Sivu 2
Torstaina, kesäk. lp. — Thursday, June 1, 1961
VAPAUS dJBSB.1t) — Independent Lobor Orgsn of Finnish Canadians. Es-UMlshe^ Nov. 6, 1917. Authorized as^second claas mail bythe Post Office Department, .Ottawa. Pub-llBhed thrice weeUy: Tueadays, Tburedays and Satundaysby Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Ehn St W„ 8udbinry, Ont, <Canada. Telephones: Bua. Office »OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertteing rates ■ upon applicatlon. Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6Ä..4J5 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk. 900 64dc A80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Niioiien ensimmäinen suurpettymys
'.Paikallinen päivälehti kertoi viikon vaihteessa, " että yliopis-
rtolssa opiskeleville nuorilla on , täällä Sudburyssa miltei mahdQr
\tön saada-'itselleen työtä kesäkuukausien ajaksi. Mainitun lehden
" '■' kertoman':'mukaan kansallisen työnvälitystoimiston paikallisen toi-
••• ■ viniston' '.johtaja, "W..- J. • Powell oli sanonut:
'Sinun on valittaen tiedoitettava, että mainitut yhtiöt (Ineo
ja Faleonbridge — V) ottavat • palvelukseensa-.hyvin' vähän yli-
~ opistoissa opiskelevia." Hän sanoi puhuvansa erikoisesti kesätöistä.
.-.!■■.; .-. D. M. McKee, Kansallisen työnvälitystoimiston erikoispak
Velutoimitsija, joka on läheisessä yhteyksissä opiskelijain kanssa,
sanoi: '140 opiskelijaa Laurentian Universitysta vaativat äänek-
käästi (clamoring) työtä'. . .7 Hän sanoi heidän olevan valmiina
vastaanottamaan minkälaista työtä tahansa, mutta ilmeisesti on
■vähän työpaikkoja saatavissa, kesänviettopaikoissa ja kaivoksissa."
,»..-..; Tämä ..on Sudburyn seudun nuorille opiskelijoille ensimmäi-
■"rien suurpettymys. He ovat koulua käydessään valmiina monenlui-
^^jfjft" kieltäytymyksiin siinä mielessä, eitä voisivat kehittää itsensä
* ^mahdolnsimman kykeneviksi kansalaisiksi. Mutta voidakseen Jat-
* ;kaa opintojaan, monet heistä tarvitsevat välttämättömästi lisätuloja
i kesäkuukausien ajalta. Ja siinäkin he ovat valmiina hyväksymään
c "minkä tahansa työmaan" — mutta työpaikkoja on kovin vähää
t saatavissa? Tuskin tämä kokemus haihtuu koskaan heidän mielis-
: tään! Nähtäväksi vain jää, luuleeko Laurentian in yliopiston vissit
^ piimäpartaiset professorit voivansa kääntää opiskelijainsa huomion
7 siitä pois ."kommunistivastaisten luentojensa" avulla mihin he ovat
* kiinnittäneet niin suurta huomiota?
v Kauhea tosiasia onkin, että tässä kaupungissa saavat nuorten
l lisäksi sadat isät ja äiditkin sydänsuruja siitä kun heidän Iapsil-
' Iaän, erikoisesti tyttölapsilla, ei ole juuri minkäänlaisia ansiomah-
dollisuuksia kesäkuukausien aikana tai jatkokoulusta päästyään.
Mikä voisi olla surkeampi kuin se, että nuori, tarmokas ja eteen-
päin pyrkivä ihminen etsii tilaisuutta päästä työhön, mutta kohtaa
-joka käänteessä kylmän vastauksen, että häntä ei tarvita? Incolla
ja-Falconbridgella on tässä suuri edesvastuu. Toisaalta on syylä
Korostaa, että täällä Sudburyn seudulla tarvitaan välttämättömästi
sellaisia .kulutustavaroita tuottavia teollisuuslaitoksia, jotka antaisi
työmahdollisuuksia nuorisolle ja erikoisesti nuorille naisille. Sen
sijaan että nikkeli lähetetään raaka-aineena tai osittain kehitettynä./
puölivalmistuneeria 'rajan' yli {Yhdysvaltoihin, tästä paikallisesta
;.lilonnoaresUFSsistai;!olisi.iruvettava valmistamaan - täällä käyttö- .j.i
muistöesnieitä, 'jbitavalmistavat tehtaat antaisivat lisää työtä sud-
, buryhjisille nuoralle. Vastuu täktäkin lepää raskaana edellämainittu-
; jen- yhtiöiden ja -erikoisesti Incpn !sekä valtiovallan hartioilla
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Gust Mustajoki, Nolalu, Ont., täyt-
tää tänään, kesäkuun 1 pnä 79 vuot-
ta.
«Kusti Laine, Port Arthur, Ont,
täyttää sunnuntaina, kesäkuun 4
pnä 75 vuotta. V
Yhdymme' sukulaisten ja tutta-
vain onnentoivotuksiin.
