W »- h* V V >- >
Pjiblishing
merikkälalsen professori ^
Lundinin historianteos fSuoi
segsa^imaailmansMa^^alf^n^jl
rittaini?ai^okas^palvelus:|Suomea>r
- historiaokirjoitukseller toteaa
^5Kyn^?amenkkaiaisett^vprofessorjy
GharlesplIieonardbliundininflLtutkii
muslSUömerii; politiikasta' vv. 1939-
44 \w>in\ kolmevuotta sitten; iJujiesr,
^eimetyssafsuomalaisessav^asus-
saaji saa suomalainen lukija vih-"
,, Saatetftan^^metellä.Uutftka 'vie-:
rasma^
|yny||,sywntym^^
.vivahteiseen politiikkaan" sotia e-'
— ! kisuuteen annetut tiedot. „ '
' | > NATOn pääsihteeri, ön kertonut, että ko. ulkoministeriko-
') i' kous "ei hyväksynyt eikä hyljännyt" Canadan ehdotusta .
i NATO-maiden huippukokouksen ' pitämiseksi. Tosiasiassa
! tätä Canadan ehdotusta ei katsottu edes sen arvoiseksi, että
kannattanut. mitään: m ainita virallisessa kömmuhi-
| ' keassa, mikä kokouksen päättymisen jälkeen julkaistiin,
i Meillä on kuitenkin mr. Spaakin selostus, että kun tätä ehdo-
j tusta' ei hyväksytty eikä hyljätty, niin asia on pantu tomuut-
• y | tumaan NATO-liiton päämajaa hyllyille — kuten sinne pan-
- tiin pois jaloista ns. "kolmen viisaan" (mukaanlukien Lester
} B. Pearsonin) .vissit- ehdotukset NATOn saattamiseksi hie-
l| » man-miellyttävämmäksi puolueettomille maille,
f- r \ , ,A-Lähtemättä puhumaan Canadan ehdottaman huipputa-
vastaan. Samoihin aikoihin mat-
kusti Lundin stipendiaattina Suo-
|ae^
talvisota^
............,...........„„....,,„.,...,.-. „ liike^nnal!epan#|t<salaamistbimeh-
deltäneinä ija.. sotien^vuosina ja, piteJta^tu&in^esittää saksalai-
kuinkahänjon^Yoinut päästä-kiin- siin lausuntoihin nojautuen piti
Suomen f pääesikuntat^
velan ^Berliiniin ^suunnittelemaan
'Neuvostohitonivastaisen^hyokkayk^
sen%valmisteluita%HMmikuussa»^41'
meen. Ei voinut oHa tässäkään^
^SPalOTn»Surau»p«
mistassmhja'"
n^Suqmem
mokeskuksiin. Ja, kuitenkin, Lun-
dinvseisQO ^
la ja objektiivisemmalla 'perustal-'
•la kuin valtaosa- noita - vaiheita,
käsittelevistä suomalaisista' "por-
varillisista historiankirjoittajista?
Perussyy lienee siinä^ että Lund-
inin ei riippumattomana vieras-
maalaisena tutkijana tarvitse alen-
tua — kuten* useimmat täällä -
luettelonj muitakin. \, .päivä
30 luvun politiikkaan. Vupnna 1958|kiihkokansalliseen sammakkopers
1: } " \ & >yoida päättää nyt, jolloin Yhdysvalloissa valmistutaan
j valtiolaivan peränpitäjän, presidentin vaihtoon. Tämä siitä-
l ' kin huolimatta, vaikka Canada ei ehdottanut pidettäväksi
- ; ' tätä huipputason NATO-kokousta nyt, vaan vasta toukokuun
'.,f ' 6^^JPäiyänäK eli kuukausia sen jälkeen1 kun Yhdysvaltain
J f ] uu^presidentti on jo astunut virkatehtäviinsä,
i-^ \ ^^Toisaaltä tälle NATO-liiton ulkoministerien kokoukselle
•f f esefötiin kuitenkin- paljon kauaskantoisempi asia kuin on
\ l ' \ .mikään' tämän liiton huippukokous: Yhdysvaltain toimesta
"T \ \ esitettiin julkisuuteen annettujen uutistietojen perusteella,
s {- - "\ että LänsirSaksan imperialistit varustettaisiin ydinaseilla.
