V
f^'?'SnHf 2 ^-'-Lauantaina; heinäk. 30 p.— Saturdäy; July'30,-1960
1
I
III
im
1
I
jMBBR^T) j r- 'Independent Labox Om£?iit< Finnish. ,Canadians. OT^j';Department,£ Ottawa.£Pub-UflhecT JEfiirice *weeny: Tuesdäys, illiuredäys^ÄndiSaturda^by Vapaus Publishing Company Ltd.; at 100-102 Eini1 St: W., Sudbury; Ont, Canada. Telephohes: Bus. Office OS. 4-4264;, EditorlalOfficepS. 4;4265.Manageri !E. Suksi. Editori. E^und.^ailing, äddressirBdx 69,1'Sudbury, Ontario.
Advertising - rates1 upon, appllcatlon. TranÄIationifree:^ charge.^I,v^'"
" ; " fTILAUSHINNATr\ ' ' / 'Ctitiftam: * 1 "vk". ttOtTe Tfe.T4'i5 x ~ / 3 kk 2.50( Yhdysvalloissa: 1,vk. .9.00 6 kk. ,4.80 «Suomessa: 1 vtk.' 9.50 "6 kk. 555
Vaativat suurempaa osuutta veroista
^ ^Pääministeri Diefenbaker ja Canadan'10 maakunnan pää-
*• v ;-2v''../ j....... ... ,.\.. , n., i . t ' *_u«iii*..i. -i
N-liittoa uhataan vetypommihyökkäyksellä
a Iisi
|pHe sopivat^ siitä, että he kokoontuvat Ottawassa vielä
•keneksi ^päiyäksi, alkaen lokakuun 26 päivänä neuvottele-
' maan liittovaltion ja-maakuntien Välisistä verojen jakami-
sista, joita kysymyksiä* koskeva nyt vielä voimassaoleva so-
pimus päättyy huhtikuun 1 pnä v. 1962. Lisäksi he sopivat,
että 10 maakunnan prokuraattorit ja liittohallituksen oikeus-
ministeri Davie Fulton kokoontuvat myöhään syyskuussa tai
aikaisin lokakuussa käsittelemään mahdollisia muutoksia
Canadan perustuslakiin.
Konferenssin ensimmäisenä päivänä herätti huomiota
kun Ontarion pääministeri Frost sanoi, että Ontario haluaa
tuloverojen ja korporatioverojen jakoa 50—50 perustalla sillä
silloin voisi saattaa maakunnan sellaiseen asemaan, että se
voisi tulla toimeen itsenäisesti sikäli kuin finanssiasiat ovat
kysymyksessä.
Quebecin pääministeri Jean Lesage sanoi, että hänen
hallituksensa haluaa sellaista verojakoa, joka merkitsisi noin
$125,000,000 lisätuloja Quebecille. Nykyinen sopimus Que-
becin ja liittohallituksen välillä on voimassa maaliskuun 31
1 päivään 1962, jonka jälkeen maakunta haluaisi' 25 prosenttia
henkilökohtaisista tuloveroista nykyisen 13 prosentin ase-
mesta, 12% prosenttia korporatioveroista nykyisen 9 prosen-
tin asemesta ja 100 prosenttia perintöveroista nykyisen 50
prosentin asemesta.
. Vaikka maakuntien pääministerien esittämät vaatimuk-
" set ovat erilaisia, niin kaikki vaativat Ottavvalta suurempaa
vero-osuutta.
Tämä palauttaa mieliin sen, että todellakin maakunnat
- ja kunnat eivät ole saaneet käytettäväkseen varoja mitä ne
■ olisivat tarvinneet toteuttaakseen laajasuuntaisia yleisiä töitä
työttömyyden lievittämiseksi^ koulujen, sairaaloiden, puisto-
jen, kirjastojen, ajanvietekeskuksien ja teitten rakentamisek-
si. Monissa kunnissa, joissa on yritetty saada käyntiin vara-
, töitä talvella työttömyyden lievittämiseksi, se,,on,ollut niin
'ii.^tavattoman pientä, että sellainen ei ole juuri sanottavasti-
> kaan lieventänyt työttömyyttä. Monilla paikkakunnilla tar-*
" "vitaan kipeästi kouluja, mutta puuttuu .niiden'rakentamiseen .
"j -iii ■ • . - 'ii. i i '
,f( tarvittavia varoja. , .« • u '
<, »'Monien vuosien ajan työväenjärjestöjen jtaholta^on ar-
H vosteltu liittohallitusta siitä, että sen nykyinen politiikka on
'""kansan etujen vastainen koska'maamme on' alistettu'Yhdys-
' Vartain alaiseksi, jonka taloudelliset, sotilaalliset ja" poliitti-.
