Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 16 p. — Saturday, Dee. 16, 1961
VAPAUS
•frBERTYi — Independent Labor
Organ. of Fininsh Camdiaus Ea-
,$bn«hed Nov. 6, 1917. Autborized
a» «econd class raail by the Post
ffice - Department, Ottawa. Pub-
<ahed Ui r ice weekly: Tuesdays,
fbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd,, at 100-102
Hm St. W.. Sudbury. Ont.. Canada
Veiepnone». Buä. Ollice OS. 4-4204;
Edilorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
\dvertising rates upon applleatlön.
Tmnslation free of charge. ..
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4U5
3 kk. 250
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
Britannian alennustila Katangassa
-..rt *' ** • ■■*•■..;,. i . ■ ■ ■
Jos tarkoitus ei olisi niin kuria — joidenkin rahamies-
etujen sijoitusten puolustaminen Katangassa — mekin voi-
simnie yhtyä niihin ihmisiin, jotka tuntevat vissinlaista sää-
liä sen alennustilan johdosta, mihfn Britannian hallitus on
nytKongon tilanteen johdosta joutunut.
■ Kusten tiedetään, YKn Katangan voimien päällikkö, ir-
lantilainen Conor, 0'Brien erosi toimestaan protestiksi siitä
kun Britannia ja Ranska rohkaisivat Moise f shombea,'taiste-
luun YKta vastaan. Voimatta kieltää tätä vakavaa syytöstä,
Britannian hallitus yritti selvitä kiusallisesta asemastaan se-
littämällä, ettei sen tapana ole antaa vastauksia yksilöjen
•syytöksiin.
' Mutta jos jollakin oli epäilyjä mr. 0'Brienin syytösten
paikkansapitävyydestä, niin ne haihtuivat tällä viikolla tuh-
kana tuuleen, sillä Britannian hallitus on nyt omilla teoillaan
vahvistanut kaiken sen, mistä mr. 0'Brien on sitä syyttänyt.
YK pyysi viime viikolla, että Britannia varaisi YKn ilma-
voimien käytettäväksi Katangaan 24 tavallista pommia. Bri-
tannian hallitus lupasi varata "he. Pian sen jälkeen Britannia
peruutti kuitenkin lupauksensa ja asetti ehdoksi sen, että
niitä >ei lähetetä ennen kuin saadaan YKlta lupaus, että näitä
pommeja käytetään yksinomaan puolustustarkoitukseen. Ti-
lanteen oikein ymmärtämiseksi on syytä palauttaa mieliin,
että Intian ilmavoimilla, jotka antavat ilmatukea YKn voi-
mille Katangassa, on brittiläistekoisia Canberra pommittaja^
koneita, joihin sopii vain brittiläistekoiset pommit.
' Kieltäytyessään lähettämästä aiemmin lupaamiaan pom-
meja YKn ilmavoimille; Britannian hallitus asettui asiallisesti
puhuen tukemaan Tshomben asevoimia YKta vastaan.
Tämä johti lopulta siihen tilanteeseen, että YKn vt. pää-
sihteeri U Thant ilmoitti diplomaattisen kaunopuheisesti Bri-
tannialle keskiviikkona, että siltä ei vaadita enempää lupaus-
tensa "täyttämistä näiden pommien lähettämisen tiimoilta!
Kukaan ei epäile sitä »etteivätkö YKn asevoimat voi teh-
dä välien selvittelyä Tshomben kapinallisten kanssa sittenkin,
vaikka Britannian hallitus, kielsikin YKn ilmavoimilta
tarvittavat aseet. Mutta sitä vaikeampi on Britannian halli-
tuksen selittää asennoitumistaan maailman yleistä mielipi-
dettä tyydyttävästi. Tässä yhteydessä palautuu vastustamat-
tomasti mieleen Dag Hammarskjölöin kuolema ja sen yhtey-
teen välillisesti liittyvät seikat. Tshomben asekaartit nyök-
käilivät silloinkin YKn edustajia vastaan. Katangan "itse-
näisen", hallituksen käytettävissä oli muutamia suihkumoot-
torilla varustettuja taistelukoneita ja ne ,olivat erikoisuuten-
sa vuoksi taivaan' herroina. YKn voimien: avuksi tilatt'in
myös suihkumoottorilla varustettuja taistelukoneita. Niitä
piti saataman,Etiopiasta,.,: Mutta ;kun Britannia kielsi näiltä
Etiopiasta tilatuilta lentokoneilta oikeuden tehdä välilaskun
Ugandassa, ne eivät ehtineet Katangaan syyskuussa siksi
ajaksi, että ne olisivat voineet vaikuttaa myönteisesti silloin
käytyihin taisteluihin.'Ja kuten, muistetaan, juuri siinä tilan-
teessa* Jolloin näiltä Etiopiasta tilatuilta koneilta kiellettiin
välilaskuoikeus Ugandassa, menetti YKn pääsihteeri Dag
Häminärskjöld vielä selvittämättömällä' tavalla hengensä
Kongossa.