^ f . - Tämän ehdotuksen mukaan NATO-liitolle — ts. Länsi-Sak- '
r san militaristeille — annettaisiin vuoden 1963 loppuun men-
^A. ; nessä 80 ^sukellusveneisiin sopivaa Polaris-ohjusta ja sen li-
}' i' ■■ ': ' saksi vielä 100 keskimatkojen ohjusta. Presidentinvaihdos
lj$ [ ei siis ollut lainkaan esteenä tällaisen suur kysy my ksen kä-
'f {' ' ; sittejyssä! • 1 /
*?l 1' . ; ?_ Näyttää siis siltä, että "perämiehen" vaihtoa pidetään ,yh-
ilmestyi teoksen -ruotsinkielinen
laitos, johon Lundin oli tehnyt jö
eräitä lisäyksiä. Nyt suomeksi il-
mestynyt teos '(.Charles Leonard
Lundin: Suomi toisessa maailmanso:
dassa, 457 'siv. Gumerus, -60 suom.
Jorma Aaltonen) on kolmas paran-
nettu laitos, johon tekijä on lisän-
nyt :uusinta- historia-aineistoa, sekä
suorittanut joitakin myöhemmässä
tutkimustyössä esille tulleita kbr-
jauksia. . -i -
pektiiviin eikä, pelkoon" pyhäksiju-
listettuje^myyttienv särkymisestä;
Lisäksi Lundin- on porvarillinen
liberaali,, joka tajuaa saksalaisen
natsismin hirvittävyyden •ja pystyy
näkemään loogisena kokonaiskuvani
myös suomalaisen fasistisen^ poli-.
tiikan ja saksalaisliittolaisuuden
kehityskulun. Hän on päätään pi-
tempi .suuntaa. luoviin^supmalaisiin
.porvaFillisiin:>%w;historia^ntutkijoiHin:
verrattuna, jotka maalaava^ sotia
:edeUäneen'T^iisenäisyysajan:^vältib-:
^säänn^n:^:;hIukai8ena.9''demokratiana^
ja neuvostovihamielisen ulkopoli-r
tiikan sekä saksalaissuuntauksen
ja iSuur-Suomi-hankkeet.; mystilli-
senä" ■ geopoliittisena „ "kohtalona",
jota ei "voitu välttää".
: Lundin on; ensimmäinen tutkija^-
joka operoi koko aineiston pohjalta'
joka on saatavissa Suomen sota-
VVashington. — Valitsijamiesten1 vuosien tapahtumista. ■ Hänen pit-
■ ^ II*
on
m}
j ' rämiehen vaihdosta välittämättä voidaan kuitenkin Washing-
^jjf ; ponista vaatia ydinaseiden "antamista Länsi-Saksan revanshi-
Vl", ! ; henkisille militaristeille — koska se sopii ennenkaikkea nii-
i \ den perustuksiin, jotka haluavat aseistariisunnan ja kansain-
^|"' - välisen.jännityksen lieventämisen asemesta varustelukilpai-
luh , kiihdyttämistä ja jännitystilanteen edelleen pahenta-
| . Uutistietojen mukaan Pariisis
y[£ J rien kokoaksessa oli meidän u
Pariisissa pidetyssä ulkoministe-
ulkoministerimme Howard
li
P
im
\ nifl^jehdotuksen sisällöksi sanotaan ajatusta, että "NATOn
>\\ ] \tu|bj|modernisoida kuvaansa puolueettomien maiden silmis-
• sä"7(Manchester Guardianin uutistieto Pariisista). -
,t Ulkoministerimme ■ puhui erikoisesti siirtomaakysymyk-
^ » "sen epäsuotuisasta "ilmapiiristä YKssa". Hän moitti erikoi-
• sesti niitä "jäsenmaita, jotka haluavat NATOn äänestämään
'I ryhmänä siirtomaa-asioista. > .