USÄ ei voi valvoa
y-aseita
esti Incjan'sekä valtit
Meille -on,,puhuttu viimeaikoina äärettömän paljon siitä, ettH
työläiset ovaV*"tyhmyydessään" muka itse syypäitä työttömyyteensä
koska he; eivät>nle, -hankkineet itselleen kyllin paljoa koulutietoja.
Klikam;ei 'kiellä .nykyisenä atomi- ja avaruuslentojen, aikakautena,
e^tetko opetns-fja-kdtdusivistys ole tärkeätä. • • :
^'■iMuttä^kuri^eripuolflfa Canadaa 7— ja siinäkään Sudbury ole
W«90Udie«»semas8a .-«^-4alee tietoja, että koululaisilla on nyt -kovin
" ° vabjuj J^äkuukäusien'ajaksi töitä, ja että monelle jatkokouluisti
,päästötodisfuksen nyt 'saavalla nuorella miehellä ja naisella on
vaikeus saada itselleen. työpaikkaa: niin tämä osoittaa, että kysy-
mys on jostakin paljon suuremmasta asiasta kuin yksilöjen koulu-
todistuksista: kysymys on kapitalistisen tuotantojärjestelmän anar-
kiasta ja sen aiheuttamasta talouspulasta, joka ei jätä opiskelevaa
^nuorisoakaan koskematta. •
Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että tilannetta voitai-
siin kapitalisminkin olosuhteissa huomattavasti parantaa, jos olisi
riittävästi hyvää tahtoa. Lyhentämällä työviikkoa työtätekevien ko-
tiin vietävää palkkaa vähentämättä, pidentämällä kesälomia, jäi-
- iestämällä aikaisemmat vanhuudeneläkkeet ja paremman sosiaa-
lisen huollon yleensä, varattaisiin lisää työmahdollisuuksia sekä
■opiskelevalle nuorisolle että vanhemmille työläisille. Sellaiset re-
formit eivät liioin koske nykyiseen yhteiskuntajärjestelmän pe-
rusteisiin. Mutta siitä huolimatta on ilman muuta selvää, että
suurpääoman ikiomat vanhat puolueet eivät tule tällaisia uudistuk-
sia tekemään — siinä tarvitaan työtätekevien joukkoponnistelua ja
sellaisia poliittisia järjestöjä, kuin esimerkiksi heinä-ja elokuun vaih-
teessä perustettavaa uutta puoluetta.
. Jokatapauksessa nykytilanne vaatii myös vanhemmilta työläi-
siltä päättävää ja määrätietoista esiintymistä nuorison työ- ja
toimeentulomahdollisuuksien parantamisen puolesta, missä yhtey-
dessä ei luonnollisestikaan väheksytä koulunkäynnin merkitystä.
rr
Lontoo. — . Komentoidessaan
Länsi-Euroopan unionin .päätöstä
sallia Länsi-Saksan rakentaa aina
6,000 tonnin sota-aluksia, labour-
politiikko Frank Allaun sanoi
että päätös oli tehty, jotta Länsi-
Saksa voisi rakentaa aluksia, joil-
ta voitaisiin, ampua atomitaistelu-
kärjin varustettuja ohjuksia.
Ydinaseiden leviäminen lisää
vaaraa, enkä luota saksalaisiin
sotapäällikköihin, jotka ovat pal-
velleet Hitlerin .alaisina, hän sa-
noi.
— Puolustellaan sillä, että
taistelukärjet olisivat amerik-
kalaisten * valvonnassa. Se on
kuitenkin pötypuhetta. Vaaralli-
sessa tilanteessa täytyy näitä
taistelukärkiä säilyttää saksalai-
sen kapteenin komennossa ole-
vassa laivassa. Nämä kärjet saa-
vat aikaan monta kertaa suurem-
pia vaurioita kuin Hiroshiman
pommi. Luuletteko, että saksalai-
nen kapteeni hyväksyy* amerikka-.
laisen upseerin kiellon luovuttaa
kaapin avaimia, Allaun kysyi.
Hilda
Myönnytyksiä Bon-
nin sotalaivastolle
Lontoo. — Länsi-Euroopan liitto
on nostanut Länsi-Saksan sotalai-
voille asetetun 3,000 tonnin rajan
6,000 tonniin. Päätös koskee kui-
tenkin vain kahdeksaa hävittäjää,
jotka tullaan rakentamaan, sano-
taan WEUn päämajan Lontoossa
antamassa virallisessa tiedoitukses-
saJ ; 1
' Lisäksi on päämaja antanut Län-
si-Saksalle luvan rakentaa pysyviä
apualuksiä"^ joiden tonniyliraj a on
vahvistettu1 'samoin 6,000:ksi. Edel-
leen saa Länsi-Saksa aloittaa kau-
komiinojeri' valmistuksen. Kommu-
nikeassa sannotaän Länsi-Euroopan
liiton neuvoston kenraali Norstadin
suosituksesta tarkistaneen Brysse-
lin sopimusta näiltä kohdin. .