-seitarkoitusperät eivät olejnaallemrrie edullisia ja josta joh-
^„iuu, että sillä on, suoraa yäikutusta meidän .talouspolitiik-'
. 'kaan. Tämä ■ osoittaa kuinka toisen maailmansodan jälkeen
on tuhlattu suunnattomasti varoja aseistukseen, Viimeisen ,
10 vuoden aikana on kulutettu sotilaallisiin tarkoituksiin
$15.6 miljardia. Vuodesta 1946 lähtien viime vuoden lop-
."^r^-^puunvkulutettu^itähän-tarkoitukseen^lS miljardia ja senaat-
tori W. D.-Euler arvioi, että sotilaallisiin menoihin on kulu-
tettu 15 vuoden aikana $25 miljardia. Se on suunnattoman
suuri rahasumma. Ja kaukana" siitä, että sellainen olisi li-
sännyt turvallisuuttamme, se on tuonut vain turvattomuutta.
Kaikki tämä on tehty*kannattamalla amerikkalaisten sotilas-
' strategiaa.
, < Kuinka järjetöntä tämä tuhlaus on, paljastui selvästi
'{silloin kun romuutettiin Avro Arrow-lentokonerakennus-
suunnitelma, johon käytettiin aivan turhaan $400,000,000 ve-
' ronmaksajain varoja.
Koska liittohallituksen eri tarkoituksiin käytettävät va-
rat on suurimmalta osaltaan riippuvaiset verotuksesta,' niin
. - silloin on erittäin tarpeellista, että varojen käyttäminen teh-
< ,dään huolellisen harkinnan jälkeen. Näin voitaisiin huomat-
tavasti säästää ja siten saatuja varoja voitaisiin käyttää kan-
samme hyvinvoinnin lisäämiseksi ja taloudellinen laajentu-
missuunnitelma voitaisiin toteuttaa sekä myöntää lainoja
kauppamme lisäämiseksi.
Liittohallituksen ja maakuntahallitusten pääministerien
; - konferenssin alkupuolella!;ei kuitenkaan asioita käsitelty tältä
näkökannalta. Eri maakuntien pääministerit vain tekivät
, esityksiä kuinka paljon heidän maakuntansa tarvitsisivat
vero-osuutta voidaakseen toteuttaa suunnitelmansa. On kui-
tenkin selvää, että jos liittohallituksen taholta ei haaskattaisi
'varoja tarpeettomiin menoihin, niin näin säästettyjä varoja
voitaisiin antaa maakunnille niiden käytettäväksi tarpeellis-
ten ja vieläpä välttämättömien suunnitelmien toteuttami-
seksi.
Muuten liittohallituksen ja maakuntien pääministerien
konferenssin yhteydessä on ilmennyt, että Frostin hallituk-
sen suunnitelmana on saattaa myyntivero voimaan jos ei
maakunta saa suurempaa osuutta veroista. Canadan vero-
säätiöii johtaja J. Harvey—Perry, arvelee, että jos, Ontario ,
: ei'saa suurempaa osuutta veroista, niin on vain "ajan kysy-
mys" kunnes maakunnassa saatetaan voimaan 2\ prosentin'
myyntivero:1 Hjan ön sitä mieltä, että näin saataisiin.,lisä- '
" _ tuloja $110—=-120 miljoonaa. Hän arveli, että tätä veroa^ei
tultaisi" perimään v ruokatavaroista, vaan autoista, erinäisistä
taloustavaroista, radioista, puvuista ym.-Tällaisen veron voi-
' ' maan, saattaminen olisi valitettavaa, sillä myynt|iverosta
\ kärsivät etupäässä vähävaraiset työläiset kuri sensijaan rik-i
\ kaat pääsisivät siitä kuin koira veräjästä. Tällaisen veron—
voimaansaattamista on .'työläisten keskuudessa kaikin käytet-
tävissä olevin keinoin vastustettava.
r pr
Länsi-Saiksan atomiasioiden ministeri saapunut f
i Tri .Siegfried Balke,' Länsi-Saksan;
*V' m a^miäsloiden^Ja^veslvoimavarain mi-i
*a,! J;;nisteri, Huiee^vierailemaan Elllot La-!
i -keila heinäkuun ^28-29 pnä, ,'ilmoi-
f."v V ojitettiin Ontario Department *of Ener-
lo S,\ /gy -Rerouoesta'viime ^.viikolla., Hän
fcÄr,ä «aapui.Canadaan viime viikon maa^
Tänään Balke ja hänen "seurueen-
sa saapuvat Torontoon \ja seuraavana
päivänä käyvät McMasterlri yliopis-
.tossa^ayNlagäVa ;IFills'lri'^voimalaitok^
^^^^^^^^^^^^^^^^^
< Elliofc'Lakelta.palattuaan seurue
menee ^ tarkastuskäynnille Ontarion
laboratoriooni
tehheet
- BeifliinL'.—.Me: haluammeipuoluee-
tonta Saksaa, totesi Saksan Sosia-:
listlsenisyhtenä^isyyspuolueenKi^
mätnen smteeri Walter Ulbricht se-
lostaessaan viime viikolla demokraat-
Berliliiissä kansainvälisen
edustajille Larisi-Saksan
sotasuunnitelmia!' eräiden' uusien^to-
valossa. Ulbricht näytti
imiiksefi
lehtimiehille amerikkalaisilta ja eng-.^ggen. Lopulliset päätökset*on tar
lantilaisiltaS upseereijta ; takavarikoi-
tuja karttoja, jotka oh valmistettu
■Karl^Marxstadin^^alueelta-^^upseerei-'
den sopimiksi katsomista tulevista tu-
kikohdista .laskuvarjojoukkojen^ pur
dottamispaikoista ja lentokoneiden
laskeutumispaikoista. Upseerit, joilta
aineisto on takavarikoitu — se on
tapahtunut Jo joltakin»aikoja sitten
— kuuluvat USAn ja Englannin Sak-
san ; Demokraattisessa Tasavallassa
oleviin- "sotilasedustustoihin.r. Niiden
sijaintipaikka on Potsdam-sBerliinin
lähellä, mutta niiden palveluksessa
olevat saavat ^vapaasti liikkua Dem.
