuudenelä-
ke kaikille 60 vuotta täyttäneille
miehille ja. 55 vuotta täyttäneille
naisille, ..niin ;;kapitalismin '-parem-
muutta" ei voi paholainenkaan~puo-
lustaa, ellei näiltä tiimoilta tehdä
vissejä myönnytyksiä" kapitalisti-
sissa maissa. Toisin sanoen," mitä
nopeammin - edistyy kommunismin
rakentaminen Neuvostoliitossa ja
sosialismin voittokulku muissa- so-
sialistisissa maissa, sitä parempaa
;selk8nojaav»-saavat?»kapitalistisenkin'
maa ilmanosan? työtätekeväti: oikeute^
tuille vaatimuksilleen.
Muuten sivumennen • sanoen,
meillä täällä Canadassa' on tällä
kertaa kymmeniätuhansiaL >t hyviä
ammattitaitoisia;;nsrakennustyöläisiä;
työttömänä vaikka pitäisi olla vilk-
kain rakennusaika käsillä sja vaikka
satojatuhansia ihmisiä asuu kurja-
listokortteleissa, joista ei enää ih
misasunnoksi olel " _ ,
' Meillä ei ole tietoakaan, siitä,'kos-
pulasta, vaikka rakennustarpeita on
■varastot pullollaan ja hyviä työmie-
hiä työttömänä.
Mutta Neuvostoliitossa rakennet-
tiin nykyisen seitsenvuotissuunni-
telman aikana 2,2 00,000 asuntoyk-
sikköä kaupungeissa ja 800,000 a-
suntoyksikköä maaseudulla. Menos-
sa olevan seitsenvuotissuunnitel-
man aikana rakennetaan Neuvosto-
liitossa kaikkiaan 15,000,000 uutta
asuntoyksikköä.
Saadaksemme jonkinlaisen käsi-
tyksen siitä, mitä tällainen valtava
rakennussuunnitelma i merkitsee,
pääministeri-Hrushtshev sanoi, että
nämä—asunnot riittäisivät 180- uu-
teen kaupunkiin, joissavpjisi kussa^
kin 250,000-asukasta. ^-Neuvostolii-
tossa rakennetaan nyt käynnissä-
olevan seitsenvuotissuunnitelman
aikana kolme kertaa niin paljon a-
suntotilaa mitä oli koko vallanku-
mousta edeltäneessä tsaarien Venä-
jällä!
,Toisin sanoen, jos jokaiseen asun-
toyksikköön tulee keskinkertaista
canadalaisperhettä vastaava neli-
henkinen perhe, niin tämä seitsen-
vuotissuunitelman perusteella saa
60,000,000 neuvostoliittolaista uu- ^
den asunnon! ' -
Ja asunnon ylläpitoon < menee
siellä vain 4—5 prosenttia' työläi- V$
sen tuloista, lukeutuen siihen myös Jii
lämmitys ja'sähkö! ^ v
, Niin, että .mitenkähän, neuvostoani
ihmiset selviävät tästä kaikesta kuri J;M
juudestaan. — Känsäkoura. " -V*j"^l
mm
> i
7J
Mi
mci
W3
M
m
^......^4