Bonnista kerrotaan, että Länsi-
Saksan puolustusministeriötä lähel-
lä olevissa piireissä- tervehditään
tyydytyksellä päätöstä, että Länsi-
Saksa saa rakentaa suurempia sota'
laivoja. Näissä piireissä selitetään,
: KIRJ. BILL DIVINE
Pitäisikö Canadan liittyä Ameri
kan valtojen järjestöön. (Organiza
tion öf American States eli OAS)?
Tämä kysymys vaivaa ulkominis-
teri Greeniä. Hänen mielestään tä
tä kysymystä pitäisi harkita "sy-
vällisesti" ja kansanedustajain tu-
lisi .keskustella siitä vaalipiireis-
sään. Kaikesta huolimatta hänellä
(ulkoministerillä) "on vähemmän
varauksia liittymiseen nähden kuin
monilla muilla". —
Liberaalipuolueen johtajalla Les
ter Pearsönilla ei ole mitään va-
rauksia. Hän kannattaa täydellises
ti liittymistä siten, että "vaara
(tarkoittaa Kuubaa) voidaan par
haiten käsitellä kollektiivisilla toi-
menpiteillä OAS-järjestön kautta.
Jos Green haluaa yleistä keskus-
telua OASista, keskustelun täytyy
alkaa siitä, ketä se järjestö palve-
lee. Sellainen tutkimus tulee osoit-
tamaani että OAS ja Pan-American
Union: mikä edelsi sitä, on pal-
vellut Yhdysvaltain imperialismin
etuja Latinalaisen Amerikan mai-
den kansojen kustannuksella.
Liittymällä OASiin Pearsonin
esitysten pohjalla Canadasta tulisi
tärkein välikappale Latinalaisen
Amerikan maiden kansojen itse
näisyyspyrkimysten tyrehdyttämi-
ceksi.
Ja Kennedyn opin viimeinen
laillinen este, sen soveltamisessa
Canadaan, tulisi samalla poistetuk-
si. Canadan asema USAn satelliit-
tina tulisi entistä kiinteämmäksi.
MITEN SE KEHITTYI
Iroonisesti, Pan America- ajatuk-
sen esitti ensimmäiseksi Simon Bo-
iivar, Espanjan alaisten siirtomai-
den johtava itsenäisyystaistelua
Etelä-Amerikassa. Vuonna 1826 Bo-
livar järjesti toimeksi ensimmäi-
sen "Koko Amerikan" konferens-
sin Panamassa, tarkoituksenaan
Latinalaisen Amerikan puolustami-
nen eurooppalaista hyökkäystä vas-
taan., Siihen tilaisuuteen osallistui
vain muutaman maan edustajat ja
vaikka siellä tehtiin sopimus, sitä
ei koskaan ratifioitu.
Yhdysvallat oli ilmoittanut 3
vuotta aikaisemmin Monroe-opis-
taan, jonka perusteella se (USA)
otti yksipuolisesti tehtäväkseen
läntisen pallonpuoliskon suojelemi-
että 3,000 tonnin "katto" laivojen
rakentamisessa on käynyt liian ma-
talaksi, kun laivat on varustettava
ohjuksilla. Lausunnossa koroste-
taan, edelleen, että Länsi-Saksan
'sotalaivaston rakentamisessa suun-
taudutaan entistä voimakkaimmin
meriherruuden saamiseen Itämerel-
lä ja Tanskan salmissa.
Kiinan viilien kohdan
esitys La@s-0ngetEnästa
Väenlasku tänä vuonna
Kuten tiedetään, Canadan väenlasku suoritetaan joka kym-
menes vuosi — ja me elämme nyt tätä väenlaskuvuotta. Kuluvan
kesäkuun aikana saamme siis odottaa valtiolta virallisia vieraita,
jotka esittävät meille kaikille monenlaisia henkilökohtaisia kysy-
myksiä.''.
' Mainittakoon, että kaikille canadalaisille esitetään samanlaisia
kysymyksiä ja niihin pitäisi antaa» totuudenmukaiset vastaukset,
sillä vain siten voidaan saada tarpeellisia yleistietoja maan väes-
töstä. - ^ ■■
Jos henkilö sanoo olevansa väestölaskija, häneen voidaan suhtau-
tua toisin kuin kaupustelijaan tai urkkijanuuskijaan sillä maan lakien
^mukaan väestölaskun tiedot yksityiskansalaisista ja asukkaista yleensä
pidetään salassa. Niitä tietoja ei ole lain mukaan lupa antaa kenelle-
kään. ■ Niistä valmistetaan vain yleisluonteiset tilastot yleistä käyttöä
varten niin, että kukin yksilö on lakivoimaisesti turvattu tungetteli
joita ja muita ei haluttuja asiamiehiä silmälläpitäen.
Kun väestölaskijat saapuvat asuntoonne, niin hänelle voitte
siis vapaasti vastata yksityisluontoisiinkin kysmyksiin.