Britannian hallitus on puolustellut kestämätöntä asen-
nettaan Kongossa silläkin verukkeella, että turvallisuusneu-
voston päätös palkkasoturien karkoittamiseksi Katangasta on
muka jo toteutettu, jä että siellä ei ole enää mitään vaaraa
YKn joukoilla. Toisaalta Britannian hallituksen puhemies,
Edward Heath meni alahuoneen istunnossa niin pitkälle, että
hän selitti YKn virkailijain lausuntoja jotenkin samaan ta-
paan kuin paholainen selittää raamattua. Mr. Heathin kerro-
taan väittäneen, jotta YKn Katangan voimien komentaja,
kenraalimajuri Sean McKeown on sanonut, että presidentti
' Tsho/nben mahdolliset rauhantunnustelut tullaan hylkää-
mään. YKn tiedotustoimisto kiirehti tämän vuoksi selittä-
mään, että kenraalimajuri McKeown ei ole antanut lainkaan
sellaista lausuntoa, vaan selittänyt, että mr. Tshombe on me-
nettänyt kontrollin asevoimiinsa, että Katangan asevoimat
ovat ulkomaalaisten palkkasoturien kontrollissa, ja että mr.
Tshombe "ei voisi lopettaa taisteluja, vaikka hän niin haluai-
sikin" sillä muut miehet,; ts. ulkomaalaiset palkkasoturit ovat
"hänen" asevoimiensa kontrollissa->--^)
• Oman lukunsa anasaitsevat ne voimat, jotka ovat saa-
neet ajetuksi Britannian hallituksen näin kiusalliseen ja epä-
kiitolliseen asemaan Katangan kysymyksessä. Uutistiedot
osoittavat, että Britannian hallitus on horjunut, muuttanut
kantaansa ja tukenut taktillisesti Tshombea, oman maan im-
perialististen piirien painostuksen takia, siis niiden voimien
vuoksi, joilla on pääomasijoituksia Katangan rikkaissa kai-
vosyhtiöissä; Hallituspuolueen, torypuolueen "Suez ryhmän"
nimellä tunnettu äärioikeisto on painostanut hallitusta
Tshomben linjoille.
Erikoisen aktiivista osaa Jässä äärioikeiston painostus-
kampanjassa on ilmeisesti vienyt Keski-Afrikan_Liiton pää-
ministeri Sir Roy Welensky, joka julisti mahtipontisesti vii-
kon vaihteessa, että hän "ef anna lupaa viedä YKn haluamia
pommeja" maansa alueiden: halki Katangaan. Tosiasia tie-
tenkin on, että Sir Royn hallitus on Lontoon rahamiespiirien
liivintaskuhallitus, eikä missään tapauksessa itsenäisen maan,
itsenäisesti toimiva hallitus.
Lopuksi on syytä todeta, että Britannian hallitus "oh vii-
meksi yrittänyt miltei epätoivon vimmalla saada pelastetuksi
Tshomben ja hänen kumppaniensa syntisen nahan täydelli-
seltä perikadolta esittämällä, että Katangan kanssa järjes-
tettäisiin taas "välirauha". (?),
Tosiasia tietenkin on, ettei Tshomben hallitus ja hänen
palkkasoturinsa kestä minkäänlaista poliittista tuulahdusta
— sotilaallisesta myrskystä puhumattakaan — jos se ei saisi
imperialististen piirien aktiivista tukea ja apua. Välirauhan
järjestäminen pelastaisi Tshomben hallituksen sitä uhkaaval-
la täydelliseltä tuholta ja jättäisi hänen takanaan olevat bel-
gialaiset ja muut imperialistit sekä ulkomaalaiset palkkaso-
mm. aS : b • ■■■■■■ ■ a " 1 I ■ S °n I a00
Toronton rakennustyöläisten lakon merkityksesta
Kirj. WILLIAM KASHTAN
Viime keväänä käyty Toronto
rakennustyöläisten lakko oli sel-
laista suuruusluokkaa, että se sai
kansainvälisestikin ansaittua
huomiota osakseen. Se lakko oli
lehtemme lukijain ja yleensä Ca-
nadan työväenliikkeen kannalta
hyvin merkityksellinen myös sik-
si, että siirtolaistyöläiset, nimen-
omaan hiljan Italiasta tulleet
siirtolaiset, joita oli peloiteltu
maasta kartoittamisella ja muilla
keinoilla, veivät johtavaa osaa
siinä menestyksellisesti käydyssä
taistelussa. Lyhyesti sanoen, To-
ronton rakennustyöläisten viime-
keväinen lakko oli huomattava
merkkitapaus Canadan ammatti-
yhdistysliikkeen historiassa. Jul-
kaisemme oheisena Kansainväli-
sen Rakennus-, Rakennusaine- ja
Puutyöväen Liiton lehdelle kir-
joitetun torontolaisen työväen-
miehen, William Kashtanin yh-
teenvedon mainitun lakon kulus- .
ta, merkityksestä ja tuloksista:
Yli 10.000:n rakennustyöläisen
lakko, joka kesti 48 päivää, oli eräs
taisteluhenkisimpiä niistä kamp-
pailuista, joita viime vuosina on
käyty haassamme. Tämä lakko oli
tietyssä mielessä jatkoa viime syk-
synä asuntorakennusalalla käydylle
18-päiväiselle lakolle, joka pakotti
akennusurakoitsijat tekemään
työläisille tärkeitä myönnytyksiä,
niiden joukossa sopimuksen tasa-
vertaisuudesta palkkauksessa teol-
lisuusrakennuskoh teissä -työskente-
levien kanssa. Monissa tapauksissa
.se merkitsi työläsille heidän palk-
kojensa kaksinkertaistumista.
