Sivu'2'
Torstaina, syysk. 14 p. — Thursday, Sept. 14, 1961
VAPAUS (UBEBTT) — Independent Labor Orgazr of Finnish Canadian* fis-tabllsned Nov. 6, 1917. Authorized as second class ma il by the Post Office, Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly: Tireadays, T"hmsdays\and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm, St. W., Sudbury, Ont, Canada. Telephonea: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon applicatlon. Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: CtfnaUasBft: 1 Vk. 8.00 6 Äk. 4.25 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Tärkeitä tehtäviä
; päiyien lyhentyessä ja iltojen pidentyessä kiinnitetään
CSJn osastoissa jar naistenkerhoissa sekä SCAULn seuroissa
ja muissa ' yhdistyksissä erikois huomiota syystoimiimari
suunnitteluun "j"är edistämiseen.
Tämä on kuten pitääkin olla, ja mitä huolellisemmin
tulevaa toimintaa suunnitellaan, istä parempia tuloksia on
odotettavissa.
CSJn kulttuuritoiminnan nykyhetken eräitä tärkeimpiä
kohteita ovat seuraavat: '
1. Kiitospäivän viikonlopulla,' siis lokakuun 7—8—9 pnä
Sudburyssa pidettävät näytelmäjuhlat.
2. Loka-marraskuussa pidettävät CSJn 50-vuotisjuhlat
ja niiden valmistelu, mihin sisältyy myös uusien jäsenten
värvääminen järjestöön, sekä lokakuun 17 pnä ilmestyvän
Vapauden juhlanumeron valmistaminen Järjestön kultavuo-
den kunniaksi, ja
3. Liekin ja Vapauden haasteryntäyksen läpi vieminen
niin, että lehtemme voivat ilmestyä edelleen nykyisessä koos-
sa ja yhtä usein kuin nytkin.
Toivomuksemme on, että kaikkialla kiinnitettäisiin evU
koishuomiota näihin kysymyksiin. Mutta samalla kertaa on
kuitenkin syytä alleviivata, että järjestöelämässämme on pal-
jon muitakin ja erikoisesti paikallisluoritoisia tehtäviä, jotka
on suunnittelun yhteydessä otettava huomioon.
Selvää onkin, että mitä huolellisempia suunnitelmia teh-
dään vähän pitemmällä tähtäimellä syyskauden toiminnan
hyväksi, sitä paremmin tulevat täytetyksi niin paikallisluon-
toiset kuin kansallisetkin tehtävämme.
Metsä vastaa kiiten sinne huudetaan
Suuri uniopomo, CLCn presidentti Claude Jodoin, esitti
paikallisen radion välityksellä maanantaina itkunsekaisen
valitusvirren siitä, etteivät kaivosmiehet halunneet kuun-
nella, hänen puhettaan Mine-Mill union tuhoamiseksi ja te*
rästyöläisten reittauksen hyväksi? Hänen mielestään Sudbu-
ryrr seudun kaivosmiehet tekivät suuren synnin erikoisesti
demokraattisia pelisääntöjä vastaan, sillä demokraattisen
maailmankatsomuksen mukaan meillä pitäisi olla "puheoi-
keus!'. ■.-
.(.Mutta jostakin ihmeellisestä syystä mr. JodoiA, joka meni
vastoin tämän maan ammattiyhdistysliikkeen tahtoa suur-
rahamiesten esiliinaksi n.s. kansallisessa tuotantoneuvostossa,
unhoitti ilmeisesti sen vanhan viisauden, joka suomalaisessa
sananparressa tulkitaan otsikossa ilmenevällä tavalla: "Met-
sä-vastaa kuten sinne huudetaan." \
Tosiasia on,-että esimerkiksi Toronto Globe and Mail lehti
kertoi jo lauantaina, että Donald Gillisin johdolla terästyö-
läisten järjestämiskampanjan hyväksi sunnuntai-illaksi täkä-
läiselle arenalle järjestetyssä kaivosmiesten union kokouk-
sessa ei annettu puheenvuoroa M-M union kansalliselle pre-
sidentille, Ken. Smithille. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka
mainittuun kokoukseen oli kutsuttu "vain" M-M union jäse^
niä.ja sisäänpääsyn ehtona oli M-M union jäsenkortti.
' Kaiken lisäksi osoittautui vielä, että ovimiehet kielsivät
sisäänpääsyn M-M union toisen alueen presidentiltä Mike
Solskilta, ja kaikilta niiltä M-M uniön jäseniltä, joita epäil-
tiin siitä, että he vastustavat terästyöläisten union reittaus-
tyotä.