NLn—Englannin kauppaneuvottelut
Moskova. — Englannin kauppa-
komission puheenjohtaja Reginald
Maudling avasi viikko sitten maa-
nantaina Neuvostoliiton kauppami-
nisterin Nikolai Patolitshevin kans-
sa englantilais-neuvostoliittolaiset
kauppaneuvottelut.
Molemmat sanoivat toivovansa
maiden välisen kaupan lisääntymis-
tä. Neuvottelujen ilmapiiri oli op-
timistinen Englannin onnistuneit-
ten messujen jälkeen Moskovassa.
Neuvotteluissa tulevat esille mm
Neuvostoliiton luotontarve ja luet-
telo "strategisesti tärkeistä tava-
roista", joita Englanti ei saa viedä
sosialistisiin maihin.
Geneve. — Kiinan ulkoministe-
ri marsalkka Tshen Ji esitti kes-
kiviikon istunnossa kansainväli-
sessä Laosin konferenssissa viisi
Laosin kysymyksen ratkaisun
johtavaa periaatetta:
1) Vuoden 1954 Geneven Indo-
kiinaa koskevia sopimuksia on
kunnioitettava.
2) Laosin riippumattomuutta
ja suvereenisuutta on kunnioitet-
tava.:...
3) Laosin puolueettomuutta on
Angolassa 35,000
kuolonuhria
Lontoo. — Eräät poliittiset
englantilaiset aikakauslehdet kir-
joittivat perjantaina, että tähän
mennessä Angolan kahakat ovat
vaatineet noin 20,000—35,000
; afrikkalaisen hengen.
Vasemmistosuuntainen New
Statesman kirjoitti,- "että hoin
35,000 , puolustuskyvytöntä afrik-
kalaista oli- teurastettu koneki-
vääreillä ja~ pommeilla.
Riippumaton oikealle suuntautu-
va Spectator arvioi kuitenkin, että
20,000 kuolonuhria on todennäköi-
sin määrä eikä suinkaan korkein
numero joka on päässyt vuotamaan
kauhistuneen sensuurin yli.
Riippumaton Economist kirjoitti,
että afrikkalaisia' on surmattu ero-
tuksetta ja puhui kymmenistätuhan-
sista uhreista.
New Statesman lisäsi vielä: "Ei
vain Afrikka vaan Aasia ja Ame-
rikka pitävät tri Salazaria afrikka-
laisten pahimpana vihollisena. Hän
ei pysty saavuttamaan voittoa An-
golassa, ja hänen hallituksensa on
kaatumaisillaan. Salazarin ainoa ys-
tävä tri Verwoerdin lisäksi on Fran-
co, joka on vielä lujasti samalla
pohjalla, mistä kapinalliset ranska-
laiset kenraalit ryhtyivät panemaan
toimeen Algerian vallankaappaus-
taan."
, kunnioitettava.
4) Laosin kysymyksep: sisäisis-
sä ja ulkonaisissa suhteissa on
tehtävä erotus.
5) 'Kaikkien konferenssin osan-,
ottajien on sitouduttava kunni-
oittamaan konferenssin päätök-
siä.
Tshen Ji tuomitsi USA:n ulkomi-
nisteri Dean Ruskin ehdotuksen.
Sen mukaan Laosin kansainvälinen
valvonta- ja tarkkailukomissio saisi
suuremmat valtuudet sekä perustaa
kansainvälisen elimen että valvoa
Laosille annettavaa teknillistä ja ta
loudellista apua.
Kiinan ulkoministeri sanoi, että
näiden ehdotusten toteuttaminen
merkitsisi Laosin joutumista kan-
sainvälisen hallinnon alaiseksi. "'
Tshen Ji sanoi, että olisi tarkoi-
tuksetonta järjestää uudelleen kan-
sainvälistä valvontakomissiota, ja
että Laosille annettavaa teknillistä
ja taloudellista apua tulisi säännös-
tellä bilateraalisilla sopimuksilla —
kuten Kambodshankin laita oli:
Neuvostoliiton varaulkoministeri
Pushkin, joka johti istuntoa, sanoi
monien valtuutettujen pyytäneen
aikaa harkita konferenssille tehty-
jä ehdotuksia. Hän ehdotti konfe-
renssin keskeyttämistä sen vuoksi
2—3 päiväksi. Seuraava istunto pi-
dettäisiin viimeistään maanantaina.
Pushkin keskeytti tämän jälkeen
neuvottelut ja sanoi, että seuraava
istuntopäivä määrättäisiin myöhem-
min. •
sen: eurooppalaista hyökkäysvaa
raa vastaan.
^ Siihen aikaan Latinalaisen Ame-
rikan maiden asenne Monroe-op-
piin oli yleispiirtein myönteinen,
ja USA kutsuttiin Panaman kon
gressin jäseneksi. Vaikka Yhdys
vallat otti kutsun vastaan, sen'edus:
tajat eivät kuitenkaan saapuneet
aikanaan. : ___, ?|
Kolme vuotta myöhemmin Boli
var näki kuitenkin Pan-Am^rikka
laisuuden muodon ja hän kirjoit
ti ". Näyttää siltä, että Kaikki-
valtias on säätänyt Yhdysvallat vai-
vaamaan Amerikan maita kurjuu-
della .vapauden ..nimissä.''