Saksan alueella.»
■■ Kysymykseen, mihin . toimenpitei-
siin SDT nyt aikoo ryhtyä länsivalto-
jen sotilasedustustojen suhteen, Ul-
bricht vastasi, etta niiden henkilö-
kunta saa sopimusten mukaisesti liik-
kua vapaasti Dem; Saksan alueella;
mutta. heidän on noudatettava maan
lakeja. '
Selostaessaan Länsi-Saksan hyök-
käyssuunnitelmia Ulbricht ma initsi,
etta LansirSaksan ja Amerikan \a-
lilla on tehty luonnos uudesta sopi-
muksesta, joka sallii Lansi-Saksan
armeijan perustaa omia ydinaseva-
rastoja. Ulbricht mainitsi sotaminis-
teri. Straussin sanoneen USAsta pa-
lattuaan, etta kun Lansi-Saksan va-
rustelusuunnitelmat, jotka: USA nyt
on hyväksynyt, saadaan toteutettua,
min Moskova tulee jälleen v 1962
olemaan saksalaisten aseiden ulottu-
villa. Ulbricht mainitsi Straussin li-
sänneen tahan:.."ja talla kertaa ne
ovat vetyaseita "
Lansi-Saksan hyökkäyssuunnitel-
mista * Ulbricht mainitsi mm: seuraa-
vat tosiseikat:; ,
, Sptammisteri . Straussin palattua
USAn matkaltaan kiihdytettiin Lan-
si-Saksan atorrtfvarustelua. Strauss
sopi» USAn; Lansi-Saksanarmeijan
varustamisesta erimallisin atomiasein,
jptka on tarkoitettu hyökkäystä var-
ten'.'
Sodittiin myös siitä, etta Lansi-
Saksaa NATOn piirissä koskevat va-
rustelurajoitukset kierretään tai pois-
tetaan.' f v
NATO-maiden ylipäälliköt, sopivat
21. 6.1980^ siitä, ' että " ydinaseiden
valmistusta ja '.varastoimista Länsi-
Saksassa ukoskevat .rajoitukset on
poistettava. Vastaava päätös on val-
mistettu- NATO-neuvoston hyväksyt-
täväksi. (
On sovittu Länsi-Saksan osallistu
misesta . -atomirakettien valmlstuk
koitus tehdä syksyllä, jolloin Strauss
matkustaa uudelleen USAhan.
-USA- valmistelee atomiaseiden ja
vastaavien ammusten asettamista
NATO-esikunnan • käyttöön. Tama
merkitsee, että NATOn- Euroopassa
olevien maavoimien 't^/v-ylipäallikön,'
kenraali Speidelin (entinen Hitlerin
kenraali) käyttöön annetaan atomi-
aseita.
Länsi-Saksaan on sijoitettuna U2-
len^kWeita:;V'X8kettäta:£SDTaan,".siirr;
tynyt Länsi-Saksan lentovolmien ma-
juri' .Bruno * Winzer - vahvisti, että
Länsi-Saksan alueelta on suoritettu
vakoilulentoja sosialistisia ' maita
vastaan; Nykyisin^ onvU2rkoneita: Bit-
burgin lentokentällä RheinlandrPfal-.
zlssa.
Ulbricht vetosi kaikkiin Länsi-Sak-
san kansalaisiin, jotta yhteisvoimin
estettäisiin . Adenauerln ' ja^Sträulsln-
suunnitelmat ja saataisiin aikaan
jännityksen lieveneminen.-Länsi-
Saksan väestön olisi lähetettävä Ade-
nauen. ja Strauss eläkkeelle, se tulisi
kansalle paljon halvemmaksi: kuin
sotavarustelut Ja sota. Länsi-Saksa
menettäisi tosin ristiritarinsa, mut-
ta voittaisi turvallisuuden ja rauhan.