'{ -Tällainen sievistelykih kävi kuitenkin Portugälian ja
1- { Belgiankin ulkoministerien hermoille, joiden kerrotaan il- ;
n maisseen mielipiteen, että NATO-maiden pitäisi siirtomaa-
> asioissakin esiintyä entistä "yhtenäisemmin" — siirtomaa-
f i kansoja vastaan. Kuvaavaa myös on, että mitään "paran-
| | nusta maailman silmissä" ei NATOon saatu- tälläkään* kertaa
u ! näiltä tiimoilta! Voitolle jäi siinä asiassa Portugalia ja
l '>| -kumppanit!
I i Tuhannesti parempi olisi, jos ulkoministerimme kuunte-
' ' ' ' li^j^NATO^-asioissa tavallisen kansan ääntä ja tahtoa: Hän
suorittaessa tiistaina/joulukuun 20
pnä muodollisesti Yhdysvaltain,presi
:dentin : (John; Kennedy) valinnan^ ta*:
ma ratkaisu tehdään. vähalsimmällä
äänten erolla vuodesta-1884 lähtien
— vaikka deniokraattipuolueella' on-
kin suhteellisesti puhuen huomatta-
vasti enemmän ;valitsijamiehiä.- ,v v'
;:Kennedy voitti ainoastaan 1 il,957'
äänillä viime torstai-iltahä.julkisuu-
teen saatettujen; lopulliseen: .tulosten
'-mukaan.::•^;V':'v1884;:dempkfaattl/.G^)ver:
Cleveland löi republikaanisen va^tus^r
tajansa: Jame^ G; Blainen^29,209^'ää-,
nellä., . | '
Kennedy sai; tämän vuoden; vaa-
leissa A9,l% 'kaikista annetuista ää-
nistä ja Richard'."Nixon' 4#6% "Äänis-
tä annettiin 0,7% "pikkuenäbkriallle"
tai hylättiin.
Lopputulos ei- aiheuta "muutoksia
sen .valitsijamieskokouksen; kokoon^
panoon.kKennedyllä on. 300 valitsija-
miesaanta ja Nixonilla' 223
että:liikemiehiä "ei■hymyilytä",
joulukaupat. "Kautta Canadan
tulee tietoja: että kaupankäyn-
ti on epänormaalisen hidasta
. . . Viimeisimmät viralliset' ti-
lastot osoittavat pahinta laskua
tähän mennessä tänä vuonna.
Lokakuussa ift^vähittäismyynnit-
laskivat 4-prosenttisesti ..."
Kahdeksi pääsyyksi myyntien
laskuun esittää CPn uutistieto
"ilmastosuhteet" ja "työttö-
myyden" . . . -"Ihmiset eivät
aloita jouluostoksiaan kalente-
riri^ vaari ilmojen
. kistä.$lähtdluetteloistaan; :-.vjoita:-:-.ht'n
käyttää :väitöskirjantekijäntunnolr
lisuudella, löytää jokseenkin kai-
ken tärkeimmän materiaalin ;mikä>
tähän mennessä on1 ollut saata-
vissa sotien tapahtumista suomen-
tai ruotsinkielellä. Mutta lisäksi
on hänellä ollut i käytettävissään
runsaasti täällä tuntematomatonta
pääasiassa: saksalaista aasiakirja-ai-
neistoa. Jo tämänkin vuoksi bn
Lundinin teos .arvokkaimpiin .kuu-
luvaa, mitä meillä on tuolta: ajalta
julkaistu.
