V
I
tl
Kongosta., ^
lii '..^Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että tämä Kongon valtuus-
llff . 'kunnan hyväksymiskysymyksen" lykkääminen tuonnemmaksi oli ainoa
lm-'-: - ■ -.-»»•<»->..■> ,.-_ ..... ,.„.„ ^«i.*—iessä on nimittäin
.syytöksiä ^
#, väTtsMÖimivaa vallankaappaajaa, Joseph Mobutua ja Katangan maa-
fp kunnan Tshombea, vaan myös presidentti Kasavubua ja YKn yleis-
sihteeri Hammarskjöldiä vastaan. Juuri näiden valitusten johdosta
X ' päätti YKn Yleiskokous lähettää erikoisen välityskomissionin Kon—
. goon.' Tämän 18 vallan (niistä 15 Afro-Aasian maata) välityskomis-
, ' * siörtin pitäisi lähtemän Kpngoon jo ensi viikolla. Mutta kun Washing-
"~ tonissa ilmeisesti pelätään, kuten on uutistiedoissa kerrottu, että
I K . ^fämS YKn välityskomissioni voi tehdä Kongdh itsenäisyyden hyväksi
Mi\ vissejä ehdotuksia, niin silloin tuotettiin presidentti Kasavubu koval-
§j,\ . la kiireellä New Yorkiin; lisättiin pääministeri Lumumban asunnon
;r ympärille sotilasvartiota niin, että maan laillinen pääministeri ei mis-
| * , sään1 tapauksessa pääse pujahtamaan pois kotiarestistaan ja lähtemään
i_ . 1 YKn kokoukseen ja siunatuksi lopuksi aiottiin höyryjyrätä kovalla
f •/ kiireellä päätös Kasavubun ryhmän "tunnustamiseksi" mikä olisi mi-
M?' tatoinyt etukäteen aikaisemmin muodostetun 18 vallan välityskomis-
j? , \ V,, sÄi sovittelumahdollisuudet!
^ ' Asian näin ollen oli ilmeistä, että Yhdysvaltain sanelema valtakir-
ja ' Jojen tarkastuskomitean päätösehdotus tähtäsi Kongon itsenäisyyttä
!|'' vaataan, imperialistien riistojärjestelmän jatkamiseksi Kongossa. Sel-
li1 - laisen''ehdotuksen hylkkäämineh edustaa siis tärkeätä voittoa ei vain
' * 'Kongon kovaa kokeneelle kansalle, vaan myös YKn arvovallalle' ja
maailman rauhalle.
maani hallitus, kunnioittaa -puut-
:tumaUomuuspenaateUa^eika::su-;v
vaitse maan aluetta^käytettävän
* hyökkäykseen .Kuubaa vastaan.
S^äin^^
antoi, keskustellessaan radtokuu-
, Iuttäjain '' konferenssiin saapu-
neen kuubalaisena valtuuskunnan
kanssa. 1 *
' Rio de Janeirosta, 'saapunut'
Prensa Latina^ ^u^^
että ;'' Brasilian \ työväenpuolueen
senaattori Cavaicandi ^
- hallituksen ilmoitusta', meri jalka-
väen 'sijöittamise
eeUa olevaan Guanta^
kohtaan kyynillisenä.
Costa Rican, ammattiliittojen
Keskusliitto on nyt antanut jul-
kisuuteen hallitukselle esittämän-
sä julkilausuman tekstin. Julki-
lausumassa esitetään jyrkkäsävyi-
-nen vastalause amerikkalaisten
suunnitelmalle käyttää Costa Ri-
caa tukikohtana Kuuban vastai-
seen hyökkäykseen.-
u u u uu u u o u u u u u 0 0 0.0 0 0 0 0 0 0
i SYNTYMÄ-
i PÄIVIÄ
Walter Kangas, Nairn Centre,
täyttää maanantaina, marraskuun
14 pnä 64 vuotta.'