USAn LAAJENTUMINEN
V. ■ 1890, jolloin Pan-American
Unio perustettiin, Yhdysvaltain
toistakymmentä aseellista hyökkä-
ystä oli tasoittanut tietä täysin ke-
hittyneelle teollistuneelle, pää-
omaa muihin maihin sijoittavalle
imperialismille mikä silloin aloitti
järjestelmällisen laajentundskam-
panjan Latinalaisen Amerikan
maissa.
Yhdysvalloilla oli kuitenkin sil-
loin .valkeuksia suhteissaan Lati-
nalaiseen Amerikkaan. Tärkeä vai-
keus toli Britannian jatkuva yritys
saada Pan-American Unioni huo-
noon. valoon kun se uhkasi Britan-
nian imperialismin pitkäaikaisia
asemia ja etuisuuksia varsinkin
Etelä*Karibian alueella.
Canadan: pysytteleminen erillään
tästä Amerikan maiden välisestä
liitosta pohjautuu Britannian jä
Yhdysvaltain imperialismin senai-
kaiseen kireään taisteluun.
Sen lisäksi. Yhdysvaltain sotilaal-
liset interventionit Latinalaisessa
Amerikassa — Puerto Ricon valloi-
tus Espanjalta, Kuuban väärennet-
ty itsenäistyminen, Panaman irroit-
taminen Colombian kansallisesta
alueesta ja kanaalialueen perusta-
minen — nostatti voimakasta vas-
tarintaa Latinalaisessa Amerikassa.
V. 1928 Pan-Amerikan kuuden-
nessa -konferenssissa Havannassa,
oli: Yhdysvallat puolustusasemissa
ja vaikka se saikin 'esitetyksi kon-
ferenssin hyväksymästä 'Sille viha-
mielistä .päätöslauselmaa,!'- Yhdys-
vallat menetti siellä huomattavasti
arvovaltaansa.;
ELPYMINEN 1930
: Pan-Amerikkaläisuus elvytettiin
1930 Franklin D. Rooseveltin val-
takaudella, jolloin sivuutettiin
"suuren seipään" politiikka ja
omaksuttiin "hyvien naapurien"
ohjelma.
Useat seikat aiheuttivat tämän
muutoksen^ Tekijöiden joukossa
oli maailmanlaajuinen talouskriisi,
lähestyvä toinen maailmansota,
kansainvälisen kaupan jyrkkä las:
ku Latinalaisessa Amerikassa ja
ammattiyhdistysliikkeen kasvu siel-
lä, lukeutuen viimeksimainittuun
All-Latin American Confederation-
in muodostaminen Lombardo Tole-
danon johdolla, sekä voimakas li-
beraalinen suuntaus Yhdysvallois-
sa.
Yhdysvaltain merijalkaväki ko-
tiutettiin Karibianmeren maista,
mutta niiden tilalle jätettiin vah-
vasti aseistetut diktaattorit jatka-
maan Yhdysvaltain merijalkaväen
työtä.
Sinä ..aikana Yhdysvaltain oli pak-
ko suostua kunnioittamaan naapu:
rimaittensa itsenäisyyttä sekä tois-
ten maiden asioihin sekaantumat-
tomuutta. Mutta se otti käytäntöön
uusia menettelymuotoja, "kollek-
tiivisen turvallisuuden", yhteiset
neuvotelut ulkopuolisen hyökkäyk-
sen sattuessa", "taloudellisen yh-
teistoiminnan" "vapaakaupan" se-
kä Yhdysvaltain yksityiskansalais-
ten ja valtion pääomasijoitukset
Latinalaisen Amerikan maiden raa-
ka-aineiden kehittämiseksi.
Yhdysvaltain taloudellisen tun-
keutumisen laajuuden merkkinä on
s> tosiasia, että kun v. 1914 Bri-
tannian pääomasijoitukset ylittivät
Yhdysvaltain sijoitukset 300-pro-
senttisesti, Britannian pääomat oli-
vat supistuneet absoluuttisesti ja
suhteellisesti vuo'teen 1951 men-
nessä kymmeneen prosenttiin Yh-
dysvaltain pääomasijoituksiin ver-
raten.
Vuonna 1960 Yhdysvallat oli si-
joittanut välittömästi Latinalaisen
Amerikan maihin 9 miljardia dol-
laria.
OASin. SYNTY
Pan-American yhdeksännessä
konferenssissa Bogotassa vuonna
1948 Syntyi Amerikan Valtojen
Järjestö eli OÄS. Siellä hyväksyt-
tiin peruskirja, missä puhutaan
'taloudellisesta yhteistoiminnasta"
sekä ' ihmisen . oikeuksista ja vel-
vollisuuksista". Sen lisäksi ajettiin
läpi päätöslauselma "kansainvälistä
kommunismia", vastaan mikä mää-
riteltiin "'yhteen sopimattomaksi
Amerikan vapauskäsitteiden kans-
sa". Oikeassa oli siis Bolivar.