Toisaalta on täysi syy. todeta,
että Lundin ei pystytäysin syven-
tymään Neuvostoliiton Suomen po-
litiikan ; perusteisiin .talvisodan;.' ja
välirauha,n vaiheissa eikä osaa juuri
lainkaan arvioida ; Suomen vasem-
mistblaisen. työväenliikkeen: toimin--
taa. Tässä suhteessa hän esittää
joitakin.vääriäkin;arviointejai mut-
ta, tähänkin syyllistyvät myös hä-
nen käyttämänsä - parhaatkin- suo-
malaiset lähteet.' Häntä ei tieten-
kään voida pitää kuin porvarillisen
ajatustavan sävyttömänä tutkijana,
mutta: tyypillistä, että ^porvarillise-
nakaan liberaalina — porvarillinen
liberaalismihan on Suomessa jok-
seenkin tuntematon käsite — eivät
eräät teoksen ..:.:r'arvostelijat,'>r: jotka'
yrittävät 'alentaa tutkimustyön ^r-
voa, voi sietää häntä. Ylioppilas-
lehdessä on käyty Lundinistg» kes-
kustelua, jonka eräistä puheenvuo-
roista lehahtaa yhä. homeinen AKSt;
henkiija: vihansekainen -pelko; siitä,
että viime sotien^ myytit murentu-
vat samalla tavalla kuin vapausso-
tavalhe. Kuitenkin juuri nailla pu-
littaa eräs asiantuntija. s' " reillä olisi'Lundinin työhön syven-
T>^:^oi„"____ .... tymihen kaikkein fkasvattavintä.-.:
f* 'i _Viimeisimpänä ,esimerkkinä tästä on Torontossa viime
k • men Colenin puheen NATO-liiton puolesta( vaikka GCFn
!'\ kansallinen edustajakokous "hyväksyi päätöslauselman NA-
' .se, että erotaan.koko NATOsta. • ' ^/
f ■ v-,^Pääsyy-NATOsta"eroamiseen on kuitenkin se,-kun NA-
Tosiasia tietenkin on,( s eptä
sääsuhteillakin on\vissi tekijä-
myynteihin nähden. Mutta kun
Canadassa — kuten Yhdysval-
loissakin on nyt ennätysmäärä
työttömiä sodanjälkeiseltä ;ajalr
ta,: niin.eiköhän s
on yli 4,000,000 työtöntä jä
.meillä täällä Canadassa lähes
500,000 työtöntä — sekä lisäksi
vielä suuri määrä osa-aikatyö-
läisiä, niin' kuluttajilla ei ole
kerta kaikkiaan rahaa sen pa-
remmin., joulu- -kuin muiden-
ostosten,tekoa varten.- Ei
ainakaan siinä määrin ,kuin ra*-
haakäsitellään^
;^yskauden|[aikian^
•cvMuu^n^n
tulee; ^töa^stamaa^
sen, että työväen ja pikkuliike-
miesten' edut -lyövät "paljon
useammi^ yhteen kuin mitajmi-
den välillä'on ristiriitoja; Kai-
kista^i^pmnanisistaa/^
ni^irna®lÄ)i^
kannattaa itukeä: työtä tekievien
■taistelua|^arein)^
fiiion-^p^les?i^^l|Ä1ä^Sce^
vien tulee entista-tietoisemmin
iniidenlaoukossäipikkuliikemief
tyminen kaikkein kasvattavinta.
Mielenkiintoisinta on Lundinin
suorittama vertaileva tutkimus vä-
lirauhanajan ; suomalaisi-saksalaisen
.yhteistoiminnan kehityksestä sekä
eräistä jatkosodan ratkaisuista, joi-
ta tutkiessaan Lundin todistaa, eril-;
dissbtamyytin^keskeisiirtmät^väittä*.
mät paikkansapitämättömiksi. Hän
asettaa kysymyksen, oliko olemas-
sa mitään 'käyttökelpoisia vaihto-
ehtoja saksalaissuuntaukselle, ^jo-
hon hallitus-ryhtyi heti talvisodan
päätyttyä? Mitä sotilaallisia sopi-
muksia solmittiin Wehrmachtin
.kanssa jä missä niistä, sovittiin?
Olisiko kansa — jos sen mieltä
olisi kysytty — tukenut hallituk-
se kaikkia päätöksiä? "Ei ole e-
päilystäkään -siitä", toteaa Lun-
din , /.että Suomessa, on—henkilöitä
JoiUarön ratkaisu käsissään, mutta
jotka eivät ole tähän mennessä
osoittaneet * aikovansa ilmoittaa si-
täitmuille."-' ' „ ,' ,
l|fR^in^^^
^enraaiieh ym^^
käynnissä esittämät väitteet, että
■r^:*^i*r!r^ä'J-v............——t-------......-j-
.yksityiskohtä^istav ^v{|sb^
neuvotteluista 1940 ja 194/^ aikana
ennen! sodanpuhkeamista' jä:toteaa
.mmiyyManrierh^jniin •muistelmissaan
antaipan ""toisenlaisen kuivan joutu-
van , "kyseenalaiseksi.-toty
loisi^ätMrt^^
. Lundin'' päättelee saksalaisten
.lähteidenperusteella,: että' on .ole-
massa1 joitakin tärkeitä asiakirjoja
tältä'kaudelta, joiden olemassaolo
tiedetään, mutta jotka eivät ole
tutkijoidenikäytössä: Tällainen on
Hitlerin'Jcirje Rytille 27. 6. (1941),
josta . Saksan ' Helsingin lähettiläs
Bliicher sanoo, että siinä vahvistet-
tiin" tiettyjä sopimuksia/ joita
Saksan ■ ja Suomen? komentoportaat
ovat. tehneet. "Otaksuttavasti tämä
kirjepä Saksan 3a Suomen komen-
toportaiden väliset sopimukset ovat
suomalaisessa arkistossa, mutta nii-:
tä eiSoe julkaistu.'' Lundinin mu-
kaan ;"ön työläs kuvitella sitä vi-
rallisen ; Suomen ^vastenmielisyyttä
sotaa v^koh^
heimoja'.suomalaiset -sotilashenkilöt
oVatfvpiirjtäneeC%\sotasyylli^oikeuden-:.