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
.:'o<
vain onnentoivotuksiin.
ettäfCosta!>Ricanriviranomaiset:;övät
myöntäneet fturvapaikanjiBatistan
kannatttajilleÄNämä»amerikkalais*
tendollariapua nauttivat rikolliset
iyälmisMey^
Kuubaa vastaan jä keskittävät voi-
miaan Barra. de Coloradoon, josta
käsin Kuubaan 'tunkeutuminen on
suunnietltu: tapahtuvaksi, sanotaan
julkilausumassa,jossa korostetaan
tällaisten suunnitelmien uhkaavan
Costa Rican rauhaa. /
Ammattiliitojen keskusliitto1 vaa-
tii hallitustaan karkottamaan maas-
tavKuubaa vastaan toimivat salaliit-
tolaiset,
f; Kuuban^
taistelussa, 'saavuttanut demokra-
tian ja vapauden ja pyrkii nyt
maansa rikkauksien hyväksikäyt-
töön teollisuutensa ja maatalouten-
sa parantamiseen ' poistaakseen
maasta puutteen ja köyhyyden, riis-
ton ja sorron, sanotaan julkilausu-
massa lopuksi.
KUUBAN PRESIDENTIN
LAUSUNTO
Havana. — Kuuban tasavallan
presidentti OsvaldoDorticos ko-
rosti puheessaan marraskuun 1.
: päivänä presidentinpalatsissa, et- -
tä Kuuba ei anna koskaan ame-
rikkalaisille imperialisteille ai-
hetta hyökätä Kuubaan. Amerik-
ka! ai slehdistö sekä USAn halli-
tuksen merkittävät jäsenet pitä-
vät suurta ääntä Kuuban "mah-
dollisesta hyökkäyksestä" Guan-
tanamon tukikohtaan, ja vastauk-
sena itse keksimäänsä valheeseen
puolustaakseen Guantanamon: tu
^; Tällaisetkin
USAn presidentin lausunto,' jatkoi
Osvaldo Dorticos, valmistavat* maa-
perää, jotta suotuisan tilanteen sat-
nbif presidentti:.^ Kukaan ei voi;olla
•varmasf satasetta amerikkalamen
imperialismi suvaitsee vapaata,.-it-
senäistä;- .ja- suvereenista ^Kuubaa:
Mutta-vallankumouksemme ei: tiile
luopumaan .päämäärästään. Olem-
me sanoneet,.että Kuubasta tulee
taloudellisesti' vapaa ja näin tulee
"^öjsp tä^htumaah.y;';J- V^gs
■ ■ - ii., nm
Aseistariisunnan tiellä USAn
vien maiden sotilasmenot ovat ol-
leet yhteensä 555 miljardia dolla-
ria. . Tämä summa ylittää Länsi-
Euroopan? kaikki, sotamenot toisen
maailmansodan aikana. 1
ASEISTUKSESSA EI KELPAA
•TASAPAINOTUS
a:-..
> - .Kasavubun ryhmän tunnustamista kiirehdittiin VVashingtonin
toimesta epäilemättä myös siksi kun Kongon tilanne ei ota lopulta-
kaan kehittäyäkseeo imperialistien .toivomaan suuntaan.
!• ....^yiimeviikkoisissa, uutistiedoissa kerrottiin, että Kongon parla-
" {sV mentti sai — kiitos sisardominiomme Ghanan Kongon lähettiläälle,
\ Alex Quiasonsackey:lle.— lähetetyksi YKlle tiedotuksen, että Kongon
.f ,3 parlamentti vastustaa Joseph' Kasavubun hyväksymistä Kongon vai- natteko puukon hs
.§-< tuuteiksi YKssa. .Pääsihteeri Hammarskjöldille (Ghanan välityk- seen?" Tällaisen
| 1 sellä) lähettämässään raportissa Kongon senaatin puhemies Joseph vr,hl" Ahrah->m t
:i A>'.' «Ökito/syyttää, Kasavubya siitä,, että hän on tallannut Kongon perustus-'
f iäit jalkoihinsa, osallistuen yhteistyöhön Belgian imperialistien kans-
t ' ,sa ,va$ta-asemansa säilyttämiseksi Kongossa.
- /" i-,'Qkito luonnehti eversti Mobutun "hallituksen fasistihallitukseksi
T ja sanoo,-että Kasavubukin on syllistyhyt monenlaisiin laittomuksiin,
: - "lukeutuen siihen se, että hän ,on belgialaisilta vastaanottamillaan
\ 1 - ' rahoilla yrittänyt lahjoa Kongon parlamentin jäseniä ja kongolaisia
* >' , virkailijoita belgialais-imperialistien apureiksi.