Lakon jälkeen ■ kuitenkin monet
työnantajat jättivät sopimuksen
täyttämättä - joko kieltäytymällä
maksamasta tasavertaisia palkkoja
tai kieltäytymällä antamasta työläi-
sille lomapalkkaa. Toiset vaativat
työläisiltä hyvitystä työsuhteen eh-
doksi. Niinpä tapahtui, että vaikka
työläisten näennäisesti oletettiin
naavan tasavertaiset palkat, monet
heistä olivat kuitenkin pakotetut pa-
1 auttamaan osan palkasta takaisin
ehtona työsuhteensa säilymiselle.
Ammattiliitot ilmoittivat, että. ne
olivat saaneet yli sata valitusta, jot-
ka koskivat työnantajien suoritta-
mia sopimuksen loukkauksia.
Monet urakoitsijat-saattoivat jät-
tää sopimuksen täyttämättä siksi,
?ttä he käyttivät hyväkseen sitä
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
N:
Elisa Salonen, Edmonton, Alta,
täyttää lauantaina, joulukuun 16
pnä 81 vuotta. :' ' ,
Yhdymme sukulaisten ja tuttä-
vaip onnentoivotuksiin.-
Hieman "myötä-
tuntoa" Tshombea
kohtaan?
Lontoo. — YK:n entinen päällik-
kö Katangassa, Kongon maakun-
nassa, Conor Cruise 0'Brien, joka
erosi toimestaan protestiksi siitä
kun Britannia ja Ranska- ovat an-
taneet Tshombelle alakäden apua
ia tukea, kuten hän on selittänyt,
sanoi nyt täkäläisen. Tv haastatte-
lun yhteydessä maanantai-iltana, et-
tä hän on 'hieman myötätuntoinen
presidentti Moise Tshombea koh-
taan".
0'Brien sanoi, että Rhodesian liit-
totasavallan (asiallisesti Britanni
en komennossa oleva siirtomaa —
V) pääministeri sir Roy Welensky,
ja "ainakin Britannian hallituksen
«ikäläinen edustaja rohkaisi Tshom-
bea vastustamaan YK:ta, mikä oh-
jelma on saattanut hänet. (Tshom-
ben) nykytilanteeseen — mikä on
kurja, tilanne."
0'Brien sanoi, että sen jälkeen
kun VVelensky oli luvannut hänelle
tukensa, Tshomben luona vieraili
Elisabethvillessa oleva Britannian
konsuli.
'Se pani liikkeelle tapahtumien
''unan, mikä johti taisteluihin syys-
kuussa, jzr~mikä on edelleen me-
nossa."
turit jatkamaan vehkeilyään.
Kongon itsenäisyyttä ja YK ta-
kin vastaan.
Me puolestamme liitymme
niihin jotka toivovat, että Ca-
nadan hallitus antaisi jakamat-
toman tukensa YKn kaikille
niille toimenpiteille, joiden
tarkoituksena on Tshomben
eroamisliikkeen lopettaminen,
ulkomalaisten palkkasoturien
karkoittaminen Katangasta se-
kä Kongon itsenäisyyden ja
kansallisen eheyden toteutta-
minen. Satu Tshomben "vallas-
ta, mikä todellisuudessa tar-
koittaa imperialismin vallan
jatkamisesta Katangassa, saa
jo vihdoinkin loppua.
seikkaa, että työläisten enemmistö
oli äskettäin maahan saapuneita
italialaisia siirtolaisia, jotka eivät
aina olleet varmoja oikeuksistaan,
eivät aina osanneet englantia ja
pelkäsävit, että heidät voitaisiin
karköittaa maasta, jos he ryhtyisi-
vät puolustamaan oikeuksiaan. Jär-
jestäytymisen puute, joka asuntora-
kennusalalla vallitsi, teki paljon
helpommaksi harjoittaa häikäile-
mätöntä eriarvoismisBoHtiikkaa ja
yletöntä riistoa. T^hän on lisättä-
vä se seikka/ ettäShonet työnanta-
jat olivat itse suurten rakennusliik-
keiden alaurakoitsijoita tai muita
pikkutekijöitä, jotka rakensivat
pienen ryhmän asuntoja ja sen jäl-
keen lopettivat. Usein ne tämän
prosessin kestäessä vaihtoivar^hi-
meä, niin että työläisten oli vaikea
ryhtyä oikeudellisiin toimenpitei-
siin heitä vastaan.
Kaikki nämä tekijät, alhaiset
palkat, syrjintä, yliriisto ja sopi-
musten täyttämättä jättäminen
yhtiöiden taholta synnyttivät
edellytykset lakon toiselle vai-
heelle, joka oli tänä vuonna.
Lakon toinen vaihe poikkesi en-
simmäisestä siinä mielessä, että ra-
kennusalan liitot, joista eräät ai-
kaisemmin olivat olleet välinpitä-
.nättömiä italalaisten siirtolaisten
vaikeuksiin nähden, ja jopa kieltäy-
tyneet ottamasta heitä järjestöihin-
sä tai sitten vaatineet niin korkeita
liittymismaksuja, että ne ylittivät
näiden työläisten kyvyn maksaa,
tällä kertaa totesivat, että alhaiset
palkat ja yliriisto asuntorakennus-
alalla ennemmin tai myöhemmin
vaikuttaisivat niiden omiinkin eh-
toihin. Rakennusalan liittojen piti
pian itse ryhtymään neuvotteluihin
ja ne totesivat, että mikä ennakko-
tapaus tahansa tämän alan jollakin
lohkolla voisi ; hyvinkin vaikuttaa
niiden tuloksiin. Lisäksi mahdolli-
nen tyrehtyminen teollisten ja kau-
pallisten - kohteiden rakentamisessa
olisi saattanut pakottaa monet liitot
keskittämään huomionsa asuntoi-a-
kennustoimintaan, missä palkat ja
työehdot olivat alhaiset.