Neljän' lapsen. isä
sai surinansa,
palosammutuksessa
Kamloops, B. C, — Yksi metsäpa-
lon sammuttaja kuoli,"ja lentokone
vioittua* sen' syöksyessä maahan ^vii-
me maanantaina »cl«^ -' ■ ^ £\jr. '•'
25 vuotias farmityöläirien ja/nel
jän lapsen'isä. Edward Paul'louk-
kaantui kuolett a vasti^ palavan "oksaa
pudotessa'hänen päälleen;' Tämä
tapahtui lähellä Radiumia, noin 100
mailia luoteeseen Nelsonista, \ t
' Tämä^olijö toinen, kuoleman ta
paus kolmen viikon sisällä'-Nelso-
nin ja Kamloopsin valueide'n metsä-
palojen \yhteydessä. Victor Jackson
Edmontonista kuoli kun hänen vesi-
pommitukseen osallistuva lentoko-
neensa syöksyi alas lähellä Kelow-
naa.v —
Noin 3500 sammuttajaa Kamloop-'
sin-11,000 neliömailin-metsäalueella
ei saanutT7tnekseen vesipommittajia
kun B-17 Flyjn^Fortress teki pak-
kolaskun täällä olevalle lentoken-^
tälle.
e,
.3r
m
M
USA SUUNNITTELEE
YDINRÄJÄYTYKSIÄ
Geneve. — Esittäessään julistuk-
sia ydinräjäytysten uusimisesta
USAn hallitus on erinomaisen hy-
,vin tietoinen siitä,- ettävtällaiset toi-
menpiteet ovat omiaan suuresti .va-
hingoittamaan ; kolmen vallan ydin-,
asekokeiden lopettamista koskevaa
neuvotteluja, lausui Neuvostoliiton
edustaja :-.Tsaiapkin lehtimiehille
Genevessä vähän toista viikkoa sit-
ten.
Nkitä: suunnitelmiaan: USAn ^hal-
litus on mainostanut jo pitemmän
ajan, huomautti Neuvostoliiton
edustaja ja tähdensi edelleen, ettei
kukaan kolmen vallan neuvottelu-
jen edustajista ole 1 vuoden ja 9
kuukauden sisällä suorittanut koe-
räjäytyksiä.mika on erittäin i myön-
teinen ihmö ja Iisaksi ratkaiseva-
tekijä kolmen ydinasevallan keski-
näisten neuvottelujen myönteiselle
päättymiselle. Tsarapkin :: mainitsi
edelleen että ku'uvan vuoden tou-
kokuun 7 päivänä USAn hallitus
on Valkoisesta talosta antamassaan
julistuksessa ilmoittanut uusivansa
maanalaiset . ydinrajaytykset kulu-
van vuoden lopussa
.''.v.r/Samoihin^.tarkoituksnnv/.-myönnet-''
tnn USAn vuoden 1961 budjetissa
66: miljoonaa dollaria, mikä on lä-
hes 7 kerta enemmän;, kum kulu-
vana vuonna samoihin tarkoituksiin
myönnetyt määrärahat. j-Naitä ai-
komuksiaan USAn hallitus'.puolus-
telee tieteellisin tarkoituksin, vaikr;
ka, jokaiselle on selvää, ettei kaik-
ki tämä osoita niinkään rauhan-
omaisia tieteellisiä tarkoituksia
kuin Pentagonin — ydinaseiden
suurimman kuluttajani: sotilaallisia
huolia.
Tämä Valkoisen, talon julistus te-
ki melko oudon vaikutuksen, sillä
kysymys tieteellisen ohjelman puit^
•teissä;.suoritettavista ydinräjäytyk-
sistä on tunnetusti kolmen vallan
neuvottelujen ^pohdinnan; aiheena.
Neuvostovaltuuskunnan tästä asias-
ta eri aikoina> tekemiin kyselyihin
USAn edustaja vastasi vahvistamal-
la täysin Valkoisen;: talon touko-
kuun 7: päivänä antaman julistuk-
sen, mutta huomautti samalla, et-
teivät, tällaisten räjäytystealopul-
hset" suunnitelmat ole vielä val-
miit. Siitä- huolimatta USAn puov
lustusministeri antoi heinäkuun 17
päivänä julkisuuteen yksityiskohtia
USAn ydinrajäytysohjelmasta, joka.
on laaditu 2 vuodeksi eteenpäin.
Neuvostoliiton . valtuuskunta on
useaan otteeseen tähdentänyt
USAn valtuuskunnalle, ettei ydin-
räjäytyksien: uusimista olfsi sallit-
tava, i sekä mainitsi Neuvostoluton
suostuvan siihen, että USA suorit-
taisi : tutkimusohjelman puitteissa ^
pienea määrän: ydmräjäytyksiä,
kuitenkin ehdolla, että USA: sopii
niistä .edeltäkäsin .Neuvostoliiton
kanssa. Olemme useaan otteeseen
palanneet - tähän, samaan kysymyk-
seen, jottei USAlla olisi mitään
epäilyksiä, eikä-epäselvyyksiäiiNeu-
vostoliiton: asenteen suhteen, sanoi
Tsarapkin.