'Kun arenan kokouksen järjestäjät kielsivät heidän mie-
lestään "väärin ajattelevilta" M-M union jäseniltä ja toimit-
sijoilta puheoikeuden, niin se oli mr. Jodoinin mukaan aivan
paikallaan? Mutta kun Mine-Mill union jäsenistö antoi hänen
ja -mrs. Gillisin maistaa omia rohtojaän, niin nämä herrat
eivät tykänneet lainkaan kiitoksesta? Heidän mielestään on
puhtainta "demokratiaa" se, jos herrojen Gillisin ja Jodoinin
poliittisilta vastustajilta tukitaan suu ylhäältäpäin annetuilla
ukaaseilla. Mutta jos jäsenjoukot sanovat, että siinä tapauk-
sessa he eivät halua liioin kuulla reittaajienkaan puolesta
suunniteltuja puheita, niin tämä on muka itse pahasta.
Missä on teidän johdonmukaisuutenne, mr. Jodoin?
* ■ * , *
On todella valitettavaa ja surkeata nähdä se, että teräs-
työläisten union toimesta aloitettiin uusi reittauskampanja
nikkeliteollisuuden työläisten rivien hajoittamiseksi juuri
ny.t, jolloin pitäisi kaikkien puhaltaa yhteen hiileen parhaan
mahdollisen työehtosopimuksen saamisen hyväksi.
Mutta mitä muuta voidaan oikeastaan terästyöläisten
union oikeistojohdolta odottaa? Se on aikoinaan maksanut
CLCn edeltäjälle $50,000 vanhoja reittausvelkoja ja vaatii
nyt, että M-M unio on'murskattava sillä perusteella, »että te-
rästyöläisten unio muka "omistaa" kaivosmiesten järjestämis-
oikeudet.
Ihmeteltävää kuitenkin on, että jotkut Mine-Mill union
paikalliset johtohenkilöt ovat poliittisessa sokeudessaan an-
tautuneet terästyöläisten union oikeistojohdon välikappa-
leiksi ^mainehikkaan Mine-Mill union murskaamistarkoituk-'
sessa vaikka he Jietävät varsin hyvin, ettei siitä olisi täkäläi-
sille kaivosmiehille ja sulattimotyöläisille muuta kuin va-
hinkoa.
, Curkeata on ollut nähdä, että vaikka osasto 598n nykyi-
nen cikeistojohto on sielunsa autuuden kautta vakuuttanut,
ettei sillä ole mitään aikomusta tehdä likaista karkeistyötä
terästyöläisten reittaussuunnitelmien hyväksi, nyt he toimi-
vat kuitenkin julkisesti käsi kädessä niiden kanssa, jotka yrit-
tävät keinoja kaihtamatta saada nikkeliteollisuuden työläiset
luopumaan Mine-Mill uniostsi ja liittymään terästyöläisten
unioon. ■
"Asia erikseen on, tulevatko nämä hajöittajat onnistu-
maan. Terästyöläisten union oikeistojöhto on ennenkin yrit-
tänyt kaivosmiesten unioturvan hävittämistä ja haaskannut
siihen tuhansia dollareita terästyöläisten varoja. Nikkeliteol-
lisuuden työläiset ovat kuitenkin aina sanoneet, että heidän
nahkansa ei ole myytävänä, ja että jos terästyöläisten unio-
pqmot ovat tässä yhteydtssä tehneet huonoja kauppoja, niin
syyttäkööt itseään.
1 Me luotammekin varmasti, että kaivosmiehet eivät ole
nytkään ostettavissa, ei - sittenkään, vaikka terästyöläisten
"järjestäjien" taholta on kerskuttu, että heidän "sotakassas-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Aino Koskinen, Vancouver, B.C.,
täyttää perjantaina syyskuun 15 pnä
70 vuotta.
yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
"Kummituslento
peloiiii ihmisiä
Burlington, Iowa. — Poliisiau-
tot ajoivat perjantaina > BurHng-
tonin kaduilla varoittaen kaupun-
gin 32,000 asukasta siitä, että erää
lentokone, jossa ei olIut~ohjaajaa
eikä matkustajia, kierteli talojen
kattojen yläpuolella. -
Pienen koneen moottori syttyi
yhtäkkiä palamaan kuljettajan ol-
lessa aikeissa käynnistää se len-
tokentällä. Kone lähti liikkeelle
pitkin kiitorataa ja vaikka ohjaus-
hytissä ei ollut ketään se nousi
kolmen metrin Korkeudelle maas-
ta. Se viipyi siellä silmänräpäyk-
sen ajan "kiiveten" sitten lähes
400 metrin korkeudelle.
Kone alkoi kierrellä kaupungin
yläpuolella noin 13 kmn sätetistä
ympyrää poliisi- ja paloautojen aja-
essa kaupungin kaduilla varoittaen
asukkaita. Vaaravyöhykkeellä ole-
van koulun 450 oppilasta lähetettiin
koteihinsa."
Burlingtonin asukkaat, jotka hen-
ki kurkussa seurasivat kummitus-
koneen lentoa ja joiden sydän hyp-
päsi kurkkuun joka kerta kun se te-
ki jyrkän käännöksen, huokasivat
helpotuksesta kun tuulenpuuska sai
koneen muuttamaan suuntaansa ja
lentämään maaseudulle. Se lensi
lopulta rajan yli Illinoisiin syök-
syen pellolle Aledon läheisyyteen.