käynnissäV\ ' ^äinvästo^
vaikea ^..välttää johtopäätöstä^ että
Suomen - poliittiset ja .sotilaalliset
johtajat^pinnistävät-kaikki »voiman-
sa, salatakseen. uuden sodan. va!mis-r
telut . . . Virallinen toisinto oli
ja on 'edelleen, että Suomi — ei
vain kansa, vaan myös hallitus —>
halusi säilyttää rauhan kesäkuussa
1941.": Mistä tämä salaamistaktiikka
.johjuii' .selvittää mm. BlQcher tode-
tessaan:- "Suomi, olisi ulkomaiden
silmissä qsitettäväproyosoimattov
man hyökkäyksen uhrina";-Tämän
taktiikan: vahvisti Ryti ilmoittaessa
eduskunnalle 25. 6. -41 että 'tä-
nään on alkanut uusi puoiustuso-
siitä tulisi automaattisesti.'satelliit-
ti." Näinhän kävikin. Sodan alettua
|jttm|^0|Min^j(^^^^|ä^^r^
ijiluttä kun"Neu^l^t(fl^pikaif
ineiSt^^
massa, muutti myös sosiaalidemb-
kVäattinen -johto asenteensa Neu-
wst^aj^a|^
den myö!5teisek^
1 jin mukaani; tuntuivat Xmm
nerin käsitykset' tosin, kuukaudesta
ja vuodesta toiseen aina .tapahtu-
mien mukaan, mutta hänkin elät-
teli alussa ajatusta Neuvosto-Kar-
jalan liittämisestä:;:-Varsin ^pitkälle
meni Rytir josta Bliicher- jä, sak-
salainen diplomaatti Karl Schnurre
kertoivat, että hän syksyllä iö41
piirsi Suomen rajan Syvärille ja
Neva le,- katsoi, ettei Leningradin
olemassaolo suurkaupunkina Vvöi
enää kauan', jatkua, vaan ^muutet-
taisiin :; sesaksalaiseksi kauppa ja
lastauspaikaksi, Suomen uudelta
rajalta itäänpäin muodostettaisiin
laaja' saksalainen turvavyöhyke
ja Arkangelista tehtäisiin. Sak-
san metsänsiirtokuntä. ' Vaikka
Mannerheim «puolestaan muistel;
missään ''unhoittaa" omat:
to-Karjalan Suomeen liittämistä
koskevat päiväkäskynsäkin,'mainit-
see:/ Bliicher,. että ^arskk.vielä elo-;
kuussa -4i piti mahdollisena jopa'
''hetmanrSkoropadskin!': asettamis-
ta' Ukrainassa "entiseen asemaan.