Neuvostoliiton valtuuskunta pi-
tää välttämättömänä tähdentää vie-
lä kerran tätä asiaa, koska USAn
edustajan puhe sekä hänen vastauk-
sensa -asiaa koskeviin kysymyk-
siimme oli laadittu; sellaiseen muo-
toon, kuin ydinräjäytysten toteut-
taminen amerikkalaisen tutkimus-
ohjelman puitteissa olisi yksin-
omaan USAn oma asia. Esittäes-
sään yllämainitunlaisia julistuksia
ydin räjäytyksen uusimisesta USAn
hallitus on erinomaisen hyvin tie-
toinen ^siitä, että tällaiset toimen-
piteet ovat omiaan suuresti vahin-
goittamaan neuvottelujamme sekä
vaikuttamaan epäilemättä kieltei-
sesti koko kansainväliseen tilantee-
seen. Neuvostoliiton valtuuskunta
toivoisi Yhdysvaltain tekevän sel-
väksi ne seuraukset, jotka koitu-
vat sen .-toimenpiteistä: ydinräjäy-:
tysten uusimiseksi,, sanoi Tsarapkin
lopuksi.
RB-47 ammuttiin alas
N-liiton alueen sisällä
Neuvostoliiton vastaus USAn hallituksen
väitteeseen, että RB-47 ei ylittänyt rajaa
Sen jälkeen kun Neuvostoliit-
to ilmoitti, että USA:n sotilasko-
• ne RB-47 oli alasammuttu Neu-
vostoliiton aluevesien yllä heinä-
kuun ensimmäisenä päivänä, ryh-
tyi USA:n hallitus väittämään,
että RB-47 oli ammuttu alas kan-
sainvälisillä vesillä ja että se ei
ollut tunkeutunut N-Hiton ilma-
tilaan. Näihin väitöksiin ja US-
A:n nootteihin, joissa tällaisia
väitöksiä esitettiin, antoi N-Iiiton
hallitus vastausnootin jossa sa-
nottiin:
Arvovaltaiset amerikkalaiset eli-
met muutamia päiviä: sitten: vakuut-
tivat, ettei niillä ole mitään tietoa,
mihin mainittu pommituskone s on
joutunut ja'missä se voi olla. Mut-
ta jos amerikkalaiset eivät tietä-
neet eikä niillä* ollut-siihen yhteyt-
tä, niin millä perusteella USAn
hallitus voi vakavissaan väittää, et-
tei lentokone olisi loukannut Neu-
vostoliiton rajaa? kysytään vastaus-
nootissa^
-.USAn hallituksen vastaus todis-
taa, että se yrittääjiudelleen puo-
lustella sekä valheiden avulla ja
tosiasiat suoranaisesti kieltämällä
salata lentovoimiensa aggressiiviset
teot, joita nämä suorittivat tunkeu-
tuessaan Neuvostoliiton ilmatilaan,
sanotaan Neuvostoliiton nootissa.
Neuvostoliiton hallitus on nootis-
saan esittänyt tarkkoja tosiasioita
^amerikkalaisen—-pommituskoneen
RB-47:n suorittaman Neuvostoliiton
rajaan , kohdistuneen loukkauksen
tapahtuma-ajasta, paikasta ja olo-
suhteista — koneen, joka oli eri-
koisesti varustettu vakoilutehtävien
suorittamista varten ja joka am-
muttiin alas Neuvostoliiton alue-
vesillä. Jouduttuaan näiden kumoa-
mattomien v tosiasioiden eteen
USAn , hallitus ' kuitenkin sen' si-
jaan,: että ?. ryhtyisi - toimenpiteisiin
rauhan asialle'vaarallisten amerik-
kalaisten' sotilaslentokoneiden Neu-
voston itto"a\\vastaan (, suorittamien
iproVokaa Ho iden) estöm iseksi,< )'etsi i
uudelleen /-ulospääsyä-Hilariteesta,
ISllläilliMIII
johon on joutunut, kieltämällä pe-
rusteettomasti tosiasiat.
Huomiota herättää se seikka,
että vielä, muutamia päiviä sitten
arvovaltaiset amerikkalaiset - eli-
met vakuuttivat, ettei niillä ole
mitään tietoa, mihin mainittu
pommituskone on joutunut ja
missä se voisi olla. Mutta jos
amerikkalaiset elimet eivät tietä-
neet, missä lentokone sijaitsee,
ja jos niillä ei ollut siihen yh-
teyttä, niin millä perusteella
USAn hallitus voi vakavissaan
väittää, ettei lentokone olisi1 lou-
kannut Neuvostoliiton rajaa-
Mita tulee USAn hallituksen vns
;tausnootin::..v>sisältämään-:.:''.yrityk,secn:
puolustella alasammutun lentoko-
neen matkaa väittäen,: että sen teh-
tävänä olisi ollut sähkömagneetti-
ilmiöiden tutkiminen, niin on to-
dettava, että selitys ei ole uusi Se
on miltei täsmälleen sama mene-
telmä, jonka avulla USAn hallitus
yritti — U-2-vakoilukoneen tunkeu-
duttua Neuvostoliiton alueelle tä-
män, vuoden toukokuun 1 päivänä
harhauttaa aluksi maailman yleisen
mielipiteen ja mm.Joman maansa
kansan.