\, ' -^Tämä sellaisenaan selittää, mjksi Kasavubu vastustaa epätoivon
vimmalla YKn välityskomissionin lähettämistä Kongoon — ja miksi I
Washington yritti nyt niin suurella kiireellä saada jyrätyksi "päätök-
sen Kasavubun "valtakirjojen" hyväksymiseksi.
lv SifSJV
m
■ Imperialistisen maailman yhteiset voimat ovat yrittäneet nelisen
' 'kuukautta saada taltutetuksi Kongon kansaa sikäli, että sikäläiset
' '' suuret luonnonrikkaudet voitaisiin pitää ulkomaalaisen suurpääoman
kontrollissai? Imperialististen 'piirien -perustavoitteena :on;iKongossa ;
;r — estää Kongossa voimakkaan, keskushallituksen kehittymisen-
.'— sillä, ulkomaisen'pääoman, olisi, paljon helpompi tulevaisuudessa
jä tahdon mukaan toimiva nukkehallitus.
\m
nen tässä tilanteessa olisi, vain pahentanut asiaa. Se ei olisi tieten-
Toronto. — Katselijat olivat häm
mästyneitä ^un he sunnuntai-ilta-
päivällä, -lokakuun: ,30 pnä, katseli-
vat CBC-TV-ohjelmaa nimeltään
News Magazine. ;.He; hämmästyivät
ja kauhistuivat kun ^e näkivät'ja
kuulivat George Lincoln Rockwel-
iin. Amerikan ;natsipuolueen johtaf
jan, joka .vakavissaan selitti, että
kun he pääsevät valtaan Yhdysval-
loissa, he < tulevat tappamaan 80
prosenttia: juutalaisista kaasukam-
mioissa. ' ', ' •
"Voitte mahdollisesti sääliä hen-
kisesti sairasta \ihmistä, mutta: an-
hänen käytettäväk-
vastaukseh antoi
rabbi Abraham Li;Feinberg saman
ohjelman-yhteydessä .vastatessaan
aikaisemmin psykiatri, tri Fisherin
lausuntoon. Se oli CBC:m erikois-
ohjelma - koskien Yhdysvaltain ja
Canadan» natsipuolueita sekä Ame-
rikan fyhrerin Lincoln. Rockewel-
lin ja "Canadan itsenimittämän Ca-
nadan johtajan Andre Bellefeiul-
len, joka v saa määräykset Rocke-
\vellilta, haastattelua.
CBC teki hyvän yrityksen sun-
nuntaina paljastaa natsilaisuutta
Pohjois-Amerikassa.'1 Suorasanai-
sella puheella vihanlietsojista Nor-
man Depoe esitti meille kuvan
Washingtonista, jossa Rockwell
suitsuttaa vihaa natsilaiseen tapaan
juutalaisia kohtaan.
Rockwellin haastattelusta saatiin
tietää, että Rockwellin päämaja on
Arlingtonissa.Va, Suuressa, pla-
kaatissa lukee "Juutalaisista vapau-
duttava 1972 mennessä,,, jolloin A-
merikan natsit -arvelevat ottavansa
vallan käsiinsä. Luonnollisesti "pe-
rustuslaillisia menetelmiä käyttä-
en", kuten Hitlerin.Saksassa. Mitä
tapahtuu sitten?:Neekerit eivät tule
olemaan kansalaisia.'Entä juutalai-
set, "jotka sekoittavat rotuja" —
well, 80 prosenttia aikuisista pan-
naan kaasukammioihin. Tällä ta-
valla kylmästi^ avoimesti ja' röyh-
keästi puhutaan miljoonille kuunte-
lijoille ja katsojille tänä aikakaute-
na, viisitoista vuotta, kuten Nor-
man Depoe sanoi, sen jälkeen kun
amerikkalaiset ja canadalaiset po-
jat laskivat aseensa uskossa, että
he ovat lopettaneet natsismin.
Tämä sama Rockwell antaa 'Ca-
nadan fyhrerille määräykscrt.:puhua
kansan edessä. Bellefeuillellä, jo-
ka on : työskennellyt Canadan halli-
tuksen töissä (televisiolähetyksen
jälkeen pantu pois työstä),;on pää-
majansa-' Sorelissa. Canadan natsi-
puolueessa on kaksi jaostoa: Cana-
dan "kansallissosialistien" ja un^
karilaisten: jaostot, joilla 'on ryhmiä
*Torontossa,'-^Montrealissa;''-:;;WinriipeT-.
gissa ja Reginassa^ He vannovat
kunnioitusta "ja uskollisuutta ,—
Hitlerille. Heidän tunnusmerkki-
nään on musta risti vaahteran leh-
dellä; Aivan kuin Hitlerillä
kääp voinut estää- Kongon itsenäi:
syysp^^imyksen wja ^toivomuksen
toteuttamista. Mutta se olisi taval-
laan voinut sitä viivästyttää ja siten
lisätä kongolaisten 'hätää jä"~*vai-
keuksiä aiheettomasti.