Kun Kuubassa kukistui Batistan
diktatuuri ja tuli selväksi, että
se pikkumaa tulee, seisomaan Yh-
dysvaltain edessä antaakseen siten
esimerkin Latinalaisen Amerikan
maille yleensä, USA painosti läpi
jälleen vuonna 1960 OASissa pää-
töslauselman, missä hyljätään "kii-
nalais-neuvostoliittolaiset yritykset
käyttää hyväksi poliittista ja talou-
dellista tilannetta kaikissa Ameri-
kan maissa, mikäli nämä yritykset
voivat hävittää tätä pallonpuoliskoa
koskevan yhtenäisyyden sekä vaa-
rantaa rauhaa ja turvallisuutta täl-
lä pallonpuoliskolla".
Täten . sekaantumattomuuskäsite,
vaikka se toistettiin puheissa, on
asiallisesti syrjäytetty, ja sen ti-
lalle on ,tudlut uusi käsite USA.n
intervention puolesta Latinalaisessa
Amerikassa^
Sen kaikkien käytännöllisin esi-
merkki oli USAn interventio Kuu-
baan ja se nostettiin uuteen teo-
reettiseen korkeuteensa Kennedyn
opissa, mikä julistaa, että mikä ta-
hansa maa läntisellä pallonpuolis-
kolla muodostaa sellaisen hallituk-
sen, mikä ei tyydytä. Yhdysvaltoja
•'on vaarana" Yhdysvaltain turvallF"
suudelle. ' '
Tähän, kuten, lukemattomat kom-
mentaattorit ovat' todenneet, sisäl-
tyy myös Canada. Siitä huolimatta
meidän ulkominsterillämme 'on
vähemmän varauksia kuin millä"
OASiin liittymiskysymyksessä, sar
maila kun virallisen opposition joh-
taja (mr. Pearson) odottaa mal-
tittomana allekirjoitettavaksi sel-
laista asiakirjaa, mikä pettäisi Ca-
nadan kokonaan j Yhdysvaltain im-
perailismille.
OASiin liittymisen asemasta Ca-
nadan tulisi omaksua ohjelman,
minkä perusteella se voittaisi ta-
kaisin itsenäisyytensä Yhdysvallois-
ta. Canadan tulisi omaksua ohje!-
makseen laajan kaupankäynnin ja
avustuksen ohjelman Latinalaiseen
Amerikkaan nähden siten, että si-
käläiset maat saisivat myös itsenäi-
syyden omissa maissaan.
Fred>hiiri on englantilqista perua, mutta haluaa tulla canadalai-
seksi.. Yllä Fred kävelemässä tuontitodisteensa yli± Tämä hiiri
tuotiin Willowdaleen, Ont. Mrs. Edward Carterin mukana Pres-
tonista, Englannista. Hiiri tullaan sijoittanuian koulun käytet-
täväksi. Aikoinaan se joutui katkenneen jalan takia turvautu-
maan Mrs. Carteriin ja-jäi sitten pysyväiseksi lemmikiksi.
asain johtaja
atvillen vanki
Leopoldville. — Kongon keskus-
hallituksen sotilaat ottivat viikko
sitten tiistaina Coquilhatvillessä
haltuunsa Etelä-Kasain "kunin-
kaan" Kalondjin yksityiskoneen.
Tätä ennen oli Coquilhatvillessä
huhuttu, että KalondjLoli yrittänyt
vallankaappausta Kasain ns. timant-
tivaltiossa, josta saapuneet vahvis-
tamattmat tiedot kertovat laajoista
taisteluista Kalondjin joukkojen ja
kapinallisten välillä.
Kalondji itse liikkuu kuitenkin
täysin vapaasti Päiväntasaajan maa-
kunnan pääkaupungissa, siis Ca-
quilhatvillessä, missä hän osallistuu
Kongon johtajien' konferenssiin.
Häntä ei tosin päästetä lähtemään
ennen kuin konferenssi on käyty
loppuun.
Kalondjin kone saapui Coquil-
hatvilleen tiistaina ja kun oletettiin
hänen pyrqivän kotimatkalle kes-
ken konferenssin, kone takavarikoi-
tiin ja sijoitettiin kuukausi sitten
pidätetyn Katangan "presidentin"
Tshomben . samoin takavarikkoon
otetun koneen vierelle. Kalodjin ko-
neen ohjaaja pidätettiin, samoin, ko-
neessa . olleet Kasaista tulleet mat-
kustajat.
TSHOMBEN HERMOT
ROMAHTANEET?
Elisabethville. — Katangan presi-
dentti Moise Tshombe on sairaana
Coquilhatvillessä, ilmoitetaan ta-
vallisesti asioista perillä olevalta
taholta Elisabethvillestä.