29-vuotias lentäjä Doren Baum-
gardner loukkasi toisen ^aikansa
koneen lähtiessä äkkiä liikkeelle.
Hän oli asettanut pyörien eteen jar-
rupalikat, mutta kone lensi niiden
yli.
Baumgardner kävi kiinni konee-
seen ja roikkui jonkin matkaa sen
perässä, mutta koneen kiihdyttäessä
vauhtiaan hänen oli hellitettävä or-
teensa, koska. hän ei onnistunut
nousemaan koneeseen.
Alussa hymyili USAn Dillon
ja lopuksi Kuuban Guevara
Uuruguayn pääkaupungin Monter
videon liepeillä sijaitsevassa Punta
del Esten kylpylässä tai oikeammin
sanoen kylpylän entisessä pelikasi-
nossa pidettiin elokuun 5.—17. päi-
vien välisenä aikana 20 latinalaisen
Amerikan • maan ja USÄ:n rahami-
nisterien konferenssi, missä keskus-
teltiin USA:n laatimasta suunnitel-
masta latinalaisen Amerikan mai
denf^ehittäjniseksr taloudellisesti,
sosiaalisesti ja poliittisesti sekä pe-
rustettiin näitä tarkoitusperiä a"a
maan, "Kehityksen Liitto" ja tässä
mielessä hyväksyttiin päättäjäisiksi
'Amerikan kansojen julistus".
Oli kuin kohtalon ironiaa, että
conferenssipaikaksi oli valittu
ilmeisesti kuitenkin sattumalta —
entinen pelikasino. Kysymyksessä
oli nimittäin peli, minkä veroista
Punta del Estessä eikä: edes koko
läntisellä pallonpuoliskolla ole kos-
kaan esitetty. Vastapelureina oli-
vat 'Goljat", USA:n rahaministeri
Douglas Dillon ja "David" Kuuban
teollisuusministeri Ernesto "Che"
Guevara. Panokset olivat jättiläis-
mäisiä. Dillon heitti pöytään 20
miljardia dollaria ja lupasi nostaa
panostaan korkeammaksikin tar-
peen vaatiessa. Guevaaran kädessä
oli Kuuban vallankumouksen maine
latinalaisamerikkalaisten kansojen
silmissä. Pelin kohteena oli kamp-
pailu latinalaisen Amerikan 200
miljoonan ihmisen .sielusta. Dillonin
ohjelman ytimenä oli "ohjattu val-
lankumous" (controlled revolution),
siten- että kapitalistinen teollistu-
minen toteutettaisiin nykyisen feo-
dalismin puitteissa. Guevaran, jon-
ka tukena olivat Kuuban vallanku-
mouksesta saadut kokemukset, piti
mahdottomana toteuttaa Dillonin
suunnitelmia esitetyin keinoin. Hän
lähti mullistavasta maareformista,
mikä yhdistyi valtion johdolla ta-
pahtuvaan teollistamiseen.
DILLON JA GUEVARA
Punta dcl Esten konferenssi alkoi
jo sikäli tuttuun, USA:n sanele-
maan dollari-imperialistiseen tyy-
johtajaa,,teollisuusministeri Gueva
raa ei laskettu sisään. Vahtimesta-
rit vastasivat Guevaran tiedusta
luun, että kyllä he tunsivat hänet,
mutta he olivat, saaneet ohjeet es-
tää pääsy, koska Guevaran nimeä ei
esiintynyt osanottaien luettelossa
Anteeksipyyntöjen jälkeen Guevara
pääsi kuitenkin konferenssiin. US-
A:n rahaministeri Dillon suhtautui
Guevaraan aluksi ylimielisyydellä
ja Ivallisella hymyllä. Etukäteen
varmana voitostaan Dillon lateli oh-
jelmansa ja asetti dollaripanoksen-
sa pöytään. -Dillon. öllpuettu "hiot^
tuun liikemiesasuun", mikä * muo-
dosti jyrkän vastakohdan partaisen
Guevaran sissisodan aikaiselle vii-
dakon vihreälle univormulle ku-
ten englantilaisen "The Economist-
in" tarkkailija tilannetta kuvasi.
Mutta mitä pitemmälle kokous-
päivissä päästiin sitä totisemmaksi
muuttui Dilloin ilme. Guevaran
suosio kasvoi vastaavasti ja niinpä
hänet keskeytettiin puhuessaan
useita kertoja voimakkain kättenta-
putuksin ;a suosionosoituksin. Ky-
symys ei ollut mistään teatteripelis-
tä, vaan tosiasioista ja numeroista,
joita "Che" esitteli ja joita Dillon
ei pystynyt kumoamaan (hän ei
edes yrittänyt sitä), mutta jotka te-
kivät syvän vaikutuksen latinalai-
sen Amerikan osahottaj avaltuuskun-
tien jäseniin.