Erilaisuus johtui myös siitä, että
viime vuoden lakon aikana saatu
kokemus pakotti italialaiset siirto-
laiset .havaitsemaan järjestäytymi-
sen ja solidaarisuuden tarpeen. E-
distykselliset ammattiyhdistysihmi-
3et olivat vuosikausia yrittäneet
murtaa ahtaan, itsekkään ja rajoit-
tuneen asenteen, joka vallitsee eri
ammattialan liittojen keskuudessa.
; Kaikki nämä tekijät loivat edel-
lytykset sille, että; tänä vuonna ra-
.ennusalan liitot ja neuvosto päät-
ivät asettaa yhteisen, komitean a-
.ustamaan järjestymättömien' työ-
äist>_n jäi' estämisessä ja kehittä-
mään toimintaa luen antamiseksi
heille neuvotteluissa. Juuri tämä
yhteinen komitea yhdessä niiden
liittojen kanssa, joita asia välittö-
mästi koski,', pani heti alulle kam-
panjan tuhansien järjestymättömi-
en työläisten järjestämiseksi.
Lakon toipen piirre oli sen tais-
teluhenkinen luonne ja uusien tais-
telumuotojen kehittäminen,; joiden
avulla pyrittiin .saamaan rakennus-
työt työmailla . pysähtymään. Tämä
tapahtui . lakkolaisista kokoonpan-
tujen liikkuvien ryhmien muodossa,
jotka kulkivat työmaalta toiselle ja
kehoittivat työläisiä jättämään
työnsä. Tämä oli erittäin menes-
tyksellinen keino ja sitä haittasi
vain poliisien, paikallisen ja maa-
kunnallisen, apunakäyttäminen, jo-
ka yritti pelottelulla ja pidätyksillä
estää tällaisten menetelmien käyt-
tämisen töiden täydellisen pysähty-
misen aikaansaamisessa alalla ja
työnantajien pakottamisessa vilpit-
tömiin neuvotteluihin ja noudatta-
maan sopimuksiaan.
Lakon leviäminen, työläisten
taisteluhenki ja. uhrautuvaisuus,
joista useimmat eivät saaneet
minkäänlaista lakkoavustusta, al-
koivat vaikuttaa merkittävästi
työväenliikkeeseen.
Niillä rakennusteollisuuden aloil-
la, jotka ovat tekemisissä teollisen
ja kaupallisen rakentamisen kanssa,
Kehittyi yhä kasvava vaatimus soli-
daarisuusläkon toimeenpanemises-
ta, jolla pakotettaisiin yhtiöt jär-
jestykseen. Eräät järjestöt tosi-
asiassa toimeenpanivatkin solidaa-
risuuslakkoja, kuten esimerkiksi
Toronton tunnelirakennustyömaan
työläiset, jotka olivat lakossa 28
päivää. Lisäksi järjestettiin suuria
kokouksia, joilla painostettiin halli
tusta ja yhtiötitä.—Eräs tällainen
kokous, joka oli suurin mitä pit-
kään aikaan on ollut käsittäen
17.000 rakennus- ja muiden alojen
työläistä, vaati toimintaan ryhty-
mistä ja solidaarisuutta. Valitetta-
vasti oikeistolainen johto, jota hal-
litsi opportunismi, rajoittuneisuus,
pelko ja arkuus, sai yliotteen ja
taittoi selän kehittymässä olleelta
myötätuntolakkoliikkeeltä Tehtiin
kompromissi, jolla kaikki raken-
nusalan liitot lupasivat tukea lak-
koja rahallisesti luovuttamalla tar
koitukseen jäsentensä yhden päi-
vän oalkkaa vastaavan summan.
Ontarion Työväenliitto, joka sa-
moin tunsi työläisten taholta tule-
van paineen, oli pakotettu kehoitta-
maan kaikkia siihen kuuluvia jär-
jestöjä ilmaisemaan lakkolaisille
tukensa, vaikkakin se rajoitti ke
hokuksensa koskemaan vain rahal-
lista tukea.
Lakon tulokset olivat siis voitto
työläisille. Kamppailu tulee kui-
tenkin jatkumaan, ensinnäkin sen
varmistamiseksi, että valtionkomis-
sion esitykset olisivat työläisille
hyödyllisiä; toiseksi ammatillisen
järjestäytymisen lisäämiseksi ja lu-
jittamiseksi (30 % alan työläisistä
on liittojen ulkopuolella); kolman-
neksi kysymyksessä ammattiliit-
todemokratian voimistamisesta ra-
kennusalan liitoissa, joista monet
ovat Konservatiivisen johdon käsis-
sä. ■ .'
Tulokset ovat nähtävissä myös so
lidaarisuustuen ja myötätuntolak-
kojen kehittymisessä ja kamppai-
lun . laajenemisessa asuntoraken-
nusalalta teollisen ja liikealan ra-
kennustoiminnan piiriin samoin-
kuin siinä, että se antoi kiihoketta
jäL-jestymättömien työläisten jär-
jestämiselle ammattiliittoihin myös
muissa osissa maata.
Huomattava merkitys on myös
sillä, että sankarillisella taistelul-
laan italialaiset työläiset ovat aut-
'aneet murtamaan ahtaat ja rajoit-
uneet ammattikunta-asenteet ja
ennakkoluulot sekä luomaan olo-
suhteet jäsenten täysin yhtäläisten
oikeuksien aikaansaamiselle amma-
tillisissa järjestöissä, mitä aikai-
-emmin ei ollut olemassa.