Mainittujen tosiasioiden valos-
sa käy selväksi, että USAn halli-
tuksen heinäkuun" 13. päivän
nootti on rakenenttu pelkkien
perättömyyksien varaan, joiden
tehtävänä' on~ selvien tosiasioiden
väkivaltaisen käsittelyn uhallakin
puolustella USAn ilmavoimien
aggressiivista toimintaa Neuvos-
toliittoa vastaan, sanotaan noo-
tissa.
Neuvostoliiton nootissa maini-
taan, että eloon jääneet ja neuvos-
toliittolaisen laivan pelastamat RB-
47 pommituskoneen miehistön jä-
senet saatetaan oikeuden eteen'ja
tuomitaan Neuvostoliiton lakien
koko;ankaruudella. Mitä"tulee,pom-
mituskoneen päällikön1 ruumiiseen,
niin4.se. voidaan ^luovuttaa' USAn
edustajille, millä", hetkellä' tahansa
SNTLn hallitus haluaisi kiinnit-
tää USAn hallituksen huomion to-
siasiaan, että on olemassa yksin-
kertainen keino -välttää vastaisuu-
dessa mieletön amerikkalaisten Ien-:
täjien henkien tuhoaminen ja maa-
ilman harkitsematon, saattaminen
sodan partaalle: sitä varten on vain
luovuttava käytännössä, ei pelkäs-
tään puheissa, aggressiivisesta poli-
tiikasta, jonka ilmaisuna ovat mm
amerikkalaisten lentokoneiden.tois-
tuvat-;tunkeutumiset:Neuvostoliiton
ilmatilaan.
Jos näin ei tapahdu, tulee Neu-
vostoliiton hallitus huolehtimaan
Neuvostoliiton kansojen turvalli-
suuden varmistamisesta, kaikin käy-
tettävissä olevin keinoin, koroste-
taan nootissa lopuksi.
TOIMITTANUT EEVA < -f^-; „■* « ^
kehityskin - TahastäK riippuvameli? \4
Raha määrää, kuihka^korkealle^onä
tilaisuus^ öpiskelia; -jail fömäu^s«u|K
: rauksena taas~ saa, enemmän 'rahaa;
mitä enemmän j on ;^ou^
Köyhän^on; monasti hyväpäisg^des^
tään^hUAlimat^ jjäte^
kesken ja hakeudUtUy^^^^
Jos häntä nyt onnistaa niin paljon
että saa /hankituksi t ammatin niih
hänen elämänsä on' turvattu. Jos
hän saa terveenä, pitää työpaikkan-
sa ja omaa sellaisen elämisen', tyy<
lih, että- katsoo eteensä ja varaa
vanhan-päivän säästöjä. ,, *
Mutta kuinka käy niiden, jotka'
eivät: sonnistu < saamaan ammattitat-,
toa tai pysyväistä työpaikkaa ja joi-
den elämisen: vastuksena on f sai-
raus; ^Näyttää synkältä tulevaisuus.-
Sekä edellämainituille onnistuneil»
le, että näillei vähemmän onnistu-
neille on kuitenkin eräs yhdenmu-
kainen tulevaisuus nim. he tulevat
liian vanhoiksi tekemään työtä,
joissakin .tapauksissa jopa 40' vuo-
den.'vanhasta,: ja sitä pientä van-
huudeneläkettä aletaan maksamaan '
vasta 70-vuotiaille. Mitä tekee täl-
lainen parhaissa miehuusvuosissaan::
oleva työläinen? Kiroaako yhteis- "
kuntaa tai alistuuko?.
Jotta kuva.olisi täydellinen, li-
sätkäämme tähän alussamainituh
koulunkäyneen - "vanhenemisaika*^ ;
jota hänellä ei olekaan. 70—80-
vuotiaat "vaarit" päättävät maail-
man ihmisten kohtaloista keske-
nään ja kinastelevat ja riitelevät
kuin pikkupojat hiekkalaatikossa :
toisen ottamista leluista. Ja leluja-
han työläiset heidän käsissää.n. la-
vatkin; Mitä heidän kohtalonsa
rikkaita liikuttaa? Mitä njerkitsee.;
soppajonojen pituus silloin kunMtse :
täysinäisen.. .ruokapöydän ääressä
saa pitää- innostavia: puheita ja
suunnitella uusia; inatkoja nopea-
kulkuisilla liikennevälineillä maan-
osista'toiseei^?;. Kyllä: kansa nudE-
säa. , VoL:kuinka,'suur),pelto on vie-
lä 'perattavanamme ennenkuin:;olöt«:
hfukankinlU muuttuvat työläisille
paremmiksi, ja.- rikkau^ ja köyhyys
lakkaa .lyömästä näin pahasti ris-
tiinj Oletteko' äidit ga' isät tulle t
ajatelleeksi 'kuinka ] suuri vastv u
teillä;:on:alastenne rnäailmankats >•
muksen .perustan, luojina? $lett i-
ko-:'ajatelleet-että/:kyllä maailna .