DILLONIN OHJELMA JA
GUEVARAN VASTINEET
Dillonin Punta'del Estessä esittä-
mä ohjelma ja Guevaran vastineet
oli tiivistettynä suurin piirtein seu-
raava:
1) Demokraattisten laitosten ke-
hittäminen 'a vahvistaminen kansan
itsemääräämisoikeuden periaatetta
soveltaen.
Guevara: (joka huolellisesti varoi
mainitsemasta ketään yksityistä la-
tinalaisen Amerikan valtiota tai
syyttämällä jotakin muuta ulkopuo-
lista maata) US A ei ole omassa
maassaan vieläkään toteuttanut de-
mokrattian periaatteita, ja vielä vä-
liin, että Kuuban valtuuskunnanhemmän toiminut siihen suuntaan
Ei sotaa Berliinin vuoksi"
Toronto. — (Omalta kirjeenvaihta-
jalta) — Varoittaen canadalaisia nyt
uhkaavasta hirveästä; sodan vaaras-
ta, täällä viikon vaihteessa kokoon-
tunut Canadan kommunistisen puo-
lueen kansallinen keskuskomitea an-
toi julkilausuman "ei sotaa Btrliin.n
vuoksi" korostaen, että sodan kuri-
muksesta selvitäksemme tarvitaan
nyt neuvotteluja sekä yleistä ja*, täy-
dellistä ' aseistariisuntaa ja ennen
kaikkea varustelukilpailun lopetta
mistä.
Kolme päivää kestäneessä puo
lueen keskuskomitean kokouksessa
alleviivattiin, että sodanvaara on nyt
todella suuri. Samalla todettiin kui-
tenkin, että tämä onnettomuus voi-
daan sittenkin vielä välttää, jos rau-
hantahtoiset ihmiset seisovat horju-
matta rauhan puolesta. Puolueen jul-
kilausumassa sanotaan Berliinin ti-
lanteesta seuraavaa:
Canadalaisia ei saada raahatuksi
ydinasesotaan , Berliinin vuoksi nii-
den saksalaisten militaristien hyväk-
si, joita vastaan olemme taistelleet
kahdessa maailmansodassa^
Mutta tämä on "kuitenkin se vaa-
ra, mikä on edessämme. Maamme
kohtalo, sodan tai rauhan kohtalo,
on vaakalaudalla tänä syksynä, 22
vuoden kuluttua toisen maailmanso-
dan alkamisesta.
Tämän sotakriisin on aiheuttanut
maailmalle USAn hallituksen ja mi-
litaristien edesvastuuton toiminta.
Jättäen huomioonottamatta histo-
rian antamat opetukset, he (USAn
viranomaiset ja sotilasjohtajat) ovat
taas aseistaneet Länsi-Saksan mili-
taristit ja kostosodan tavoittelijat.
Käyttäen Länsi-Berliiniä provoka-
tioidensa tukipaikkana, USAn mili-
taristit rohkaisevat . Länsi-Saksan
militaristeja marssimaan itää kohti
tuhotakseen Saksan demokraattisen
tasavallan ja palauttaakseen Hitle-
rin aikaiset Saksan rajat kaappaa-
malla alueita Puolalta. , —-
Se aiheuttaisi maailmanlaajuisen
ylinasesodan.
Kuusitoista vuotta sodan päätty-
misen jälkeen he ovat kieltäytyneet
allekirjoittamasta rauhansopimusta,
jonka perusteella muodostuisi puo-
lueeton Saksa.
Diefenbakerin hallitus on osavas
saan" on tällä kertaa peräti
$125,000 suuruinen rahasto.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat
kuitenkin antaneet jäsenistölle
vakavan varoituksen siitä, että
tunteilu ja haihattelu voi viedä
vakavasti hakotielle; ts. että
kaikista poliittisista, uskonnol-
lisista, kansallisista ja muista
eroavaisuuksista huolimatta on
nyt seistävä horjumatta yhdes-
sä Mine-Mill union puolesta —
mikä tarkoittaa samaa kuin
seisominen kaivos- ja sulatti-
motyöläisten oikeuksien jä'etu-
jen puolesta;.
tuussa tästä kriisitilanteesta. Se on
hyökkäysluon toisessa sotaliitossa
USAn ja Saksan kanssa NATOn!
kautta.
Se lisää maailman jännitystilan-
netia ase/oimien vahvistamisella ja
suunnit ..oe nyt USAn ydinaseiden
hyväksymistä l anadalle.
Mutta halluuksen ^ohjelmia voi-
daan muuttaa. Maan rajojen uHkk
ja sisäpuolelta tullut painostus on jo
päkoittanut pääministeri Diefenba-
kerin ja ulkoministeri Greenin pu-
humaan neuvotteluista.
Tämän painostuksen täytyy lisään-
tyä pakottaaksemme hallituksen ero-
amaan USAn ohjelmasta — puolus-
tamaan Canadaa, rauhaa ja Cana-
dan puolueettomuutta.