- Tältä pohjalta katsoen- on siis
lämpimästi f tervehdittävä YKn
Yleiskokouksen päätöstä siitä, ettei
Kasavubun" ryhmää'hyväksytty
Kongon edustajäksL Sanoohan Suo-
m|n|,kjinsan|pnlw|yi^
i£u|^^^^n^^^^^^f^^-
ja vasta sitten'hutkitaan": .Kuulta-,
koonsnskaikessa-rauhassa ensiksi
pitä|gYKnfeivalityskomissionilla!?oni
sanottavaa •Konertsta — ia rvhdvt
sanottayäaKd^^^
;k^n|!sen^älkeenfiQs^
käikkienllimperiaUstistehi&ivoimien
lähettämistä kotiinsa Kongosta
on johtajat ja sotilaat. He kokoon-
tuvat kerran.kuukaudessa Montrea-
lissa. Nykyään heillä on valkoinen
paita ja musta solmio, mutta tule-
vaisuudessa he .rupeavat käyttä-
mään sotilassaappaita.
.. Poliisi ei häiritse meitä, sanoi
Bellefeuille. Entä politiikka? Juut
talaiset ja neekerit ovat houonni-
pirotuisia. Hän saarnaa antisemi-
tismiä. Juutalaiset ovat syypäitä
Canadan ranskalaisten ja englanti-
laisten riitaisuuksiin. Kun hän ot-
taa vallan käsiinsä, sanoi hän, niin
juutalaiset ja neekerit eivät saa
hallituksen töitä ja hänellä tulee
olemaan keskitysleirejä,, "heti alus-
ta lähtien" (!!!)
, Psykiatri tri Martin Fisher, kom
mentoidessaan Rockwellin haastat-
telua; sanoi että natsit-olivat hyvin
epäileviä ja kunnianhimoisia.:■: Lap-
suudessaan he ovat joutuneet tärt
siniään loukkauksen kokemuksis-
saan; Myöhemmin, seksuaalisesti
kyknemättöminä ja epäonnistuen
yhteiskunnallisessa elämässä ja am-
■ matissaan he tuntevat itseloukkaus-
ta, jota he puolustavat kohdistamal-
la tunteensa toisiin — tavallisesti
heikompiin.
Hän ei kuitenkaan huomauttanut,
että Canadan natsit (ja amerikka-
laiset) ovat yhtä vaarallisia kuin
Saksan natsit ja siitä syystä heihin
täytyy suhtautua vakavasti.
Arthur Malony, konservatiivipuo-
lueen jäsen ja lakimies, sanoi in-
hoavansa Rockwellia ja hänen Ca-
nadan virkaveljeään. Canadan lain
mukaan natsit voivat toimia ja hei-
dät voidaan panna syytteeseen ka-
pinallisuudessa vain silloin' jos he
yrittävät väkivallalla kaataa halli-
tuksen, sanoi hän. Tämän johdosta
canadälaisille -^natseille voidaan
"laillisesti" antaa valta aivan kuin
Hitlerille 1933.
Unkarilainen fasisti, Janos Pall,
'sanoi unkarilaisilla olevan 20 ryh-
mää 'Cahadassa. Hänellä oli haka-
risti käsivarressa — tyypillinen p|e-
ni?gaUle^
DiefenbakeVin tyypillinen "vapau-
||enf^|c^^||isjföl i j a'|^^^p|i§
Rabbi Feinberg ^puhuHsuorasu-
kaisesti ja voimakkaasti. , Minkään^
laista natsismin merkkiä ei saa si-
vuuttaa, sanoi han.; Me emme voi
New-York. — YKn poliittisessa ' "Vuosina 1949—59 siihen kuulu
valiokunnassa:jatkuu edelleen.kes-
kustelu : aseistariisunnasta —' viime
perjantaina oli, valiokunnan 1,097
istunto tämän ^kysymyksen, merkeisr
sä. Silloin käytti Valkovenäjän
valtuuskunnan johtaja K. Kiselev
mielenkiintoisen puheenvuoron, jos-
sa hän mm. totesi, että amerikka-
laisten Vasetuota^
den" monopolien voitot ovat viime
vuosien aikana olleet kaksinkertai-
set verrattuna toisten teollisuuslai-
tosten keskivoittoon.- 'Tässä piilee
syy siihen, miksi USA ei pohjim-
maltaan halua täydellistä aseistarii-
suntaa.Aseteollisuusmonopolistien
sana painaa paljon Washingtonin
halfituksen politiikassa.