Tshombe on Kongon keskushalli-
tuksen vankina, ja hänen hermonsa
ilmoitetaan romahtaneen. .
Katangan hallitus on tiedon joh-
dosta tiedustellut asiaa YKn Elisa-
bethvillessä olevalta edustajalta
Georges Dumontetilta.
ujat sanat eivät anta
ienin neuvottelussa
Sukarno tapaa Titon
Belgrad.— Indonesian president-
ti Sukarno, joka vierailee parhail-
laan Tshekkoslovakiassa, - saapuu
tänne kesäkuun 12 päivänä Jugosla-
vian johtaja marsalkka Titon vie-
raaksi.
Olisi paljon viisaampaa Yhdys-
valtain presidentti Kennedylle /jos
hän olisi valmis "harkitsemaan
tarkoin 'hallituksensa politiikkaa"
ennenkuin ryhtyy neuvottelemaan
^Neuvostoliiton pääministeri Hrush-
tshevin kanssa kesäkuun 3 ja 4 pnä
Wienissä.
' Näin' kirjoittaa Britannian Daily
Worker toimituskirjoituksessaan ja
varoittaa, että on viisaampaa Ken-
nedylle ettei käyttäisi "voimakkai-
ta sanoja" sillä hän tulee "havait-
semaan, että molemmat voivat käyt-
tää 'voimakkaita sanoja'".
Kennedy, jatkaa Daily Worker,
"on kieltäytynyt luopumasta Eisen-
howerin hallituksen vararikkoutu-
neesta politiikasta.
'Se ei ole vain vaarallista poli-
tiikkaa, mutta lisäksi toivotonta.
Yhdysvalloilla on mahdotonta antaa
määräyksiä Neuvostoliitolle voimak-
kaamman aseman perustalla."
Toimituskirjoituksessa sanotaan,
että Kennedy on mahdollisesti "op-
pinut jotain niistä onnettomuuksis-
ta, joita on tapahtunut kun hän
oli ensimmäisen kuukauden vallas-
sa, mutta olisi epäviisasta luottaa
tähän.
"Länsivaltain komentaattorit sa-
novat, että hän on päättänyt jatkaa
agressiivista politiikkaa ja että hän
haluaa kohdata Hrushtshevin vain
taktiikkasyistä.
"He väittävät, että tämän jälkeen
hän voi sanoa, että hän on -tehnyt
kaikkensa sopimuksen saamiseksi,
mutta Neuvostoliitto ei halua sitä.
"Mahdollisesti tämä on toiveajat-
taan öi.ntana 1
telua niiden taholta, jotka pelkää-
vät sopimusta", sanotaan toimitus-
kirjoituksessa. "On olemassa ainoas-
taan yksi tie länsivaltain politii-
kan muuttamiseksi — .kansan' kai-
kenlaisen aktiivisen toiminnan li-
sääminen rauhan hyväksi."
SITÄ
TEKI VALINTANSA
Iäkäs skotlantilainen oli tullut
heikkonäköiseksi ja kääntyi vihdoin
lääkärin puoleen.
— Niin Mc Ta\vish, sanoi tohtori.
— Te olette viljellyt liian paljon al-
koholia elämässänne. Nyt teidän
on joko jätettävä whisky tai tulette
sokeaksi.
— Niin tohtori, Mc Tavish «anoi.
— Olen jo vanha mies ja "qlen mie-:
lestäni nähnyt kaiken, mikä tässä
maailmassa on näkemisen arvoista.
RAKAS MUISTO
— Mitä sinä tuossa laatikossa
säilytät?
— Hiuskiharaa — muistoa vai-
mostani.
— Mutta .eihän hänen tukkansa
ollut vaalea. -
— Ei, mutta minun oli.
PÄIVÄN PAKINA
Halut ja varat ristiriitaan
Fär-saarilla oli
"pitkä parlamentti"
Thorshaven. — Far-saarten la-
kikäräjien saarten historiassa tä-
hän mennessä pisin istunto on
päättynyt kestettyään 135 päivää.
Käräjien enemmistö esitti istun-
non varrella vastalauseensa saa-
rilla suoritettavien sotilaallisten
valmistelujen johdosta. TT:n mu-
kaan vastalause tarkoittaa NA-
TOn toimesta saarille rakennet-
tavaa suuraa tutka-asemaa.
Kuka tahansa tupakkamies (ja
-nainen) tietää, että halut yksi-
nään eivät riitä "tupakkanälän"
tyydyttämiseen, sillä siinä tarvi
taan myös tupakkaa.
Sama näyttää pätevän muissakin
asioissa, jopa n.s. suurkysymyksis-
säkin. Ja mikäli on puhe esim.
AVashingtonin otteesta Laosissa,
niin se on verrattavissa^ miespoloi-
seen, joka on saanut siepatuksi
kiinni karhun pienestä hännästä,
mutta ei uskalla hellittää siitä.