Rauha on kansan käsissä. Kauhea
sodanvaara voidaan torjua jos ca-
nadälaiset liittyvät toisten NATO-
maiden kansoihin vaatien, että sota
ei saa alkaa Berliinin vuoksi.
Sosialistiset ja linjoittumattomat
maat ovat ilmoittaneet kannattavan-
sa rauhaa, neuvotteluja ja yleistä
aseistariisuntaa.
Painostakaamme NATO-maiden
kansoja liittymään edeilämainittui-
hin USAn kenraalien pidättämiseksi.
Mitä tarvitaan rauhan säilyttämi-
seksi?
Rauhansopimusta puolueettoman
Saksan kanssa.
Sen tosiasian tunnustamista, että
Saksan alueella on kaksi valtiota.
Ydinaseista vapaan, aseistariisutun
alueen muodostamista Keski-Euroop
paan ja sitä, että Länsi-Berliinistä
tulee "vapaakaupunki".
Se takaisi normaalisen pääsyn
Berliiniin.
Kommunistinen puolue kehoittaa
canadalaisia liittymään maamme his
torian suurimpaan kampanjaan rau-
han puolesta.
Me vetoamme erikoisesti moneen
eri rauhanliikkeeseen, ammattiyhdis-
tysliikkeeseen, Uuteen Demokraatti-
seen Puolueeseen, farmarien Järjes
töihin ja muihin yhdistyksiin, että ne
toimisivat nopeasti pakoittaakscen
Diefenbakerin hallituksen omaksu
maan julkisesti asenteen tämän krii
sin ' rauhanomaisen ratkaisun puo
lestiä. . . "
Kommunistit taistelevat ■;• rauhan
puolesta kuten he taistelevat elämän
puolesta. Me tulemme, työskentele-
mään olka "öiassa kaikkien canada-
laisten kanssa, jotka haluavat rau-
haa, huolimatta mielipiteiden eroa-
vaisuudesta sen suhteen, mikä on
maailman kriisin aiheuttanut, tai mi-
ten rauha voidaan säilyttää. Laajan
mielipiteen rauhan puolesta, ydin-
asekokeiden lopettamiseksi ja aseis-
tariisumisen' hyväksi pitäisi yhdistä-
män ja antaman voimaa canadalai-
sille. ,
Berliinin kriisin rauhanomainen
ratkaisu muuttaisi nykyisen akuutti-
sen vaaran sellaiseksi tilanteeksi,
missä on mahdollisuus • saavuttaa
yleinen aseistariisuminen valvonnan
alaisuudessa — sisältyen siihen ydin-
asekokeiden lopettaminen ikuisiksi
ajoiksi.
Se avaisi ihmiskunnalle uuden
ajanjakson, missä vallitsisi rauhalli-
nen rinnakkaiselo niin, että maailma
vapautuisi aseista ja sodista.
Ei sotaa Berliinin vuoksi!
Neuvotelkaamme nyt!
Yleinen ja täydellinen aseistarii-
sunta valvonnan alaisuudessa ja va-
rustelukilpailun lopettaminen!
Canadan kommunistisen puolueen
kansallinen keskuskomitea.
niissä monissa maissa, jotka ovat jo-
ko US A: n suoranaisessa holhouk
sessa tai ovat ainakin sen voimak-
kaassa vaikutuspiirissä.
2) Taloudellisen ja sosiaalisen ke-
hityksen kiihdyttäminen keskitulo-
ansion ja elintason kohottamiseksi.
Guevara: Latinalaisen Amerikan
kansoilla on vähemmän syötävää
kuin 20 vuotta sitten ja väestön li-
säyksen johdosta leipä yhä piene-
nee. Latinalaisen Amerikan työläi-
sen keskimääräinen vuosiansio on
280 dollaria (noin 85.000 Suomin
markkaa), mikä merkitsee aliravit-
semusta ; a alituista nälkää.
3) Asuntorakennuksen joudutta-
minen. *
Guevara: Latinalaisen Amerikan
asutuskeskusten väestöstä 40 pro-
senttia majailee kurjissa, slummeis-
sa, jotka ovat jopa kotieläimille
epäterveellisiä.
4) Maatalousreformi kunkin maan
olojen mukaisesti niin, että maata
viljelevä myös omistaa maan:
Guevara: USA voisi aloittaa maa-
reformin amerikkalaisten suuryhti-,
öiden omistamista suurista maa-alu-
eista ja plantaasheista. Guevara ei
maininnut, että amerikkalaismono-
polien kanssa latinalaisen Ameri-
kan suppea yläluokka omistaa 80
prosenttia maasta ja lisäksi vielä
parhaat alueet Dillon puolestaan
esitti, että köyhille maatyöläisille
a vuokraviljelijöille olisi saatava
uutta viljelsymaata uudisraivauksil-
la.