Erittäin mielenkiintoinen on
Lundinin vertaileva 1 esitys myös
Leningradin . - sekä Muurmannin
radan valtauskysymys.,:Mannerheim
ja Rytihän ovat antaneet - ymmärtää
J&rtaäkaa^^
|sdesiehdottaneetisyksyUä|^l#uo0
^äisilleiyälitöiftälhypkkästäfLen^
mmm^ hyökkää^
^l^|eitoman\kertoman^mukään1
onhan sillä-•
kolia Jonnii-
itvmmei6siälMlttämättönwv^^^
li
felmat^ että myös ;Heinry
nerlfeimin-blämäk^
Lundin on selkeän, hyvän tyylin. 1
> Yhtä harhaa;njohtava:;"on ' Man-'
nerheimin 'väite kieltäytymises^^^^^
( Iry^ätS/Muurmä
"|a^;M^erjhjim|^jj3^^
telmissaan "unohtanut" mm. Keir
telille 4. 12 -41 lähettämänsä kir-
jeen, jossa hän korostaa Muurman-
nin ' radan katkaisemisen - v|l^ämät-
heimin lausunnot, bvat ristiriitaisia
sillä Ryti on kertonut Mannerhei-
min saapuneen' Helsinkiin' esittä-
mään suunnitelmaa hyökkäysliik-
keestä Muurmannin radalle. Er-
furth puolestaan kertoo, että saksa-
laisen ja suoma^isen sodanjohdon
välillä oli kyllä kiistaa Muurman-
nin radasta, mutta.', se ei koskenut
kysymystä hyökättäisiinkö vai ei
— kuten Mannerheim väittää —
vaan minkälainen taktiikka olisi
parasta " radan saavuttamiseksi.
Mannerheimin väitetyt "erillissota":
-periaatteet eivät "suinkaan'siis ol-
leet syynä siihen, ettei Suomen
armeija osallistunut. -Leningradin
vaUaukseen^Vja .Muurmannin radan sisiaesnyKsisia. < .
katkaisemiseen, vaan sodan kään-1 ^ . 'Jorma Simpura{ '
pyrittää. väheksyä hänen *. v-m
n
«iii
3uomal;uiä osallistumaan- Lenin-
gradin valtausyrityksiin ja- että
Mannerheim jyrkästi... kieltäytyy
i. Tämä qn eräs; erillissbtamyy-
tin perusväittämistä ja sen avulla
on '-•Männerehim rakennellut säde-
. .Laajaan:aineistoonsa .nojaten^t ken-
distaa tekijä että' sodan päämää-1 raali Erferth, jonka tehtävänä
ränä oli-vanha-pyrkimysv^^^^
rau
.\:i':Suomen^.Rauhanpuol.ustajien-''.rkes-
kustoimikunnan kokouksessa käsi-
teltiin Kongossa muodostunutta
vaarallista tilannetta: Kokous 'päät-,
ti lähettää YKn pääsihteeri Ham-
;nuiskjöldiIle.vkirjelmän^jossa%vaadir-
taan YKta muuttamaan Kongon-pb-
litiikkaansa, lopettamaan nykyinen
terrorikbmento ja Kongon kansan^
oikeuksien loukkaaminen:' — Kir-
jeessä saribtaan:
1 YKn toimenpiteet Kongossa
ovat aiheuttaneet;suurenfjpettymyk-.
sen kansojen keskuudessa ja - uhkaa-
vati: alentaa ratkaisevasti YKn arvo-
valtaa rauhanjärjestönä. YK on si-
vuuttanut .Kongon, parlamentin vai-:
tuuttaman laillisen hallituksen,
jonka pääministeri Patrice Lumum-
ba kutsui YKn joukot maahan. Sen
sijaan YK on tukenut aseellisen
vallankaappauksen suorittanutta
Mobutua, joka on 'väkivalloin estä-
nyt parlamentin ja lailllisten elin-
ten toiminnan harjoittaen maassa
aseellista terroria. Mobutun jou-
kot ovat vanginneet myös pääminis-
teri Lumuimban, joka politiikassaan
on pyrkinyt Kongon, yhtenäisyyden
ja:sf riippumattomuuden^ ^ turvaami- riippumattomuusvaat
seen. teutumista.
että saksalaiset /olisivat ^ vonna^. Tätä asiaa koskeva afro-
aasjalaUj^
selmaehdotus hyväksyttiin.:: äänin/
47—20 ja 28 valtion pidättyessä ää-
nestämästä. Ehdotus sai: taakseen
suuremman kuin 2/3 enemmistön,
koska käyttämättä jätettyjä ääniä
ei oteta huomioon.
Valiokunta-asteella riittää' yksin-
kertainen enemmistö, mutta yleisko-
kouksessa vaaditaan 2/3 enemmistö.