Kysymys on kuitenkin jatkuvasta
.kamppailusta, joka niveltyy heidän
keskeytymättömään taisteluunsa ka-
pitalistista riistoa vastaan.
Huolimatta siitä, että oikeistolai
set halvaannuttivat solidaarisuus-
liikkeen, lako nlaajuus ja sitä koh-
taan tunnettu laaja myötätunto pa-
kottivat Ontarion hallituksen ja
nimenomaan pääministeri Frostin
tekemään ehdotuksen valtion ko-
mission muodostamisesta; joka tut-
kisi alan tilaa, siinä vallitsevia työ-
ehtoja ja: niin edespäin. Tämä
merkitsi työläisille tärkeätä voittoa.
Kuitenkaan he eivät olleet valmiit
lopettamaan i lakkoa tähän. He ha-
lusivat: lujaa sopimusta urakoitsi-
joiden kanssa työehdoista sekä että
työnantajat hyväksyisivät valtion
komission toiminnan. Samoin he
halusivat 100-prosenttista järjestäy
tyrnistä alalla, Niinollen lakko jat-
kui ja päättyi vihdoin" vasta kun
xuorma-autonkuljettajien liitto ke-
hoitti jäseniään kieltäytymään kä-
sittelemästä teolliseen ja kaupalli-
seen rakentamiseen tarkoitettuja
rakennustarvikkeita. Tämä suuria
urakoitsijoita vastaan kohdistunut
lisäpaine lopulta pakotti yhtiöt ryh
■ymään neuvotteluihin tasa-arvoi-
ella pohjalla..
Lakon ratkaisuehdoissa vahvistet-
tiin palkkauksen tasavertaisuus
muihin rakennusammatteihin ver-
rattuna ja ne toivat työläisille myös
muita tärkeitä myönnytyksiä.
Ammattiliittoon kuuluvat sai-
vat palkankorotuksia^ jotka vaih-
televat 20 sentistä 25 senttiin. Uu-
det tuntipalkat vaihtelevat 2 dol-
larista tunnissa, joka on sekatyö-
läisten palkka, muurarien 3.05
dollariin tunnilta. Se oli heille
merkittävä voitto, eikä vähäisin
merkitys ole sillä, että se kohotti
heidän luokkatietoisuuttaan, jär-
jestäytymisen merkityksen taju-
amista ja ku; inalaisuuttaan. Ja
jos valtionkomitea, jonka halli-
tus on asettanut, ei tee hyödylli-
siä esityksiä, se saattaa hyvin
johtaa vielä kolmanteen vaihee-
seen tässä taistelussa.
Samaan aikaan tämä kamppailu
on kannustanut teollisen ja kaupal-
lisen rakennustoiminnan piirissä
työskentelevien rakennustyöläisten
taistelu-halua.
Työnantajajärjestö Rakentajain
Yhdistys ilmoitti viime vuonna, et-
tä se oli päättänyt olla suostumatta
mihinkään palkankorotuksiin. Se
ior»a muodosti puolen miljoonan
dollarin lakonmurtamisrahaston
larkoituksena murskata-lakot kaik-
kialla, missä rakennusalan työläiset
ryhtyisivät lalckoon parantaakseen
.ehtojaan. Kamppailun •• .vauhti ja
työläisten voimakas .taisteluhenki
pakotti työnantajat kuitenkin pe-
rääntymään ja tekemään liitoille
myönnytyksiä teollisuus- ja kaup-
pa-alan rakennuskohteiden ■ piirissä.
Monien järjestöjen mielestä nämä
myönnytykset ovat riittämättömiä.
Niinpä tällä hetkellä rakenneteräs-
työläiset ja, levymetallityöläiset
ovat lakossa vaatien 35:n sentin ko-
rotusta tuntipalkkaan ja muita pa-
rannuksia.
• Puheenaolleen kamppailun vaiku-
tukset ulottuvat myös muihin kau-
punkeihin, joissa italialaiset siirto-
laistyöläiset muodostavat. asuntora- viääkin omin = avuin suurimmasta
kennustöissä olevien enemmistön ja | osasta teollisuuslaitosten ja kauppa-
ovat samanlaisten syrjimisen ja liikkeiden käännettävästä tekstistä ja
e
■ p
l
■ o
Tervehdys MALn
kongressilta
Moskova. — Tanganjikan, Afri
kan maanosan 23. itsenäisen val-
lion olemassaolon ensimmäisen päi-
vän kunniaksi lähetti MALn V
\ongressi tervehdyksen Tanganji-
kan Työn liitolle. Tervehdyksessä
onnitellaan tanganjikalaisia siirto-
maajärjestelmän päättymisen joh-
dosta ja toivotetaan maalle menes-
tystä paremman elämän rakentami-
sessa. Samalla kongressi toivottaa
menestystä kaikille kansoille tais-
telussa siirtomaaherruutta vastaan.