• 5) Lukutaidottomuuden poistami-
nen, terveydenhoidon parantaminen
ym. sosiaaliset uudistukset:
Guevara: Tällaiset uudistukset
ovat mahdollisia vasta sitten kun
asianomaisten maiden taloudellinen
kehitys luo edellytykset niille. Kes-
ki-ikä latinalaisessa Amerikassa on
46 vuotta (USAssa 70) ja lapsikuol-
leisuus 100 promillea (USA:ssa 30\
6) Taataan "rehellinen palkka" ja
tyydyttävät työolosuhteet sekä jär-
jestetään työntekijäin ja työnanta-
jien yhteydenpito sekä työntekijäin
ärjestäytyminen sosiaalisen kehi-
tyksen merkiksi.
Guevara: Hymyili Dillonin "re-
hellisille" palkkojen järjestämisel-
le, mutta totesi, että USA, on en-
simmäisenä ollut tukahduttamassa
työläisten järjestäytymisoikeutta jo
ko suoraan tai välillisesti.
7) Pidetään yllä raha-ja talouspo-
litiikkaa, joka suojelee suuren ylei-
sön ostokykyä ;a takaa, muuttumat-
toman hintatason. Etsitään nopea
a pysyvä ratkaisin sille vakavalle
pulmalle, jonka aiheuttavat näiden
maiden pääasiallisten vientiartikke-
lien nopeat hinnanvaihtelut, artik-
kelien, joihin niiden talous perus-
tuu. .■■
Guevara: Latinalaisen^ Amerikan
maat saivat vuonna 1959 samasta ta
varamäärästä vientituloja 1.700 mil-
joonaa dollaria vähemmän kuin
1950. Latinalaisen Amerikan mai
den kauppataseiden vajaus oli vii
me vuonna 4.000 miljoonaa dollaria
eli 200 miljoonaa dollaria maata
kohden. USA:n tarjoama kokonais-
apu vuodessa peittäisi vain 50 pro-
senttia tästä vaauksesta. USA on
polkenut vuodesta toiseen latina-
laisen Amerikan vientitavaroiden
hintoja. Tämän vuoksi viennin^
määrällinen lisääminen on tehoton
vientitulojen lisäämiseksi ja kaup-
pataseiden tasapainoittamiseksi. Li-
säksi US on monopolisoinut laivoil-
la tapahtuvat rahtikuljetukset. USA
hallitsee yli 50 prosenttia koko lati-
nalaisen Amerikan ulkomaankau-
pasta. Toisaalta USA:n viennistä,
mihin sisältyvien tavaroiden hinnat
ovat nousseet vuodesta toiseen,
suuntautuu 25 prosenttia latinalai-
sen Amerikan maihin.
8) Vanhan teollisuuden laajenta-
minen ja uusien teollisuuslaitosten
rakentaminen. Dillon ei maininnut
kuitenkaan, miten tämä toteuttai-
sin —■ yksityisten ja amerikkalais-
ten monopolien tai asianomaisten
valtioiden toimesta.
Guevara: Vuosina 1945—60 US-
A:n monopolit sijoittivat latinalai-
sen Amerikan maihin 8.7 miljardia
dollaria, mutta ne veivät näistä
maista samaan aikaan voittoina 15.1
miljardia dollaria.
USAn KONTROLLOIMA
OHJELMA
Dillon asetti USA:n kehitysohjel-
man toteuttamista varten 20 miljar-
dia dollaria 10 lähimmän vuoden
aikana (vuosi 1961 mukaanluettu-
na) eli 2 miljardia dollaria vuodes-
sa. Rahat on tarkoitus saada ko-
koon siten, että USAn liittovaltio
antaisi vuodessa 1,1 miljardia dolla-
ria ja loppuosa 900 miljoonaa dolla-
ria hankittaisiin Maailmanpankilta
(jota USA kontrolloi), Inter-Ameri-
can Development Bankilta sekä
eräiltä yksityisiltä kapitalistisilta
majlta (Canada, Japani, Länsi-Sak-
sa y.m.) Avustuksen ja luouVen ja
koa valvoisi Inter-American Bankin
9-henkinen "viisaiden" neuvosto,
mihin kuuluisi 3 asianomaisen
maan edustajaa, 3 "puolueetonta"
ja kolme Inter-American Bankin
edustajaa. Täten USA kontrolloisi
koko avun- ja luotonantoa sekä sa-
malla saajamaiden taloutta.
Yhteenvetona Punta del Esten
kokouksesta voidaan todeta:
1) On kyseenalaista, myöntääkö
USAn kongressi 'Kennedyn laati-
miin kehityssuunnitelmiin tarvitta-
vat varat.
2) Suostuuko latinalaisen Ameri-
fJatkuu 4:llä sivulla) .
Varsovan liiton .,
ulkoministerit i
olivat koolla x
Moskova. — Varsovan liiton jä-
senmaiden puolustusministerit neu-
vottelivat perjantaina ja lauantai-
na Varsovassa mahdollisuuksista li-
sätä joukkojensa valmiustilaa, il-
moitti Neuvostoliiton uutistoimisto
TASS lauantai-iltana.