Kisselev mainitsi, että~yli_käRsi"
kolmannesta. USAn hallituksen ase-
tilauksista annetaan - -100 suurelle
amerikkalaiselle konsernille. Näi-
den asetilausten kokonaismäärä
nousee 13^15 :miljardiin dollariin
vuosittain. 8 viime vuoden aikana
USA on käyttänyt armeijansa va-
rustamiseen 340 miljardia dollaria!
Valtavia: voittoja, perivät ^ohjuksia
ja ydinaseita valmistavat monopo-
lit,::Näiden suuryhtymien, vuositulot
ovat 10—11 miljardia dollaria.
SOTAMENOT SUUREMMAT
KUIN SODAN AIKANA
Muissakin sotaliittoihin kuuluvis-
sa länsimaissa on tilanne samanlai-
nen, totesi Kiselev. Esimerkkinä
hän esitti koko NATO-liittoutumari.
Asiasta käytti ■ puheenvuoron
myös vIntiaTr edustaja Krishna' Me-
non, joka huomautti, ettei voida
sallia aseistariisunnan hukkuvan
lukuisten - päätöslauselmaehdotus-
ten alle — onhan kysymyksessä jo
1,097 asiaa käsitellyt istunto.
Puhuja korosti, ettei Intia voi
hyväksyä ehdotusta tasapainotuspe-
: riaatteesta aseistuksessa;:Aseistuk-
sen määrättyä tasoa ei voida hyväk-
syä, koska määrätasoinenkin aseis-
tus ..vaarantaisi maailman::rauhan.
Ainoastaan yleinen ja täydellinen
\a'seistariisunta voi antaa' turvan
maailmalle ja poistaa sodat.
Intia kannatti Ghanan presidentti
Nkrumahin ehdotusta, että, Afrikka
julistettaisiin i - atomiaseettomaksi
vyöhykkeeksi-ja ehdotti, että YK:n
•yleiskokous: kehoittaisi uusia //aiti-
oitapysyttelemään 'sotilasliittojen
ulkopuolella ja- kieltäytymään: luo-
vuttamasta .'alueitaan ydinasevaras-
toiksi. Hän kannatti Puolan pää-
töslauselmaehdotusta YK:n yleis-
kokouksen .: koollekutsumisesta, ke-
väällä, ellei ydinasekokeiluissa
päästä sitä ennen ratkaisuun.
t Lehdissä mainittiin joku aika sit- Mutta "on toinen kysymys, miiucäf
^tenÄeset^ihm^ä ^iii^i^^^n^i^«®fe^:Ä
keestä joka on löytänyt tiensä Suo-
Mieeffi||Se^a|^
tä olemme samaisesta lääkkeestä
muuta' tietä < saaneet kuulla. < ,
Bukarestissa,.toimivanv Vanhuu-
Anna Asian, on kehittänyt nimellä
H3 tunnetun "nuorentavan", laäke--
•ainejmg||^^^
vuoden ikäinen,'-mutta näyttää huo-:
mattavasti nuoremmalta • .(hän: on
itse käyttänyt flS-lääkettä),; korös-.
taa;:.että hänen keksimänsä lääkeai-
ne aiheuttaa ihmisruumiissa muu-
toksia, jotka elvyttävät normaalilla
tavalla elintoimintoja,. mikä voi
merkitä vanhuksille uuden elä-
män alkua.