'.Yleiskokous :?1kA^ttelee'r?'mydhennninr
kysymystä.' " . " r
^vrRanska:''boikotoi.:.Muntoja-'valiokun--
n^n'':.keskustellessav'Algerian.;.jkysymyk--'
sestä, .koska se pitää tätä Ranskan
sisäisenä asiana, ^Keskusteluja:-käy-
tiin 10 vuorokautta. t "
Mm. Englanti ja Yhdysvallat ää-
nestivät päätÖHÖlauselmaehdotusta
vastaan. ' "
n
YKn tehtävänä on auttaa lopeita-
maan" tällainen terrorikpmento ja
Kongon kansan oikeuksien loukkaa-
minen . YKn; tulee < kunnioittaa, Af
rikan kansojen riippumattomuutta
ja esiää kolonialistien pyrkimykset
pitää yllä ' sekasorron ja terrorin
avulla valtaansa Afrikassa. YKn
tulee .toimia koko- voimallaan pää-
ministeri .Lumumban vapauttami-
seksi, belgialaisten sotilas- ja sivii-
livirkamiesten;? poistamiseksi maas-
ta; Mobiitun joukkojen riisumiseksi
aseista ja laillisesti valitun parla-
mentin ja hallituksen 1 työrauhan
turvaamiseksi. , Vain niin voi YK
pelastaa, arvovaltansa Afrikan ..kan-
sojen ja muiden vapautta-kunnioit-
tavien kansojen silmissä. Vain niin
voidaan, selvittää Kongossa vallitse'
va sekasortoinnen tila,- joka on muo-
dostumassa uuden sodan 1 uhkaksi."
Kokous päätti myös lähettää vas-
talauseensa Ranskaan niiden veri-
löylyjen johdosta, joissa Ranskan
poliisi- ^a sotavoimat tulittivat si-
viiliväestön (mielenosoituksia haa-
voittaen,- ja surmaten satoja ihmi-
siä, seka vedota YKhon, että se tu-
kisi Algerian kansan oikeutetun
riippumattomuusvaatimuksen ' to-
New York. — YKn poUittinen moittaen aikovansa kannattaa afro- 4
iyJ|^kunU;;|kji^ aasialaisten: valtioiden ehdb
yleiskpkd^ ^rjesUmään; kansan-
äänestyksen Algeriassa YKn vai-
vahan myöhemmin ilmoitettiin J'}\
Se päätöslauselman kohta, jonka
^mukaan päätettimi- "että Algeriassa
on -YKn valvonnassa järjestettävä
kansanäänestys, .missä-;Aigeriankan
:sa saa vapaastipäättää .maansa koh
talosta^', . hyväksyttiin^38äänellä ^3
vastaan 23 valtion; pidättyessä äänes-
tämästä. Tämä avainkohta ei näin
ÖJlen saanut taakseen 2/3 enemmis-
töä. Ehdotusta vastaan äänestivät
mm. pohjoismaat..
■Kun ehdotus lopuksi: hyväksyttiin
kokonaisuudessaan äänin 47—20,
Suomi ja: Ruotsi kannattivat sitä, kun
taas Norja,vTanskavja Islanti pidät-
tyivät äänestämästä. " ~
MENON: NATO-VALLAT ,
VASTUUSSA '
New York. — Intian puolustusmi-
nisteri Krishna Menon lausui .torstai-,
na YKn suuressa poliittisessa valio-
kunnassa, että Ranska käyttää NAT
On aseita Ja saa tältä liitolta moraa-
lista tukea painostaakseen, Algerian
kansaa. -
~.NATO-vallat ovat vastuussa AI
että Ranskan räärimn^
ainekset? olivat ;t^urastehee^^^
- -JSSL
I
. .Toronto. — Aktiivi natsi John Pai, il
Unkarissa syntynyt cänadalairien, pa- , i,
Taman puolueen olemassaolo pai-
jastettiip CBCn televisib-ohjelma-«a -
lokakuun 30 pnä.' Pall ilmoitti sii-
■lbin;|ettagpMlue
/tojrnii |uCäriad^
Bellef euilleh-.: jphdbllai;;. jBeUefeuUle: ^
:asu^^eljis^
Pall sanoi, etta^ han erosi puolu- ~~
eesta koska han ei halunnut vaaran-' ~?
taa Canadan kansalaisoikeuksiaan ja • -'""^j
■'&äl«i;:iroska::hä^
joissa?