KODIN PllklSTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Joulupukki kertoo
l:
Konetulkki kääntää
nyt lauseparsiakin
Näihin saakka, konefculkit ovat voi-
neet , Kääntää tekstiä vain vieraalta
kieleltä "äidinkielelleen", mikä onkin
paljon helpompaa kuin päinvastainen
menettely. Mutta nyt on ryhmä rans-
kalaisia konstruktoreita.' valmistanut
■'Aksetrbn '-nimisen kieleltä'1 toiselle
kääntökoneen, joka rakentuu aivan
toiselle'perustalle..: ; ■
Kons kääntää ranskalaista teknil-
listä tekstiä, suuriinmalle. osalle maa-
ilman kieliä, mm. venäjäksi ja kii-
naksi. Tosin fconeen käännettäväksi
tarkoitetut tekstit ovat erikoisaloilta:
erilaisia .'teknillisiä alkuperäisasiakir-
joja,: mainosmateriaalia' ja kaupan
ym..-kirjeitä]...' .
..... Käännöskone säilyttää muistissaan
sanojen- lisäksi myös kokonaisia lau-
82par.^ia, mikä onkin sen yksi erikoi-
suus. Sen * muistissa on 2,000 tyypil-
listä lausepartta. Mutta niinpä se sel-
palkkauksen epätasa-arvoisuuden
kohteena ja niinollen vaativat am-
matillista järjestäytymfstä tämän ti-
lanteen muuttamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta^ et-
tä lakon peruspäämääränä oli yli-
riiston ja syrjinnän poistaminen,
tasavertaisuuden aikaansaaminen
palkkauksessa, yhtiöiden pakotta-
minen toteuttamaan sopimuksensa
ja hallituksen pakottaminen toteut-
tamaan yhtiöitä sitovaa lainsäädän-
töä, joka estäisi niitä jatkamasta
toimintaansa ellei hallituksen mää-
räämiä normeja, mukaanlukien
palkat, noudatettaisi.
vain harvoin, se joutuu pyytämään
ihmisen apua jonkun poikkeukselli-
sen vaikean pulman sattuessa.
Colombia katkaisee
suhteet Kuubaan
Bogota. — Colombia katkaisee
diplomaattiset suhteensa Kuubaan,
ilmoitti presidentti Albertino Lleras
Carmago. radiossa lauantai-iltana.
Hän perusteli toimenpidettä: sillä,
että Kuuban pääministeri Fidel
Castro oli perjantaina pitämässään
puheessa "häväissyt Colombian
hallitusta".
Jo monta viikkoa ennen joulua il-
mestyvät joulupukit tavarataloihin
ja kauppakeskuksiin. Alkuaikoina
tätä jokapaikan joulupukkivillitys-
.ä lapset ihmettelivät ja kyselivät
miksi on näin monta joulupukkia ja
mikä niistä on se oikea? Vanhem-
mat selittivät, että nämä ennen jou-
iua tulevat pukit ovat ison pukin
apulaisia ja he vievät tälle tiedon
lasten toiveista, ja ovatko lapset ol-
leet kilttejä. Ja, että se joulupuk-
ki on olkaa joka tulee jouluaattona,
niinkuin tapa Suomessa oli.
Viime vuonna, juuri ennen jou-
lua oli sanomalehdessä ammatti-
joulupukin kertomus omista koke-
muksistaan ja näin se kuului:
Hän oli-16-vuotias ollessaan ensi
kerran joulupukkina suuressa kaup-
pakeskuksessa. Hän kuvaili silloiSr
a tunnettaan niin lämpimän iloi-
seksi — suunnilleen samanlaiseksi
xuin mitä hän sanoi tunteneensa sil-
'oin kun hänellä oli pitkät housut
:.nsi kerran. Sehän on hyvin tär-
keä tapaus jokaisen pojan elämässä
päästessään pois lasten kirjoista,
fämän seitsemän vuoden aikana,
ninkä hän on ollut joulupukkina, ei
tänellä ole ollut enää kertaakaan
.ellaista tunnetta ja nyt hän oli jo
liin kyllästynyt, että päätti lopet-
taa koko joulupukkina olemisen.
Alkuvuosina ei lapsille jaettu
mitään ilmaiseksi. He tulivat" ker-
tomaan pukille lahjatoiveensa ja
-.attuipa silloin niinkin, että joku
lapsista esitti lahja-anomuksen jon-
ku-n vähempiosaisen puolesta. Muu-
te'nkin lahjat olivat silloin paljon
vaatimattomampia kuin nykyään ja
apset tyytyväisempiä ja iloisia.
Hän muisti aivan kauhistuneensa
sellaista ehdotusta, että rahalla ja
ioulupukiila olisi lasten kanssa mi-,
.alin yhteyttä. Kun liikemiehet
ärjestivät liikekeskuksessa, kulke-
van junan niin hän vaati ettei ajos-
ta saanut ottaa maksua. Niin sit-
ten tapahtuikin, että lapset ajelivat
ympäri liikekeskusta laulellen jou-
lu.r.uluja ja kaikilla oli hyvä mieli.
Katkerana hän kertoi edelleen,
sttei kertaakaan ennen seitsemän
>uodon joulupukkina oloaikanaan
Die nähnyt ja kokenut sellaista mi-
ä viimeksi. Hänen oli määrä:vii-
den lunnin aikana jakaa lapsille
makeisia ja ilmapalloja. Heti il-
mestyttyään näköpiiriin hänet pii-
ritti noin kolme sataa ihmistä, suu-
rin osa aikuisia. Häntä potkittiin
ja tuupittiin ja jokainen yritti
päästä käsiksi makeisiin. Kukaan
ei välittänyt joulupukista vaan niis-
iä tavaroista joita sai ilmaiseksi. Ai-
kuiset olivat pahempia ja he olivat
kuin villielämiä ja otti yli puoli
tuntia avuksi rientäneiltä saada jon-
kinlaista järjestystä aikaan. Eivät
,-;ksin lapset vaan aikuisetkin otti-
vat makeiset toistensa käsistä. E-
. askin nainen oli saanut jo kolme
Kertaa jaettavan annoksen haluten
;isäii. Kun joulupukki sanoi, että on
„>ns:n varmistuttava, että kaikki lap-
set saavat osansa niin nainen pot-
r.aisi häntä jalkaan. Toinen nainen
tuli kuusi eri kertaa hakemaan ma-
keisia sanoen autossa olevan kaksi
lasta joille hän niitä vie koska ovat
sairaita eivätkä voi itse tulla. Hä-
nelle sanottiin etteivät niin sairaat
lapset saa syödä makeisia.