Mielikuvituksellisia tietoja on
esitetty H3-lääkkeen aikaansaamis-
ta ihmeistä..: Muuan;kuusikymmen-
,vuotias 'romanialainen;:joka;.aikai-
semmin on- ollut, leinin runtelema
ja kyennyt - liikkumaan' ainoastaan
kainalosauvojen avulla;:on nyt mu^
kana. ;i vuoristokiipeilyretkikunnassa;
Odessassa on muuan aikoinaan kuu-
luisa; oopperalaulajatar saanut kah-
deksankymmenen ikäisenä lauluää-
nensä takaisin.
oHsiyatJ; j^äsuMaisesi^
luneet'Yksinomaan qiitä cvvotä .«iffs** "■lä
............(..................; syistä :>rsän>,
g<^f|eft|gjÄ^
miinojamme " on kulunut loppuun .
liian aikaisin verrattuna muuhun I
kokonaisuuteen. Ihmisen tautien _-"^l
i^^ust^i|ykK
arvio, että jos meillä koko = '^1
^elämämm^äjän* iäily1si»;samäl1tau^i^S|
;;tiem,^|:hermojen|^^
kuin meillä on kymmenvuotiaina, '
voisivat noin puolet meistä odottaa ■ I
Tiedetään;; että :soltit, joista Ä:;;^l
miimme muodostuu, hankkivat kas-'
Arvatkaapa kuka.;.
luissa esiintyy runsaasti. f '0
On mahdollista,' että ne aineet, ^'
joihin H3:n vaikutukset ihraisruu- 'A
miissa kohdistuvat, kykenevät an- hfA
tamaan noille vanhentuneille soluil-
le aineksia uusien entsyymien vain
sallia j sen ;lisääntyvänijä.6^
fSellainen^onlsielunfesairauttacffMoS
-'.ne|^saiu.iBilaiset£pyat^
lleillafön|natsilaisia*ja|mönilla«Jco-
£dittomilläfpäkölaisillä?on: fasistisia
aatteita.
...ehdottaa pian-kotiinlähtöä.
äyplla, j>tka ie^
dolliseksi käyttää hyväkseen veren-
Muuan hankaluus, joka aina on kierron mukana "saatua ravintoa, fik
ollut vanhuuden vaivoja vastaan Solujen vanheutessa vähenevät ^aj
taistelevien tiedemiesten tiellä, on mahdollisesti määrätyt sellaiset"
se, ettei aikaisemmin tiedetty mi- entsyymit,' joita nuoren ihmisen so-
tään keinoa- biologisen iän: määrit-
telemiseksi. Professori Asian on
auttanut voittamaan tämän esteen.
Hänen Bukarestissa sijaitsevissa la-
boratorioissaan saatettiin ihmisen
kyynärpää alhaiseen lämpötilaan,
ja sen jälkeen niitattiin jäsenen lä-
pimitassa: tapahtuvat-muutokset ve^
VFisuonten.:<:;:.supistuessavkylmän.:':''Vai-
■ kutuksesta.-''.;:':-Tämä;:toistettiin'.'us^ita
kertoja vain, sillä, erotuksella, että
visiitoista sekuntia, ennenkuin: kyl-
myys: johdettiin jäseneen, soitettiin
kelloa. Vihdoin saatiin ilmiö ai-
kaan vain- kelloa soittamalla-ilman
lämpötilan' muutosta.
Professori Asian havaitsi, että
nuoret ihmiset tarvitseivat vähem-
män "harjoituskertoja" kuin van-
hat, jotta kellon soitto' aiheuttaisi
^5aman.'VilmiÖn'^^kuin-.•.'kylmyys.^''-.''HarT'
joituskertojen määrä .riipuui. koe-
henkilön 'elinvoimaisuudesta.
: H3n 'perusaineena on prokaini tai
-novok$ini;.•':.-;^-tunnettuV;/>v.^<jokapäiväi^
nen" lääkeaine, -jota lääkärit ja
hammaslääkärit käyttävät paikallis-
puudutukseen.