opettaa, mutta se völ1 opettaa myös-
kin niin että lapset-häpeilevät sitä
katsantokantaa jonka' työtätekevSt :
ovat f havainneet? ainoaksi työläisten
etujen i puoltajaksi, jossa he ovat
vertaistensa joukossa omissa yhdis- s
tyksissään koittaen täyttää niitä
aukkoja opiskelussa ja taiteessa,
joita availle ovat jääneet aikoinaan
köyhyyttään. Koulut ovat hyviä lai-
toksia ja siellä saa vahvan perustan
elämälleen, mutta ei ole harvinais-
ta sekään että köyhien vanhempien
koulutetut lapset halveksivat yksin-
kertaisia vanhempiaan, kertaakaan
edes ajattelematta kuinka suurin
uhrauksin heidät on koulutettu.
Siksi pitäisi: kotona jo lapsille se-'
littää tätä maailman ihmisten ett
asteista elintapaa, että kuilu vähi-
tellen pienenisi/ , ,, • ,
11 Maanjäristykset ".tappavat1 tuhan
siaV.ihmisiä ja (tuhoavat i miljoonien
arvostai*omaisuuksia; icTulvat vähin
.-goittavat^a.K-hävittävät-?pieneläjieii-
koteja.'" ValtioidVn päämiesten neu'
;Vottel^^erättävät;.Cluiolestumista:
samoili k^uurpeinen ' sotavarustelu
\Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa
rakentavat;; rauhaa ^uhratenx.jopa
henkensäkin sen edestä ja-heidän
ansiokseen bn luettava se ettei
maailma-.: vieläikiemurtele, 'kolman-
nen maailmansodan tuskissa. O-
lemme.saaneet; lukea'lehdistä yllät-
täviä^ tietoja siitä että' valtioiden
päämiehet ?eivät ole olleet-tietoisia
oman maansa sotilashallinnon toi-
mista. Onko kehitys kulkenut sii-
hen suuntaan että valtioissa on kak-
si eri hallitusta, siviili- ja sotilas
valta, jotka joko eivät tiedä, tai
eivät halua tietää: toistensa päätök-
sistäja.toimista. Sellainen politiik-
ka on kuin tulitikuilla leikkimistä
ruutitynnyrin vierellä ja,se johtaa
kansat tuhoon. On esitetty arvelui-
ta mitä tulisi tapahtumaan jos jo-
ku yltiöpäinen so ta viskaali ■ painai-
si: joko vahingossa tai tahallaan si-
tä nappia', joka päästäisi sodan val-
loilleen.; Jos eivät .valtion päämie-
het tiedä mitä heidän omat sotalai-
toksensa puuhaavat samaan aikaan
kun he itse istuvat "rauhanneuvot-
teluissa'! muiden valtioiden pää-
miesten kanssa niin että he joutu-
vat joko: kieltämään tai- ryöhkeästi
myöntämään tapahtuneen, niin
tuskin enää itsekään- muistavat mi-
tä he todella tietävät.
Eikö muuten ole tämä ihmisten
Neuvostoliitossa ovat naiset mukana kaikenlaisissa
toissa ja ovat osoittautuneet useimmissa töissä pys-
tyvänsä tasaveroisiin suorituksiin miesten kanssa.
Yllä Hudovenhovan sisarukset,.jotka työskentelevät
Magnitogorskin terästehtaalla." '
SÄÄRI KUIN SAARI
Mies telefoonissa; "Tämä on Har:
ry. Minä en voi tulla työhön tä-
nään. Vaimoni on katkaissut sää-
ren." ■ 'i
Työnantaja: "Mitäs sillä on teke-
mistä sinun työhön, tulosi kansssa?"
Mies: "Se oli minun sääreni jon-
ka hän katkasi.''
TILATKAA VAPAUSt
Tehtäköön muutos veronkannossa
Olemme pannut merkille, että aina
kun poliitikkomme puhuvat jämeriä
sanoja vahan siihen suuntaan kuin
kansa hnluaislrvoidaan odottaa, vaa-
leja, joissa -luonnollisestikin parla-
menttaarikot odottavat saavansa kan-
san suosion osakseen. Sellainenhan
se on se tarkoitus — tulisi kaikin
mokomin saada tilaisuus pysyä edel-
leenkin valtapukllla ja tilaisuudessa
maäiitellä asiat omien ystäviensä hy-
väksi.