Kaikkein pienimmätkin lapset
pyörivät hänen ympärillään kun pe-
dot huudellen. 'Ei ole joulupukkia
Sinä olet paksuliini", yrittäen vetää
näntä parrasta ja sitä olivat ennen
tehneet vain noin kuusitoistavuoti-
aat. Hän sanoi saaneensa kaikesta
niin tarpeekseen, että lopetti jou-
lupukkina olemisen jo joitakin tun-
teja aikaisemmin kuin mitä olisi pi-
tänyt. Ei hän sanonut olevansa vi-
hainen vaan alakuloinen kaikesta
kokemastaan.
Tällä joulupukilla on itsellään
lämpimät muistot joulusta vaikka
hän onkin orpokodissa kasvanut ja
ehkä juuri siksi; He saivat kutsuja
useaan joulujuhlaan ja yhden lah-
jan he kukin saivat toivoa ja sen he
aina saivat. Kerran hän muistaa
pyytäneensä vain kirjoituspaperia
a toisen kerran puvun itselleen,
saaden ne molemmat1 ja niistä aika-
naan iloiten. Heille opetettiin, että
oulupukki on henkilö, joka joulun
muistoksi antaa lahjoja kun oli ker-
ran mies joka larijoja itse teki ja ja-
coi ne köyhille lapsille. ^
Nykyään vanhemmat sanovat lap-
sillden, ettei joulupukkia olekaan.
Lapsilla on: pitkät toivomuslistat
kuin tavaratalojen mainosluettelot
a he suuttumat jolleivät saa mitä
ovat halunneet. Aluksi luulin, että
olin menettänyt halun näytellä jou-
lupukkia mutta nyt olen huoman-
nut, ettei vika ole minussa vaan ny-
kyaikaisessa lasten kasvatuksessa,
ossa "minä itse" on liian keskeinen
olento eikä ketään toista tarvitse
ottaa . huomioon. En halua enää
leikkiä joulupukkia sillä se on me-
nettänyt arvonsa kaupallisille
markkinoille. Näin kertoi tämä
joulupukki viime jouluna enkä tie-
dä onko hän tänä jouluna muutta-
nut mielensä.
Tulipa meille kullekin joulupuk-
kia lahjoineen tai ei, niin se on ai-
nakin odotettavissa, että työtäteke-_
vätkin saavat viettää muutaman vä-
rikylläisen vapaapäivän ja meistä
itsestämme riippuu kuinka juhla-
vaksi sen teemme aineellisesti tai
henkisesti. '
Toivomme tälläkin palstalla sen
lukijoille Rauhallista loma-aikaa ja
Hauskaa Joulua. < :■ ' .
SITÄ!
TÄTÄ
TULJl AUTETUKSI
Mies tuli lääkäriin ja kertoi epä-
miellyttävästä unesta, jonka hän nä-
ki joka yö. /
— Joka ikinen .yö näen urita, että
seison uima-altaan äärellä '-jä' yht-
äkkiä tulee,.joku^a työntää ^minjit
veteen.. . Pyristelen. ^epätoivoisesti
ylös ja herään* hiestä märkänä. Mitä
minun piiäa tehdä?•''v
—Opetelkaa uimaan; sanoi toh-
tori. ' -'
KUNNIAVELKA
Asiakas tulee hattukauppaan ja
sanoo: ■' . ' v;'-. ■ ■'.- •■■
— Haluaisin ostaa hatun, mutta
sen täytyy olla pehmeä. Hän sovit-
taa hattua toisensa jälkeen. — Ei,
tämä on liian kova, sanoo hän.
Vihdoin hän löytää hatun, joka on
sopiva. Myyjätär ottaa hatun kää-
riäkseen sen pakettiin, mutta mies
sanoo:
— Kiitos ei tarvitse paketoida.
Minä syön sen tässä.
TILATKAA VAPAUS!
PÄIVÄN PAKINA
Palkkasotureita ja muita ihmisfappajia
New Yorkista eilen (torstaina)
saapuneessa uutistiedossa kerrot-
tiin, että YK oli edelljsenä iltana
julkaissut pitkän luettelon Katan-
gassa olevilta palkkasotureita, joi-
den sanotaan kontrolloivan Katan-
gan asevoimia, jatkaakseen sotaa
YKta vastaan. Heitä on 189.
Näiden palkkasotilaiden joukos-
sa orrtietenkin belgialaisia ja hei-
dän lisäkseen tanskalaisia, ranska-
laisia, , kreikkalaisia, irlantilaisia,
italialaisia, hollantilaisia, uus-see-
lantilaisia, portugalilaisia, etelä-
afrikkalaisia, brittiläisiä ja sveit-
siläisiä, sekä yksi "maaton", joka
on kuitenkin unkarilaista syntype-
rää.