I
puolueenohjslrnän erinäisissä- koh- ; vtX:'cl
dissa ja hänen mielestään natsit ovat1 v^j
löissa-;M?a;rfe^
gerian kansan verestä, han sanoi il- heelliselcsi. ^ » j ^
. *- ^"4; |*.%|K J*f>,»
misesta ja vain siitä.
Ei ole suinkaan tyhjää puhetta
Jos; sanota^ ^UärEtiöp^
kin suurelta .osalta,keskiajassa.
Totta on, että Haile Selassien ai-
kana jä johdolla, on Etiopiaa
keulakuvaksi rbt'ettu;eräitä:
Suomiolisir yrittänyt pysyä'Saksan
!? l nf*M T'; • ri'*. sinH n h #i 11 Vn ni i nl ai 19?~oii)at
Saksan-yleiskuhnan.-pää
n-aaii^aW^in^
■ kintä |^j[^s^stäj|hy^
fmäls^fiiosMfsliiöm
Shyokkaystiena^iKuukauttaflimyoJ
hemmin sopi Mannerheim Rytin
Pohjbis-S^omen*^
^Jk^Jai^i^in!^
Etiopian, eli epäviralliselta- ni- joutui pakenemaan Englantiin kun
•"",ISii"; A ki,^iwi»^i^i;»ui«w:i«i^- Mussplirii^teki-ir^
meltään Abessinian keisarien keisa-
nahkähsa — ja otti kuin ottikin:jo
toisen 'kerran- menettäneensä halli-
tusvallan takaisin parkkiintuneisiin
j||si^||j||^^ij^|^^^^^
S|i|mbisesti|| h ubifiö^kbt ikäsv^atuk^
:sen7säanuttp.bik^
ÄsfäS:Wassän
?isansa r;kuninkaiden kutiihkaähfsja
tri a H \\ r. fic ?J-H-?$:tl o 1 st a Y\ tr J< r Vt Vi 1 Ji o } tr *i «t f/.
sari sai 'kuullä^mliä^ikäsetlkpto*'
sna|hommaavatÄhänllähtiSBräSiliäs?
muksestn
yehke,UeYäfökWfpH^
tuleminen silla \uonn.i 1930 han
,sä-jä-;valloitti Abessinian. .
•1! Silloista Cmäänpakolaisuuttävkesti
aina-vuoteen 19417 eli .Italian tap-
|iip^on^|||i!||TäM
,! Tämä lyhyt J!viraltapanoa.ika'- pal-
-jasti~kuitenkin,/että- niin -lujatekoi-
nen kuun tämä vanha ruhtinashallit-
| ^ddislAbabah^
Selassietä feodaaliseksi hallitsijak-
^jpKa oni suosinutrsuuromistajain
harvainvaltaa ja on siten aiheutta-
=derifiäajbjehf kähsänjoUkk1^enik^es|
jKuu'dessa%Ilmei'stk^onkin^fettiiäkei'
naspei heiden nkkauksicn kai tulta
raattisla piirteitä; siellä on sekä/ a-
la- että ylähuone, ja.vissinlainen pe-;
rustuslakikin. Mutta tämä ei ole
estänyt Haile Selassietä -rautaisesta
ty^inyaltiudestaf^^ obrta iseen;
kansakunnan yli. 7
Kuinka takapajuiheh.sefmaa vie-:
la on, se näkyy 'ehka'-parhaiten'.'su-.
ta; että siellä, sanotaan olevan vain
fiSoTföMu^
tUskm 200 laakana koko maassa! "
............................-Bi>-v^^i4mi^¥^^^^^x$m, 1
kassa ^suuri arvo Heille annetaan ■» ^ I
ifToiseh^;Um^isenä^ek^
;että|paMsivailankaa^^
voi niin helposti selvitä kilpai-
-, Mep
tiänlslicäiS
sija
lijoistääh
.....■■ -------
sestikaanSypine^
parkkiintuneen' aristokraattikin-'
II
näisyysmiehilih on nykyäan' Afi i-
li* -TT V «
A*4 .x-