Niinpä esim. Genevestä viime
viikolla tulleissa uutistiedoissa il-
meni kaikista peittely-yrityksistä
huolimatta se, että Yhdysvaltain
valtiosihteeri (ulkoministeri) Dean
Ruskin asema on siellä lievästi sa
noen melko kiusallinen.
Yhdysvaltain politiikka on kär-
sinyt sotilaallisesti ja poliittisesti
miltei täydellisen haaksirikon Lao
sissakin — mutta mr. Ruskin il-
.meisenä tehtävänä on pelastaa siitä
uppoavasta laivasta se mikä pelas
tettavissa on.
Ja tässä epäkiitollisessa tehtä
vässä joutui uusi valtiosihteeri en-
simmäisessä kansainvälisessä kon-
ferenssissaan todella, sellaisen hen
kilon asemaan, joka tuntee kovaa
tupakannälkää hetkellä, jolloin tu-
pakkaa _ei ole.
Tunnettu tosiasia on, että Yhdys
valtain hallitus on sysänhyt Lao-
siin yli $300,000,000 sotilaallista
apua nimenomaan siinä mielessä,
että. ko. maasta saataisiin yksi sa-
telliitti lisää Pentagonin sotaher-
roille. Mutta nämä rahat ovat upon-
neet kuin hohtimet kaivoon. Vissi
osa niistä meni välikäsille Thai-
maassa. Leijonanosuus meni niille
"voimamiehille", joista piti tule-
man. Laosin Chiang Kai-shek tai
Syngman Rhee. -
Tuloksena oli, että kun, Gene-
vessä kokoontui 14 vallan konfe-
renssi Laosin kysymystä käsittele-
mään, valtiosihteeri Ruskilla ei ol-
lut poliittisessa mielessä yhtään ai-
noata kunnollista pelikorttia.
Yhdysvaltain rahoilla ja aseilla
Vientianen hallitukseen nostettu
"voimamies", kernaali Phoumi No-
savan ei loppujen lopuksi paina mi-
tään vaakalaudalla.
Kaiken tämän johdosta ovat,
amerikkalaiset sanomalehtimiehet
ja uutiskommentaattorit ryhtyneet
povailemaan sitä, että minkä vuok-
si joutuu valtiosihteeri Ruskpitä
mään Genevessä "tyhjän säkin
suuta".
Ja jotkut avomielisimmät heistä,
myöntävät avoimesti, että Wash
ingtonin epäonnistumisen suurim-
pana syynä oli sekaantuminen Lao-
sin sisäisiin asioihin. Valtiosihtee-
ri Rusk on tässä mielessä todella
verrattavissa mieheen, joka on saa-
nut karhun hännästä kiinni, mut-
ta ci uskalla siitä hellittää kun ei
oikein tiedä, mitä sen jälkeen ta-
pahtuu.
Laosissa oli viime vuonna puo-
lueeton hallitus. Mutta se ei tyy-
dyttänyt V/ashingtonia, joka vaati
dollariensa ja aseidensa voimalla
prinssi Souvannan johtaman puo-
lueettoman hallituksen kukistamis-
ta ja sen tilalle perustettavaksi
amerikkalaismielisen voimamie-
hen, kenraali Nosavanin nukke-
hallitus.
Jos kaikki- olisi mennyt "suun-
nitelmien mukaan" — kuten on
imperialismin heinänteon päivinä
mennyt —• niin Nosavan olisi nyt
mr. Ruskin rinnalla voimatekijänä
Genevessä. Mutta näin ei käynyt!
Imperialismi ei voi näes enää mie-
lin määrin komennella maailman
asioiat, sillä maailmaan on nous-
sut sitä voimakkaampia tekijöitä.
Nosavanista ei siis tullut mitään
"voimamiestä", vaan pelkkä ken-
raali ilman Laosin kansan tukea
ja sellainen kenraali on nyt mr.
Ruskille- yhtä hyödytön, kuin on
tinasotamieskenraali rippikoulu-
ikään -päässeelle pojalle.
"Oli paha virhe se. kun ryhdyt-
tiin asevoimin kukistamaan prinssi
Souvannan puolueetonta hallitus-
ta", selittävät nyt monet amerik*
kalaiset poliitikot ja toiset heistä
ovat "peloissaan" siitä, että Yhdyst
vallat "menettää Laosin" ikuisiksi
ajoiksi — ikäänkuin Laos olisi ju-
malan säätämänä lahjana Yhdys-
valtain rahamiesten ja heidän po-
liitikkojensa "omaisuutta"!
Helppoa ei siis ole valtiosihtee-
ri Ruskin "pelastusoperation" täy-
täntöönpano — mutta hän voi kui-
tenkin lohduttaa itseään sillä, että
omatekoisia ja kaiken lisäksi omas-
ta halusta tehtäviä tyhmyyksiä on
nyt korjattava — ja kaikesta ilos-
ta, niin vakoiluhallinnon kujn 'so-
tilaspäällystönkin harhalaskelmista
on aikanaan maksettava lasku. ■
— Känsäkoura.