Potilaitten joukossa oli muuan
66-vuotias mies, joka halvaantui
reumaattisen, niveltulehduksen seu-
rauksena kaksitoista vuotta sitten;
Lääkärit 'olivat toivottomia: hänen
suhteensa kunnes hänelle annettiin
prokainiruiskeita. :■ Kun > hän ^kah-
den viikon kuluttua oli saanut seit:
semän ruisketta, niin hän kykeni
seisomaan suorana ja tunsi olonsa
paremmaksi kuin kertaakaan vuosi-
kymmeneen.Ruiskehdidon jatkut-
tua, hän pystyy omin voimin liik-
kumaan ja huolehtimaan itsestään:
Ei ole epäilystäkään siitä, ettei-
vätkö prokainin tai H3n vaikutuk-
set ole hyvin usein mitä parhaat
.............. . .............jmt
mahddlisesjii^
vyn jakaantua niinkuin, nuoruudes-
sa. Sen jälkeen ne kenties erään- ,%
lainen ketjureaktion kautta synnyt-
:täyät|uiuiäia|^^
elämää myös muihin soluihin. . f'
Muodostuvatpa v uudet menetel- >?l
: iriät |ffiillaisK^i^
viittaavat siihen, että vuoden kai}-
den tuhannen tienoilla Voivat mo-
net keski-ikään ehdittyään lohdut- ;|
:;ta^a|j|^liffi|n
lämä alkaa kaKdeksankymmenvuo- „ v.|
tiaana . t \ I
m aaw illllllllilllllllliliiiiiiiiii.iaak'->|.j|g{|l
V y :: V-M-^VUMtMMMiiiMii^iMiMi. Z M
iiiiiiiiiiiiiiiiiiTÄTÄ f
SELVÄ LASKU '? v / M
Suurkaupungin museon egyptiläi-
sessävpsasftissä f opas selostaa aä^i-v
ta pienelle seurueelle. Eräs vie- i
raista ihmettelee: , v , /.jl
— Miten vanha voi tuollainen,.
muumio olla?. - ,., ., *^
— Se. on 5000 vuotta ja. 8 kuu-
kautta, kuului oppaan täsmällinen - ri|
vastaus. , * " ^
— Miten ihmeessä tuo 8 kuukaut-
ta voidaan tietää? > ■ . Yi;
— Asia on niin, etta1kun minä*
otin oppaan toimeni vastaan, muu-
mio oli'5000 vuotta vanha. -Ja minä
........................................"' "1f£
kuukautta'
Ien juuri tänään ollut oppaana 8' ;
_____ - ^ x uukautta ..." ,
1 tettu nrpsidentti Kasavubun ia ken- Mutta.< miten ' uitaisi siirtomaita
Sen johdosta kun YKn pääsihtee-
ri Hammarskjöld joutui vihdoin vii-
mein tunnustamaan ja tuomitse-
UUSI
laisille, sillä heillähän on melkoisen
suuria,: sijoituksia ^Kongossa, ■yksi-
tyisillä belglaTaisilla monia liikelai-
maan Belgian rahamiesten menet- toksia jotka he joutuivat jättämään
*elyn«;Kongossa; kiirehtiv Torontossa! oman onnensa s nojaan'mellakoiden
ilmestyvä Vapaa Sana tiistaisessa [ puhjettua heinäkuussa."' ■ - v
toimituskirjoituksessaan -^selittä- .•--^ntic-r.^iYi!oir;.c.^ri«n.--.-«f«s,v,,A:,:.«..i.K.-
mään, että ulkomaalaisen pääoman
riisto-oikeudet ovat pyhää pyhem-
piä, oikeuksia Kongossa? Lehti ju-
listi, että helvettiin taru; pikkumain
den itsenäisyysoikeuksista silloin
kun\ pn^ kysymys - suurjpääpman {riis:;
to- rjavryöstöoikeuksien; puolustami-
sesta heikompien ja pienempien
maiden maaperällä!. ■
Siltä varalta,' ettei ' meitä voida
syyttää liioittelusta, puhumattakaan
'asiain yäärintulkitsemisesta, lai-
naamme mahdollisimman -paljon ja
mi
fV;0-^>,OC^ti^:K) ylänne;
on tällaisena pysynyt kuukausiniää-
Tiä, hiiri ei suinkaan ole mitään ih-,
mettelemistä siinä, vaikka kongo-
laisten viranomaisten.ppaaasiassa
presidentti Kasavubun ja armeijan
johtajan Mobutun taholta onkin
käännytty jälleen belgialaisten-piio-
' Tekisi mieli sanoa, että voi-pyhä
yksinkertaisuus, kun mikään suo-