Jotta mitään virheitä ei tehtäisi
YK on lähettänyt tämän luettelon
edellämainittujen maiden viran-
omaisten tarkastettavaksi, jotta
saadaan elukäteen varma selvyys,
mihin nämä palkkasoturit lähete-
tään Katangasta,' jahka heidän ti-
hutyönsä on saatu lopetetuksi.
Palkkasotilailla tarkoitetaan ku-
ten tiedetään, jonkun vieraan val-
lan palveluksessa olevia sotilaita.
Esimerkiksi germaaneja palveli
aikoinaan Rooman sotajoukoissa.
Katangassa nämä palkkasoturit
ovat perusolemukseltaan samanlai-
sia heppuja, mutta he eivät ole ta-
vallisia -mosatramppareita", sillä
Katangan asevoimien koko upsee-
risto muodostuu näistä ulkomaa'-ai-
sista palkkasotureissa.
Tosiasiassa näyttää siltä, että
kaikki nämä palkkasoturit ovat ta-
valla tai: toisella katangalaisten
piiskureita jonkinlaisia SS-jouk-
koina jotka ajavat katangalaisia
surman suuhun ja taisteluihin, mi-
hin he itse eivät haluaisi mennä.
Elisabethvillesta viime keskiviik-
kona lähetetystä New York Timesin
kirjeenvaihtajan, David Halbersta-
min-uutistiedossa, missä ilmeisesti
pienennellään' hieman tavallisten
palkkasoturien osuutta anne-
taan Katangan tilanteesta sellai-
nen kuva, että YK-vastaista sotaa
ei käy Katangan väestö, vaan siel-
lä olevat ulkomaalaiset palkkasotu-
rit, ja heidän rinnallaan Katangaa
riistäneet ja ryöstäneet valkoihoi-
set "siviilit".
"Heidät — valkoihoisten joukko-
osastot — tunnetaan edelleen Les
Affreux-, julmurit nimellä. Ho
ovat kalkki valkoihoisia ja he muo-
dostavat selkärangan kovalle YKn f valittavat jatkuvasti, että heidän
vastarinnalle. He ovat erilaisia ai-
kaisemmista valkoihoisista palkka-
sotureista. Vain aniharvat heistä
saavat maksun. (Kuten näkyy YK
tietää palkattuja sotilaita olevan
189 — ).
". ... Puhelin soi (oluttuvassa)
ja nuori valkoihoinen sotilas vas-
taa. Vakoiluraportit osoittavat, elä
suurimpana työnään on estää af-
rikkalaiset poistumasta taistelupai-
kalta.
Valkoihoiset eivät pidä hallus-
saan strategisia paikkoja vaan liik-
kuvat paikasta toiseen vastatak-
seen YK:n siirtoihin. Avainasemat,
kuten tunneli, ovat koko päivän af-
rikkalaisten miehittämiä, mutta
kaksi joukko-osastoa ruotsalaisia j taistelujen alkaessa tulee, paikalle
(YKn miehiä) on juuri tullut-ulos
panssariautoista .ja ovat menossa'
tunelia kohti ■ ■
(Pyydettyään ystäviltään anteek-
si, valkoihoiset lähtevät sotimaan
ja lupaavat tulla taistelun päätyt-
tyä takaisin oluelle, —f K.)
"... Kolmen tunnin kulu.£ua$he
tulevat takaisin. Siellä oli paljon
ammuntaa, mutta vähän taistelua:
" 'Ruotsalaiset ovat , meidän
afrikkalaistemme kaltaisia* valitte-
li eräs luutnantti. 'He tykkäävät
ampua nurkan takaa. Siitä ei ole
paljoakaan hauskuutta.' (Haus-
kuutta sodassa— K.)
".' . .Ei ole epäilystäkään siitä,
että va koiset muodostavat Katan-
gan vastarinnan ytimen. On vaikea
sanoa tarkasti paljonko heitä ori,
mutta uskotaan, että heitä on 200.
"Se on kummallinen asejoukko
— he ovat miehiä, jotka taistele-
vat afrikalaisen maan (Katangan)
itsenäisyyden puolesta, mutta siitä
huolimatta he eivät paljoakaan pe-
rusta afrikkalaisista. He taistelevat
mieluimmin erillisenä ryhmänä ja
valkoihoisia.
"Ilman meitä ei o'isi mitään
vastarintaa", sanoi yksi eurooppa-
lainen ..." ,
Mitä tähän lisätään, se on oi-
keassaan pahasta. Ilmeistä' on kui-
tenkin, että Katangan vastarinta
ei ole tavallisen väestön vastarin-
taa, vaan nimenomaan imperialis-
tien palkkaamien palkkasoturien ja
ja imperialistisen komennon jät-
kuvaisuudestä leipänsä hankkivien
Katnagassa asuvien ja siellä syn-
tyneidenkin valkoihoisten taiste-
lua.
Tämä selittää sen, miksi palkka-
sotureita ei ole YK:n päätöksistä
ja vetoomuksista huolirriatta lähe-
tetty pois — sillä ilman palkka-'
.sotureita* Katangan Tshombe ei
olisi mitään.
Uutistiedoissa kerrotaan, että
YK:ri .vt. pääsihteeri U Thant aikoo
vihdoin viimeinkin tehdä lopuri
tästä kurjasta tilanteesta, ja' ett»
lopun teko ei ole suinkaan pitkä-
aikainen homma. Toivotaan niiri.:
h-' KinsSltoura/'.").
LdVV/v a *rt ^i' uT n U K ih A A H'* ibV