Kokouksessa johti puhetta Var-
sovan liiton joukkojen ylipäällikkö;'
neuvostoliittolainen marsalkka Gre-
tshko.
Puolutusministerien lisäksi osallis-
tuivat neuvotteluihin jäsenmaiden
aseellisten voimien ylipäälliköt. Uu-
tistoimisto TASSin mukaan kokous
oli kutsuttu koolle niiden sotilaallis-
ten valmistelujen johdosta, joihin
aggressiivisen NATO-blokin jäsen-
maat ovat äskettäin ryhtyneet'.
TASS esitti eräänä syynä kokouk-
seen vielä 'kilpavarustelun ja NA-
TOn armeijoiden laajennukset vas-
tauksena sosialististen maiden pyrki-
mykseen saada aikaan rauhansopi-
mus Saksan kanssa'. Kyseiset NA-
TOn toimenpiteet saattavat jopa ai-
heuttaa uuden sodan, TASS lisää.
Runsaat sateet vain
yksi syy Satakunnan
vaikeisiin tulviin
. Helsinki. — Tulvien syyt olivat
hyvin keskeisenä puheenaiheena
niissä keskusteluissa, joissa Sata-
kunnan eri paikkakuntien pienvil-
jelijät selostivat satovaurioita vara-
puhemies Paavo Aitiolle, kansan-
edustaja Pertti Rapiolle ja Pienvil-
jeli äliiton toiminnanjohtaja Vilho
Mäkelälle, kun nämä henkilöt keski-
viikkona ja torstaina tutustuivat ka-
toalueisiin. Paikalliset asukkaat to-
tesivat, että poikkeuksellisen runsas
veden tulo syyskesällä luonnollises-
ti suuresti vaurioitti kasvustoa Sa-
takunnassa, erityisesti alavilla seu-
duilla, mutta korostivat, että jo en-
nestään vaikeaa tilannetta vielä suu-
resti pahensivat, voimalaitosten ve-
den juoksutuksen säännöstelytoi-
menpiteet. Piittaamatta lainkaan
siitä, että jokilaaksoissa asuvien vil-
jelijäin tilukset jäivät veden alla,
voimalaitosten omistajat varastoi-
vat monissa tapauksissa, vettä yli
kriitillisen ra an, koska tällainen
mahdollisuus tarjosi niille sähkön-
tuotannossa kymmenien miljoonien
lisätulot. Valituksia paikalliset a-
sukkaat ovat aikaisemminkin teh-
neet asiasta, mutta ne eivät ole
yleensä johtaneet toivottuun tulok-
seen. Valtiovallan odotetaankin
puuttuvan - tähän asiantilaan, ettei
se enää pääsisi uusiutumaan. Kos-
ka suurtilalliset ovat aikaisemmin
saaneet korvauksia kärsimistään va-
hingoista, todettiin, että voimalai-
tokset olisi velvoitettava maksa-
maan korvaukset menetyksistä pien
viljelijöille, jotka on tavallisesti jä-
tetty ulkopuolelle.
Tärkein tehtävämme on saada heidät käsittämään korkeamman opetuksen tuoma hyöty.
Räjähdys raketti-
tukikohdassa
Newport, Isle of Wight. — Eng-
lantilainen rakettiasiantuntija Ale-
xander Kinlock sai vakavia vammoja
Wightin saaren rakettitukikohdassa
Englannin etelärannikolla lauantaina
cattuneessa. räjähdyksessä.
Kinlock suoritti kokeita raketti-
polttoaincseoksilla samaan aikaan,
jolloin tukikohdan henkilökunnan
jäsenet omaisineen olivat tutustumas-
sa tukikohdan laitteisiin. Kinlockin
lisäksi sai räjähdyksessä vammoja
muuan mieshenkilö ja kaksi naista.
Heidän tilansa on kuitenkin tyydyt-
tävä. Kaksi muuta henkilöä sai ai-
van vähäisiä vammoja.
Kyseisessä tukikohdassa rakenne-
taan 10,5 metrin pituisia Black
Knight-raketteja. ■
PÄIVÄN PAKINA
Metkaan kysymykseen joviaalinen vastaus
New York Timesin tunnettu ul-
komaankirjeenvaihtaja C. L. Sulz-
berger julkaisi viikon vaihteessa
kautta maailman suurta huomiota
osakseen saaneen haastattelunsa
Neuvostoliiton pääministeri Nikita
Hrushtshevin kanssa. • ■•■
Kertomansa mukaan hän keskus-
teli pääministeeri Hrushtshevin
kanssa useita tunteja ja sai häneltä
suorasukaisen sekä hyvin avomieli-
sen vastaukseen kaikkiin kysymyk-
siin tämän hetken suurista ongel-
mista.