menkielinen lehti voi näin viatto-
.'masti^visertää: imperialististen; riis-
toroikeuksienj puolesta!': Epäilemme
kuitenkin, että torontolaiset^virka-
veljemme eivät ole yllämainittua
puolustusvirttä veisanneet pelkästä
Mutta< miten'pitäisi siirtomaita,
riistäneen ja: ryösti
{öma^jföi^
omaisuutensa Kongtfssa hukkua se- -w
kasortoon, jota YK ei ole ^kyennyt' -A
§^tamaan?|||||^^
Itkiessään ulkomaisen suurpää-
oman kurjaa kohtaloa Kongossa (ja
siinä yhteydessä muissa -maissa) ' f
Vapaa Sana unhoittaa senkin'mitä
varten YK sekaantui Kongon asioi- ' {
hin: YKn voimia ei lähetetty sinne
ulkomaista pääomaa puolustamaan, T
vaan huolehtimaan siitä, että Kon-
soti: kansa f saävutta^lyihdoinkin It-
tettu presidentti Kasavubun ja ken
.raali Mobutun ja hänen -nimittä-
mänsä, nuorista ja ^
tä miehistä kokoonpannun väliaikai-
sen kom issioneer ihaili tuksen toi-
mintaa. Ja kun nämä (lue ulkomai-
sen ^pääoman rengit—K) ovat nyt
kutsuneet takaisin maasta paennei-
ta belgialaisia auttamaan, heitä,
saavat vviimeksimainitutssyyn-pääl-
leen, että toimivat .Kongossa: YKri
tarkoitusperien vastaisesti. Mutta
miten heidän pitäisi1 toimia?» Antaa1-:
ko yksityisen omaisuutensa Kongos-
sa hukkua sekasortoon, jota YK ei
ole kyennyt lopettamaan?'? (Tum-
mennus allekirjoittaneen). 1
Kuten ylläolevasta näkyy — Va-
paa Sanan toimittajiajei huolestuta ' YKn edesottamisissaJKongossa on V %
Kongossa mikään muu kuin uiko- ,'^,">" m,lH" *
maalaisen .pääoman^kohtalo?
Kuvaavaa bn että lehti itkee kah^"
tiinsa. , , , -
den palstan pituudelta Kongossa
olevan ulkomaalaisen pääoman -
sinisilmäisyydestär;:sillä.'he jatkavat
kirjoitustaan seuraavasti: Kongoa1 riistäneen-ja raiskanneen'
"Myöskin belgialaiset ovat näh- suurpääoman kurjaa kohtaloa, mut-
neet YKn Kongossa olevien virkai- *- ----1---
!~ voimattomuuden.'. . Suurirr
syyisvaikkakaan-ei, missään: tapaukr
sessa tahallinen, .YKn toiminnan
voimattomuuteen Kongossa näyttää
olevan se,- että poliittinen pakko
aiheutti YKn pääsihteerin nimittä-
solia, taikka eivät halua toimia Kon-
gon, sekasotkun selvittämiseksi po-
liittisista,syistä.- Päätekijöinä Kon-
gossa YKn johdossa- ovat, intialaiset
johtajat jä~h^illäluk1enäaTi"kommur
1eeh;|ysillä¥h^ehlisesfa^
;sestaänMietavät||että|nämäf saavaa
rasiatvluistäniäahSToisaältaCe
■lthängMlgia.|aisiaiyöi^^
tuksesta olla neuvonanläjlmi^h^^ jatkuvasti vaikcu
laihentti~on estetty kokoontumasta,
ettavK^gbri ^iäiUihe^
estettyJiallitustehtäviensätäyttämi-:
SSIliillHUSJiSÄ
jg/rölkiista^
iiam^ai^smi^^
Jos Kongossa on pantava maan
^ts^määräämisbik^föiehllylil^
le- ulkomaisen; pääoman rnstomah-
Idbliismik^ienlTp^
ji|1.0in|ou|^e^^
loveileVfa^alklfiklHi^
tku$aU^
Vapaa Sana II
^älj'Ön|^ryps^y
vallan toiselta pohjalta. Mr. Ham- ^ ?i
ma^kjöldikump^neinee^
keillyllään saanut aikaan sen, että
belgialaiset isännöivät jälleen .mii- 'l
tebkuinv kotonaan Kongossa. • " '-s
niaksi^ää:se^:että.vhe}:^
fta^|ij|ij|eää^
Itjäutla^
|ursföUi|ia|mMi^^^
t^^na^^|^^In^l|^ja|^^^^^;
SMutta^publustäessään^Konlbh.
?r^stknnsta)fejaEyaiskaamistaiulk^
?mAalaisen|pMpman|toimesta|^
'ton0apaa|Sana|^iavuttWuuden|en-»^
nalismin hy\aksi. — Känsäkoura.
Mm
999999900
6062572580^9