' Emme nyt uskalla olla aivan niin
rohkea, että ennustaisimme Ontari-
ossa pidettävän, pikaisesti maakunnan
lainlaatijnikunnan* vaaleja, mutta
kummalliselta tuntuu kun yksi kon-
servatiivi lähtee syyttämään toista
ja yaatimnan siltä vähän parempia
ehtoja edustamiensa ihmisten- elä-
miin .helpottamiseksi. • * . ■, -,
( Asla oh"' nimittäin siten, että On-
tarion s; konservatiivinen pääministeri
Lcsilca Frosb < vaati .tässä ^muutama
u......., t. .2,. iv. V .1* >„..,. A,........t......A
paiva sitten? jottaaliittohallitukseniorf
annettava maakuntahallitukselle puo-
let kaikista maakunnan yksityisiltä
ja yhtiöiltä perimistään . tuloveroista
ja samoin puolet perintöveroista.
Meitä ihmetyttää ja pelkäämme,
etta tnssa voi olla koira haudattuna
jossainr.silla.^uJsJbimme_hyvin sel-
vdstl kuinka pääministeri Frost toimi
v. 1958 varsin innokkaasM ja itseään
säastamätta-'-konservatiiviT-DlefenbaT
kerin valitsemiseksi maamme päämi-
nisteriksi.
Nyt hän hyökkää juuri 'tämän sa-
man miehen johtamaa hallitusta vas-
taan syyttäen sitä kuntien Ja maa-
kunnan t hädänalaisesta asemasta.
Hän syyttää, Ja mielestämme aivan
oikeutetusti Ja oikein, että: liittohal-
litus on anastanut verojen .perimis-;
mahdollisuudet aina; siinä - määrin,
että maakunnalle jn kunllle ei jiiä!
juuri mitään mahdollisuutta periä
veroja siinli-määrln^että ne-voisivat
kunnollisesti suoriutua kaikista nii-
den velvollisuuksista ja tehtävistä.
Tämä väite on mielestämme aivan
oikein.
Mutta arvon pääministeri - Frost
-unohtaa-^tahanryhteyteen^liittyvan^-pe-1
'Tln''.:tbi^eän^'seikani!vy:;Hän^varmaan-.
;kin<v tietda^että liittohallitus :el-:voisi;
mitenkään suoriutua suurista sotava-
rustelusitoumuksistaanA jos sg_ suos-
tuisi maakunnan >: vaatimukseen,: joka
sellaisenaan: merkitsisi, joidenkin.ky-:
'namiesteiiv^laskelmien^mukaan^että:
liittohallitus Joutuisi antamaan nnoin
$477,000.000 Iisaa Ontariolle.
Sanoimme sattuu vähän liikaa —
olisihan liittohallituksella mahdolli-
suus kiristää Iisaa, veroja työläisten
selkänahoista. Mutta se vuorostaan
johtaisi taas konservatiivisen. liitto-
hallituksen jokseenkin huonoon va-
loon kansan silmissä I
Mahdollisesti asia -voitaisiin selvit-
tää siten, etta pääministeri Frostilla
on mielessään samanlaiset -aikeet kuin
slllkitoisellakinkonservatilvlsQlla pää-
ministerillä, Jussien, joka valituksi:
tultuaan unohti tyyten.ennen vaale-l
ja antamat lupauksensa." Han ni-
mittäin sanoi, että'jos'hänet'valitaan
'päämlnisterlksbkukaan-lcnnaänssa^ei:
tulisi .kärsimään >, työttömyydestä.' >- "\
i.-l.-----,d----^--—^ä^jlHifr1............^,<-.-.!
Mutta Jussi söi sanansa. Ja niin
mahdollisesti voisi tehdä Lesliekln,
kunhan vaan olisi saavuttanut edes
vaalien yli kestävän hetkellisen suo-
sion kansan keskuudessa.
Jos arvon pääministerit1 olisi vä- '
hankaan taloustieteilijöitä he voisia
vat varsin selvästi nähdä, että val-
tiovarat eivät mitenkään lisäänny
siitä, että niitä jaettaisiin eri tavalla
eri hallitusportaiden kesken.
Luonnollisesti * olisi mielestämme
hyvä asia, että meidän yhteisiä varo-
jamme — siis valtlovaroja — olisi
enemmän ja että niitä käytettäisiin s'
kansalle hyödyllisten laitosten raken-
tamiseen ja palveluiden- järjestämi-
seen - ^ Mutta kansan' selkänahasta
niitä tuskin lähtee-paljoa enemmän. —
Siis selvääkin on, että on Joko vä-
hennettävä joitakin menoja tai (lisät-
tävä tuloja verottamalla niitä lhmi- - .<
siä, joilla on sitä "maan tekevää". \'
Olemme edelleenkin sitä mieltä, ■ ^
että sotavarustelumenoja on,vähen-ti
nettävä ja porvarilta vaadittava suu- ^
rempaa - ja kohtuullisempaa osuutta' \
yhteisiin' varoihimme,/ .", «
v Emme ole vieläkään allekirjoittanut
erillistä', rauhansopimusta/ porvarin '^i
kanssa. --;Nemo. ',f "' " ' K",(-
"""""—*iaSä5S8fifflr"
I
M
m
(I
li
W
|[
ml
f
iii