Välittömästi tämän pitkän haas-
tattelujuttunsa jälkeen mr. Sulz-
berger lähetti Moskovasta erikois-
jutun siitä, miten keskustelu luisui
pienemmäksi ajaksi myös "kevyem-
mälle" alalle — pääministeri
Hrushtshevin antaessa todella haus-
kan eli joviaalisen vastauksen kir-
jeenvaihtajan metkaan kysymyk-
seen.'. ■ ■ - /
Pantakoon merkille, että kes
kustelu siirtyi "tuonpuoleisiin" ky-
symyksiin mr. Sulzbergerin aloit-
teesta. Vastaten välittömästi hänel-
le esitettyyn kysymyksen, sanaval-
mis Hrushtshev selitti hauskalla
tavalla miten "paratiisia" ei voi
olla missään, ellei sitä rakenneta
ihmisten toimesta tänne maan ka-
maralle.
Mutta antakaamme mr. Sulz-
bergerin kertoa jutun. Hän sanoo
esittäneensä vakavan poliittisen
keskustelun yhteydessä seuraavan
kysymyksen:
-'Ettekö te otaksu, että kommu-
nistit, jotka ovat vakaumustensa
mukaisesti jumalankieltäjiä, ja jot-
ka eivät usko jumaluuteen tai kuo-
lemanjälkeiseen elämään, pelkäävät
enemmän sotaa kuin uskovaiset kan-
sat, jotka uskovat jonkinlaiseen o
lemassaoloon kuoleman jälkeen?"
"Neuvostoliiton pääministeriä
miellytti äkkikäännös: pois näiden
maallisten' ongelmien analysoinnis-
ta. Hän otti pois, silmälasinsa ja'
sanoi: "Se on erittäin mielenkiin-
toinen kysymys! Vastaan siihen
mielelläni. Minä olen elänyt kauan
ja nähnyt paljon. Minä olen näh-
nyt sodan ja minä olen nähnyt
kuoleman. Mutta minä en ole kos-
kaan nähnyt ketään, ei edes pap-
piakaan jotka pitävät itseään lä-
hempänä Jumalaa ja tietävät luon-
nollisesti enemmän kuoleman
jälkeisestä elämästä, jolla olisi kii-
re päästä siihen toiseen maailmaan.
Imperialistit, monopolistit ja kolo*
nialistit, jotka myös sanovat usko-
vansa Jumalaan, vaikka he ovat
lähempänä paholaisen liittolaisia,
eivät liioin kiirehdi toiseen maail-
maan menoaan. He lähettävät mie-
luimmin sotilaita sotaan, luvaten
niille elämää kuoleman jälkeen
samalla kun he itse elää kauemman
tässä maailmassa turvallisempien
ja lujempien kulta- ja dollarilaatik
kojensa läheisyydessä. Minä en ole
koskaan havainnut uskovaisten ih-
misten keskuudessa mitään kiiret-
tä taivaaseen pääsemiseksi."
Tämä aiheutti naurunpuuskan.
Pääministeri jatkoi iloisesti: "Neu-
vostoihmiset, jotka ovat suurem-
malta osalta ei-kristittyjä vaikka
meillä on uskovaisiakin, rakastavat
elämää, eikä heillä ole mitään ha-
lua mennä paratiisiin. He haluavat
paratiisin maan kamaralle. Mikäli
on puhe paratiisista, me olemme
kuulleet siitä paljon papeilta, hiin-
pä päätimme itse tutkia asiaa. En-
siksi lähetimme ylös tutkijamme
Juri Gagarinin. Hän kiersi maapal-
lomme ympäri ja hän havaitsi, että
avaruus on tyhjä. Siellä on aivan pi-
meätä, hän sanoi, ei mitään para-
tiisia eikä mitään taivasta muis-
tuttavaa. SilloinTpäätimme lähettää
sinne toisen tutkijan: Lähetimme
Herman Titovin Ja. käskimme hä-
nen lentää_koko vuorokauden. Lop-
pujen lopuksi, Gagarin oli siellä
vain puolitoista tuntia. Ehkä hä-
neltä jäi paratiisi näkemättä. Me
käskimme hänen tutkia asiaa tar-
kasti. No niin, hän nousi.ylös ja
tuli takaisin sekä vahvisti Gagari-
nin toteamuksen. Hän sanoi, ettei
sillä ole mitään.
"Kaikki tämä", jatkoi pääminis-
teri, "ei suinkaan tarkoita sitä, et-
tä meidän kansamme ei tule tais-
telemaan siksi kun kuoleman jäl-
keen ei ole elämää. Hitler ja hänen
kumppaninsa ovat nyt menneet ja
mädäntyneet." Hän lopetti tällä
yhteenvedolla: "Me kommunistit
emme usko kuolemanjälkeiseen elä-'
mään, vaan haluamme elää ja edis-
tyä saamassa. Mutta jos meitä vas-
taan hyökätään, me tulemme tais-
telemaan lei onan lailla — impe-
rialismia, hyökkääjiä vastaan.'
Mitä tähän lisätään, se on oi-
keastaan pahasta., — Känsäkoura.